millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat

Samankaltaiset tiedostot
On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2006 Tiedon mallinnus ja tietokannat. Harri Laine 1. Tietokanta.

Relaatiomalli ja -tietokanta

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Relaatioalgebra. Kyselyt:

Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt:

Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki Relaatiomalli

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia

Tietokantojen perusteet, osa 1

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta

joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 2. Pasi Ranne /8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

HELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

Tietokannan suunnittelu

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu

Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra Harri Laine 1. Relaatioalgebra

Mikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra.

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto

HELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)

811120P Diskreetit rakenteet

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta

Johdanto. Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin

Tietokantakurssit / TKTL

Joukot. Georg Cantor ( )

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN

CSE-A1200 Tietokannat

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2006 relaatioalgebra. Harri Laine 1

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 Tietokannan suunnittelusta Harri Laine 1

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2004 Tietokannan suunnittelusta. Harri Laine 1

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

Kari Aalto Saariston IT

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli

Relaation tyhjyyden testaaminen

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

Tietokannan suunnittelu

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Optimointi Harri Laine 1. Kyselyn optimointi. Kyselyn optimointi

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista

Tieto/datamallit. Marttila-Kontio/Unicta Oy

Ohjelmistojen mallintaminen, olioja relaatiomallinnuksen suhteesta

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

SELECT-lauseen perusmuoto

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

D B. Tietokannan hallinta - kurssin tavoite. Kurssilla opitaan periaatteet. Edellytyksenä osallistumiselle on Tietokantojen perusteiden hallinta

Tietokannan rakenteen suunnittelu

TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT

TIETOKANNAT JOHDANTO

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus

Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe

HELIA TIKO-05 1 (20) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

Yhdiste, leikkaus, erotus ym.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus sovellussuunnitteluun, s99, osa3 Helsingin yliopisto;/tktl Harri Laine 1. Olioiden väliset yhteydet. Olioiden väliset yhteydet

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

Transkriptio:

Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla Perinteinen jako Käsitetaso Rakennetaso Talletustaso 1 Näkökulmat tietoon Käsitetaso, kohdetaso (conceptual level, real word level): Mitä tietoja käsitellään millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat Miten tiedot liittyvät yhteen Mitä sääntöjä tietoihin liittyy Ohjelmistoista riippumaton kuvaus tiedoista Käsitellään JSS-kurssilla 2

Näkökulmat tietoon Rakennetaso, looginen taso (structural level, logical level): Minkälaisia käsiteltäviä rakenteita tiedot muodostavat - esim. eri ohjelmointikielten näkemykset tiedosta Miten ohjelmoijat ja tietokannan suorakäyttäjät näkevät tiedot 3 Näkökulmat tietoon Talletustaso, fyysinen taso (physical level): Minkälaisina koneenläheisinä rakenteina tiedot tallennetaan ja miten niitä voidaan käsitellä - minkälaiset rakenteet tehostavat hakua, onko tiedot hajautettu vai kaikki keskitetysti samassa paikassa. Käsitellään Tietokannan hallinta kurssilla 4

On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, ) Tiedosto Auto levyllä X1135 Indeksi AiX (auto, rekno) käsitetaso rakennetaso talletustaso 5 Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä käsitetaso sisällön suunnittelu kyselyt, ohjelmointi rakennetaso viritys, hajautus fyysinen taso 6

Mitä malleja olisi tarjolla? käsitetaso rakennetaso fyysinen taso Entity-Relationship mallit (ER) Oliomallit (UML) Semanttiset tietomallit Relaatiomalli Oliomallit Hierarkkinen malli Verkkomalli Toimittajakohtaiset käsitteet 7 Relaatiotietokannat Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla DB2, Oracle, Informix, Sybase, MS SQLServer, yms. 8

Relaatiomalli Abstraktio tiedoista Mallin perustana on näkemys tietokannasta joukkona tietoalkioiden muodostamia matemaattisia relaatioita Yksinkertainen peruskäsitteistö, vähän käsitteitä Helppo ymmärtää havainnollisesti taulukkoesityksenä 9 Relaatio havainnollisesti Relaatiokaavion nimi Monikot Attribuutit AUTO Reknro Väri Vmalli ACM-256 musta 1988 MAC-532 sininen 1994 ISO-795 musta 1992 OSI-228 punainen 1987 HCI-449 valkoinen 1993 Arvo 10

Relaatio vielä havainnollisemmin Relaatiokaavion nimi Rivit Sarakkeet Sarakenimet AUTO Reknro Väri Vmalli ACM-256 musta 1988 MAC-532 sininen 1994 ISO-795 musta 1992 OSI-228 punainen 1987 HCI-449 valkoinen 1993 Arvo 11 Relaation matemaattinen määritelmä Olkoon D 1, D 2,..., D n arvojoukkoja, joiden ei tarvitse olla erillisiä. Relaatio R on joukko järjestettyjä arvojonoja, monikkoja (tuple, n-tuple), joiden 1. arvo kuuluu joukkoon D 1, 2. arvo joukkoon D 2 jne. Matemaattisesti relaatio on siis ristitulon D 1 D 2... D n osajoukko. 12

Monikko Monikko on järjestetty arvojen jono (a1,,an). Taulukko-muotoisessa esityksessä sitä vastaa taulukon rivi Ristitulo : Joukkojen A={1,2,3) ja B={a,b} ristitulo (karteesinen tulo) A B on kaikkien niiden parien (x,y) joukko, joissa ensimmäinen alkio kuuluu joukkoon A ja toinen joukkoon B eli joukko {(1,a), (1,b), (2,a), (2,b), (3.a), (3,b)} Esimerkiksi funktio voidaan esittää lähtöarvojen ja maaliarvojen muodostamien parien joukkona eli kaksipaikkaisena relaationa (binäärirelaatio). 13 Arvojoukko Arvojoukko (Domain) kokoelma atomisia (osiin jakautumattomia) arvoja, esim. kokonaisluvut henkilötunnukset enintään 4-merkkiset merkkijonot Merkkijonot Jotkut operaatiot edellyttävät että arvojoukon arvojen välillä on olemassa järjestys Tyhjä arvo (NULL-arvo, olematon) sisältyy jokaiseen arvojoukkoon! 14

Attribuutti = sarakkeen nimi Attribuutti (attribute) on arvon paikalle monikossa annettu nimi. Attribuuttiin liittyy tulkinta sille, mitä asiaa kyseisessä paikassa oleva arvo ilmaisee. Jokaiseen attribuuttiin liittyy arvojoukko ja jokaisessa monikossa jokin arvojoukkoon kuuluva arvo. Attribuuttiin liittyvä arvojoukko tulisi määritellä siten, että sen arvoilla pystytään esittämään kaikki ne asiat, jotka attribuuttiin liittyvän tulkinnan mukaan pitää kyetä esittämään esim. kaikki mahdolliset värit 15 Relaatiokaavio Relaatiokaavio (relation schema) määrittää relaation rakenteen: mitä attribuutteja relaatioon kuuluu millaiset arvojoukot attribuuteilla on ja mikä tulkinta kuhunkin attribuuttiin liittyy (mitä arvot esittävät) Relaatiokaaviolla on nimi. 16

Relaatiokaavio Yksinkertaisimmillaan relaatiokaavio voidaan esittää muodossa R(A1,, Am), missä R on kaavion nimi ja A1,,Am ovat attribuutteja Tällaista määritystä käytettäessä oletetaan, että lukija osaa kuvaavien attribuuttinimien perusteella arvata niiden arvojoukot ja tulkinnat Esim. Auto(Reknro,Väri,Vuosimalli) 17 Relaatiokaavio Täydellisempi esitys ottaa mukaan arvojoukon määrittelyn: Auto(Reknro: Suomalaiset_rekisterinumerot, Väri: Autovärit, Vuosimalli: Vuosiluvut >1900) Relaatio on relaatiokaavion ilmentymä. Relaatiokaavion ilmentymät kuvaavat jotain todellisuuden ilmiötä, vaikkapa autojen olemassaoloa tietyllä hetkellä, esim. 1.1.2004 Toista ajankohtaa kuvaa eri relaatio, joskin saman kaavion ilmentymä sekin. 18

Relaatiokaavio Relaatiotietokannassa on tyypillisesti kustakin relaatiokaaviosta vain yksi ilmentymä kerrallaan Tähän ilmentymään viitataan kaavion nimellä siten, kun puhutaan relaatiosta Auto, tarkoitetaan kaavion Auto tämänhetkistä ilmentymää Tietokannan ylläpidossa kaavionimellä osoitettava ilmentymä vaihdetaan toiseksi 19 Relaatiokaavio Matemaattisesti relaatio on joukko Matemaattisessa joukossa alkio ei toistu, joten kaikki relaation monikot ovat keskenään erilaisia Joukossa alkioiden järjestyksellä ei ole merkitystä Attribuuttien järjestyksellä relaatiokaaviossa ei myöskään ole merkitystä 20

Relaatiokaavion käsitteitä Relaation koko (cardinality) relaation monikoiden lukumäärä Relaation aste (degree) relaatiokaavion attribuuttien lukumäärä Relaatiotietokanta (relational database) sisältää yleensä useita relaatioita Relaatiotietokantakaavio (relational database schema) relaatiotietokannan relaatiot määrittelevien relaatiokaavioiden kokoelma 21 Teoria vs havaintoesitys Teorian käsite Relaatio Monikko Attribuutti Havaintoesityksen käsite Taulukko Taulukon rivi Sarakkeen nimi 22

Avain (key) Relaation monikot ovat keskenään erilaisia Monikko pystytään identifioimaan (= erottamaan muista) sisältönsä perusteella Identifiointiin ei välttämällä tarvita edes kaikkien attribuuttien arvoja Relaation avain (key) on sellainen attribuutti tai niiden yhdistelmä, jolle pätee missään relaatiokaavion ilmentymässä ei voi olla kahta tai useampaa monikkoa, joissa on sama avain-attribuuttien arvoyhdistelmä yhdistelmästä ei voi poistaa yhtään attribuuttia siten, että jäljelle jäävät täyttäisivät edellisen ehdon (minimaalisuus) 23 Avain AUTO Reknro Väri Vmalli ACM-256 musta 1988 MAC-532 sininen 1994 ISO-795 musta 1992 OSI-228 punainen 1987 HCI-449 valkoinen 1993 Reknro ja Vmalli erikseen erottelevat yllä olevassa ilmentymässä. Vmalli ei kuitenkaan erottele kaikissa mahdollisissa ilmentymissä = joskus voi olla sellainen autojoukko, että siinä on useampia saman vuosimallin autoja. 24

Avain Avaimeen kuluvalla attribuutilla täytyy olla jokaisessa monikossa aito, ei-tyhjä arvo Relaatiokaavioon voi liittyä useita attribuuttiyhdistelmiä, jotka täyttävät avaimelle asetetut vaatimukset Jokin ehdokkaista tulee valita pääavaimeksi: ensisijaiseksi tavaksi osoittaa ja viitata relaation monikkoihin Työntekijä(henkilötunnus,, työntekijänumero) kumpikin kävisi, valitaan tarkoituksenmukaisempi 25 Avain Pääavain esitetään relaatiokaaviossa alleviivaamalla siihen kuuluvat attribuutit Auto (Reknro, Väri,Vuosimalli) Työntekijä (Työntekijänumero, ) Pelivaraus (kenttänumero, alkuaika, kesto, nimi) 26

Viiteavain (foreign key) Tietokanta muodostuu useasta relaatioista Relaatioiden monikot ovat usein kytköksissä toisiinsa työntekijämonikko kytkeytyy sitä osastoa kuvaavaan monikkoon, jolla työntekijä työskentelee lainausmonikko kytkeytyy kirjaa ja lainaajaa kuvaaviin monikoihin Relaatiotietokannassa kytkentä saadaan aikaan sisällyttämällä monikkoon kytkettävän, siis vieraan, monikon (pää)avain. 27 Viiteavain Auto Reknro Väri Vmalli ISO-795 Musta 1992 Omistus Henkilötunnus Auto 121212-1234 ISO-795 28

Viiteavain Attribuuttia tai attribuuttiyhdistelmää, jonka arvot toteuttavat kykennän (viittauksen) toiseen monikkoon kutsutaan viiteavaimeksi (foreign key). Viiteavaimessa voidaan sallia myös tyhjäarvot tällöin relaation monikkoja ei tarvitse kytkeä mihinkään 29 Viiteavain Vaikka viiteavain viittaakin yhteen suuntaan sitä voi hyödyntää kaksisuuntaisesti esim. selvitettäessä : mikä auto kytkeytyy tiettyyn omistukseen mitkä omistukset kytkeytyvät tiettyyn autoon Viiteavaimen sisältävä Viittauksen kohde kopiot originaali 30

Viiteavain Viiteavaimen esittäminen relaatiokaaviossa Omistus(Henkilötunnus Henkilö, Auto Auto) Henkilötunnus viittaa Henkilöön ja Auto Autoon Osallistuu(Kuka Opiskelija, (Kurssikoodi, RyhmäNumero) Harjoitusryhmä) Kahdesta attribuutista muodostuva viiteavain, tämä tarkoittaa, että Harjoitusryhmä relaation avain muodostuu myös kahdesta attribuutista 31 Viiteavain Viiteavaimella voidaan kytkeä toisiinsa myös saman relaation eri monikoita. Työntekijä(TyöntekijäNumero,, Esimies Työntekijä) attribuutin Esimies arvona on kullakin rivillä jonkin toisen työntekijän työntekijänumero Työntekijä TyöntekijäNumero Esimies 1010 1020 1010 1030 1010 32

Viiteavain Viite-eheys (referential integrity): On mahdollista viitata vain olemassa oleviin monikoihin ts. viiteavaimen arvona ei saa olla sellaista arvoa, joka ei esiinny kohderelaation pääavaimena Tyhjäarvo viiteavaimen arvona = ei viitata mihinkään 33 Tietokantakaavio kuvana Pääavain attribuutit Relaatio1 Avain_attribuutti1 Avain_attribuutti2 Muu_attribuutti1 Muu_attribuuttiN Viiteavain_attr! Viiteavain_att2 Viiteavain_attr3 Relaation nimi Relaatio2 Avain_attribuutti1 Avain_attribuutti2 Avain_attribuutti3 Muu_attribuutti1 Muu_attribuuttiM viiteavain 34

Tietokantakaavio kuvana asiakas hetu nimi osoite virkailija nro nimi pantti kuittinro tyyppi ikä arvo lainanro arvioija kuittinro virkailija_nro laina lainanro summa asiakas maksusuunnitema lainanro nro korko hyväksyjä erä lainanro nro eräpvm maksupvm summa 35 Tietokantakaavio tekstinä asiakas(hetu,nimi,osoite) laina(lainanro, summa, asiakas) virkailija(numero, nimi) pantti(kuittinro,tyyppi,ikä,arvo, lainanro laina) arvioija(kuittinro pantti, virkailija_numero virkailija) maksusuunnitelma(lainanro laina, nro, korko, hyväksyjä virkailija) erä((lainanro,nro) maksusuunnitelma, maksupvm,summa) 36