Sisällysluettelo.................................. 2 Pääkirjoitus................................... 3 Henkilökuva.................................. 4 Maahisten hyvä teko..................................5 Partioviikolla tapahtui..................................6 Partioviikko Hollannissa........................... 8 Sudenpentupojat Sudet.................................. 11 Ketut..............................................12 Kissapetojen kevät............................. 13 Kilpikonnien omaleiri...................................... 14 Nokkapokkien suuri retkikeksitesti...........................16 Oma äiti partionjohtajana...........................17 Partioparaati............................................. 18 Perinnetavara.............................................20 Puuhis................................................... 21 Tarzan tulee, oletko valmis?................................... 22 Vaellus Saariselälle.......................................... 23 Maahisposti: Nro:8 kesä/11 24.5.2011 Etukannen kuva: Wirmon perhepääsiäinen, 4h Topi-karhu. Julkaisija: Mynämäen Maahiset, PL 92, 23101 Mynämäki Painopaikka: Mynämäen srk:n monistamo Päätoimittaja: Venla Viitasalo Tekijät: Venla Viitasalo, Pia Aalto, Sirja Valtanen, Maiju Arvonen, Petri Hömppi Kuvat: Venla Viitasalo, Maiju Arvonen, Maija-Lotta Vauramo, Sirja Valtanen, Ville-Pekka Reponen, Alwin van Ombergen 2 Palautetta tai ehdotuksia lehteen: venla_viitasalo@luukku.com
Heippa! Partiokevät on ohi, ja sitä voisi kuvailla muutamalla sanalla: toiminnantäyteinen ja aktiivinen. Ryhmien omien kokousten ja omaleirien lisäksi olemme osallistuneet moniin tapahtumiin. Hiihtolomalla hytistiin Napaketulla, Napakettupäivässä sekä johtajat käväisivät paistelemassa lettuja Tarvaisten riehassa. Huhtikuussa partioviikolla Maahiset aktivoituivat melkein joka päivä. Yrjönpäivänkirkossa annettiin lupauksia ja kuunneltiin perinteiset partiotekstit, eskaripäivässä tulevat ykkösluokkalaiset tutustuivat partiotoimintaan ja pihakirppiksellä kaupattiin tuotteita joka lähtöön. Partioviikon kruunasi Wirmon perhepääsiäinen, Maahisten organisoima pääsiäisrastikierros urheilukeskuksessa. Partiokevään ehdottomin hitti oli Partioparaati Turun kaduilla. Maahisista marssimaan lähti yhteensä 37 partiolaista, joka on jo melko hyvin! Koko kevään aikana kaikki ryhmät ovat aktiivisesti käyneet tapahtumissa ja leireillä. Päättäjäisissä jaettiin monenlaisia palkintoja. Nokkapokat palkittiin vuoden ryhmänä ja he voittivat myös marssivahvuuskisan suurimmalla osallistumisprosentillaan. Meri- johtaja sai 3 vuoden johtajatyöstään palkinnoksi ja kannustukseksi puukon. Lisäksi muistimme riippumatolla Sannamaria, joka toimii aktiivisesti kahdessa lippukunnassa, mutta on silti täysin vakiinnuttanut paikkansa Maahisissa. Onnittelut kaikille ansioituneille ja palkintonsa ansainneille! Kesäkuun alussa pidetään pieni paussi partiosta, mutta jo kuun puolessavälissä tapaamme taas, TARZAN- kesäleirillä! Lippukuntamme ei ole pitkään aikaan järjestänyt kesäleiriä, joten ainakin minä odotan todella innolla tulevaa leiriä! Leiriä on suunniteltu jo koko kevät ja siksipä se sisältää mahtavia elämyksiä sekä huikeita kokemuksia! Heinä-elokuussa on myös pitkästä aikaa mahdollisuus lähteä vaeltamaan Lappiin. Käytä mahdollisuus hyväksi, sillä Lapinvaelluksella saa upeita partiokokemuksia, kun juot vettä suoraan tunturipurosta tai paistat lettuja vaellettuasi 10 kilometriä. Jollemme näe kesäleirillä emmekä vaelluksella, niin sitten viimeistään syksyllä kun partio alkaa taas. Syksyllä näemme taas tutut naamat, uudet sudenpennut, sekä osallistumme taas monenmoisiin partioseikkailuihin! Malttamattomana kesään ja tulevaan partiosyksyyn, Venla (Kuva partioparaatista, Vaakun Vartijoiden baretti sovituksessa) 3
Kuka olet ja kuinka tutustuit lippukuntaamme? Olen Pete Hömppi, Mynämäen lippukuntien seppo ja nuorisotyönohjaaja. Tutustuin Maahisiin tullessani töihin Mynämäen seurakuntaan keväällä 2003. Oikeastaan ihan ensimmäinen kosketus Maahisiin oli lippukuntani 30-vuotisjuhlavaelluksella lapissa vuonna 1980, jossa olin pikkupoikana mukana. Tuolla reissulla oli mukana myös mynämäkeläisiä partiolaisia. Kuinka kauan olet ollut partiossa? Mukavia partiovuosia monissa eri haasteissa on kertynyt 34. Kotilippukuntani on koko tuon ajan ollut Maskun Hemmingin Pojat (ja Tyttäret). Paras partiokokemuksesi? Tämä on aika mahdoton kysymys siis löytää joku yksi kokemus (- kun kaikkia ei edes enää muista ). Parasta partiossa ovat kokemukset luonnossa mm. tuntureilla ja merellä. Aina niihin liittyvät myös hyvät ystävät. Eli monia leirejä, purjehduksia ja vaelluksia tulee mieleen. Partio on todella monipuolinen harrastus. Partion sisällä voi harrastaa monia juttuja. Monet muut harrastukseni liittyvät tavalla tai toisella partioon tai olen löytänyt ne partion kautta. Terveisesi lehden lukijoille? Toimintaa enemmän ulos ja luontoon! Vähemmän retkiä kämppään tai leirikeskukseen. Katsokaapa vaikka edellisten Maahispostien henkilökuvia ne parhaat partiokokemukset löytyvät vain retkiltä, leireiltä ja vaelluksilta! 4
Mynämäen Maahiset järjestivät partioviikon keskiviikkona 20.4 pihakirppiksen srk-talon edustalla, ja partiolaistemme vanhemmista koostuva Maarinki hoiti jälleen hienosti kirppiksen järjestelyn. Kirppiksen yhteydessä oli myös Maahisille tuttuun tapaan mukana kotakeittiö ja lettujen paistoa. Tapahtuman mainostamisen yhteydessä kerroimme että kaikki myymättä jääneet lelut, kengät ja vaatteet tullaan lahjoittamaan rajan taakse Venäjälle, lasten orpokotiin. Myymättä jäi paljon vaatteita ja leluja, joten saamme kivan paketin rajan taakse vietäväksi. Seuraavassa lehdessä kerromme miten Maahisten lähettämät paketit 5 matkasivat kohti Venäjän lapsia.
Partioviikkoa juhlittiin Maahisten osalta näkyvästi 11. 24.4. välisenä aikana. Partioviikolla partiolainen tosiaan näkyi Mynämäellä. Maanantaina Maahiset kokoontuivat Mietoisten kirkolle perinteisen lupauksenantokirkon merkeissä. Partiolaisia kirkossa oli paikalla n. 30 ja heidän vanhempiaan ja muita vieraita viitisenkymmentä. Tilaisuudessa saimme kuulla Kissapetojen elävöittämänä partiolaisten suojeluspyhimyksen, Pyhän Yrjön tarinan sekä partion perustajan Lordi Baden-Powellin viimeisen viestin rakkaille partiolaisilleen. Illan päätteeksi käytiin suureen sisaruspiiriin ja laulettiin Tää ystävyys ei raukene, mikä aina herkistää vanhimmankin partiolaisen. Tiistaina 19.4. järjestetyssä eskaripäivässä vieraili 46 keskustan alueen esikouluikäistä ohjaajineen. Eskarilaiset askartelivat itselleen oman paperinukke-partiolaisen kotiinviemisiksi ja muistutukseksi partion olemassa olosta. Keskiviikkona 20.4 kolomme avasi ovensa kaikille kiinnostuneille ja laajeni myös seurakuntakodin pihalle pihakirppiksen muodossa. Pilvinen sää ja keskustan siltaremontti hieman veroittivat kävijämäärää, mutta toisaalta Venäjälle orpokotiin lähtevien lelujen ja lasten vaatteiden määrä ja sitä kautta auttamisen ilo sitäkin suurempi. Yläkuvassa Jenna ja Sanda antamassa lupausta, alakuvassa sudarit. 6
Vas.ylänurkka: Marttojen rasti Vas. Alanurkka: Myn- Miet. Luonnonsuojeluyhdistys Oik. alanurkka: 4h:n rastilla askarreltiin Viikko huipentui partiolaisten Pyhän Yrjön päivänä lauantaina 23.4. Wirmon perhepääsiäiseen, eli Mynämäkeläisten yhdistysten ja seurojen kanssa yhteistyössä järjestettyyn toimintapäivään, joka oli suunnattu ensisijaisesti alakouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Urheilukeskukseen nousi kello 10.00-14.00 väliseksi ajaksi toiminnallinen rastirata, jonka lisäksi oli mahdollisuus hankkia itselleen hieno kasvomaalaus ja paistaa nuotiolättyjä. Rasteilla yhdistykset esittelivät toimintaansa erilaisen tekemisen avulla ja kaikille rastien suorittaneille olin luvassa pieni palkinto ilmapallon muodossa. Päivän aikana infopisteellä kävi noutamassa kartan ja suorituskortin n. 60 henkilöä ja yksi koira. Onneksi luontoäiti soi meille kauniin aurinkoisen päivän ja vaikka VPK:n rasti poistuikin hetkellisesti hälytyksen vuoksi meni päivä ongelmitta ja mutkitta sutjakkaasti läpi. Partioviikolla myös huivitettiin asioita, joista partiolaiset tykkäävät. Huivita se mistä tykkäät - kampanja kannusti partiolaisia ympäri Suomen kietomaan partiohuiveja sellaisten asioiden, esineiden, ihmisten ja vaikka lemmikkieläinten ympärille, joista he kovasti pitävät. Maahiset päättivät yksissä tuumin, että se mistä me eniten pidämme on paikkakunta missä lippukuntamme majailee. Siksi meidän huivimme päätyikin Mynämäen kunnantalon pihalle sijaitsevaan Mynämäki-kylttiin. 7 Teksti: Sirja Valtanen
Vietin suurimman osan partioviikostani partiomatkalla Hollannissa. Viikonmittaiseen reissuun mahtui monenlaista. Pääkohteena vierailussamme oli kuitenkin IRC-NL leiri Rotterdamissa. Kyseinen leiri on ScoutLinkin jokavuotinen pääsiäisleiri, joka järjestetään jossakin Euroopan maassa. ScoutLink on maailmanlaajuinen partiolaisten verkosto, joka toimii internetissä. ScoutLinkin tarkoitus on tuoda partiolaisia erilaisista kulttuureista tutustumaan toisiinsa pääasiallisesti IRC-verkossa eli eräänlaisessa nettichatissa. Leirille osallistuu joka vuosi n. 30-50 ihmistä ja se eroaa jokseenkin tavallisista partioleireistä. Leirien tarkoitus on koota kerran vuodessa ne ihmiset, jotka ScoutLinkin kautta juttelevat lähes päivittäin, tapaamaan toisiaan myös kasvokkain. Koska ScoutLinkilla aktiivisesti ympäri vuoden irkkaa lähinnä yli 15-vuotiaita, myös leireillä on yleensä suurimmaksi osaksi aikuisia ihmisiä. Nuorimmat olivat tällä kertaa 17-vuotiaat brittipojat ja vanhimmat jo hyvän aikaa eläkettä nauttineita. Ikäskaala on siis huomattava, mutta siitä huolimatta olo on aina hyvin kotoinen. Vas: Matkalla metropysäkille. Kuva: Ville-Pekka Reponen Oik: Leirin johtajana toimi monelle Kilkkeeltä tuttu Voske eli Edwin Vos. Kuva: Alwin van Ombergen Leirille osallistui tänä vuonna partiolaisia seitsemästä eri maasta. Meitä suomalaisia oli ennätyksellisesti 8. Moni innostui lähtemään mukaan tapaamaan kavereitaan, kun järjestimme viime vuoden leirin täällä Suomessa. Emme kaikki olleet ihan yhtä pitkää aikaa Hollannissa. Oman matkaseurueeni kanssa vietimme 7 päivää maassa, joista 4 olimme leirillä. Etukäteisvalmisteluista ehdottomasti haastavinta oli löytää säädylliset yöpaikat leiriä edeltäviksi ja jälkeisiksi öiksi riittävän halvalla. Saavuimme keskiviikkoillalla ja vietettyämme yön lentokenttähotellissa, käytimme torstaiaamun siirtymiseen Amsterdamista Rotterdamiin. Matkalla vietimme muutaman tunnin tutustuen Haagiin, jossa mm. Hollannin 8 kuningatar Beatrix asuu.
Olimme onnistuneet vuokraamaan pienen mökin leiriä edeltäväksi yöksi Rotterdamin partiokeskuksesta, jossa leiri pidettiin. Pienen metrojen kanssa sekoilun ja patikkaretken jälkeen paikkakin onneksi löytyi. Partiokeskus osoittautui aivan upeaksi kanavien ympäröimäksi vehreäksi saarekkeeksi, jossa oli erikokoisia mökkejä sekä telttailutilaa. Mikäli lippukuntamme joskus tekee ulkomaanleirin, paikka olisi aivan mahtava tähän tarkoitukseen. Lopun torstaista kiertelimme ympäri Rotterdamia. Illan tuloksena kaupungin metrokartta on syöpynyt allekirjoittaneen mieliin varmasti pysyvästi. Perjantaina alkoi varsinainen leiri. Ihmisiä ympäri Eurooppaa tipahteli paikalle pikkuhiljaa. Fiilis oli aivan mieletön, kun näki kaikki kaverit taas vuoden erossa olon jälkeen. Halauksia ja tuliaisia vaihdeltiin tiheästi ja uusiin ihmisiin tutustuttiin. Ilta venyi pitkälle yöhön, kun kukaan ei malttanut mennä nukkumaan. Lauantaina liikkeelle lähdettiin aikaisin. Tyypilliseen leiritapaan ohjelmaan kuului muutamaan paikalliseen kohteeseen tutustuminen. Vierailimme Rotterdamin merimuseossa sekä paikallisessa partiokaupassa ja museossa. Partiokauppa oli pieni suomalaisiin verrattuna, mutta museossa oli hyvin samanlainen tunnelma kuin omassa partiomuseossamme Turussa. Iltaa vietettiin partiokeskuksessa leirin tärkeimmän asian eli jutustelun äärellä. Yhteiset askareet kuuluvat myös leirin arkeen ja suomalaisten tehokasta viiden hengen tiskikonetta ihasteltiinkin laajasti. Kummeksuntaa aiheutti jälleen kerran suomalaisten tapa huuhdella astiat ennen kuivausta. Vas: Puukenkiä löytyi joka väriin ja kokoon. Oik: Osallistujamaiden liput olivat päivittäin tangoissa partiokeskuksen etupihalla. 9 Kuvat: V-P Reponen
Vas ylä: Kevät oli jo pitkällä Hollannissa ja partiokeskuksen ympäristö oli täynnä ihania pieniä kanavia. Vas ala: Kotamaisessa katoksessa oli mukava jutella iltahämärillä. Oik: Partiokeskusta ympäröivien kanavien ylittämiseen löytyi monia vaihtoehtoja Kuvat: Ville-Pekka Reponen Sunnuntaina kävimme tutustumassa Hollantilaisten perusylpeydenaiheeseen eli tuulimyllyihin. Vietimme päivää myös erään Hollantilaisen leiriläisen kotikaupunkia Dorchrechtia kierrellen. Leirialueelle palattiin päivälliselle ja iltaa vietettiin erilaisten pelien ja jutustelun merkeissä. Leirin aikana tuli ruodittua eri maiden partio-ohjelmia monelta kantilta ja jokainen sai varmasti uusia ideoita toteutettavakseen omassa maassaan. Maanantaina koitti hyvästelyjen aika. Tunnelma oli haikea, kun vähitellen ihmiset lähtivät kohti lentokenttää tai pitkälle ajomatkalle kotiin. Myös osa suomalaisista suuntasi jo tässä vaiheessa kotiin, meidän viiden jäädessä vielä pariksi päivää Amsterdamiin. Hostellimme Amsterdamissa osoittautui kaikkien pelkojen jälkeen äärimmäisen positiiviseksi yllätykseksi. Vietimme kaksi päivää kierrellen Amsterdamin katujen vilinässä. Kaupunkina Amsterdam on toki vierailemisen arvoinen, mutta oikea Hollanti avautuu mielestäni hieman kauempana turistimassoista. Ennen kotiinlähtöä kävimme vielä valtavassa tulppaanipuistossa ja sanottakoon, että jos todella rakastaa tulppaaneja, siellä kannattaa vierailla. Matkasta jäi jälleen kerran ihania muistoja ja uusia ystäviä. Allekirjoitan täysin väitteen, että kansainväliset leirikokemukset toteuttavat upeasti partion tavoitetta eri kulttuurien kohtaamiseen, suvaitsevaisuuteen ja rauhankasvatukseen. Seuraava leiri on ensi vuoden pääsiäisenä Skotlannissa. Kenties joku lähtee silloin mukaani kokemaan huippuhetket hyvässä seurassa. ScoutLinkille pääset chattailemaan erimaalaisten partiolaisten kanssa 10 osoitteessa www.scoutlink.net Teksti: Pia Aalto
Heippa, meidän laumamme nimi on Sudet, ja meillä on tällä hetkellä seitsemän poikaa, Arttu, Jori, Venni, Kristian, Lassi, Toni ja nyt keväällä meillä aloitti myös Niko, akelana toimii Maiju. Kevään aikana pojat ovat suorittaneet, liikunta-, askartelu- ja yksissä tuumin- jälkeä. Olimme myös yhdessä tyttöjen kanssa leirillä Kumiruonassa. Edessä siintää jo tuleva kesäleiri, mutta sitä ennen on partioparaati, joka on vuoden yksi tärkeimmistä partiotapahtumista. Kesän Tarzan-leiriä odotellen... :) 11
Hei! Me olemme Mynämäen Maahisten sudenpentutyttölauma Ketut. Kevään aikana olemme tehneet kaikenlaista hieman perinteisestä partiosta poikkeavaa Toimittajajäljen suoritusten merkeissä. Kaikki ovat voineet lukea kolon seinällä olevasta uutisseinästä mitä jännittäviä asioita meille on viikoittain tapahtunut ja senkin jos ei ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista. Kettujen kansiosta voi käydä myös lukaisemassa itse tekemiämme sarjakuvia tai tekemässä pakertamamme puuhakirjan haastavia tehtäviä. Keväällä jalkauduimme kolon lämmöstä myös raikkaaseen ulkoilmaan yhdessä lippukuntamme poikalauman, Susien kanssa. Vietimme hauskan ulkoilun täyteisen viikonlopun Mietoisten Kumiruonan leirikeskuksessa. Retken kohokohtia olivat hauska ramborata ja iltanuotion suklaabanaanit vaahtokarkkien kera, nam! Kesäleiriä odotamme kaikki jo innolla, vaikka se vähän jännittääkin. Eniten leiri jännittää siirtymävaiheessa olevia pentujamme, jotka muuttuvat leirin tiimellyksessä sudenpennuista nuoriksi seikkailijoiksi. Syksyn uudet tuulet kutittavat kivasti kasvavien kettusten neniä, vaikka uudet ympäristöt aluksi hieman arastuttavatkin. Kuvat Kettujen omaleiriltä Kumiruonasta. 12
Kissapedoilla on ollut hyvin kiireinen kevät. Omaleiri tuli vietettyä 9-10.4, ja mieleen jäi päiväkirjahuone, jossa seikkailijat saivat kertoilla salaisuuksiaan ym. jännittävää kameralle. Mieleen jäi myös ruuaksi tarkoitettujen kanojen kaatuminen maahan ja rasvapalo, jonka saivat aikaan johtajat. Virallisena leirilauluna toimi Shakiran laulama Waka Waka. Yrjönpäivä vietettiin partioviikolla maanantaina 18.4, ja kissapedoilla oli vastuullinen tehtävä. Yrjön tarinaa luettaessa kissapedot nostivat itse tekemiään lappuja aina tietyn henkilön tai eläimen kohdalla. Esiintyminen sujui oikein hyvin, ja johtajat saivat olla ylpeitä (: Yleisesti mietittynä keväästä jäi mieleen valokuvausmerkin ja partiolaulut ja leikit-merkin suoritus. Kissapedot olivat iloisia saatuaan ainoastaan yhden siivouskerran koko keväänä, mutta se tarkoitti sitä, että pelasimme herkullista suklaapeliä vain kerran. Onneksi nyyttäreissäkin sai syödä karkkia! Kissapedot odottavat innokkaasti tulevaa Tarzan-kesäleiriä, ja ovat iloisia siitä, että vihdoin hekin saavat osallistua noin pitkälle leirille koko ajaksi. Tulevaisuudessa häämöttää tietysti myös tuleva partiosyksy, joka tulee olemaan yhtä ohjelmantäytteinen kuin tämä kevätkin oli, ja toivottavasti myös yhtä mukava! Terveisin Heidi, Venla, Otso, Helmi, Tero, Matilda, Vilma, Sara ja Lauri +Hanna ja Meri Kuvat valokuvausmerkin suorittamisesta. Kissapetojen huuto: K-I-S-S-A-P-E-D-O-T! Kissapedot on parhaat, voimakkaat on varpaat, Kissapedot!! 13
Perjantai Saavuimme Leijankämpälle Raasinkorpeen perjantaina noin kello 18. Meitä oli leirillä noin 10 + ihana johtajamme Sannamari + kaksi apulaisjohtajaa (Pia ja Topi). Siellä ensimmäiseksi menimme kaivamaan telttapaikkaa. Kaivaminen oli raskasta, koska lunta oli paljon. Kun saimme paikan kaivettua niin huomasimme että keskellä telttapaikkaa oli kanto ja siksi jouduimme kaivamaan vielä enemmän. Vihdoin ja viimein kun saimme telttapaikan uudelleen kaivettua, aloimme pystyttämään telttaa. Se oli vaikeaa, vaikka Topi tekikin kaiken työn. Kun teltta oli pystytetty laitoimme telttaan maavaatteet ja kamiinan. Veimme polttopuut myös telttaan, jotka osa meistä oli pilkkonut. Kun polttopuut oli viety niin veimme telttaan kamppeemme ja siirryimme iltapalalle. Iltapalaksi oli makkaraa ja leipää. Makkaraa paistoimme takassa. Iltapalan jälkeen menimme telttaan, jossa Topi olikin lämmittämässä kamiinaa. Laitoimme yöpuvut päälle, vaikka teltassa oli hieman viileää. Kaikki odottivat makuupusseissa, että tulisi hiukan vielä lämpimämpää. Kalle ja Lassi olivat ainoat, jotka halusivat mennä nukkumaan, muut pelasivat öhöm- pelejä. Näin kuvasivat seikkailija-tytöt retken ensimmäisen päivän. 14
Koloillan aiheesta vartion tekemä patsas Lauantai Seikkailijat heräsivät erittäin väsyneinä, sillä suurin osa oli valvonut melkein koko yön. Vuorossa oli kuitenkin aamupuuron keitto, eikä siitä voinut livistää. Tuhdin aamupalan jälkeen seikkailijat pääsivät rakennuspuuhiin. Lapset jaettiin kahteen ryhmään ja kumpikin ryhmä sai rakentaa linnunpöntön ja tikkaat. Eikä tässä vielä kaikki, seikkailijat rakensivat vielä voileipä-halsterit, joista kuitenkin tuli erittäin epäkäytännölliset liian ohuen rautalangan takia. Ruokalistalle mahtui lounaalla tortilloita, jotka olivat selvästi lasten lemppareita! Päivälliseksi saatiin nuotionyyttejä, joihin kuului mm. porkkanaa, lihaa, sipulia, perunaa. Ruokailun jälkeen seikkailijat pääsivät suunnistamaan ja siinä vierähtikin hyvin iltapäivä. Suunnistuksesta uupuneet lapset pääsivät kuitenkin illalla saunaan, joka varmasti rentoutti. Olivathan kiltit johtajat kantaneet monta litraa vettä kaivolta saunalle! Illan päätteeksi napsittiin vielä vähän iltapalaleipää ja paistettiin vaahtokarkkeja iltanuotion ääressä. Lapset olivat siinä vaiheessa niin rättiväsyneitä, että B-P:n tarina piti jättää kesken ja antaa lasten mennä nukkumaan. Ja he todellakin simahtivat heti, kun pääsivät makuupusseihinsa. Sunnuntai Hyvin nukutun yön jälkeen lapset heräsivät jälleen puuroaamiaiselle. Tällä kertaa Pia oli keittänyt ison padan lasten puolesta puuroa. Purimme teltan, putsasimme kamiinan, haimme rasteja, siivosimme ja pakkasimme tavaroita. Siinä melkein meni sunnuntai aamupäivä ja lapset pääsivät siivoustalkoiden jälkeen kotiin palautumaan retkestä. Kiitos kaikille mukana olleille! ja hyvää kesää kaikille partiolaisille ja vanhemmille. Toivottaa: Sannamari 15
Nokkapokat on lippukuntamme reipas ja aktiivinen tarpojaryhmä. Suunnitellessaan syksyllä suoritettavaa vaellus-majakkaa, päättivät he testata mitkä ovat parhaita keksejä mukaan otettaviksi, niin kestävyydeltään kuin maultaan. Raati kokoontui eräänä tiistai-iltana kolon suuren pöydän ääreen kuuden keksipaketin kanssa ja aloitti arvostelemisen. Säilyvyydessä huomioitiin retkien puutteliset kylmäsäilytysmahdollisuudet ja kestävyydessä noteerattiin keksipaketin suuri todennäköisyys tulla liiskatuksi rinkassa. Liiskaantumisefektiä demonstroitiin istumistestillä ja keksi vielä varmuudeksi tiputettiin lattialle noin parinmetrin korkeudesta, jotta saatiin testattua sen koossa pysyminen äärimmäisissäkin olosuhteissa. Voittajaksi selviytyivät täsmälleen samoin pistein Bastogne kandisokerikeksi ja Fanipala original. Retkille tarpojamme kuitenkin suosittelisivat bastogneja, sillä ne eivät vaurioidu lämpimästä kesäkelistä yhtä pahasti kuin pehmeän suklaiset voittajatoverinsa. 16
Aluksi pyysin äitiäni Maijua Maarinkiin. Kun hän oli Maaringissä niin muut johtajat pyysivät häntä johtajaksi sudenpentulaumaan. Siten hänestä tuli sudenpentulauma Susien johtaja. On ihan mukavaa että äiti kannustaa omissa harrastuksissa. Se on kivaa, koska omia perheenjäseniä on mukana partion toiminnassa. Toisaalta leireillä ei voi riehua kauheasti, koska oma huoltaja on mukana lippukunnan yhteisillä leireillä. Mutta ehkä muut ei voi sietää sitä että heidän oma huoltaja on mukana samassa harrastuksessa. Minä ainakin siedän... joskus. :D Teksti: Esa Huovinen [Seikkailijajoukkue Kilpikonnat] 17
Perinteinen partioparaati järjestettiin 84:en kerran Turun kaduilla 15.5. Paraatissa marssi kaikkiaan 3822 partiolaista ja 95 lippukuntaa. Maahisia mukaan lähti melko joukko, marssivahvuutemme oli 37. Osallistumisprosenttimme oli 41,57 ja tällä ylsimme yhteislippukuntien osallistumiskilpailussa 19.sijalle 51 lippukunnasta. Parannettavaa olisi silti 18 sijan verran! Partioparaati oli tällä kertaa myös vapaaehtoistyön eurooppalaisen teemavuoden juhlaparaati ja näin oli houkutellut paikalle myös ulkomaalaisia arvovieraita. Euroopan partiokomitean puheenjohtaja Craig Turpie ja Euroopan aluejohtaja David McKee olivat seuraamassa paraatia. Lounais-Suomen Partiopiirin partioparaati Turussa on edelleenkin Suomen suurin jokavuotinen partiotapahtuma. Päästyämme tuomiokirkkotorille odottelimme hetken juhlan alkua muun partiolaisen kanssa. Kuuntelimme piirinjohtajan sekä muutaman muun puheen, ansiomerkkien jaon sekä lauloimme Suvivirren. Puheitten jälkeen ensimmäiset lippukunnat alkoivat tehdä lähtöä ja me keskityimme syömään välipalaa. Tunti juhlan alkamisesta pääsimme viimein lähtöön. Kokonaisuudessaan marssi meni loistavasti, sudenpennut pysyivät melko hyvin riveissään eikä rumpukapuloita lennellyt. Marssittuamme kaupungin läpi teatterille, saimme palkinnoksi jäätelöt ja lähdimme matkaan kotia kohti. Taas kerran yksi onnistunut partioparaati takana! Maahiset on voittanut ryhtikilpailun vuosina 1983 & 1984, tällä kertaa tulimme sarjassamme kuudensiksi. Vieressä taulukko keskikokoisten yhteislippukuntien sarjan ryhtikilpailusta vuonna 2011. 18
19
Mitä olisi partioleiri ilman musiikkia? Saati koloilta tai johtajiston virkistysreissut. Ei mitään! Lippukuntamme Mankka on jo muodostunut lähes oman persoonallisuuden omaavaksi käsitteeksi, mitä ilman emme voi lähteä minnekään. Varsinkin lippukunnassa, missä soittotaitoiset ihmiset ovat kiven alla, puolustaa Mankka paikkaansa lauluilloissa. Mankan harmaille pinnoille ovat menneet sukupolvet (lähinnä allekirjoittanut ystävineen) taltioineet tärkeiksi kokemiaan viisauksia tulevia johtajanalkuja varten. Mankka on pyörittänyt sisällään musiikkia niin klassisesta heviin kuin popista perinteisiin partiolauluihin. Toisinaan rakas musiikkia toistava ystävämme on ilmoittanut sanovansa sopimuksensa irti, mutta hellävaraisella koputtamisella ja suuremman luokan uhkauksilla on hänet vielä tähän asti saatu toimintakykyiseksi. Antennia Mankka ei ole omistanut enää pitkään aikaan, sitä missä se on katkennut, ei enää kukaan muista. Välillä Mankka sai antenninkorvikkeekseen rautalangalla kiinnitetyn haarukan, joka toimi hetken muttei osoittautunut kovin käytännölliseksi pysyväisluontoiseksi ratkaisuksi. Tänäpäivänä Mankka on saanut toverikseen valkoisen pikkusiskon (ainakin se vaikuttaa tytöltä), joka syö hieman vähemmän pattereita kuin isoveljensä. Mutta kaikessa kompaktiudessaankaan se ei voi korvata rakasta antennitonta toveriamme. Toivottavasti hän pyörittää levyjä vielä monen monta vuotta Teksti ja kuva: Sirja 20
Ratkaise ristikko vihjeiden avulla Kuka johtaja? Yhdistä sopivat sanat yhdyssanoiksi 21
Lippukunnilla on ollut aina perinteenä mahdollisuuksien mukaan järjestää oma useamman yön pituinen kesäleiri. Meidän lippukuntamme kesäleiriperinteet eivät ehkä ole aivan yhtä vahvoja kuin muilla lippukunnilla, siksi pyrimmekin tekemään harvoista kesiksistämme sitäkin ikimuistoisempia kokemuksia. Tänä vuonna suuntaamme telttoinemme Mynämäen ja Yläneen rajamailla sijaitsevan Särkijärven rannalle nauttimaan alkukesän lämmöstä ja luonnon vehreydestä. Leirikirje tipahti leirille lähtevien partiolaisten postilaatikoihin ja -luukkuihin viime viikon puolessa välissä tuoden mukanaan pitkän varustelistan, jonka kokoaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ettei tarvitse lähteä Tarzanilta lainaamaan sukkia ja paitoja. Viime viikolla myös lähes kaikki tämän vuoden Tarzan - kesäleirille ilmoittautuneet innokkaat partiolaiset kokoontuivat seurakuntakodille elokuvaillan ja lannevaatteiden valmistuksen merkeissä. Popcorneja ja langan pätkiä oli illan päätteeksi lattia tulvillaan, mutta kaikilla oli iloinen mieli ja ajatukset suuntautuneina kohti kesäkuuta. Seuraavaksi on luvassa juonipaljastuksia kesäleirin kulusta, eli jos haluat säilyttää optimaalisen jännitystilan aivan siihen hetkeen saakka kunnes bussin ovi leiripaikalla aukeaa, sulje silmäsi tai hyppää seuraavalle sivulle. Leirillä saat herkutella viidakon parhaista antimista valmistetulla ruualla! Kovakuoriaiset raksuvat kun niiden päältä kävelee! Testaa väittämä todeksi ensimmäisenä leiripäivänäsi. Viimeisenä iltana käydään suuri kamppailu Tarzan vs. Leiriläiset. Kumpi voittaa ja kuka söi kaiken hedelmäherkun? Seikkailijat ja tarpojat pääsevät pidemmälle tutkimusretkelle viidakon syvyyksiin! Luvassa on myös pientä hemmottelua tutkimusmatkailijoillemme kun he kotiutuvat jännittävältä reissultaan. Käyttäkää lannevaatettanne vaikka joka päivä ennen leiriä ja sen aikana, laskekaa kalenterista miten leiri lähestyy, vahvistakaa äänihuulianne jotta huudamme kovempaa kuin Tarzan ja muistakaa pakata elefantinkarkoitinta. Muuten Tantor syö kaikki eväänne. Ja jos kotisohvilta vielä löytyy joku joka haluaisi saada oman siivunsa kesän hienoimmasta tapahtumasta, voi Tarzanin erikoisluvalla ilmoittautua suoraan leirinjohdolle soittamalla numeroon 0451126266. Leiri maksaa tällöin 35+10 sudenpennuilta ja 55+10 seikkailijoilta ja tarpojilta. Tämä tarjous on voimassa kuitenkin vain kesäkuun 1. päivään asti! Sen jälkeen ei 22 enää pääse leirille vaikka maksaisi tuplahinnan! Viidakossa tavataan;)
Mynämäen seurakunnan nuorisotyö ja Mynämäen Maahiset järjestävät Vaelluksen Lappiin 30.7.-8.8.2011 Saariselälle UKK- kansallispuistoon Inarissa. Saariselän alue ja UKK-puisto kansallispuisto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet vaeltamiseen. Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983, ja se on maamme toiseksi suurin kansallispuisto. Pohjoisosa on tunturi- erämaata, jossa on lukuisia yli 500 metriä korkeita tuntureita. Lounaisosassa on metsiä ja aapasoita ja eteläosassa metsäerämaata. Retkeilijöillä on käytössään erämaatupia, laaja reittiverkosto sekä nuotioja levähdyspaikkoja. Kansallispuiston luontoa, maisemaa ja kulttuurihistoriaa esitellään kolmessa asiakaspalvelupisteessä, jotka ovat myös luvanmyyntipisteitä. Koilliskairan luontokeskus sijaitsee Tankavaarassa, Kiehinen Saariselällä ja luontotalo Savukosken kirkonkylässä. Lähtö on la 30.7 klo 21.00 Turun rautatieasemalta ja Saariselällä olemme su 31.7 noin iltapäivällä. Tästä jatkamme illalla vielä maastoon tai mahdollisuus lähtöön seuraavana päivänäkin. Paluulähtö tapahtuu Saariselältä la 6.8 iltapäivällä ja Turussa olemme su 8.8 aamulla. Matkan hinta on 190 euroa. Sisältää bussi- ja junamatkat Turusta, makuupaikat junassa, vaelluksen ajan retkimuonat ja saunan vaelluksen päättyessä. Vaellus suunnattu tarpojille ja sitä vanhemmille partiolaisille. Vaellus tehdään pienissä ryhmissä omien johtajien johdolla. Ryhmät suunnittelevat ja päättävät omat vaellusreittinsä etukäteen. Yhteyshenkilö ja matkan järjestäjä on Petri Hömppi ja Maahisista vaellusta junailee Venla Viitasalo Petri Hömppi Venla Viitasalo 044-5948718 0400523378 petri.homppi@evl.fi wenla_91_@hotmail.com 23
24