Hyvä tieteellinen käytäntö toimintatapasuosituksia Lapin yliopistossa Suvi Ronkainen, Merja Laitinen, Soile Veijola 3.2.2009 Hyvä tieteellinen käytäntö tutkimuseettinen ohjeistus Lapin yliopistolle seminaari.
Tausta ja tutkimuseettisen työn merkitys Suvi Ronkainen 3.2.2009
TENK Tutkimuseettinen neuvottelukunta Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta 1347/1991) Toimii opetusministeriön nimittämänä kolmivuotiskausittain Nykyinen toimikausi 1.2.2007 31.1.2010 Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteyteen Suositukset: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen 2002 Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi 2009 HUOM! Ammattietiikkaa Antaa lausuntoja, tekee suosituksia, toimii asiantuntijaelimenä, seuraa tilannetta ja tiedottaa. Ei ratkaise tapauksia MUTTA pyydettäessä antaa lausuntoja ja ottaa käsiteltäväksi. Kts. www.tenk.fi
LaY:n tutkimuseettinen ohjeistus: Miksi ja mitä Ylipäätään entistä tarkempi suhtautuminen tutkimuseettisiin kysymyksiin Totalitarismin historia ja tiede Tieteellisen, ammattimaisen tutkimuksen erottautuminen muusta tutkimuksesta Uudet kysymykset: tekniikan kehittyminen, rahoituksen muuttuminen, tieteellisen perustutkimuksen ja ns. soveltavan tutkimuksen eronteon hälveneminen
Suosituksen sisältö Saatteeksi 1. Tutkimusetiikan merkitys 2. Tutkimusetiikka osana tiedeyhteisön toimintaa 3. Eettisyys tutkimusprosessin eri vaiheissa ja tutkimukseen osallistuvia kohtaan 5. Ohjaukseen liittyvät eettiset kysymykset 6. Tutkimusrahoituksen ja hanketoiminnan eettiset kysymykset 7. Tutkimusryhmän eettiset pelisäännöt 8. Hyvän tieteellisen käytännön loukkausten käsittely 9. Hyvän tieteellisen käytännön varmistaminen ja eettinen ennakkoarviointi Lähteitä
Hyvän tieteellisen käytännön alueet velvoite hyvän, huolellisen ja ammattitaitoisen tutkimuksen tekemiseen tutkittavien turvallisuuteen liittyvä arviointi, joka koskee tutkimustavan valintaa, aineiston käsittelyä ja julkaisemista sekä yleisesti koko tutkimusprosessia tutkijan oikeudet omiin ideoihinsa, aineistoihin, sekä julkaisemiseen liittyvät kysymykset kollegiaalisuus, muiden tutkijoiden työn arvostaminen ja tunnustuksen antaminen tiedon yhteiskunnallinen relevanssi ja julkisuus
Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimuksen eettisyys on yliopistotyön eetos, jonka pitäisi elää kaikissa tilanteissa: seminaareissa, ohjauksessa, opiskelun ja opettamisen otteissa jne. Hyvä, laadukas tutkimus, asiantuntijan ammattiylpeys on hyvän tieteellisen käytännön selkäranka.
VASTUU TENKin mukaan (ks.www.tenk.fi): Ensisijaisesti tutkijalla itsellään, mutta myös: tutkimusryhmä, työnohjaaja, yksikön ja laitoksen johto, tieteelliset seurat ja toimittajat, rahoittajat Perusopiskelijoiden hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset kuuluvat tiedekuntien ja yliopiston vastuun piiriin. Luotava käytäntö tätä varten.
Tutkimusetiikka ja epistemologia Tutkimuseettiset kysymykset ovat myös tietoteoreettisia kysymyksiä Tutkijan vastuu tietämisestään ja vastuun rajat Tietävän yhteisön toiminta tietävänä yhteisönä Koko tiedeinstituution olemassaolon ja kysymisen oikeuden legitimiteetti Syvästi toiminnan eetosta ohjaavaa: dilemma tiukan säätelyn, tiedon omistajuuden ja tieteellisen tietämisen etiikan välillä
Eettisyys ja kirjoittaminen Merja Laitinen 3.2. 2009
Kirjoittaminen Eettisesti kelpo kirjoittaminen Todentaa hyvän, huolellisesti ja ammattitaitoisesti tehdyn tutkimuksen Huonosti kirjoitettua, ei hyväksi tunnista (Karisto) Todentaa luotettavan tiedon tuottamisen ja tutkimukseen osallistuneiden ja heidän oikeuksiensa kunnioittamisen Mahdollistaa tieteellisen julkisuuden ylläpitämisen Tekee tutkimuksen teon prosessin läpinäkyväksi ja mahdollistaa tehtyjen valintojen kriittisen tarkastelun
Kirjoittamisen haasteellisuus Määrittää tutkimuksen antia, mutta myös tutkimuksen suhdetta vahingon aiheuttamiseen ja hyvän tuottamiseen Vrt. käsitteet, tulkinnat Teksteillä on pelottava voima. Tiede käsitteineen ei ole koskaan viaton, osaton, ulkopuolinen. (Alasuutari 1994) Eettinen, kirjoittava tutkija tunnistaa valtansa nimetä, kuvata ja kertoa
Rehellisessä kirjoittamisessa todentuu kunnioittamisen moniulotteisuus Aiemmin tehdyn ja tiedetyn kunnioittaminen, mutta myös oman kontribuution tuominen Ilmiön ja siinä osallisina olevien kunnioittaminen Tutkimusryhmän jäsenten ja tekstin kommentoijien kunnioittaminen Loukkaukset Sepittäminen Havaintojen vääristely Plagiointi
Eettinen kirjoittaminen varmistaa tutkimukseen osallistuneiden yksityisyyden suojan Vaitiolovelvollisuus suhteessa tutkimukseen osallistuneisiin ja heidän tietoihinsa Tunnistettava ja osattava arvioida, miten ja millaisia asioita voi kirjoittaa On tilanteita, joissa informantin nimi on syytä salata, mutta on toisia, joissa salaus kaventaisi aiheettomasti informantin tekijän oikeutta. (Kuula 2006, viitaten Honko 2002)
Mitä tapahtuu prosessissa, jossa haastateltavan puhe muuttuu tutkijan tekstiksi? Moninkertainen tulkinta Miten varmistaa se kenen todellisuutta kuvataan? Tasapainoilu mitäänsanomattoman lavean ja tungettelevan pikkutarkan kirjoittamisen välillä. Tutkijan kyvykkyys punnitaan esimerkiksi siinä, miten hän pystyy sanoittamaan niiden ihmisten kokemukset, jotka eivät ole voineet ilmaista asioita siten, että ne olisivat sellaisenaan siteerattavissa.
Tutkijan vastuu tuotetusta tiedosta ja riskien tunnistaminen Miten ja missä yhteydessä tuotettua tietoa voidaan käyttää Tiedon julkistamisen etiikassa ja tiedon käyttämisen etiikassa keskeistä on, kenelle, mitä varten ja kenen hyödyksi tutkimusta tehdään (Pohjola 2003)
Tutkimusryhmä kirjoittajana Sovittava, miten jäsenten konribuutio näkyy julkaisuissa Lahja kirjoittajuus ei tue eettisyyttä Ryhmän ohjaus, rahoituksen hankkiminen tai tiedonkeruu eivät ole oikeutuksia kirjoittajuudelle Esim. Vancouver säännöt
Eettinen kirjoittaminen luo parhaimmillaan arvostavan tilan Läsnä Rehellisyydelle pohjautuva luottamus Kunnioittaminen Vastavuoroisuus Reflektiivinen ajattelu
Akateeminen luottamus Soile Veijola, Lapin yliopisto 3.2.2009 Paikallinen toimintaympäristö eettisesti toimivana tiedeyhteisönä opettajille ja opiskelijoille
Akateemisen luottamuksen tuotantotekijät A. Tutkimuksenteon käytännöt B. Tieteellinen julkaiseminen C. Tiedeyhteisössä toimiminen D. Työyhteisössä toimiminen E. Opettaminen F. Suurelle yleisölle esiintyminen G. Tieteellinen luovuus H. Opettajan ja opiskelijan välinen sopimus
Trust / Confidence Trust luottamus henkilökohtaista ja henkilöön kohdistuvaa Confidence luottavaisuus epähenkilökohtaista ja järjestelmään kohdistuvaa Yhtä aikaa voimassa, kun luotat ihmiseen sekä instituutionsa edustajana eli viranhaltijana että persoonana Vrt. mistrust ja lack of confidence
A. Tutkimuksenteon käytännöt Hyvä tieteellinen käytäntö (good scientific practice) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Tekijä: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Julkaistu mm. Tutkijan eettiset valinnat kirjassa, ss. 384 94. Ks. Myös Suomen Akatemian nettisivut.
B. Tieteellinen julkaiseminen Kansainväliset ja kansalliset referee julkaisut vs. laitossarjat, toimitetut kokoelmat, monografiat Ainoa kriteeri, jolla käytännössä mitataan pätevyyttä virkoihin
C. Tiedeyhteisössä toimiminen Kansainväliset, kansalliset ja paikalliset tutkijatapaamiset (konferenssit, seminaarit, symposiumit): järjestäminen ja osallistuminen Arviointitehtävät tieteellisissä lehdissä (ilmaista ja näkymätöntä työtä, eettisesti ja oppineisuuden suhteen vaativaa) Verkostoituminen tutkimushankkeissa ja tutkimusalueen tason nostamisessa Tieteellisten julkaisujen toimittaminen ja niihin osallistuminen Kommentointi ja ohjaustehtävät
D. Työyhteisössä toimiminen Paikallinen työyhteisö voi toimia kuten kansainvälinen tiedeyhteisö (akateemisesti kunnianhimoista, kannustavaa ja kriittistä yhteistyötä ja keskustelua) tai kuin sisäisesti hengetön virastolaitos, jossa jokainen työskentelee omassa huoneessaan omien asioidensa parissa ja palaveroi vain johdon määräyksestä
E. Opettaminen Yliopistossa opetus perustuu uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Yliopistossa opetuksen tulisi nojata pääsääntöisesti opettajan omaan tieteellisesti korkeatasoiseen tutkimukseen Opettaminen, joka tapahtuu 10 vuotta vanhalla opetusmateriaalilla, ei vastaan yliopisto opetuksen vaatimuksia.
F. Suurelle yleisölle esiintyminen Tutkimuksen, opetuksen ja hallintotehtävien lisäksi yhteiskunnallinen tehtävä eli ns. kolmas tehtävä Tutkija/opettajan kuuluu välittää tutkimuksen ja tieteen tuloksia myös akateemisen maailman ulkopuolelle ja olla käytettävissä asiantuntijana käytännön ongelmien ratkaisijana Tutkija/yliopisto opettajan velvollisuus ei kuitenkaan ole reagoida kentältä tuleviin tarpeisiin (vrt. palolaitos) Tutkijan on kyettävä puhumaan yleistajuisesti ja kuulijoiden kannalta mielekkäällä tavalla tutkimuksesta ja oman tieteenalansa annista
G. Tieteellinen luovuus Mahdotonta ohjeistaa strategiseksi osaamiseksi ja valvoa ajankäytön kohdentamisjärjestelmillä Eri asia kuin innovaatio, joka merkitsee keksintöä, jolla on suhteellisen välitön sovellutusarvo Edellyttää vapaaehtoista kirjojen lukemista, niistä keskustelemista, joutilaisuutta sekä säännöllistä kirjallisen ilmaisun harjoittelua tieteellisillä foorumeilla, ts. oppineisuuden kasvattamista kritiikin kautta oppivana tiedeyhteisön jäsenenä
H. Opettajan ja opiskelijan välinen sopimus Psykologinen sopimus opettajan ja opiskelijan välillä kummankin osapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista Viime kädessä luonteeltaan eettinen ja vain vaivoin artikuloitavissa kirjoitetuiksi, yleispäteviksi säännöiksi (konstitutiiviset vs. regulatiiviset säännöt) Meta tasostaan eli konstitutiivisuudestaan huolimatta vaikuttaa jokaisen henkilön elämään ja toimintaan yliopistossa
Yliopiston opetushenkilökunta on tiedeyhteisön jäseninä pätevä ja velvoitettu opettamaan yliopiston opiskelijoita Kyse ei ole asiakaspalvelusuhteesta, ei opettajaoppilas suhteesta eikä herra ja palvelija suhteesta, vaan virkaiän ja oppineisuuden eri vaiheissa kohtaavien ihmisten akateemisista oikeuksista ja velvollisuuksista Mestari kisälli suhde ideaalimuotona
Opettajan velvollisuudet Pysyä mukana oman alansa tieteellisessä keskustelussa, mieluiten kärjessä tai sen tuntumassa Rakentaa opetuksensa oman oppineisuutensa ja opetusyhteistyön varaan Huolehtia oman opetuksen ja oppiaineen koko opetuksen järkevästä koordinaatiosta ja kehittämisestä Huolehtia opetuksesta ja ohjauksesta luotettavasti Kohdella kaikkia opiskelijoita tasa arvoisesti Ei tarvitse eikä pidä opettaa kuin koulussa
Ei saa teettää opiskelijoilla omia tutkimuksia ottamatta heitä mukaan (tehtävien tason mukaan) julkaisujen tekijöiksi tai alaviitteissä nimeltä mainituiksi ja kiitetyiksi Opiskelijan osallistamisella tutkimukseen tulee olla tavoitteena opiskelijan tutkija ja työelämäntaitojen edistäminen, ei oman uran tai edes elinkeinon (vrt. matkailu)
Opiskelijan velvollisuudet On opiskeltava oman alan diskurssi eli puhetapa On opeteltava korrekti viittaustekniikka jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana On viitattava asianmukaisesti aiempaan tutkimukseen, myös oman opettajan luentoihin On tehtävä oma osuus opiskelussa ja ohjaussuhteessa (aikataulu, tehtävänannon mukainen suoritus)
On osattava ottaa vastaan myös kriittistä palautetta omista suorituksista ja työstettävä opinnäytteitä sen avulla itsenäisesti On oikeus saada vastauksia kysymyksiin ja ohjausta tarvittaessa (omavastuun lisäksi) On oikeus pyytää ohjauskommentteja myös muilta alan asiantuntijoilta
Ei ole oikeutta anastaa toisten tutkimuksia eli ottaa omiin nimiinsä toisten ideoita tai plagioida heidän tekstejään (lainata ilman lähdeviitettä) (esim. opettajan luennot) Plagiointi merkitsee pommin asentamista omaan tulevaisuuteen: merkittävän viran saaneen ihmisen taustat tutkitaan Plagiointi vie uskottavuuden myös omalta opinahjolta ja opiskelutovereilta
Kriittinen opiskelija/ohjattava? Eettisesti ja akateemisesti kestävän ja antoisan opetus ja ohjaustyön arviointiin osallistuminen ja oman opiskelun johtaminen ja toteuttaminen eettisesti ja akateemisesti kestävällä tavalla
Kirjallisuutta Allardt, Erik (2002) Tiedeyhteisö ja vallankäyttö. Teoksessa Tutkijan eettiset valinnat Karjalainen, Sakari et al toim. (2002) Tutkijan eettiset valinnat. Gaudeamus. Kuula, Arja (2006) Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys Raatikainen, Panu (2002) Tilaustutkimus ja ulkopuolinen rahoitus. Teoksessa Tutkijan eettiset valinnat Veijola, Soile (2003) Akateeminen luottamus. Teoksessa Anneli Pohjola toimi. Eettisesti kestävä sosiaalitutkimus. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan julkaisuja C. Työpapereita 47. 13 22. http://leenaerasaari.fi