Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2010 VÄESTÖ VÄESTÖSUUNNITE TYÖLLISYYS ASUMINEN ALUETALOUS ORIGOSSA: TOIMINTAMALLI
Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2010 VÄESTÖ 1 VÄESTÖSUUNNITE 2 TYÖLLISYYS 3 ASUMINEN 6 ALUETALOUS 7 ORIGOSSA: TOIMINTAMALLI 10 JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA 12 AJANKOHTAISTA 17 Akseli on ajankohtaiskatsaus, jossa seurataan toimintaympäristön muutoksia vuoden kuluessa. Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Akseli osoittaa myös kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Sähköisenä julkaistava katsaus ilmestyy 3 4 kertaa vuodessa. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. väestö ja sen muutokset, työllisyys, rakentaminen, asuminen ja aluetalous. Akselin loppuun, Origoon, nostetaan esiin aina kulloinkin ajankohtainen asia. Nyt tarkastelun kohteena on Tilaaja tuottaja-malli ja innovatiivinen palvelukehittäminen. Kannen kuva: Lassi Palmujoki Kuvat: Ari Järvelä, Ville Saha, Hilkka Takalo, Jari Mäkinen, Jenni Kallio ISSN-L 1798-6559 ISSN 1798-6559
AKSELI3/2010 Väestö 1 VÄESTÖ 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300-350 Lähde: Tilastokeskus Väestönkasvu Tampereella vuosineljänneksittäin 2500 2000 1500 1000 500 0-500 ammi* 2000 helmi* Väestönkasvu kuukausittain Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys keskiarvo 2006-2009 2001 maalis* 2002 huhti* 2003 touko* 2004 kesä* 2005 heinä IV nelj. III nelj. II nelj. I nelj. 2006 elo 2007 syys 2008 loka 2009 marras 2010* joulu Valmistuneiden poismuutto pienentää väkilukua Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui kesäkuun 2010 lopussa 211 499 henkilöä. Edellisen vuoden lopusta väkiluku on pienentynyt 8 asukkaalla. Vuonna 2009 väkiluvun lisäys vastaavana ajankohtana oli 94 henkilöä. Molempina vuosina väestön suhteellinen kasvu jäi 0 prosenttiin. Uusia tamperelaisia syntyi tammi kesäkuun aikana 1 297, mikä on selvästi enemmän kuin viime vuoden tammi kesäkuussa (1 185). Kuolleita oli 936. Luonnollinen väestönlisäys oli näin ollen 361 henkilöä, eli 121 henkilöä viime vuotta enemmän. Kuntien välinen nettomuutto on jatkunut negatiivisena koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Väestönkehitys onkin perustunut syntyvyyden kasvuun sekä positiiviseen nettomaahanmuuttoon. Tammi kesäkuussa maahanmuuton muuttovoitto oli 170 asukasta, kun se edellisenä vuonna oli 30 henkilöä vähemmän. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä nettomuutto jäi peräti 539 henkilöä negatiiviseksi. Tulomuuttajia oli 5 484 ja lähtömuuttajia 6 023 henkilöä. Kesäkuun väestönkehityksessä näkyy Tampereelle tyypillinen aaltoliike. Alkuvuonna väestönkasvu on hidasta ja voi kääntyä negatiiviseksi, kun valmistuneet opiskelijat muuttavat pois opiskelukaupungistaan. Loppukesästä kehityksen voi kuitenkin odottaa muuttuvan positiiviseksi uusien opiskelijoiden myötä. Heinäkuun ennakkotietojen mukaan tamperelaisten määrä kääntyi jälleen kasvuun. Heinäkuun lopussa Tampereella asui 211 612 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus Kaupunkiseudun kuntien kasvu, tammi-kesäkuu Ylöjärvi +254 Vesilahti 0 Tampere -8 Pirkkala +254 Orivesi +37 Nokia +263 Lempäälä +189 Kangasala +120 Lähde: Tilastokeskus Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 Tampereen nollakasvu pienensi koko kaupunkiseudun kasvua Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa oli 353 306. Tämä oli 1 109 asukasta enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suhteellinen kasvu oli 0,3 prosenttia jääden kymmenyksen viime vuodesta. Keskuskaupungin kehitys hidasti kaupunkiseudun kokonaiskasvua, sillä kehyskunnissa väestön kasvutahti ylsi 0,8 prosenttiyksikköön. Kaupunkiseudun kuntien nopeinta kasvua jatkoi Pirkkala, jonka väestön suhteellinen kasvu oli 1,5 prosenttia. Seuraavaksi ripeimmin väestö kasvoi Lempäälässä (+ 0,9 %). Nokialla ja Ylöjärvellä väestönkasvu oli 0,8 prosenttia ja Kangasala sekä Orivesi kasvoivat 0,4 prosentin tahtiin. Tampere ja Vesilahti jäivät nollakasvuun.
2 AKSELI 3/2010 Väestösuunnite Suurten kaupunkien kasvu, tammi-kesäkuu Helsinki +2160 Vantaa +1215 Espoo +1546 Oulu +532 Turku +67 Tampere -8 Jyväskylä -211 Lahti +228 Rovaniemi -137 Vaasa -186 Hämeenlinna +150 Kuopio -240 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä -650-400 -150 100 350 600 850 1100 1350 1600 1850 2100 Kasvu nopeinta Espoossa ja Vantaalla Suurista kaupungeista suhteellisesti nopeinta kasvutahtia ylläpitivät Espoo ja Vantaa, joissa molemmissa tammi kesäkuun väestönkasvu oli 0,6 prosenttia. Helsingissä ja Oulussa väestö kasvoi 0,4 prosenttia. Tampereen lisäksi nollakasvuun jäi Turku. Koko Suomen väestönkasvusta kuuden suurimman kaupungin kasvun osuus oli 52 prosenttia. Helsingin seutukunta kasvoi täysin omilla tuhatluvuillaan, 6 667 henkilöllä. Suhteellisesti samaan, puolen prosenttiyksikön, kasvutahtiin ylsi kuitenkin myös Oulun seutukunta. Tampereen seutukunnan 0,3 prosenttiyksikön kasvu oli suurten seutukuntien kolmanneksi nopeinta. Tammi kesäkuussa seutukunnan väestö lisääntyi 1 172 henkilöllä ja kesäkuun lopussa asukkaita oli yhteensä 363 806. Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖSUUNNITE Tampereen väestöennusteet 260 000 250 000 Oma suunnite 2010 240 000 230 000 220 000 Tilastokeskus 2009 210 000 200 000 190 000 180 000 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tilastokeskus, Tietula Väestö palvelualueilla 70 000 65 000 Keskusta Koillinen 60 000 55 000 Kaakkoinen 50 000 Läntinen 45 000 40 000 35 000 Eteläinen 30 000 25 000 20 000 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tietula Väestön kasvu voimakkainta koillisella palvelualueella Tampereen väkiluku ylittää 250 000 asukasta vuonna 2029. Keväällä hyväksytyn suunnitteen mukaan vuonna 2030 tamperelaisia on 253 400, mikä on 15 000 asukasta enemmän kuin Tilastokeskuksen arvioi ennusteessaan vuonna 2009. Väestömäärä kasvaa alueilla, jonne rakennetaan. Koillisen palvelualueen väestön ennustetaan kasvavan 25 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu tulee Nurmi-Sorilaan, jonka rakentamisen arvioidaan alkavan noin 2015. Ojalan alue rakentuu myös 2010-luvulla. Ensi vuosikymmenellä rakentaminen lisää myös Linnainmaan, Ristinarkun ja Messukylän väestöä. Kaakkoisella palvelualueella Vuoreksen rakentaminen nostaa väkilukua tulevan viiden vuoden aikana yli 10 000 asukkaalla. Tämän jälkeen palvelualueen kasvu jatkuu Hervannan täydennysrakentamisen, Hankkion ja Hervantajärven uusien asuntoalueiden myötä. Vaikka Muotialassa ja Härmälässä rakennetaan parhaillaan, laskee eteläisen palvelualueen asukasmäärä aina vuoteen 2015. Sen jälkeen Lakalaivan ja Lahdesjärven uudet alueet sekä Peltolammin ja Multisillan täydennysrakentaminen kääntää asukasmäärän kasvuun. Läntisellä palvelualueella Lielahdessa käynnistyy Niemenrannan ja myöhemmin M-realin entisen tehdasalueen rakentaminen. Villilän, Raholan, Tesoman ja Lentävänniemen täydennysrakentaminen lisää myös alueen väestömäärää. Palvelualueista vain keskustan väestömäärä vähenee. Ratinan, Tampellan ja Santalahden rakentuminen sekä Tammelan täydennysrakentaminen lisäävät väestön määrää 2010-luvulla, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija Puh. 040 570 3815
AKSELI3/2010 Työllisyys 3 TYÖLLISYYS 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Työttömyysaste, kesäkuu Koko maa 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen, Pirkanmaan ja koko maan työttömyysprosentin muutos edellisen vastaavan vuosineljänneksen keskiarvoon % -yksikköä 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 Tampere Pirkanmaa Koko maa Tampere Työttömyysaste nousuun kesällä Kesäkuun lopussa Tampereella oli 16 384 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli 15,0 prosenttia, eli 1,1 prosenttiyksikköä toukokuuta korkeampi. Viime syksystä alkanut työttömyyden voimakas kasvu näyttäisi kuitenkin laantuneen, sillä edellisen vuoden kesäkuusta työttömyysasteen nousu oli enää 0,4 prosenttiyksikköä. Viime vuoden loppuun verrattuna kesäkuun työttömyysaste oli 0,6 prosenttiyksikköä alhaisempi. Pirkanmaalla työttömyys väheni Tamperetta nopeammin. Vuoden 2009 lopusta työttömyysaste laski kahdella prosenttiyksiköllä ja oli kesäkuun lopussa 11,5 prosenttia. Kesäkuulle tyypillinen piikki työttömyysasteessa näkyi kuitenkin myös maakunnassa, sillä toukokuusta Pirkanmaan työttömyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömänä oli kesäkuun lopussa tasan 10 prosenttia työvoimasta. Työttömyysasteen lasku edellisen vuoden lopusta oli 1,3 prosenttiyksikköä. Vertailukohteiden väliset erot työttömyysasteessa kasvoivat edellisen vuoden loppuun verrattuna. Kesäkuussa Tampereen työttömyysaste oli 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Pirkanmaalla. Koko maan luku ylittyi peräti 5,0 prosenttiyksiköllä. Maakunnan korkein työttömyysaste kirjattiin Tampereella (15,0 %). Seuraavaksi korkeimmalle työttömyysaste kiipesi Valkeakoskella (13,4 %) ja Urjalassa (13,3 %). Tampereen seutukunnan työttömyystilanne (13,0 %) nousi maakunnan synkimmäksi ennen Etelä- Pirkanmaata (12,7 %). Alhaisimmaksi työttömyysaste jäi edelleen Punkalaitumella (6,9 %) ja seutukunnista Lounais-Pirkanmaalla (7,4%). -2,0-3,0 Heinäkuussa työttömyysaste nousi edelleen ollen 15,4 prosenttia. Työttömiä Tampereella oli yhteensä 16 856 henkilöä. 2006 III VI IX XII 2007 III VI IX XII 2008 III VI IX XII 2009 III VI IX XII 2010 III VI Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, kesäkuu alle 25-vuotiaat yli 50-vuotiaat yli vuoden työttömänä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa Nuorisotyöttömyys kohosi vuoden 2009 aikana huolestuttavasti myös Tampereella. Kesäkuussa 2010 alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 2 735, mikä on 271 henkilöä edellisvuoden loppua enemmän. Vuoden aikana määrä kasvoi 211 henkilöllä. Nuorisotyöttömyyden vuosikasvu näyttää kesäkuussa kuitenkin tasoittuneen, sillä suhteellisesti nousu jää selvästi aiempaa alhaisemmaksi, 8,4 prosenttiin. Vastavalmistuneiden heikko työmarkkinatilanne heijastuu nuorten työttömyyteen, sillä toukokuusta nuorisotyöttömyys kasvoi 376 henkilöllä. Helsingin ja Tampereen välinen ero nuorisotyöttömien määrässä kaventui vuoden 2009 aikana kiihtyvällä vauhdilla ja joulukuun lopussa Tampereella oli jo enemmän nuoria työttömiä kuin Helsingissä. Kesäkuussa ero hieman supistui, mutta siitä huolimatta Tampereella oli työttömänä 113 nuorta Helsinkiä enemmän. Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus
4 AKSELI 3/2010 Työllisyys Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen voimakkaasti. Kesäkuussa yli vuoden työttömänä olleita oli 4 328 henkilöä. Vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 1 249 henkilöllä, mikä tarkoittaa 40,1 prosentin kasvua. Joulukuusta 2009 määrä kasvoi 750 henkilöllä. Kesäkuun lopussa työttömistä tamperelaisista työnhakijoista naisia oli 7 465 ja miehiä 8 919. Naisten osuus työttömien määrästä kasvoi kesäkuussa hieman ja oli 45,6 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Vuosi sitten työttömistä oli naisia 44,9 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli kesäkuussa 4 482 henkilöä. Vuosi sitten heitä oli 242 henkilöä vähemmän. 16 % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Hallinto- ja toimistotyö ja IT-ala Kaupunkiseudun kuntien työttömyys Terveydenhuolto ja sosiaaliala Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö, 7 2 kalastusala 2 35 Kuljetus ja liikenne 12 74 62 Rakennus- ja kaivosala 54 66 46 josta talonrakennus 42 41 60 Teollinen työ 59 Palvelutyö Tampere Nokia Orivesi Pirkkala Ylöjärvi Lempäälä Kangasala Vesilahti 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Avoimet työpaikat 63 98 138 86 78 108 113 91 107 122 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 182 181 199 259 364 444 kesäkuu 2010 kesäkuu 2009 kesäkuu 2008 0 100 200 300 400 500 Kaupunkiseudun työttömyystilanne vakiintumassa Kesäkuussa 2010 Tampereen kaupunkiseudulla työttömänä oli keskimäärin 10,6 prosenttia työvoimasta. Edellisen vuoteen verrattuna kaupunkiseudun työttömyys lisääntyi varsin maltillisesti, 0,1 prosenttiyksikköä. Kaupunkiseudun alhaisin työttömyysaste kirjattiin Vesilahdella, jossa työttömien osuus työvoimasta oli 8,8 prosenttia. Alle koko maan keskimääräisen työttömyysasteen (10,0 %) jäivät lisäksi Kangasala (9,2 %), Ylöjärvi (9,5 %), Lempäälä (9,6 %) ja Pirkkala (9,8 %). Nokialla työttömiä oli 11,6 prosenttia työvoimasta ja Orivedellä 11,3 prosenttia. Selkeästi kaupunkiseudun korkein työttömyysaste oli Tampereella (15,0 %). Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kasvanut voimakkaimmin Orivedellä, 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on noussut myös Kangasalla, Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella, kaikissa kuitenkin alle puoli prosenttiyksikköä. Kaupunkiseudun kokonaiskehitystä tasapainottavat Ylöjärvi ja Vesilahti, joissa työttömyys on vuoden aikana vähentynyt, Vesilahdella jopa 0,7 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2009 lopussa kaupunkiseudun työttömyysaste kasvoi vielä 3,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Avoimet työpaikat vähentyivät myös kaupan alalla Tampereella oli kesäkuun lopussa avoinna yhteensä 912 työpaikkaa. Vuoden aikana avointen työpaikkojen määrä väheni 107 työpaikalla. Avointen työpaikkojen määrä oli edelleen suurin kaupallisella alalla, jossa avoinna oli 364 työpaikkaa. Vuoden aikana määrä on kuitenkin vähentynyt lähes viidenneksellä, 80 työpaikan verran. Positiivisinta työpaikkakehitys oli kuljetus- ja liikennealalla, jossa työpaikkoja oli avoinna 23 paikkaa (191,7 %) edellisvuotta enemmän. Kasvusuuntauksesta huolimatta alalla oli yhä kaikkein vähiten tarjolla avoimia työpaikkoja (pl. maa- ja metsätalous), yhteensä 35 paikkaa. Määrällisesti lähes saman verran kasvoi hallinto- ja toimistotyö (22 avointa työpaikkaa), vaikkakin suhteellinen kasvu (24,2 %) jäi selvästi kuljetus- ja liikennealaa pienemmäksi. Avoimet työpaikat vähenivät eniten palvelutyössä, jossa laskua oli 59 työpaikkaa (-32,6 %) verrattuna kesäkuuhun 2009. Avointen työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti voimakkaimmin tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn aloilla (-35,7 %).
AKSELI3/2010 Työlisyys 5 Suurten kaupunkien työttömyysaste 16 15 14 Tampere % Oulu Turku Vantaa Helsinki 13 Espoo 12 11 10 9 8 7 6 5 4 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Kuilu pääkaupunkiseutuun kasvaa Kesäkuussa 2010 Tampereen työttömyysaste (15,0 %) oli yhä korkeammalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Ero toisena olevaan Ouluun (14,8 %) kuitenkin supistui 0,2 prosenttiyksikköön Oulun työttömyysasteen noustessa voimakkaasti. Kuuden suurimman kaupungin keskiarvon (11,4 %) ylitti myös Turku 13,9 prosentin työttömyysasteellaan. Suurten kaupunkien ja myös koko maan keskiarvon (10,0 %) alapuolella pysyttelivät edelleen pääkaupunkiseudun kaupungit. Niistä korkein työttömyysaste oli Vantaalla, 9,3 prosenttia. Helsingissä työttömien osuus työvoimasta oli 8,6 prosenttia ja Espoossa 6,7 prosenttia. Suurimmat kaupungit ovat työttömyysasteen osalta jakaantuneet kahteen ryhmään, pääkaupunkiseutuun ja muihin kaupunkeihin. Näiden väliset erot ovat suuria, sillä korkeimman ja matalimman työttömyysasteen välinen ero oli kesäkuussa jo 8,3 prosenttiyksikköä. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt eniten Turussa (1,7 %-yksikköä). Seuraavina tulevat Tampere, Vantaa ja Helsinki, joissa vuotuinen kasvu oli 0,4 prosenttiyksikköä. Muista suurista kaupungeista poiketen työttömyysaste on vuoden aikana laskenut Oulussa, tosin vain 0,1 prosenttiyksiköllä. Suurten seutukuntien työttömyysaste Työttömyysaste (%) 17,0 Oulu Jyväskylä 16,0 Lahti Tampere 15,0 10 suurimman keskiarvo Turku 14,0 Koko maa Helsinki 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Oulun seutukunnassa korkein työttömyys Suurimpien seutukuntien välisessä tarkastelussa työttömyystilanne oli vaikein Oulun seutukunnassa, missä työttömyysaste oli 13,5 prosenttia. Seuraavaksi korkeimmalle työttömyysaste nousi Jyväskylän (13,2 %) ja Lahden (13,1 %) seutukunnissa. Jyväskylän (-0,5 %-yksikköä) ja Oulun (-0,3 %-yksikköä) seutukunnissa työttömyystilanne on kuitenkin kohentunut viime vuoteen verrattuna. Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli 13,0 prosenttia. Suurten seutukuntien alhaisin työttömyysaste kirjattiin Helsingin seutukunnassa (8,0 %). Vuoden aikana työttömyysaste on noussut voimakkaimmin Turun seutukunnassa, 1,3 prosenttiyksikköä. Helsingissä kasvu oli 0,3 prosenttiyksikköä ja Tampereella 0,2 prosenttiyksikköä. Lahden seutukunnassa tilanne on pysynyt viime vuoden tasolla.
6 AKSELI 3/2010 Asuminen ASUMINEN milj. m3 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2001 /m 2 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) 1 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus Rakentamisen jatkuva vuosiarvio 2002 2003 2004 Lähde: Rakennusvalvonta 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 myönnetyt aloitetut valmistuneet 2005 2006 2007 Valmistuneet asunnot 2008 2009 koko vuosi I-II nelj. 2005 2006 2007 2008 2009 2010* Lähde: Rakennusvalvonta, v.2010 arvio asuntotoimi 2010 Asuntojen rakennuslupia myönnetty runsaasti Uusille asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla on yli kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lupia myönnettiin vuoden 2010 alkupuolella yhteensä 807 asunnolle, kun viime vuonna vastaava luku oli 340 kappaletta. Myönnettyjen lupien tilavuus- ja kerrosalaluvut ovat kuitenkin laskeneet verrattuna edellisvuosien lukuihin. Vuoden 2010 alkupuoliskolla myönnettin rakennuslupia noin 100 000 kerrosneliömetrille, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2009. Aloitettujen ja valmistuneiden rakennusten kerrosalat ovat viime vuotisella tasolla. Rakentamisen jatkuvassa vuosiarviossa summataan yhteen myönnetyt, aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet vuoden ajanjaksolta tarkasteluhetkestä taaksepäin. Yksittäisille isoille liike- ja toimistorakennuksille myönnetyt luvat vääristävät hetkellisesti pitkäaikaisvertailuja. Uusia asuntoja valmistunut vähän Taantuman aiheuttama notkahdus myönnetyissä rakennusluvissa vuonna 2009 näkyy alhaisena asuntotuotantona vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tammi kesäkuussa valmistui uusia asuntoja 381 kappaletta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2005 2009, jolloin vastaavana ajanjaksona valmistui keskimäärin yli 700 asuntoa. Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen asuntojen määrän perusteella voidaan kuitenkin arvioida valmistuvienkin asuntojen määrän nousevan selvästi lähiaikoina. Aloitettujen asuntojen määrä on palannut taantumaa edeltäville luvuille ja on yli kaksinkertainen verrattun vuoteen 2009. Asuntojen hinnat edelleen nousussa Vanhojen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat jatkavat nousuaan vuoden 2008 notkahduksen jälkeen. Lisääntynyt työttömyys, hiljalleen ylöspäin pyrkivä korkotaso sekä epävarmuus taloudellisen tilanteen parantumisesta on kuitenkin hillinnyt nousutahtia vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,8 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,0 prosenttia ja Tampereella 1,8 prosenttia. Suurista kaupungeista hinnat nousivat vähiten Turussa, 0,2 prosenttia, ja eniten Oulussa, 3,9 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 10,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 13,6 prosenttia ja Tampereella 8,4 prosenttia. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä asunnosta joutui maksamaan Tampereella keskimäärin 2 175 /m 2 ja Helsingissä 3 540 /m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asunnon sai keskimäärin 1 624 euron neliöhintaan. Vanhojen kerrostalojen ja rivitalojen keskihinnat ovat Tampereella lähestymässä toisiaan. Kerrostalosta joutui maksamaan keskimäärin 2 172 /m 2 ja rivitalosta vain
AKSELI3/2010 Aluetalous 7 noin 10 /m 2 enemmän. Kehitystä selittää kantakaupungin pieniin kerrostaloasuntoihin kohdistunut kasvanut kysyntä ja sitä seurannut keskimääräistä nopeampi hintojen nousu. /m2 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 Asuntojen vuokrat 2005/I III 2006/I III 2007/I III 2008/I III 2009/I III Lähde: Tilastokeskus Tampere Helsinki Pääkaupunkiseutu Koko maa ilman pk-seutua 2010/I Koko maan vuokrat nousussa - Tampereella laskua Asuntojen vuokrien nousu pysähtyi Tampereella vuoden 2009 viimeisen neljänneksen jälkeen ja vuoden 2010 alkupuolen aikana vuokrat ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Vuokrien kehitys Tampereella poikkeaa koko maan ja etenkin pääkaupunkiseudun kehityksestä. Muualla vuokrien nousu tasaantui vuoden 2009 aikana, mutta kääntyi sitten uudelleen nousuun. Vuokrat nousivat vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana koko maassa 1,1 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 2,5 prosenttia. Tampereella vuokrat sen sijaan laskivat laskivat 0,2 prosenttia. Vuosimuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli Tampereella kuitenkin koko maan ja pääkaupunkiseudun lukuja korkeammalla. Vuokrien vuosimuutos koko maassa oli 1,7 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 2,7 prosenttia ja Tampereella 2,8 prosenttia. Tampereella alkuvuoden 2010 vuokrien lasku siis tasaa vuoden 2009 poikkeuksellisen nopeaa vuokrien nousua. Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Tampereella vuoden 2010 puolessa välissä 10,69 euroa/m 2. Vapaarahoitteisista asunnoista joutui maksamaan kuukausivuokraa keskimäärin 11,42 /m 2 ja arava-asunnoista 9,43 /m 2. Helsingissä asuntojen keskimääräinen vuokra ylitti 13 euron rajan ja oli 13,08 /m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntojen keskivuokra oli 9,07 /m 2. ALUETALOUS Suhdannenäkymät kohentuneet talven notkahduksen jälkeen Maailmantalous on toipumassa fi nanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta. Sekä maailmantalouden että varsinkin maailmankaupan kasvun ennustetaan olevan varsin nopeaa seuraavien puolentoista vuoden aikana. Vaikka väliaikaisten elvytystoimien ja varastojen täydentämisen kasvuvaikutusten hiipuminen on lisännyt epävarmuutta, maailmantalouden ajautuminen uudelleen taantumaan ei ole todennäköistä. Rahapolitiikka jatkuu hyvin kevyenä ja kasvua tukevana euroalueella. Euroopan keskuspankki pyrkii tukemaan rahoitusmarkkinoiden vakautta jatkamalla edelleen poikkeustoimia likviditeetin turvaamiseksi. Keskuspankin arvioidaan lykkäävän ohjauskoron nostoaan vuoden 2011 lopulle tai jopa se yli. Markkinakorot pysyvät näin ollen historiallisesti erittäin alhaisina myös jatkossa. Suomen talous on pääsemässä takaisin kasvu-uralle. Kasvukäännettä vauhdittaa viennin elpyminen, kotitalouksien kulutuksen li-
8 AKSELI 3/2010 Aluetalous sääntyminen ja asuntoinvestointien piristyminen perinteisen vientikysynnän vetämänä. Työllisyys on heikentynyt vähemmän kuin aiemmissa taantumissa. Työttömyysaste laskee hitaasti kuluvana vuonna lähestyen 8 prosenttia. Talouskasvun nopeutuminen parantaa edelleen työllisyyttä ensi vuonna ja työttömyysaste painuu jopa alle 8 prosentin. Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000 2009, Talousennusteet elo-syyskuussa vuosille 2010-2011 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 2000 Bkt:n muutos, % 2001 2002 TK,VM Nordea OP PT 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus, VM, Nordea, OP, PT 2007 2008 2009* 2010* 2011* Koska loppuvuosi on alkanut näyttää valoisammalta, on bruttokansantuotteen kasvun ennusteita syksyn alussa nostettu viime keväänä annetuista arvioista. Optimistisimman ennusteen julkaisi Palkansaajien tutkimuslaitos, joka arvioi kasvun yltävän tänä vuonna jopa 3,7 prosenttiin. Valtiovarainministeriökin on nostanut ennustettaan 2,1 prosenttiin, kun vielä keväällä se ennusti kasvun tuskin ylittävän 1 prosenttia. Talouskasvun lähtökohdat säilyvät myönteisinä vuodelle 2011 ja myös investoinnit käynnistyvät. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna vähintäänkin kuluvan vuoden vauhtia. Kotimaiset kuluttajahintapaineet ovat kapasiteetin vajaakäytön seurauksena vähäisiä tänä vuonna. Hintojen nousuun vaikuttaa eniten raakaaineiden maailmanmarkkinahinnoista johtuva tuontihintojen nousu. Tämän vuoden inflaatioennuste on noin yksi prosenttia ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Ensi vuonna hintapaineita voimistavat arvonlisä- ja energiaverojen sekä tuontihintojen nousu sekä vilkastuva talouden aktiviteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kuluttajien luottamusindikaattori on vahvistunut kesäkuukausien aikana tuntuvasti. Vielä keväällä kotitalouksien usko koko maan kehitykseen heikkeni jyrkästi, mutta kesäkuukausien aikana luottamus on palannut ja elokuussa 2010 se oli noussut ennätystasolle. Näin vahva kuluttajien luottamus on mitattu viimeksi vuoden 2000 alussa. Tampereen seutukunnan talousnäkymät myönteiset Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2010 julkaistiin syyskuun alussa 2010. Tampereen seudulla teollisuuden perusvire on muuttunut positiiviseksi. Suuret konepajateollisuuden alalla toimivat pörssiyhtiöt Metso, Cargotec ja Sandvik ja myös rengasvalmistaja Nokian Renkaat ovat parantaneet selvästi tulostaan kuluvan vuoden alkupuolella. Seudun avaintoimialalla, teknologiateollisuudessa, osa yrityksistä on päässyt tilausten lisääntyessä nopeaan nousuun. Nousun odotetaan myös voimistuvan vuoden toisella puoliskolla, mikä helpottaa alihankkijoiden ja pääyritysten volyymi- ja työllisyystilannetta. Tammi-kesäkuussa 2010 suoritetun Yritysharavakyselyn mukaan teollisista yrityksistä 43 prosentilla tilauskanta oli alhainen, vajaalla puolella normaali ja kymmenesosalla korkea. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa tilauskanta oli jonkin verran heikompi. Metallituotteiden valmistuksessa oli tilauskanta alhainen 57 prosentilla, normaali kolmasosalla ja korkea viidellä prosentilla yrityksistä. Lähiajan investointeja oli noin joka neljännellä teollisuusyrityksellä. Metallituotteiden valmistuksessa hieman alle kolmasosa yrityksistä investoi sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa noin 40 prosenttia. Merkittävä tuotekehityshanke oli meneillään noin 15 prosentilla teollisuusyrityksistä.
AKSELI3/2010 Aluetalous 9 Konepajateollisuuden suurilla toimijoilla tehostamistoimet jatkuvat osana maailmanlaajuisia sopeuttamistoimia, mikä tarkoittaa henkilöstövähennyksiä. Konepajateollisuuden rakennemuutokseen on yhtenä ratkaisuna syntynyt uusia innovaatioalustoja. Uusia toimintamalleja pk-yrityksille haetaan esim. hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Nokian vahva toiminta Tampereella vaikuttaa voimakkaasti koko Pirkanmaan ict klusteriin. Haasteita toiminnalle ovat odotettu telecom klusterin suhteellisen merkityksen lasku ja asiakkaiden toimintojen siirtymien ulkomaille. Puolustus- ja turvallisuussektorin sekä julkisen hallinnon tietotekniikkapanostukset kohentavat näkymiä. Kumi- ja muovialalla Nokia Renkaat konsernin painopistettä on siirretty Venäjälle ja Nokian tehtaalla muutokset ovat olleet mittavia. Rengastuotantoa uudistetaan automatisoimalla ja suunnitteilla on iso koneinvestointi. Lupaava uusi kasvuala on biohajoavien muovituotteiden valmistus. Esimerkiksi biohajoavia tiitikkuja golfi in, jätepusseja ja luunmurtumissa käytettäviä liittimiä tuotetaan kansainvälisille markkinoille. Bioteknologian alalla Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimiva biomateriaalien, kudosteknologian, rokotteiden sekä biologisen informaation keskus kehittyy nopeasti. FinnMedin alue laajenee silmäkeskuksen, toimisto-osan ja potilashotellin rakennustöiden alkamisen myötä. Kauppa keskittyy voimakkaasti ja on kasvanut entistä merkittävämmäksi elinkeinoksi laajojen investointien, erityisesti market -rakentamisen seurauksena. Ostovoiman odotetaan edelleen kasvavan. Toukokuussa Tampereella aloitti Suomen suurin Ikea. Pirkanmaan Osuuskauppa on avannut Kodin Terra suurmyymälän ja ABC liikennemyymälän uudelle Kolmenkulman yritysalueelle Nokialle sekä rakentaa uutta Prisma-keskusta Lielahteen. Lisäksi kauppakeskus Ideaparkin eteläkärjen laajennus lähtenee liikkeelle Lempäälässä. Asuntorakentamisessa valtion lainoittama asuntotuotanto lähes kaksinkertaistui Tampereen seudulla viime vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien sekä asuntotuotannon määrät ovat kasvaneet vuoden takaiseen verrattuna. Valtion tukemaa tuotantoa lähtee myös tänä vuonna liikkeelle tuntuvasti enemmän kuin vuosiin. Tampereen keskustassa maan alle rakennettavan Hämpin Parkki -pysäköintiluolan sekä Ratinan rannan rakentaminen jatkuu. Matkailualalla Tampereesta on kehittynyt keskeinen kulttuuri- ja tapahtumakaupunki. Sesonkiaikoina kysyntä on lisääntynyt ja Tampereen keskustaan on suunnitteilla uusia hotelleja. Konkurssien määrä alueella on vähentynyt selvästi vuodentakaisesta. Myös starttiyritysten perustaminen on edellistä vuotta vilkkaampaa. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Tampereen seutukunnassa perustettiin 725 uutta yritystä, joista 454 Tampereella. Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi
10 AKSELI 3/2010 Origo ORIGOSSA TOIMINTAMALLI Tilaaja tuottaja-malli ja innovatiivinen palvelukehittäminen Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton (EAKR), Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa on noin kahden vuoden ajan tutkittu ja kehitetty Tampereen toimintamallia ja innovatiivista palvelukehittämistä. Hankkeen kääntyessä loppusuoralle voidaan vetää joitakin johtopäätöksiä. Viimeaikoina keskeiseksi kehittämisen kohteeksi on muodostunut tilaaja tuottaja-malli ja erityisesti siihen liittyvä sopimusohjaus. Hankkeen puitteissa on arvioitu kaupungin sisäisiä sopimuksia sekä lähestytty sopimustoimintaan liittyviä eri osapuolia kyselyiden, focus group -ryhmähaastattelujen sekä erilaisten työseminaarien muodossa. Ongelmat otsikoissa Kaupungin ja ulkoisten palvelutuottajien välisiä ongelmia käsitellään aika ajoin lehdistössä kirjaten ongelmia ja epäluuloja suurilla otsikoilla. Kuitenkaan ulkoisten palveluntuottajien ja kaupungin välisessä suhteessa ei näyttäisi olevan suuria ongelmia. Luonnollisesti on yksittäisiä palveluntuottajia, jotka kokevat erilaiset kilpailutus- ja sopimusmenettelyt heikennyksenä aikaisempaan. Erityisesti hintakilpailun suuri painotus koetaan ajoittain ongelmalliseksi. Yleismielipide ulkoisten palveluntuottajien osalta on kuitenkin arvioitavissa varsin positiiviseksi. Kaupungin toimijat hoitavat työnsä asiallisesti ja vuorovaikutus toimii. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö kehittämisen varaa ja kohteita ole. Ulkoisille palveluntuottajille suunnatun tutkimuskyselyn tulosten perusteella ollaan jo käynnistämässä yhteistoimintaa heidän kanssaan. Parempi vuorovaikutus tarjoaa palvelujen laadun kehittämiselle ja kaikenpuoliselle yhteistyölle hyvän pohjan. Luottamuksen ja hyvän yhteistyön halu näyttäisi olevan vahva kummallakin osapuolella. Haasteet konsernin sisällä Sen sijaan sisäisten palveluntuottajien, tilaajien ja johdon/konsernin välillä on löydettävissä erilaisia haasteita. Tämä on sinällään luonnollista, onhan malli ravistellut totutut toimintatavat ja valta-asetelmat uuteen asentoon. Jokaisen hakiessa tuota uutta asentoa, tulee välttämättä myös keskinäisiä hankauksia. Lisäksi taloudelliset haasteet ja niihin reagoiminen synnyttivät mallin logiikasta poikkeavia toimintatapoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että mitään johtamisjärjestelmää ja toimintamallia ei saa niin vedenpitäväksi ja kaikkia tilanteita huomioivaksi, etteivät toimijat löytäisi siitä halutessaan ongelmia Vastaavasti hyvällä yhteistyöllä ja tahdolla kaikki järjestelmät saadaan myös toimiviksi.
AKSELI3/2010 Origo 11 Tampere-mallin kehittämiseen pysyvä menettelytapa ja rakenne Kehittämishankkeen puitteissa on kehitetty sisäiseen sopimusohjaukseen uusia malleja, joiden käytäntöönvienti ja soveltaminen tulevat olemaan vaativa tehtävä. Monen toiveet paremmasta yhteistyöstä tilaajan ja tuottajan välillä toteutuvat, mutta todennäköisesti ei kaikkien. Järjestelmään jää siten edelleen kehitettävää ja Tampere-malliin tulkittavaa. Näkemykseni on, että mallin kehittämiseen ja sopimuslogiikan tulkitsemiseen kannattaa synnyttää pysyvä menettelytapa ja rakenne. Näin varmistettaisiin se, että Tamperemallin logiikkaan ja rakenteeseen liittyvät haasteet tulevat ratkottua ja kuitenkin syntyy jatkossakin paine kehittää innovatiivista palvelutuotantoa kaupunkilaisten parhaaksi. Nyt järjestelmä on tarjonnut osin tekosyitäkin keskittyä mallin kritisointiin toiminnan kehittämisen sijaan. Eri toimijoita tavatessa on kuitenkin muodostunut sellainen kuva, että ihmiset ovat tosissaan palvelemassa kaupunkilaisia ja hiertävät seikat harmittavat erityisesti sen vuoksi, että mahdollisimman laadukkaaseen palvelujen tuottamiseen ei aina ole mahdollisuuksia. Lisätietoja: Pasi-Heikki Rannisto, erikoistutkija, HT Tampereen yliopisto, Hallintotieteiden keskus Puh. (03) 3551 7807 etunimi.sukunimi(at)uta.fi
12 AKSELI 3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA Tampereen kaupungin maaseutuohjelma valmisteilla Tampereen kaupungin valmisteilla olevassa maaseutuohjelmassa haetaan suuntaviivoja kaupungin politiikaksi suhteessa kaupungin omaan maaseutuun eli Aitolahden ja Teiskon alueeseen. Toteutuessaan ohjelmasta tulee alueen toimijoiden ja kaupungin välinen yhteistyöasiakirja, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Aitolahti-Teisko -alueella on oma, jäljittelemätön arvonsa maaseutuna. Maaseutuohjelman avulla halutaan selventää ja tuoda esille sen mahdollisuuksia, vahvuuksia ja erityispiirteitä sekä nostaa alue näkyville tasavertaisena alueena kaupungin muiden alueiden kanssa. Maaseutu nähdään myös Tampereen kilpailukykyä vahvistavana positiivisena voimavarana. Jotta tämä voimavara olisi jatkossakin käytössä, edellyttää se olemassa olevan maaseudun säilyttämistä elinvoimaisena. Maaseutu erottuu muusta kaupunkirakenteesta laajan pinta-alan, harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen takia. Maaseudun erilaisuuden tiedostaminen ja tunnustaminen on pohjana alueen kysymysten lähemmälle tarkastelulle. Erilaisuuden hyväksyminen on edellytys myös positiiviselle ja tulokselliselle kaupungin ja maaseudun yhteistyölle. Maaseutuohjelmassa lähdetään liikkeelle Aitolahti-Teiskon omista, maaseutumaisista lähtökohdista. Alueen asukkaat ovat olleet alusta alkaen aktiivisesti mukana vahvistamassa maaseutumaisten lähtökohtien toteutumista ja tuomalla omaa osaamistaan ja aluetuntemustaan ohjelmatyöhön. Tampere on kasvanut vuoden 1779 pienestä 3,2 km2 Tammerkosken ympärille muodostuneesta kaupungista useiden alue- ja kuntaliitosten kautta nykyisiin mittoihinsa yhdeksi maamme vetovoimaisimmista kaupungeista. Viimeisimmät kuntaliitokset ovat 1960- ja 1970-luvuilta, jolloin Aitolahti (1966) ja Teisko (1972) liitettiin Tampereeseen. Näiden kahden kuntaliitoksen myötä kaupungin pinta-ala nelinkertaistui. Tampereen kaupungin maaseutuohjelman kohdealueena on pohjoinen suuralue, joka muodostuu entisistä Aitolahden ja Teiskon entisistä kunnista. Ohjelma-alue käsittää kolme neljäsosaa koko kaupungin pinta-alasta. Alueella asuu yhteensä 4 490 (2009) henkeä eli noin kaksi prosenttia Tampereen väestöstä. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana alueen väestö on kasvanut lähes 1 300 hengellä. Maaseutu voidaan tyypitellään kolmeen erilaiseen ryhmään: kaupunginläheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupungin läheisellä maaseudulla on parhaat kehittymisedellytykset ja sen asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungissa. Ydinmaaseutu on vahvaa alkutuotantoaluetta. Harvaan asuttu maaseutu kärsii muuttotappiosta, palvelut vähenevät ja vanhusväestö lisääntyy.
AKSELI3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia 13 Aitolahti-Teisko on laajuutensa johdosta monimuotoinen ja vaihteleva niin luonnonolosuhteiden kuin rakenteensakin puolesta. Aitolahden alue ja eteläinen Teisko ovat selvimmin aitoa kaupungin läheistä maaseutua, jonne kohdistuu merkittävää rakentamispainetta. Sen sijaan Pohjois-Teiskossa voidaan havaita jopa piirteitä harvaan asutusta maaseudusta väestön ikääntymisineen ja vähenemisineen. Maisemallisesti Aitolahti-Teisko kuuluu Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Alueen maisemat ovat monimuotoisia ja pienipiirteisiä. Järvet ja joet ovat olennainen osa maisemaa. Avoimet, viljellyt kulttuurimaisemat rakentavat historiallista ulottuvuutta. Maaseutuohjelman vuoteen 2020 ulottuva visio on tiivistetty seuraaviin kahteen lauseeseen: Hallitusti kehittyvä, monimuotoinen maaseutu valtakunnallisen kasvukeskuksen ytimessä. Luonnonläheinen elämä, tilaa yksilöllisyydelle ja turvaa yhteisöllisyydestä. Alueen halutaan kehittyvän hallitusti ja suunnitelmallisesti, säilyttäen monimuotoisen luonteensa varsinaisen kaupungin kasvaessa samaan aikaan ripeästi. Maaseudun odotetaan tarjoavan jatkossakin asukkailleen luonnonläheisyyttä ja mahdollisuutta toteuttaa itseään, mutta antavan myös arkipäivän turvaa yhdessä tekemisen ja toisista välittämisen kautta. Maaseutuohjelman viisi teemaa nousivat esille muun muassa syksyllä 2009 järjestetyissä asukastilaisuuksissa. Nämä viisi teema ovat asuminen, työ, virkistäytyminen, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen. Maaseutuohjelman tarkoituksena on mahdollistaa alueen kehittyminen. Tavoitteena on turvata alueen elinvoimaisuuden säilyminen, hyvän asumisen edellytykset eri ikäisille ihmisille sekä alueen monipuolinen kehittyminen maaseutuympäristönä. Alueesta toivotaan monipuolisesti työn mahdollisuuksia tarjoava, omaleimainen maaseudun elinkeinoympäristö. Tavoitteena on myös tukea Aitolahti-Teiskon kehittymistä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä alueella vierailevien monipuolisena virkistäytymismahdollisuuksien maaseutuna. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja ottamaan vastuuta lähiyhteisöstä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen systematisointi on ohjelman vaikuttamisteeman tavoitteena. Maaseutuohjelman laatiminen käynnistettiin pormestarin päätöksellä 27.8.2009 ja sen tulee olla valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisätietoja: Eeva Palmolahti, maaseutusuunnittelija Puh. (03) 5656 6796. etunimi.sukunimi(at)tampere.fi
14 AKSELI 3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia Köyhyys kuntatyön haasteena -tutkimushanke käynnistyy Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomen kansallisessa toimintasuunnitelmassa teemavuoden tavoitteeksi on kirjattu: antaa ääni köyhille ja syrjäytyneille ja heidän kanssaan työskenteleville, järjestöihmisille sekä sosiaalityöntekijöille. Teemaan liittyen Tampereella on käynnistynyt syyskuun alussa tutkimushanke Köyhyys kuntatyön haasteena. Hanketta rahoittaa Kunnallisalan Kehittämissäätiö (KAKS) ja se toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkimuksen laitoksen kanssa. Hankkeen tutkijoina toimivat yhteiskuntatieteiden tohtorit: lehtori Satu Ylinen sekä sosiaalityön erikoisalaprofessorit Jari Heinonen ja Irene Roivainen. Hankkeessa on mukana opiskelijoita aineistonkerääjinä ja opinnäytetöiden tekijöinä Tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä köyhyys on ja miten siihen tällä hetkellä vastataan kunnallisessa asiakaspalvelujärjestelmässä. Hanke tuottaa tietoa nykyisen sosiaalipalvelujärjestelmän malleista ja käytännöistä köyhyyden kohtaamisessa, samoin kuin erilaisissa palvelujärjestelmissä asioivien kuntalaisten köyhyydestä ja kohtaamisen vajeista palvelujärjestelmässä. Samalla se tuottaa tietoa laadukkaampien ja tehokkaampien palvelumallien kehittämiseksi eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän sisällä että sen rajapinnoilla. Tutkimushankkeessa tarkastellaan köyhyyden subjektiivista kokemusta laadullisella otteella kolmesta sisällöllisestä näkökulmasta. Tyyne Hakkaraisen toteuttaman selvityksen (2009) perusteella lähempi tarkastelu kohdistuu kolmeen ryhmään: lapsiperheiden, (erityisesti yksinhuoltajat), aikuissosiaalityön kohdeasiakkaiden (pitkäaikaissairaat, päihteidenkäyttäjät) ja vanhusväestön kokemaan köyhyyteen. Tutkimuskokonaisuudessa kysytään, miten köyhyys ilmenee tässä kohderyhmässä, ja miten sen haasteisiin voidaan vastata palvelurakenteessa? Lähtökohtana on ajatus, että tarkastelu ei rajoitu vain kunnallisen sosiaalityön piiriin, vaan siinä liikutaan eri sektoreiden ja toimijoiden välisillä rajapinnoilla. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja ratkaisumalleja päätöksenteon ja ammatillisen työn kehittämisen pohjaksi kunnissa Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (vuonna 2010) tarkastellaan, mitä köyhyys on ja miten siihen tällä hetkellä vastataan kunnallisessa asiakaspalvelujärjestelmässä. Eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden (lapsiperheet, aikuiset, vanhukset) köyhyyskokemuksia tutkitaan haastatteluiden avulla. Köyhyyden kohtaamiseen kunnallisessa palvelujärjestelmässä perehdytään haastattelemalla sosiaalityön ammattilaisia ja muita sosiaalialan työntekijöitä. Aineistonkeruu toteutetaan opiskelijatyönä osana yliopiston harjoittelua. Tutkimuksen toisessa vaiheessa (v. 2010 2011) tarkastellaan asiakkaiden elämismaailman ja palvelujärjestelmän kohtaamista. Tässä kohtaamisessa mahdollisesti havaittuihin vajeisiin kehitetään ratkaisumalleja ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden ja asiakasryhmien kanssa. Tutkimuksen tulokset raportoidaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Raportin laadinnassa kiinnitetään
AKSELI3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia 15 erityistä huomiota siihen, että siinä esitettävät johtopäätökset ovat yleistettävissä eri kuntiin, vaikka aineisto kerätään yhdessä kaupungissa (Tampere). Tutkimuksen tuloksia julkaistaan myös tieteellisinä artikkeleina mm. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirjassa. Lisätietoja: Irene Roivainen, professori, YTT Tampereen yliopisto, Sosiaalityön tutkimuksen laitos Puh. (03) 3551 7167 etunimi.sukunimi(at)uta.fi Köyhyysseminaari Tampereen kaupunki järjestää Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen teemavuoden merkeissä köyhyysseminaarin tiistaina 9.11.2010 klo 17-19 kaupungin keskusvirastotalolla Aleksis Kivenkatu 14 16, 5. kerros (valtuustosali). Tilaisuudessa kuullaan Tampereella menossa olevasta tutkimuksesta, kaupungin ja kolmannen sektorin työntekijöiden, kuntalaisten ja tutkijoiden näkemyksiä tamperelaisen köyhyyden arkiolemuksesta sekä keskustellaan paneelissa köyhyyteen liittyvistä asioista.tilaisuuden juontaa toimittaja Sari Sainio. Valtuustosalin aulassa on esillä Ihmisen kasvot -nukkenäyttely tamperelaisten eri työpajoissa tekemistä omaelämäkerrallisista kokemuksista ja tarinoista. Näyttelyyn voi tutustua jo klo 16 alkaen. Lisätietoja: Riitta Juusenaho, tutkimus- ja arviointipäällikkö, KT Puh. 040 566 5618 etunimi.sukunimi(at)tampere.fi
16 AKSELI 3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia Kuusikkovertailut valmistuneet Kuusikko-työryhmä on Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisista koostuva yhteistyöryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna 1994. Kuusikko-työryhmä tuottaa vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille sekä päättäjille. Osoitteessa www.kuusikkokunnat.fi olevilla nettisivuilla jaetaan tietoa tehdyistä vertailuista Kuusikon kuntien ulkopuolelle kaikille sosiaali- ja terveystoimen alueella työskenteleville ja resursseista päättäville tahoille. Kuusikkotyö on organisoitu siten, että jokaisen kaupungin edustajista koostuva ohjausryhmä päättää vuosittain työhön käytettävät resurssit ja laatii työsuunnitelman. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii vuorotellen kunkin kaupungin edustaja. Toimintokohtaiset asiantuntijaryhmät kokoavat kustannus- ja suoritetiedot sekä julkaisevat vertailuraportit. Työryhmien jäsenten yhteystiedot löytyvät työryhmien nettisivuilta. Vuonna 2010 toimivat seuraavat työryhmät Lasten päivähoidon Kuusikko-työryhmä Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Kehitysvammahuollon Kuusikko-työryhmä Vammaispalvelujen Kuusikko-työryhmä Vanhuspalvelujen Kuusikko-työryhmä Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen Kuusikko-työryhmä Päihdehuollon Kuusikko-työryhmä Tuoreimmat raportit vuoden 2009 kustannuksista on julkaistu. Ne ja joidenkin aiempien vuosien raportit löytyvät työryhmien sivuilta. Vanhimmat raportit löytyvät vain painettuina julkaisuina. Lisätietoja: Riitta Juusenaho, Kuusikon ohjausryhmä Puh. 040 566 5618 Katriina Uotila, Kuusikon ohjausryhmä Puh. 050 553 8687 etunimi.sukunimi(at)tampere.fi
AKSELI3/2010 Ajankohtaista 17 AJANKOHTAISTA Tampereen kaupunkiseutu -palvelun rakenne Suomenkieliset kuvat ja taulukot Alue Asuminen ja rakentaminen Matkailu Osaaminen Talous Turvallisuus Työmarkkinat Väestö Yritykset ja toimipaikat Englanninkieliset kuvat Housing and Construction Tourism Education Economy Safety Working life Population Enterprises Monthly business indicators Tampereen kaupunkiseudun tilastopalvelu laajenee Tilastokeskuksen internet-sivuilla (SeutuNet) oleva Tampereen kaupunkiseutu -tilastopalvelu laajenee syyskuun aikana. Tampereen kaupunkiseutua ja sen kuntia koskevaan tilastopalveluun yhdistetään Tampereen seutu -tilastopalvelu, joka sisältää elinkeinoelämää ja matkailua palvelevia tietoja seutuja maakuntakohtaisina kuvioina. SeutuNet sivuille jää tämän jälkeen vain yksi Tampere -nimellä oleva tilastopalvelu. Kaupunkiseutu -tilastopalveluun liitetään uusia tietoja koskien asuntotuotantoa, bruttokansantuotetta, tuloja, tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta, työllisyyttä, yrityksiä, turvallisuutta sekä matkailua. Oriveden tiedot summataan mahdollisuuksien mukaan kaupunkiseudun tietoihin, muuten yksittäisten kuntien tietoja ei lisätä. Sen sijaan kuvioista on jatkossa saatavana myös tarkat numerotaulukot. Tampereen seutu -tilastopalvelu oli julkaistu myös englanniksi. Nämä kuviot säilyvät edelleen englanninkielisillä sivuilla, joita on myöhemmin tarkoitus laajentaa. Tampereen kaupunkiseutu -tilastopalvelussa on jokaisen kaupunkiseudun kunnan perustiedot kerätty yhteen ja samaan paikkaan niin kuntalaisten, virkamiesten, opiskelijoiden, tutkijoiden kuin luottamushenkilöidenkin helposti löydettäväksi ja käytettäväksi. Tilastot ovat kuntakohtaisia, kunnan osa-aluetietoja niistä ei saa. Taulukoista löytyvät summatiedot kaupunkiseutu yhteensä, kehyskunnat yhteensä, Pirkanmaa ja koko maa. Eri aihealueilta löytyvät tarkemmat aiheet luettelona. Avautuvat kuviot ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Taulukoissa olevat tarkat numerotiedot ovat vain kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden käytettävissä. Taulukkojen (Excel) avaamiseksi tarvitaan käyttäjätunnukset, jotka voi pyytää tietotuotannosta ja laadunarvioinnista. Aikaisemmat tunnukset eivät ole enää käytössä. Etusivulta löytyy suora linkki Tilastokeskuksen sivuilla oleviin tilastojen kuvauksiin, käsitteisiin ja määritelmiin. Taulukoissa on liitteenä aina osoite kunkin tilaston kotisivulle, josta löytää ao. tilastoon liittyvät kuvaukset, käsitteet ja määritelmät.taulukkojen tietoja tai kuvioita käytettäessä on aina mainittava lähteenä Tilastokeskus. Tampereen kaupunkiseudun tilastopalvelu löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteessa www.tilastokeskus.fi /seutunet. Koska SeutuNettiä kehitetään, otetaan tietotuotannossa ja laadunarvioinnissa mielellään vastaan kommentteja ja kehittämisehdotuksia palvelun sisältöön ja käyttöön liittyen. Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija Puh. 040 570 3815 leena.k.salminen@tampere.fi
Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Faktat II/2010 Väestö 30.6. Tampere Tampereen kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Väkiluku, ennakkotieto 211 499 353 306 1 038 783 Vuosimuutos, henkilöä 1 853 3 798 11 395 Vuosikasvu, % 0,9 1,1 1,1 Työttömyys 30.6. Työttömät 16 384 22 825 46 005 Vuosimuutos, henkilöä 662 887 2 709 Työttömyysaste, % 15,0 13,1 8,3 Vuosimuutos, %-yksikköä 0,4 0,3 0,4 Asuminen II neljännes Asuntojen hinnat, /m 2 2 175.. 3 240 Asuntojen vuokrat, /m 2 10,7.. 12,6 Asuntotuotanto, lkm 290.. 443 Vuosimuutos, % -45,0.. -27,1 Lisätietoja: Leena Salminen Puh 040 570 3815 leena.k.salminen@tampere.fi Matias Ansaharju Puh 040 500 2447 matias.ansaharju@tampere.fi Jenni Kallio Puh 040 801 6159 jenni.kallio@tampere.fi www.tampere.fi/tilastot