Dnro PKA-2003-Y-242 (111)

POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 JOENSUU Puh. (013)*1411 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2004 Dnro PKA-2003-Y-242 (111) 1 ASIA Ympäristölupa, joka koskee puun kyllästystoimintaa LUVAN HAKIJA Prima Timber Oy Nurmeksentie 4 80100 Joensuu TOIMINNAN OSOITE Prima Timber Oy Kuhasalontie 31 80230 Joensuu KIINTEISTÖ JA SEN HALTIJA Joensuun kaupungin omistama tontti Joensuun Penttilän kaupunginosassa korttelin 1646 tontilla nro 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Puun kyllästämö on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 1 d kohdan nojalla. Ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 1 c kohdan mukaan. ASIAN VIREILLE TULO Lupahakemus on toimitettu 20.10.2003 Joensuun tekniselle virastolle, joka on siirtänyt asian Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 28.10.2003. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA Toiminta sijoittuu satama-alueelle ja on kaavoitettu teollisuustontiksi. Lähin asuinrakennus sijaitsee 600 metrin päässä. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Järveen on matkaa 400 metriä.

AIKAISEMMAT LUVAT JA SELVITYKSET PILAANTUMISESTA 2 Toiminnalla ei ole ympäristölupaa, vaan sitä on harjoitettu vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen lausunnon, terveydenhoitolain nojalla ympäristölautakunnan 12.9.1989 antaman sijoituspaikkaluvan ja jätehuoltolain tarkoittaman jätehuoltosuunnitelman perusteella. Tontilla suoritettiin pilaantuneen maaperän selvitys vuosien 2002-2003 vaihteessa. Johtopäätösten mukaan nykyisestä kyllästämötoiminnasta ei ole aiheutunut maan pilaantumista tutkituissa kohteissa. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tontilla sijaitsee puu- ja sahatavaran kyllästämö, joka on perustettu vuonna 1989. Laitosta aiotaan laajentaa nykyisestä 320 neliömetristä 760 neliömetriin rakentamalla uusi rakennus, johon asennetaan toinen olemassa olevan kaltainen kyllästyssylinteri entisen viereen. Laajennus toteutetaan siirtämällä Joensuussa Tolpontie 8:ssa sijaitseva laitteisto modernisoituna laajennusosaan. Laajennuksen jälkeen varsinaisen kyllästämötilan pinta-ala on 367,2 neliömetriä ja kiinnittämötilan pinta-ala 280,7 neliömetriä. Loput tilat ovat sosiaalitiloja. Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta on maaliskuun lopussa 2004. Kyllästämörakennus on rungoltaan puuta ja verhoiltu profiloidulla pellillä. Katon pinnoitteena käytetään huopaa. Perustuksena on reunavahvistettu maavarainen lattia. Kiinnittämön sisäseinien rakenteessa on otettu huomioon tilan korkea suhteellinen kosteus sekä lämpötila. Laitoksessa tuotetaan lahonsuojausluokkiin A ja AB kuuluvaa puu- ja sahatavaraa. Luokkaan A kuuluvaa puuta käytetään kohteissa, missä puu on jatkuvassa maa- ja vesikosketuksessa kuten sähkö-, valaisin- ja viestiliikennepylväissä, terassirakenteissa ja laitureiden rungoissa. Luokkaan AB käsiteltyä puuta käytetään yleisimmin perkola-, terassi- sekä leikkikenttärakenteissa. Yrityksessä on tällä hetkellä työssä kaksi henkilöä. Laajennuksen jälkeen työntekijöitä on 3 5. Laitokseen kuuluu teholtaan puolen megawatin suuruinen kevytöljyvoimala. Kyllästysprosessi Suolauskyllästys tehdään käyttämällä täyssolu- eli Bethell-prosessia. Prosessin raakaaine on työstetty ja esikuivattu puu-, saha- tai höylätavara, jonka kosteusprosentti on alle 28. Puutavara, joka on paketissa ja jonka korkeus ja leveys on suurimmillaan 1,1 metriä, lastataan trukilla kuormavaunuihin ja siirretään kiskoja pitkin autoklaaviin. Tämän jälkeen autoklaavin ovi suljetaan ja varmistetaan ja kyllästysprosessin alkaa. Prosessin ohjaus tapahtuu tietokoneella, jonka käyttöliittymä ohjaa logiikkaa. Toimilaitteet, kuten venttiilit ja pumput, toimivat logiikkaohjatusti. Kun kyllästysvaihe, noin viisi tuntia, on ohi, autoklaavin ovi avataan ja kuorma siirretään moottoroiduilla siirtolaitteilla kiinnitystilaan, jonka lämpötila on 30-50 astetta ja jossa tuote on vuorokauden. Tilassa on kuorman sivusiirtomahdollisuus, joten kiinni-

3 tystilassa voi olla maksimissaan kuusi käsittelyerää. Kuorman siirrot tapahtuvat moottoroiduilla siirtolaitteilla. Valmis tuote siirretään kiinnittämisen jälkeen siirtolaitteilla ulos ja puretaan trukeilla valmiille tuotteille varatulle alueelle. Tasaannutuksen jälkeen kyllästetty puu- tai sahatavara on kosketuskuivaa eikä siitä tapahdu valumista piha-alueelle. Kyllästyslaitteisto käsittää kaksi 25 kuutiometrin suuruista tihennesäiliötä, kaksi 60 kuutiometrin suuruista käyttöliuossäiliötä sekä kaksi 18 metriä pitkää ja 1,80 metriä halkaisijaltaan olevaa, noin 50 kuutiometrin suuruista kyllästyssylinteriä. Laitoksessa yhdellä kertaa mahdollisesti oleva yhteenlaskettu tihenne ja käyttöliuosmäärä on 160 kuutiometriä. Lisäksi laitokseen kuuluu tarvittavat tyhjiöpumput, painepumput sekä putkistot. Laitos on varustettu tasaannutustilalla. Kyllästysaine, jota kutsutaan tihenteeksi, tuodaan laitokselle tankkiautolla tai kontissa. Laitoksessa on kemikaalien purkuun oma katolla ja seinillä varustettu tila, jossa on betoninen lattia. Lattialle mahdollisessa häiriötilanteessa purkautuva tihenne valuu kyllästämötilan varoaltaisiin. Tihenteen purku laitoksen tankkeihin tapahtuu pumppaamalla kuljetussäiliössä oleva tihenne laitoksen tihennesäiliöön. C-tihenne sisältää tehoaineita noin 80 prosenttia ja CCA-tihenne noin 60 prosenttia. Laitoksessa tihenne laimennetaan käyttöliuokseksi, joka on AB-luokan prosessissa 3,2 prosentin vahvuista ja A-luokan prosessissa (CCA) 2 prosentin vahvuista. Käyttöliuoksen valmistus tapahtuu pumppaamalla tihennettä käyttöliuosastiaan putkistoa pitkin ja lisäämällä siihen vettä vesijohtoverkosta ja lopputuotevarastoalueelta kerättävästä sadevedestä. Veden käyttömäärä on 300 400 litraa puukuutiometriä kohti. Tulevaisuuden suunnitelmana on ottaa vesi lähellä olevasta järvestä. Kyllästämön kapasiteetti Vuotuinen käsittelykapasiteetti on tällä hetkellä 12 000 kuutiometriä kyllästettyä puutavaraa. Laajennuksen jälkeen kapasiteetti nousee 30 000 kuutiometriin. Raaka-aineet Kemikaalit ja niiden varastointi Toiminnassa käytettävät Vuotuinen käyttömäärä Varastointi aineet kyllästysaine CCA (tehoaineet kupari, kromi ja arseeni) 49 tn pinnoitettu metallisäiliö 25 m³ kyllästyskemikaali Celcure AC (orgaanisia tehoaineita) 276 tn pinnoitettu metallisäiliö 25 m³ kevytöljy 40 000 l maanpinnalla säiliö 5 000 l varoaltaalla vesi 10 000 m³ kunnallistekniikka homeenestoaine, esim. Celkil 90 4 m³ kontti 1 m³

Polttoaineet 4 Kevytöljysäiliö, jonka tilavuus on 5 000 litraa, sijaitsee maanpinnan yläpuolella ja on varustettu varoaltaalla. Kevytöljyä käytetään laitoksen voimalan polttoaineena. Kevytöljyn vuotuinen kulutus on noin 40 000 litraa. Öljynkulutukseen sisältyy trukkien tarvitsema polttoaine. Energia Sähkön kulutusennuste vuodelle 2003 on 57 140 kilowattituntia. Asiantuntemus Laitoksen valvojana toimii yli 10 vuotta valvojana toiminut henkilö. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutukset Kyllästämöllä vaaraa aiheuttavat kyllästysaineiden tehoaineet. Erityisesti CCAkyllästeen tehoaine arseenipentoksidi on syövälle altistava aine, joten ihokosketuksen välttäminen on erityisen tärkeää. Kyllästysaineiden tehoaineet ovat myös akuutisti myrkyllisiä sekä haitallisia ympäristölle, erityisesti vesieliöille, sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen kannalta. Kyllästeet syövyttävät alumiinia ja punametalleja, joten näiden materiaalien käyttö laitteistossa ei ole mahdollista. Parhaiten syntyviä vaaratilanteita ehkäistään koulutuksella, ohjeistuksella ja valvonnalla. Jätteet ja niiden käsittely Jätelaji Määrä /vuosi Luokitus/sijoitus pahvinen sahatavarakääre 400 kg sekajäte/jäteasema muovinen sahatavarakääre 600 kg sekajäte/jäteasema muovinen sahatavarapanta 200 kg muovinkeräys/jäteasema metallinen sahatavarapanta 200 kg metallinkeräys/jäteasema sosiaalivedet 15 m³ umpisäiliö/kunn. tekniikka kyllästysainekuona 200 kg palautus kemikaalitoimittajalle kierrätykseen kestopuu 1 000 kg kestopuu kierrätykseen Demolite Oy:lle Jätevesien johtaminen Prosessista ei muodostu jätevesiä. Sosiaalivedet johdetaan kunnallistekniikkaan. Sade- ja hulevedet Varastoalue, jolle valmiit tuotteet sijoitetaan, on asfaltoitu. Sadevedet alueelta kerätään maanalaiseen säiliöön ja käytetään sieltä käyttöliuoksen valmistamisessa. Kiinnittämöstä otettaessa valmis tuote on kosketuskuivaa eikä sen pinnassa ole vapaata käyttöliuosta.

5 Tuotannossa käytettävä puutavara säilytetään alueen eteläosassa päällystämättömällä alueella. Tämän alueen sade- ja hulevedet imeytyvät maastoon. Asfaltointi uusitaan kuormavaunujen ratakiskoituksen ympäriltä. Päästöt ilmaan Hakijan mukaan päästöt ilmaan rajoittuvat voimalaitoksen päästöihin. Melu ja liikenne Hakijan mukaan laitoksen toiminnasta ei aiheudu melua. Rekka-autoja alueella käy enintään noin 1 300 vuodessa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tuotantoraportoinnissa pidetään kirjaa kyllästysainemenekistä tuotantoerittäin. Kirjanpito on hyvä menetelmä kyllästysaineen menekin seuraamisessa ja ehkäisee tilanteita, joissa kyllästysainetta kulkeutuisi prosessin ulkopuolelle. Käyttöliuoksen pitoisuutta mitataan aerometrillä aina käyttöliuoksen valmistuksen yhteydessä. Käyttöliuoksen väkevyys saadaan taulukosta liuoksen ominaispainon ja lämpötilan funktiona. Laitoksen tuotteen ja toiminnan laatua valvoo SFS-sertifiointi. Valvonnan piiriin kuuluu muun muassa tehoainepitoisuuden ja kiinnittymisen tarkkailu. Auditointeja on kaksi kappaletta vuodessa. Laitoksella on NTR A ja AB luokan laatuleimausoikeus. Yhtiö on aloittanut ISO 9001 laatujärjestelmän rakentamisen. Tavoitteena on tehdä ulkoinen auditointi vuoden 2004 aikana. Toiminnalle vuonna 1989 myönnetyn sijoituspaikkaluvan mukaisesti tontin länsireunalle on rakennettu pohjavesikaivo. Siitä otetaan säännöllisesti näytteet. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kyllästämötilan laitteet on sijoitettu varoaltaiden päälle siten, että häiriötilanteessa laitteista purkautuva tihenne tai käyttöliuos valuvat varoaltaisiin. Varoaltaiden tilavuus on 210 kuutiometriä. Tasaannutustilasta mahdollisesti valuva kyllästysneste kierrätetään takaisin prosessiin. Kaikki prosessilaitteistot sijaitsevat rakennuksen sisällä. Kyllästyskemikaalin purkupaikka on varustettu valuma-alueella, joka johtaa varoaltaisiin. Henkilökunta koulutetaan yhdessä palo- ja pelastuslaitoksen kanssa. Laitoksen turvallisuusselvitys laajennetaan palo- ja pelastussuunnitelmaksi, jolloin otetaan huomioon laajentunut toiminta ja nimenomaan kemikaalionnettomuudet. Palo- ja pelastussuunnitelma tulee osaksi ISO 9001 laatujärjestelmää. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Kyllästyslaitoksella käytetään yleisesti tunnettua tekniikkaa, josta on pitkäaikaista kokemusta.

6 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta koskeva kirjalliset täydennykset on vastaanotettu ympäristökeskuksessa 3. ja 16.12.2003. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Joensuun kaupungin ilmoitustauluilla 2.1.-2.2.2004 sekä 31.12.2003 sanomalehti Karjalaisessa. Lähinaapureille on tiedotettu erikseen lähetetyillä kirjeillä. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta kukaan ei ole tehnyt muistutusta tai ilmaissut mielipidettä. Lausunnot Joensuun ympäristölautakunta/ympäristövirasto: Toiminnan olennaisimmat ympäristövaikutukset liittyvät alueen ajoneuvoliikenteeseen. Toiminnan ympäristöriskit liittyvät koneiden ja laitteiden öljy- ja polttoainevahinkoihin. Maaperän saastumisen ehkäisemiseksi luvassa tulee edellyttää polttoainesäiliöt varustettaviksi 100 prosenttisella suoja-altaalla. Samoin alueella käytettävät ajoneuvot tulee säilyttää päällystetyllä alueella. Alueelle tulisi sijoittaa pohja- tai pintavesiputki, josta olisi mahdollista seurata vedenpinnan korkeutta ja tarvittaessa ottaa näytteitä. Putki tulisi sijoittaa laitoksen ja Ukonlahden väliin puutavaran varastoalueelle. Joensuun kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus viittaa ympäristöviraston lausuntoon ja puoltaa siinä mainituilla lupamääräyksillä ympäristöluvan myöntämistä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut, että se ei anna vastinetta lausuntoihin. Tarkastukset Hakemukseen liittyen toimitilat ja ympäristö tarkastettiin 12.3.2004. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Prima Timber Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan puun kyllästämölle. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan jäljempänä seuraavia määräyksiä.

7 Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Koko kyllästysprosessin, siihen saakka, kunnes kemikaalit ovat varmasti kiinnittyneet tuotteisiin, tulee tapahtua sisätiloissa, eikä kiinnittämättömiä tuotteita saa missään olosuhteissa siirtää rakennuksen ulkopuolelle. 2. Ne piha-alueen osat, joilla kyllästettyä puutavaraa kuljetetaan sen jälkeen kun tuotteet ovat tulleet kiinnittämöstä, ja joille kyllästysainetta voi tippua, on päällystettävä vesitiiviillä asfaltilla. Alueen valumavedet on kerättävä tiiviiden keräilykaivojen avulla talteen. Hakijan on esitettävä 30.5.2004 mennessä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi piha-alueen asfaltointia ja viemäröintiä koskeva suunnitelma, josta selviää asfaltilla päällystetyn alueen sijainti, keräilykaivojen sijainti, kaivojen materiaali, valumien johtaminen keräilykaivoista sekä piha-alueen korkeussuhteet. Suunnitelman mukainen asfaltointi muine järjestelmineen on rakennettava 30.9.2004 mennessä. Kyllästettyä puutavaraa ei saa 30.9.2004 jälkeen varastoida muualla kuin asfaltoidulla alueella. Kun laitoksella ei ole toimintaa, trukit ja muut työkoneet, joista voi tulla öljypäästöjä, on säilytettävä asfaltoidulla alueella. 3. Kemikaalit ja jätteet sekä käsittelyyn tuotava puutavara ja kyllästetty puutavara on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Niistä ei myöskään saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista eikä pölyämistä. 4. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai lukittavissa tiloissa. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. 5. Ongelmajätteet kuten kyllästetty ja ylijäänyt puutavara sekä kyllästysainekuona on toimitettava joko sellaiseen laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn, tai sellaiseen laitokseen, joka käyttää niitä omassa tuotantotoiminnassaan. Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. 6. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten erilaatuiset sahatavaran kääreet ja pannat tulee toimittaa asianmukaiseen paikkaan hyödynnettäviksi. 7. Laitoksen alueelle on 30.9.2004 mennessä asennettava pohjavesiputki. Luvan saajan on oltava yhteydessä ympäristökeskukseen sopivan paikan valitsemiseksi. Kaivosta tulee ottaa kerran vuodessa näyte, josta tulee analysoida arseeni, kupari ja kromi sekä muut käytössä olevat tehoaineet. 8. Kemikaalivuodoista sekä muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteis-

ta tulee ilmoittaa välittömästi ympäristökeskukselle sekä Joensuun ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava ympäristökeskukselle ja Joensuun ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin seuraavat seikat: - tiedot kyllästetyn puutavaran määrästä - tiedot varastoitujen kemikaalien laadusta, vuosittaisista käyttömääristä sekä suurimmista hetkellisistä varastomääristä - yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määristä sekä kuljetusja käsittelytavoista - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä - kopio ympäristövahinkovakuutuksesta Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. 10. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten sille tulee nimetä vastaava hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Luvansaajan tulee riittävän varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskukselle. 12. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Puheena oleva kyllästyslaitos sijaitsee lähellä Joensuun syväsatamaa. Alue on täyttömaata, jonne on tuotu aikojen kuluessa suuret määrät erilaista ylijäämämaata ja rakennusjätettä. On todennäköistä, että useassakin kohdassa maaperässä on aineita, joita nykyisen tietämyksen mukaisesti voidaan pitää ympäristölle haitallisina. Kyllästyslaitos on toiminut alueella vuodesta 1990 lähtien. Tontilla vuosina 2002-2003 suorituissa maaperätutkimuksissa kyllästämötoiminnan ei todettu aiheuttaneen maaperän pilaantumista. Itse laitoksen tuotannossa käytettävät kemikaalit ovat ympäristölle hyvin myrkyllisiä. Aineita oikein käsiteltäessä niiden ei kuitenkaan voida katsoa aiheuttavan vaaraa lähiympäristölle. Laitoksen ainoana ympäristöön vaikuttavana tekijänä onkin pidettävä liikenteen aiheuttamaa melua. Varsinaisia ilmapäästöjä laitos ei aiheuta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat useamman sadan metrin päässä. Laitosta ollaan parhaillaan laajentamassa ja nykyaikaistamassa. Puun kyllästystoiminta tapahtuu rakennuksen sisällä ja siellä on tilavat varoaltaat sen varalta, että myrkyllisiä aineita pääsee valumaan säiliöistä pois. Piha-alueet taas on osin päällystetty ja niitä

9 päällystetään tulevana kesänä lisää. Näiltä alueilta ei sade- ja vastaavien vesien kautta pääse ympäristöön haitallisia aineita, koska vedet kerätään talteen ja käytetään tuotannossa uudelleen. Kun otetaan huomioon edellä lausuttu ja laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksesta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille,eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. Yrityksellä on riittävä asiantuntemus toiminnan mukaiseen jätteiden käsittelyyn. Lupamääräysten yleisperustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset muun muassa seuraavista seikoista: - päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista - jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä - toimista häiriö- ja muissa poikkeustilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään pilaantumista tai siitä aiheutuvia haittoja. Annetuilla lupamääräyksillä pyritään varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Yksityiskohtaiset perustelut Määräykset 1-3 Ympäristönsuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden käsittelyssä. Niiden asianmukainen säilytys ja käsittely vähentää terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa riskiä. Suurin riski ympäristölle on kemikaalien joutuminen vahingon tai puutteellisen kyllästysprosessin vuoksi maahan. Tämän vuoksi alue on asfaltoitava siellä, missä kyllästettyä puutavaraan kuljetetaan ja varastoidaan. Valumavesiä ei saa päästä aineiden haitallisuuden vuoksi alueen ulkopuolelle. Määräykset 4-6 Jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelyä koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja -asetukseen ja ne on annettu jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Määräys 7 Alueelle on sijoitettu vuonna 1989 annetun sijoituspaikkaluvan määräyksen perusteella pohjavesikaivo. Kun luvan saaja rakentaa tontille uuden sisääntuloväylän, kaivo jää tien alle. Siksi uusi pohjavesiputki on sijoitettava uuteen paikkaan, joka on valittava yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Putken tulee olla muovia ja soveltua näytteenottoon.

10 Vesitarkkailua koskeva määräys annetaan ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja toteutettujen ja toteutettavien suojaustoimien riittävyyden varmistamiseksi. Kaivosta on analysoitava ne haitta-aineet, jotka mahdollisesti johtuvat luvan saajan toiminnasta. Määräykset 8 ja 9 Raportointi on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Niiden perusteella seurataan, toimiiko laitos luvan mukaisesti. Vuosiyhteenvetoraportti antaa sekä toiminnanharjoittajalle että viranomaiselle tietoa yrityksen ympäristönsuojelusta ja sen muutoksista. Poikkeukselliset tilanteet voivat lisätä ympäristökuormitusta esimerkiksi kemikaalipäästöinä. Häiriötilanteet, niiden syyt ja vaikutukset tulee kirjata muistiin myös raportoinnin vuoksi. Näistä tilanteista tiedottamisella voidaan arvioida mahdollisia ympäristövaikutuksia ja mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä. Raportoitavista tiedoista osa tallennetaan ympäristöhallinnon valvontatietojärjestelmään. Määräys 10 Laitoksen toiminnan ympäristöriskien vuoksi laitoksella on oltava asiantunteva ympäristönsuojeluasioista vastaava henkilö. Määräys 11 Toiminnan lopettamisessa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisen tärkeää, että kiinteistö saatetaan ympäristöltään asianmukaiseen kuntoon. Määräys 12 Määräys on ehdoton ja johtuu ympäristönsuojelulain 56 :stä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2012. Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on haettava lupa. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut ja Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41, 46, 52-55, 57-59, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 10, 12, 16-19, 23, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 6, 19, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 18 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1415/2001) 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään suoritemaksua 5 000 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Prima Timber Oy Tiedoksi Joensuun kaupunki Joensuun ympäristölautakunta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ilmoituksella Joensuun kaupungin ilmoitustaululla ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Kirjallisella valituksella muutosta saavat hakea luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Lakimies Kirmo Saastamoinen

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 17.5.2004. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituskirjelmä on valittaja, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) 123 622 Aukioloaika: klo 8 16.15