Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 1.12.2009 PIR-2002-Y-455-113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Broilertuotannon harjoittaminen nykyisissä ja rakennettavassa kasvattamossa Oittisen tila Oy Kiviniementie 108 32730 Sastamala Maantie-Oittinen RN:o 3:70 Sastamalan kaupungin Kiviniemen kylässä ja Marjamäenvuori RN:o 1:289 Sastamalan kaupungin Talan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 2 700 munituskanalle tai 10 000 broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 30 000 munituskanalle tai 50 000 broilerille, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 14.1.2009. Nykyiselle toiminnalle on Pirkanmaan ympäristökeskuksen 26.5.2008 antama ympäristölupapäätös. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN Käsittelymaksu 2035 euroa Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksessään 2.6.2009 todennut, että Oittisen tila Oy:n Marjamäenvuoren tilan broilerkasvattamon laajennushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen perusteluissa on todettu mm. seuraavaa: Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan asetuksella tarkemmin säädettäviin hankkeisiin ja niiden muutoksiin. YVA-asetuksen hankeluettelon mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kanaloihin, joissa kasvatetaan yli 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa vuodessa. Marjamäenvuoren kasvattamon laajennus 54 000 broilerilla ei ole kooltaan YVA-
ALUEEN MAANKÄYTTÖ asetuksen 6 :n hankeluettelon tarkoittama hanke. Lain 4 :n 2 ja 3 momenttien mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointia edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa lain mukaan vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa otetaan lisäksi huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Marjamäenvuoren tilan broilerkasvattamon laajennushanke yksistään tai yhdessä tilan muiden toimintojen kanssa ei todennäköisesti aiheuta laadultaan tai laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa mainittujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tilalla Maantie-Oittinen sijaitseva broilerkasvattamo sijoittuu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa maatalousalueelle, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lisäksi alue kuuluu arvokkaaseen Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemaan. Marjamäenvuoren tila sijaitsee entisen Äetsän kunnan taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson osayleiskaavan M-alueella. LAITOKSIEN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Tilan Maantie-Oittinen kasvattamo sijaitsee Sastamalan kaupungin Kiviniemen kylässä. Lähin vesistö on Kokemäenjoki, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 200 metriä. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 100 metriä. Tilan Marjamäenvuori kasvattamot sijaitsevat Sastamalan kaupungin Talan kylässä. Lähin vesistö on Kokemäenjokeen laskeva Hahmo-oja, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 600 metriä. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 500 metriä. Kanalat eivät sijaitse luokitellulla tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähialueella ei ole muuta merkittävää karjataloutta. Kysymyksessä on broilertuotannon harjoittaminen kahdella eri tilalla. Toiminta on katsottu yhdeksi toimintakokonaisuudeksi. Tilalla Marjamäenvuori harjoitetaan nykyisin toimintaa laajuudessa 96 000 kasvatuspaikkaa. Toimintaa on tarkoitus kasvattaa 54 000 kasvatuspaikkaa käsittävällä laajennuksella. Yhteensä tilalla Marjamäenvuori olisi tällöin 150 000 kasvatuspaikkaa. Toiminta on broilereiden kasvatusta untuvikoista teurasikäisiksi linnuiksi. Yhden erän kasvatusaika on 35-42 vuorokautta. Kasvatuseriä on vuodessa keskimäärin kuusi. Toimintaa harjoitetaan kahdessa nykyises- 2
sä kasvattamossa ja rakennettavassa kolmannessa kasvattamossa. Kaikissa kasvattamoissa on täyskuivikepohja. Kuivikemateriaali on turve. Jokaisen kasvatetun erän jälkeen kuivikelanta poistetaan hallista. Osittain lanta levitetään peltoon lannoitteeksi. Peltokäyttö perustuu pääosin lannan vastaanottosopimuksiin. Sääolosuhteiden estäessä peltolevityksen lanta luovutetaan Biolan Oy:lle jatkojalostukseen tai varastoidaan lantalaan. Lannan poiston jälkeen kasvattamo pestään kuumavesipesurilla ja desinfioidaan ennen seuraavaa erää ns. "kaasutykillä", joka kehittää kasvattamoon hienojakoista sumua. Sumu laskeutuu kaikille kasvattamon pinnoille eikä desinfiointiainetta ajaudu pesuvesisäiliöihin. Desinfioinnin jälkeen lattialle levitetään uusi puhdas kuivike. Kasvattamoiden pesuvedet johdetaan kahteen olemassa olevaan yhteensä 250 m 3 :n säiliöön (90 m 3 ja 160 m 3 ). Pesuvedet levitetään omille pelloille. Olemassa olevan katetun lantalan pinta-ala on 320 m 2. Lantalan reunojen korkeus on seitsemän metriä. Lannan levitys suoritetaan viikoilla 17-23 ja viikoilla 32-44. Lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltoalaksi on ilmoitettu 498 hehtaaria, josta omaa on 65 hehtaaria, vuokrapeltoa noin 10 hehtaaria ja sopimuspeltoa 423 hehtaaria. Jatkojalostukseen Biolan Oy:lle lantaa luovutetaan vähintään 1000 m 3 /vuosi. Kasvattamoiden ilmanvaihto toteutetaan alipainejärjestelmällä. Poistohormit sijoitetaan vesikaton päälle. Ns. jätti-imurit poistavat ilmaa kasvattamoiden toisesta päädystä. Ilmastointia, valaistusta ja ruokintaa ohjataan tietokoneella. Kasvattamoissa on korkealaatuiset juomavesilaitteet, jotka takaavat eläimille riittävän määrän vettä, mutta eivät tiputa vettä kuivikkeeseen. Vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 12 000 litraa (maanalainen tilavuudeltaan 10 000 litran lasikuitusäiliö ja 2 000 litran terässäiliö lukitussa varastossa). Muita öljytuotteita säilytetään tilalla enintään 200 litraa (lukittu konehalli). Liikennöinti tilalle tapahtuu Nevontie-nimiseltä paikallistieltä. Liikenne on pääasiassa teuras-, rehu- ja lantakuljetuksia. Raadot poltetaan tilalla sijaitsevassa raatopolttimessa (Shenandoah) ja/tai varastoidaan kylmäsäilytyskonteissa, joista keräily eläinjätteen käsittelylaitokselle (Honkajoki Oy). Ongelmajätteet (esim. loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet, jäteöljyt) toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Tarvittava lämpöenergia tuotetaan puulla ja turpeella. Sähkö tuotetaan omalla tuulivoimalalla. Tilalla Maantie-Oittinen sijaitsee kaksi kasvattamoa, joissa on yhteensä 45 000 kasvatuspaikkaa. Toiminnassa ei ole tapahtumassa muutoksia. Ilmanvaihto on toteutettu sekä tasapaine- että alipainejärjestelmällä. Poistohormit on sijoitettu pääosin vesikaton päälle. Pesuvedet varastoidaan 90 m 3 :n umpisäiliössä ja levitetään omille pelloille 1-2 kertaa vuodessa. Raadot poltetaan raatouunissa tilalla Marjamäenvuori ja/tai kuljetetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle (Honkajoki Oy). 3
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lanta varastoidaan tilan Marjamäenvuori katetussa lantalassa. Lantaa myydään myös suoraan kasvinviljelytiloille sekä Biolan Oy:lle jatkojalostusta varten. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 11 000 litraa (maanalainen lasikuitusäiliö 5 000 litraa, kaksi 3 000 litran terässäiliötä katetussa varastossa). Liikennöinti tilalle tapahtuu omasta liittymästä Kiviniementie- nimiseltä paikallistieltä. Muilta osin toiminta on toteutettu kuten tilan Marjamäenvuori kasvattamoissa. Ajoittainen tuotannosta aiheutuva hajuhaitta kanaloiden lähiympäristössä on mahdollista. Ilmanvaihdosta ja kuljetuksista kuormauksineen saattaa aiheutua meluhaittaa. Toiminta on kuitenkin keskittymässä tilalle Marjamäenvuori, josta lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin 500 metriä. Lannan kuljetuksesta ja levityksestä saattaa aiheutua lyhytaikaista haju- ja meluhaittaa levitysalueilla ja kuljetuksiin käytettävien teiden varsilla. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 17.8. 15.9.2009 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Sastamalan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Tyrvään Sanomissa 18.8.2009 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 23 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Sastamalan kaupunginhallitukselta ja Sastamalan kaupungin ympäristöviranomaisena toimivalta Sastamalan perusturvakuntayhtymältä. Muistutukset ja mielipiteet Sastamalan perusturvakuntayhtymä on 17.9.2009 antamassaan lausunnossa todennut mm. että, Oittisen tila Oy:n tämän hetkisestä toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristöterveydenhuoltoon. Sastamalan kaupungin kaavoitustoimen mukaan ei ole tiedossa syytä, joka olisi muuttamassa alueen yleiskaavan mukaista maankäyttöä tulevaisuudessa. Sastamalan kaupunginhallitus ei ole antanut asiasta lausuntoa. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Annetun lausunnon luonteesta johtuen tarvetta hakijan kuulemiseen lausunnosta ei ollut. 4
Hakijalta on saatu lisäselvityksiä useissa puhelinkeskusteluissa. Paikalla on suoritettu tarkastus 8.5.2008 edellisen laajennuksen yhteydessä (Uotila). PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Oittisen tila Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilertuotannon harjoittamiseen tiloilla Maantie-Oittinen RN:o 3:70 Sastamalan kaupungin Kiviniemen kylässä ja Marjamäenvuori RN:o 1:67 Sastamalan kaupungin Talan kylässä. Ympäristölupa myönnetään laajuudessa 195 000 kasvatuspaikkaa (Marjamäenvuori 150 000 kasvatuspaikkaa, Maantie-Oittinen 45 000 kasvatuspaikkaa). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa on noudatettava lupahakemusasiakirjoissa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei lantaa, kasvattamoiden pesuvesiä eikä muita jätevesiä pääse hallitsemattomasti vesiin eikä maaperään. 2. Toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava asianmukaisissa varastoimistiloissa. Velvoite koskee sekä omaa peltoviljelyä että lannan vastaanottosopimuksiin perustuvaa peltoviljelyä. Kuormaus kanalasta ajoneuvoon on suoritettava tiivispohjaisella alustalla. Jos kysymys on kattamattomista tiloista, on kuormausalue viipymättä kuormauksen jälkeen puhdistettava. Lantaa voidaan tämän luvan estämättä varastoida pellolla asianmukaisessa aumassa enintään neljä viikkoa ennen lannan levitystä. 3. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että lannan varastoimistilat, pesuvesisäiliöt ja kanaloiden lattiat ovat tiiviitä. 4. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Peltohehtaarille voidaan levittää enintään noin 270 kasvatuspaikkaa vastaava lantamäärä. Tästä poikkeaminen on mahdollista levitysalueen alhaisen fosforiluvun tai lannan ravinneanalyysin perusteella. Poikkeaminen on perusteltava vuosiraportoinnin yhteydessä. Valvontaviranomaiselle on ilmoitettava lannan levitykseen käytettäviä peltoja koskevista muutoksista. 5. Lannan levitys luokitellulle pohjavesialueelle on kielletty. Kaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30-100 metrin suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. 5
Lasku- ja valtaojien varsille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet käsittelemättä lannalla. Vesistöjen rannoille on jätettävä vähintään 10 metrin suojavyöhykkeet käsittelemättä lannalla. Syyslevityksessä lanta on viimeistään vuorokauden kuluessa mullattava. 6. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta asutukselle on otettava huomioon. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Kuolleet linnut (normaalikuolleisuutta vastaava määrä) on poltettava mahdollisimman nopeasti tilalla tarkoitukseen rakennetussa polttolaitteistossa tai toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla, on varastointi hoidettava niin, että kuolleista eläimistä ei aiheudu tautivaaraa tai muuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, raadot on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n.o1774/2002). Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, loisteputket, kemikaalijätteet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Hyödynnettävissä oleva jäte (esim. muovi) on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan tai asianmukaisesti järjestettyyn jätteenkeräykseen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa ja levitettävä lannanlevityksen yhteydessä peltoon.. 8. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja luvan haltijan on tarkkailtava niiden kuntoa säännöllisesti. Haittaeläimiä (esim. rotat, hiiret) on tarvittaessa torjuttava. 6
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT 9. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 10. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle. 11. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on esitettävä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoon on sisällytettävä ainakin seuraavat asiat: -tiedot tuotetuista eläinmääristä tiloittain, -tiedot lannan sijoittamisesta ( oma pelto, vastaanottosopimuksiin perustuva sijoittaminen sijoituskohteittain/lantamäärineen, laitosvastaanotto), -tiedot perusteluineen mahdollisista poikkeamista lupamääräyksessä 4. esitettyyn lannan enimmäislevitysmäärään, -tiedot kuolleiden eläinten määristä tiloittain, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, -jätevesien määrää/sijoituspaikkaa koskevat tilakohtaiset tiedot, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 12. Eläinsuojan valmistumisesta on tehtävä hyvissä ajoin ennen eläinsuojan käyttöönottoa ilmoitus valvontaviranomaiselle mahdollisen tarkastuksen suorittamiseksi. 13. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset hakemuksen mukaiselle toiminnalle täyttyvät. Kasvattamot sijaitsevat maatalousalueella. Kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty kasvattamoissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 7
Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei tapahdu tuotantoketjun missään vaiheessa, koska päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. (Lupamääräys 1.) Valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 peruslähtökohta on, että lanta varastoidaan asianmukaisessa lantalassa. Lähinnä työteknisten seikkojen vuoksi lupapäätöksellä ei ole haluttu estää enintään neljän viikon pituista asianmukaista aumavarastointia pellolla ennen lannan levitystä. Huomioon ottaen erityisesti broilerlannan korkea turve- ja kuivaainepitoisuus on katsottu, että lyhyestä asianmukaisesti toteutetusta aumavarastoinnista ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 2.) Vaikka broilerkasvatuksessa kasvattamoiden lattiaan ja katetun lantalan lattiaan ei kohdistu kuin hetkellistä vesipainetta, on lattioiden riittävään tiiviyteen kiinnitettävä huomiota. Vuotava pesuvesisäiliö olisi vakava uhka alueen pohja- ja pintavesille. (Lupamääräys 3.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Nykyinen peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 270 kasvatuspaikkaa kohden. Tämä tarkoittaa noin neljä m 3 lantaa/hehtaari/vuosi. Vaatimus perustuu broilerin eläinpaikkaa kohti erittämään keskimääräiseen fosforimäärään 0,085 kg/broilerpaikka (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009, ympäristöministeriö) sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen (20 kg kasveille käyttökelpoista fosforia/hehtaari/vuosi). Lannan fosforin käyttökelpoisuudeksi kasveille on laskettu 85 %. Lupamääräys mahdollistaa suuremman levitysmäärän, mikäli lupamääräyksessä esitetyn levitysalueen alhaisen fosforiluvun tai lannan ravinneanalyysin perusteella voidaan osoittaa, että ylilannoitusriskin aiheuttamaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä ei aiheudu. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden ja tarvittaessa valvonnallisin toimenpitein puuttumaan lannan levitykseen esim. pohjavesialueille. (Lupamääräys 4.) Lannan levityskielto luokitelluille pohjavesialueille aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen pohjavesien pilaantumisriskin ja on näin ollen kielletty. Lannan levitykseen yksittäisen kaivon ympärillä pohjavesialueiden ulkopuolellakin liittyy pilaantumisriski. Riittävillä suojavyöhykkeillä riskit on estettävissä. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30-100 metrin matkaa ja joissakin tapauksissa vieläkin pidempää matkaa. 8
Edellytetyillä suojavyöhykkeillä ojien ja vesistöjen varsille sekä lannan multausvelvoitteella syyslevityksessä vuorokauden kuluessa pyritään välttämään ravinteiden huuhtoutumisriskiä (Lupamääräys 5.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden (esim. tuulen suunta) ja levitysajankohdan huomioon ottamista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. (Lupamääräys 6.) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet kanat on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa jätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1774/2002/E4, maa- ja metsätalousministeriön asetukset 1374/2004 ja 850/2005). Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa loisteputket, jäteöljy, akut, vanhentuneet torjunta-aineet ja desinfiointiaineet ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätelain (6 ) mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavalla järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain (12 ) mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. (Lupamääräys 7.) Polttonestevarastoihin liittyy huomattavia ympäristöriskejä. Varastojen säännöllisellä seurannalla riskejä ja mahdollisia vahinkoja voidaan pienentää. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuus- 9
LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ohjeissa annetut määräykset. Määräys haittaeläinten torjunnasta tarvittaessa perustuu rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojien rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseen. (Lupamääräys 8.) Jos paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy ja päästöjä voidaan tämän vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 9.) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (Lupamääräys 10.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 11.) Lupamääräyksellä varmistetaan, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkastaa tarvittaessa rakenteiden luvanmukaisuus. Samalla saadaan tieto myös toiminnan käynnistymisestä. (Lupamääräys 12.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 13.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on laajennuksen osalta aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2019 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen nykyiselle toiminnalle 26.5.2008 antaman ympäristölupapäätöksen. Laajennettua toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. 10
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 100, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1774/2002/E4 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 1374/2004 ja 850/2005 Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) Päätöksessä on otettu huomioon myös ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 27.12.2006 asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 3130 euroa. Maksu peritään kuitenkin 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Perittävä maksu on tällöin 2035 euroa. Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Sastamalan kunnanhallitus Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Sastamalan ympäristöviranomainen) Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Vali- 11
tusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 12
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 31.12.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere Asiakaspalvelunumero: 020 690164 telekopio: 020 490 4000 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma-pe klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 13