Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1
Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö kunnissa Kuntapäättäjäkysely (kevät 2016) Luomun käyttö vastaajakunnissa Luomun tulevaisuuden näkymät julkisella sektorilla Haasteita luomun lisäämisessä Johtopäätöksiä 2.12.2016 2
Luomun käyttö kunnissa Tällä hetkellä n. 5% julkisten keittiöiden käyttämistä elintarvikkeista on luomua (päiväkodeissa n. 6%) Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan 40% julkisista keittiöistä haluaisi lisätä luomun käyttöä Eniten käytettyjä luomutuotteita: hiutaleet, jauhot, leipä, vihannekset ja juurekset sekä maito, jogurtti ja piimä Valtioneuvoston periaatepäätös: luomun osuus 20% julkisista elintarvikehankinnoista vuoteen 2020 mennessä 2.12.2016 3
Kuntapäättäjäkysely Toteutettiin 4-5/2016 Tavoitteena saada vastaus vähintään 100 kunnasta Lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin Vastaajina kunnanjohtajat, hankintajohtajat, ruokapalvelupäälliköt sekä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat 4
Maakunta / ELY-keskus Kyselyyn vastanneita (kpl) Kuntia Etelä-Pohjanmaa 18 12 Etelä-Savo 15 12 Häme (Kanta-Häme ja Päijät-Häme) 16 9 Kaakkois-Suomi (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) 15 10 Kainuu 13 5 Keski-Suomi 23 13 Lappi 23 11 Pirkanmaa 13 11 Pohjanmaa (Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) 17 9 Pohjois-Karjala 11 7 Pohjois-Pohjanmaa 19 12 Pohjois-Savo 24 15 Satakunta 16 10 Uusimaa 22 17 Varsinais-Suomi 24 13 Åland 7 5 2.12.2016 5 Yhteensä 276 172
Vastaajien ammattiryhmä Vastaajien lukumäärä Ruokapalvelupäällikkö tai muu ruokapalvelutyöntekijä 147 Valtuuston tai hallituksen puheenjohtaja tai muu valtuutettu 85 Kunnan-/kaupunginjohtaja 21 Hankintatoimen edustaja tai muut kunnan virkamiehet 15 Muut 8 Yhteensä 276 6
Elintarvikehankinnat vastaajien kunnissa Luottamushenkilöillä usein hatara kuva elintarvikehankinnoista. Elintarvikehankinnoissa tärkeiksi ominaisuuksiksi nousivat erityisesti tarjottavien tuotteiden turvallisuus sekä logistiikan toimivuus. Kotimaisuutta pidettiin kaikkein tärkeimpänä hankintakriteerinä. 7
Luomun käyttö vastaajien kunnissa (1) Vastaajien mielikuva luomuruoasta oli melko positiivinen (tuotanto valvottua; maku hyvä; eläinten hyvinvointi) Käyttäjäkunnissa luomun osuus vaihteli 0,5-23% välillä. Noin 12% vastaajista sanoi, että luomua käytetään kunnassa hankintakriteerinä. Yleisimmin luomuna hankittiin kananmunia, marjoja, hiutaleita, vihanneksia, pastatuotteita ja perunaa. Ulkomaisista tuotteista banaani. 8
Luomun käyttö vastaajien kunnissa (2) Tärkeimmiksi syiksi luomutuotteiden hankinnalle arvioitiin tuotteiden terveellisyys ja puhtaus. Trendikkyydellä ei nähty olevan vaikutusta. Aloitteellinen taho luomun edistämisessä vaihteli suuresti kuntien välillä, mutta usein mainittiin luottamushenkilöiden aktiivisuus: Kunnan luottamushenkilöt valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat on luomutuottajia. Viime aikoina kunnan luottamusmiehet/paikalliset yrittäjät ovat aktivoituneet asian suhteen. Luottamushenkilöt ovat tehneet aloitteen lähi- ja luomuruoan käytöstä. 9
Luomun tulevaisuus kuntaruokailussa? Kuntalaisten kiinnostuksen herääminen, aloitteen tekeminen, kuntapäättäjien poliittiset ratkaisut vaikuttavat positiivisesti. Elintarvikkeiden jalostusasteen muutos paremmin suurkeittiöissä käytettäviksi lisää luomutuotteiden käyttöä. Luomun käyttöä lisää tuotteiden puhtaus ja niihin ei käytetä mitään ylimääräistä. Ruokapalvelustrategiaan tulee maininta luomun käytön lisäämisestä. Luomun osuus kasvaa, ruokailijoiden laatutietoisuus kasvaa Luomulla ei saavuteta lisäarvoa muuhun kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Luomun kysyntä saattaa jopa hiipua. 10
Haasteita luomun lisäämisessä Hinta / määrärahat Saatavuus / toimitusvarmuus Keskitetyt hankinnat Jalostusaste Tasalaatuisuus Logistiikka Hankinnoista vastaavien tietoisuus Asenteet 11
Yhteenvetoa Yleinen suhtautuminen luomuun kuntaruokailussa positiivinen, mutta useimmat vastaajat vetoavat korkeaan hintaan. Luomun lisäämiseksi tarvitaan yleensä strategisia päätöksiä. Luomun tuottajista, luomun saatavuudesta heikosti tietoa. Määrärahat harvoin kasvavat eli tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta. 12
Kiitokset! Leena Viitaharju, leena.viitaharju@helsinki.fi Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 2.12.2016 13