Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014
Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014
MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj. esittelee -hallitus päättää EU:n ja valtion raha 80% Neuvoja, tiedotusta, tukea kuntaraha Hanke1 Hanke2 Hanke 3 Sivu 3 9.6.2014
Henkilöstö Juha Vanhapaasto Päivi Hietapakka Krista Antila Tanja Aarnikuru Marjut Haapanen toiminnanjohtaja hankesihteeri kv-koordinaattori hankeneuvoja Satakunnan Leader-ryhmien yhteinen tiedottaja Sivu 4 9.6.2014
SWOT Vahvuudet: - alkutuotanto ja elintarvikeketju - metalli- ja puualan osaaminen - viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö - kohtuullisen hyvä sijainti - kotimaisen energian lähteet - yhteisöllisyys - yrittäjyys - toimiva kehittäjäverkosto Sivu 5 9.6.2014
SWOT Heikkoudet - osaavan työvoiman puute - verkostoitumisen ja uudistumisen vaikeus - vinoutunut ikärakenne - korkea-asteen koulutuspaikkojen vähyys Sivu 6 9.6.2014
SWOT Mahdollisuudet - uusiutuvan energian tuotanto - luonto- ja elämysmatkailu - tietotyö (laajakaistaverkko) - ekologinen asuminen - lähiruokabuumin hyödyntäminen Sivu 7 9.6.2014
SWOT Uhat - osittainen autioituminen - väestön vanheneminen - julkisten palveluiden alasajo - alkutuotannon edellytysten heikkeneminen - yritysten jatkajien puute - koulutuspaikkojen väheneminen Sivu 8 9.6.2014
KEHITTÄMISEN KÄRJET Maaseudun elinkeinot Maaseudun palvelut Osallistava yhteisöllisyys Kansainvälisyys TOIMINTA- PERIAATTEET Asiakaslähtöisyys Uudet ideat ja toimintatavat Laajapohjainen yhteistyö VISIO 2020 Osaaminen LÄPIKÄYVÄT TEEMAT Kestävä kehitys ja läheisyysperiaate Sivu 9 9.6.2014
Maaseudun yrittäjyys Alkutuotannon merkitys edelleen suuri - päätoimiset - monitoimitilat/palkkatyössä käyvät - muuta yritystoimintaa lisäksi Maaseudun mikroyritykset - suuri merkitys - aloittamista, kehittämistä ja uuden kokeilua tuetaan Yritysverkostojen ja yhteisöjen syntyä edistetään Yrittäjyyden edellytyksistä huolehtiminen Sivu 10 9.6.2014
Maaseudun palvelut palveluiden tuottamisen uudet mallit ja kokeilut onko keskittäminen aina paras ratkaisu? teknologian hyödyntäminen (valokuituverkko) tärkeä tekijä viihtyvyyden ja vetovoiman kannalta - peruspalvelut - kulttuuri - asuminen - matkailu - nuoriso Sivu 11 9.6.2014
Osallistava yhteisöllisyys merkitys korostuu voimien kokoaminen kylätoiminnan uudistuminen nuorten aktivointi lähidemokratiamallit Sivu 12 9.6.2014
Kansainvälisyys kymmennen vuoden aikana luotu laaja yhteistyöverkosto kulttuurivaihto, hyvät käytännöt mikroyritysten kansainvälistyminen hankkeiden jatkuvuus ja kontaktien ylläpito ED-tiedotus kv-koordinaattoritoiminnan jatkuminen Sivu 13 9.6.2014
Toimintaperiaatteet Asiakaslähtöisyys - tiedotus, neuvonta, avustaminen, tukeminen - parhaan vaihtoehdon etsiminen verkoston avulla - kysyntään vastaaminen, trendien haistelu Uudet ideat ja toimintatavat - kyseenalaistaminen, ideoiden törmäytys - kokeiluihin kannustaminen Laajapohjainen yhteistyö - kehittäjä- ja toimijaverkostot - Leader-ryhmien yhteistyö - avoin tiedotus ja ajatusten jakaminen Sivu 14 9.6.2014
Toimintaperiaatteet Osaaminen - osaamisen merkitys korostuu - koulutus, uteliaisuus uusille ajatuksille ja ideoille - laatutyö - osaamisen jakaminen Sivu 15 9.6.2014
Strategian rahoitus Julkinen rahoitus painopisteittäin: Maaseudun elinkeinot 2 400 000 30 % Maaseudun palvelut 1 900 000 23,75 % Osallistava yhteisöllisyys 900 000 11,25 % Kansainvälisyys 1 000 000 12,50 % Yritys- ja hanketuet yht. 6 200 000 77,50 % Toimintaraha 1 800 000 22,50 % Julkinen yhteensä 8 000 000 100 % Yksityinen rahoitus: Yksityinen raha 3 500 000 77,8 % Vastikkeeton työ 1 000 000 22,2 % Yksityinen yht. 4 500 000 100 % Strategian rahoitus, julkinen ja yksityinen: EU+valtio 6 400 000 51,2 % Kunnat 1 600 000 12,8 % Julkinen yhteensä 8 000 000 64,0 % Yksityinen raha 3 500 000 28,0 % Vastikkeeton työ 1 000 000 8,0 % Yksityinen yhteensä 4 500 000 36,0 % Kaikki yhteensä 12 500 000 100,0 % Sivu 16 9.6.2014
Sivu 17 9.6.2014
Sivu 18 9.6.2014
Sivu 19 9.6.2014
Sivu 20 9.6.2014
Sivu 21 9.6.2014