luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:



Samankaltaiset tiedostot
subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Kieli merkitys ja logiikka

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Infiniittiset rakenteet

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Epäkanoniset subjektit konstruktioissa

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Suomen kielioppia edistyneille

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Yksipersoonaiset (subjektittomat ja agentittomat) ilmaukset unkarissa ja suomessa László Keresztes

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Paritreenejä. Lausetyypit

Kieli merkitys ja logiikka

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Mikä subjekti on? Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo. 1 Lähtökohtia

OMISTUSLAUSEEN SUBJEKTI KIINANKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN TEKSTEISSÄ

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Lauserakenteen kuvaamisesta I

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma 1

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas.

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

OMISTUSKONSTRUKTIOT JA OMISTUSVERBIT S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA KOLMELLA TAITOTASOLLA

Genetiivisubjekti subjektina

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Moi kaikille! Finský praktikum Titta Hänninen

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

FINSKÝ PRAKTIKUM Titta Hänninen

FinA5. palaute ainekirjoituksista, Niclas Sandström 2011

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

JoUsTAvAA LAUSEQPPIA

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Kieli merkitys ja logiikka

1. Liikkuvat määreet

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

Kielteinen infinitiivirakenne

Sanajärjestyksen eri tehtävistä

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

MUUTOS PITÄISI TAPAHTUA VAI MUUTOKSEN PITÄISI TAPAHTUA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA KESKUSTELUPALSTOILLA

Kieli merkitys ja logiikka

SYSÄYS, SAATTO VAI AAVISTUS?

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Elotonviitteinen ja partikkelistunut hän-sana ja sen käyttö 1960-luvun murrehaastatteluissa

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ

Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä

Ihmisen arvo on abstraktia, siis käytän partitiivi. Tutkimus edistyneiden suomi toisena kielenä -opiskelijoiden predikatiivin käytöstä

ISON SUOMEN KIELIOPIN»ILMIÖT» VIROLAISESTA NÄKÖKULMASTA

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

SUMERI 2. HY ma 10-12,

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. 2. Hyvä johtaminen?

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Transkriptio:

Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme kohta Kreikkaan. imperatiivit ovat tunnusomaisesti verbialkuisia: Ø Mene pois! luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: Nyt sataa. Täällä haisee pahalle. tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Minua väsyttää. joissakin kielissä subjektia ei voi jättää kokonaan pois, vaan sen tilalle tulee muodollinen subjekti (tai paikantäyttäjä ): It is raining. Det behövdes något nytt på gården. Se on kyllä kumma, ettei asia mene perille! Sitä ollaan sitten lopulta perillä. ajan- ja paikanilmauksetkin voidaan tulkita paikantäyttäjiksi: Nyt ollaan perillä. Lapissa sataa.

lauseessa on kaksi verbinetistä paikkaa vasta toinen on subjektin paikka siinä Vilkuna 1989 (Free word order in Finnish): T-positio ja K-positio T-positio: subjektin paikka (subjektin asemesta sen voi täyttää esim. ajan- tai paikanilmaus, joissakin tapauksissa objekti) K-positio: T-position edellä oleva paikka, lähinnä kontrastiivisen tulkinnan saavia/aiheuttavia lauseenjäseniä: Puuroa [K] Kalle [T] söi. Tänään [K] minua [T] väsyttää. Yksipersoonaiset verbit Vilkuna: Yksipersoonainen on verbi, josta ei käytetäkään muita persoonamuotoja kuin yksikön 3:tta, eikä myöskään impersonaalista passiivia Täytyy mennä. ~ *täydyn mennä. ~ * täydytte mennä. ~ *täydytään mennä. ilmiön rajaaminen on hankalaa: esim. monet tunnekausatiivit tuntuvat äkkiseltään yksipersoonaisilta: Minua janottaa. ~ Sinua janottaa. ~ *Sinä janotat. mutta niilläkin voi usein olla subjekti, jonka kanssa verbi kongruoi: Suolakeksit janottavat.

verbin yksipersoonainen käyttö: monilla verbeillä on kaksi erilaista merkitystä, jotka eroavat mm. siinä, tulevatko persoonamuodot kyseeseen vai eivät 1) säätilaa tai luonnonilmiötä ilmaisevat verbit vetää, myrskyää, valkenee, rusottaa, pilveilee, rätisee... 2) tunnekausatiivit itkettää, harmittaa, inhottaa, kyllästyttää... 3) jotkut vesessiiviset verbit täytyy, pitää, tarvitsee, tulee, kelpaa, sopii, kannattaa, onnistuu, on pakko, maksaa vaivan... 4) muut tuntuu, vaikuttaa, käy... (joskus melko vaikea osoittaa eroa samojen verbien subjektillisen ja subjektittoman käytön välillä) Onko se subjekti? Infinitiivi- ja lausesubjektit infinitiivi, infinitiivirakenne ja finiittilause ovat epätyypillisiä subjektiehdokkaita: eivät voi olla nominatiivi- tai partitiivimuotoisia, kongruenssi puuttuu silti yleisesti katsotaan, että infinitiivit ja lauseet voivat toimia subjektina: Oli oikein hauska tavata. Oli hauska, että pääsitte tulemaan.

epätavallisia subjekteja sikälikin, että ovat yleensä verbin jäljessä:?että pääsitte tulemaan, oli hauskaa.?tavata oli hauska. lausesubjekti ennen verbiä käy kuitenkin hyvin, jos siihen lisätään se-sana: Se, että pääsitte tulemaan, oli hauskaa. substantiivilausekkeen subjektimaisuus subjektius ei välttämättä ole mustavalkoinen asia, vaan se voidaan nähdä asteittaisenakin asiana tai ominaisuutena eksistentiaalilause lause, jossa subjekti on (tai voisi olla) partitiivimuotoinen subjektin paikalla on tyypillisesti paikanilmaus: Pihalla leikkii lapsia. Kadulla kulkee autoja. Vilkuna: eksistentiaalilauseen subjekti on objektimainen: partitiivimuotoinen, verbin jäljessä jne. (myös semanttiselta rooliltaan objektiksi sopiva)

omistuslause omistuslauseen subjekti on samaan tapaan objektimainen kuin eksistentiaalilauseenkin lisäksi omistuslauseen omistajaa ilmaiseva adessiivimuotoinen NP on melkeinpä selvemmin subjektimainen kuin perinteisesti subjektiksi tulkittu perinteisesti subjektiksi tulkittu NP on jopa akkusatiivimuotoinen, kieltolauseessa partitiivi, jne.: Sinulla on uudet kengät. Onneksi minulla on sinut. Jos minulla ei olisi sinua... Vilkuna: omistajaa ilmaiseva NP obliikvisubjekti? Tyypillinen subjekti ja subjektin tyypilliset ominaisuudet: Tytöt söivät omenia. kategoria: NP sija: nominatiivi kongruenssi: verbi kongruoi asema: neutraalisti verbin edessä hallitsevuus: esim. paljaan omistusliitteen korrelaatti rooli: yleensä tekijä tai kokija semanttinen tyyppi: yleensä elollinen olio