Kokemäenjoen suiston pääuoman ja sivu-uomien sedimenttien pilaantuneisuustutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus

PORIN TULVASUOJELUHANKE: KOKEMÄENJOEN YKSIUOMAISEN OSAN LISÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSI. Janne Niinikoski

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Sedimenttianalyysin tulokset

Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015.

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Tilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Sulfidisavien tutkiminen

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

#!$! # # 1 3 %!!$ " & ' #

SEDIMENTTITUTKIMUS HAMINAN PAPPILANSAARTEN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016

VUOSAAREN SATAMA UUDEN PISTOLAITURI- ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUS

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen

HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU

SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI JA KUSTANNUSARVIO

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Päätös. Satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku

Päätös. Aurajoen ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

PÄÄTÖS. Nro 179/2013/2 Dnro ESAVI/73/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Tampereen Rantaväylä (Vt 12) välillä Santalahti-Naistenlahti, tiesuunnitelman täydentäminen

Kristiinankaupungin kaupunki

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

2/2004. TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna Liisa Autio

Finnoon altaan sedimenttitutkimukset Raportti

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

Kipparlahden sedimenttitutkimukset

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

HIENORAKEISEN MATERIAALIN PARTIKKELIKOON MÄÄRITYS Menetelmän siirto ja validointi

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

Tutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet

SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

Kokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet

KOKEMÄENJOEN DELTAN MAAPERÄMUODOSTUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS PORIN TULVASUOJELUUN

TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

TEIVAANRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS, LAHTI MAAPERÄN JA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSELVITYKSET

Laitakarin Kala Oy Lausunto maaperän tilasta tulevan kalankasvattamon alueella

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

Päätös Nro 6/2012/2 Dnro ESAVI/220/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

51/17/AKu (9)

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

PIMA-selvitys/raportti

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

1. TUTKIMUSSUUNNITELMA

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie SIURO

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

Transkriptio:

Kokemäenjoen suiston pääuoman ja sivu-uomien sedimenttien pilaantuneisuustutkimus Karoliina Kehusmaa, Seela Salakka, Janne Niinikoski ja Matti Räsänen Geologian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Turun yliopisto 2012

1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Aiemmat tutkimukset... 2 3. Ruoppausmassan tulosten normalisointi ja laatukriteerit... 3 4. Näytteenotto ja analysointimenetelmät... 4 4.1 Näytteenotto... 4 4.2 Analysointimenetelmät... 7 4.2.1 Geokemia... 7 4.2.2 Raekoko... 7 5. Tulokset... 9 5.1 Pääuoma... 9 5.2 Raumanjuopa... 11 5.3 Karvianjuopa... 11 6. Tulosten tarkastelu... 17 7. Yhteenveto... 19 Lähteet... 21 Liite 1 Näytteiden haitta-ainepitoisuudet. Liite 2 Näytteiden raekoostumuskäyrät

2 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitetään Kokemäenjoen suiston sedimenttien raekoostumusta ja geokemiaa Pihlavanlahdella. Suiston alue on yksi tulvaherkimmistä alueista Suomessa, ja Porin kaupunki on suunnitellut ruoppauksia alueella (Suomen ympäristökeskus 2007). Sedimenttitutkimuksia tarvitaan näiden suunnitelmien taustaselvityksiksi. Kokemäenjoen valuma-alueella on viimeisen sadan vuoden aikana ollut runsaasti saastuttavaa teollisuutta, minkä vuoksi suistoalueen sedimentteihin on kulkeutunut metalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Tässä työssä arvioidaan ruopattavaksi suunnitellun aineksen läjityskelpoisuutta ympäristöministeriön laatiman raportin perusteella (Ympäristöministeriö 2004). Lisäksi on tutkittu sedimenttinäytteiden raekokojakaumaa, jonka perusteella geokemialliset tulokset on normalisoitu. Raekokojakauman tutkiminen helpottaa myös jokisuiston aineksen luokittelemista alueen eri maaperämuodostumiin. Tutkimuksen näytteet on otettu kolmelta eri linjalta, jotka vastaavat mahdollisia tulevia ruoppauslinjoja. Näistä on tehty pituusleikkaukset ja sedimenttiprofiilit. Mitatut haitta-ainepitoisuudet on normalisoitu ja taulukoitu liitteeseen. Karoliina Kehusmaa ja Seela Salakka ovat tehneet aiheesta opinnäytetyönsä Turun yliopistoon, ja heidän työpanoksensa on samansuuruinen. Maasto- ja laboratoriotöitä on ohjannut Janne Niinikoski. Opinnäytetöiden ohjaajana on toiminut professori Matti Räsänen. 2. Aiemmat tutkimukset Kokemäenjoen suistosta on aiemmin tehty sedimenttiselvitys, jossa määritettiin suistoon kerrostuneen maa-aineksen luonne sekä kemialliset ominaisuudet (Cripps et al. 2011). Tutkimuksessa on vesialueelta otettujen näytteiden lisäksi tutkittu ympäröivää maaperää erilaisin menetelmin. Tutkimuksessa tunnistettuja litostratigrafisia maaperämuodostumia käytetään pohjana tämän tutkimuksen näytteiden litostratigrafisessa luokittelussa. Tämän työn näytteet koostuvat kolmesta

3 eri maaperämuodostumasta, jotka ovat Toukari-muodostuma, Hevosluotomuodostuma ja Lanajuopa-muodostuma. Janne Niinikoski (2011) on pro gradu - tutkielmassaan tarkastellut Kokemäenjoen deltan maaperämuodostumia ja niiden merkitystä Porin tulvasuojeluun. Tämä työ on jatkoa näille tutkimuksille ja Kaisa Lehdon (2011) kandidaatintutkielmalle, jossa tutkittiin Kokemäenjoen pohjasedimenttien geokemiallista koostumusta Porin keskustan kohdalta. 3. Ruoppausmassan tulosten normalisointi ja laatukriteerit Ympäristöministeriö on todennut vuonna 2004 laatimassaan sedimenttien ruoppausja läjitysohjeessa, että haitta-aineet kiinnittyvät enimmäkseen alle 20 µm:n partikkeleihin. Näin ollen hienoaineksen määrä säätelee olennaisesti sedimentin haitta-aineiden määrää. Jotta tietyn alueen tai eri alueiden erilaisten sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ja niiden pilaantuneisuusastetta voidaan paremmin verrata keskenään, on pitoisuudet normalisoitava. Normalisoinnilla sedimentistä mitatut haitta-ainepitoisuudet muutetaan muunnoskaavoilla vastaamaan standardisedimenttiä, jossa orgaanisen aineksen osuus on 10 % ja saven 25 %. (Ympäristöministeriö 2004.) Ympäristöministeriö on määrittänyt mereen läjitettäville ruoppausmassoille laatukriteerit, joilla voidaan arvioida läjityskelpoisuutta (taulukko 1): 1) Haitaton ruoppausmassa: ruoppausmassan haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman tason (taso 1). Meriympäristölle aiheutuvia haittoja voidaan pitää merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. 2) Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa: haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin. Läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. 3) Pilaantunut ruoppausmassa: ruoppausmassan haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmän tason (taso 2). Pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta, mutta voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittaminen on ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto.

4 Taulukko 1. Ruoppausmassojen laatukriteerit normalisoiduille pitoisuuksille. Aine Taso 1 Taso 2 Metallit mg/kg kuiva-ainetta mg/kg kuiva-ainetta elohopea (Hg) 0,1 1 kadmium (Cd) 0,5 2,5 kromi (Cr) 65 270 kupari (Cu) 50 90 lyijy (Pb) 40 200 nikkeli (Ni) 45 60 sinkki (Zn) 170 500 arseeni (As) 15 60 PCB:t (IUPAC-numerot) g/kg kuiva-ainetta g/kg kuiva-ainetta 28 1 30 52 4 30 101 4 30 118 4 30 138 4 30 153 4 30 180 4 30 4. Näytteenotto ja analysointimenetelmät 4.1 Näytteenotto Sedimenttinäytteitä otettiin 24 pisteestä (kuva 1) 21. 24.2.2012, 27.2.2012 ja 13.3.2012 Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden jään päältä (kuva 2). Näytteitä suunniteltiin aluksi otettavan 25 eri pisteestä, mutta näytepiste 22 jätettiin hankalan saavutettavuuden vuoksi pois. Näytepisteet 1-5 sijaitsivat Kokemäenjoen pääuomassa (PU), näytepisteet 6 15 sen eteläpuolella Laiskarännissä ja Tukkijuovassa ja sen jatkeessa ja näytepisteet 16 25 pääuoman pohjoispuolella. Näytepisteistä 6 15 käytetään tässä tutkimuksessa nimeä Raumanjuopa (RA) ja näytepisteistä 16 25 nimeä Karvianjuopa (KA) (taulukko 2).

5 Taulukko 2. Näytepisteiden sijainnit. Näytesyvyys metriä N2000 Näytepiste Koordinaatit/ETRS-GK22 Pinta Pohja PU-1 6831644.9 22477561.0-3,24-5,24 PU-2 6830964.3 22478330.1-2,34-4,94 PU-3 6830376.0 22479020.9-2,05-4,70 PU-4 6829840.8 22479582.3-2,40-3,20 PU-5 6829246.3 22480271.6-5,00-5,73 RA-6 6829266.5 22479647.6-1,89-4,29 RA-7 6828875.3 22480034.5-1,29-5,20 RA-8 6828376.3 22480675.3-0,98-5,16 RA-9 6828019.6 22481184.9-0,81-4,90 RA-10 6827935.4 22481993.3-1,36-4,19 RA-11 6827585.6 22483061.7-3,14-4,02 RA-12 6827702.6 22481677.4-0,33-4,00 RA-13 6827315.1 22482411.9-1,44-4,09 RA-14 6827278.1 22483130.4-2,31-3,51 RA-15 6827013.6 22484030.9-3,34-4,11 KA-16 6831464.1 22480069.8-1,30-3,90 KA-17 6831008.0 22480485.8-1,25-3,15 KA-18 6830517.9 22481007.7-1,25-3,30 KA-19 6830084.8 22481352.8-1,20-3,20 KA-20 6829452.8 22481782.3-1,45-3,15 KA-21 6828879.3 22482204.9-0,55-3,10 KA-23 6828400.5 22482684.2-0,80 3,04 KA-24 6827910.6 22483507.8-1,25-2,33 KA-25 6827535.0 22484319.5-1,23-3,06

6 Kuva 1. Näytepistekartta. Näytteet otettiin venäläisellä suokairalla, josta oli käytössä kaksi eri kokoa. Kairanäytteiden koot vaihtelivat 15 cm:stä metriin. Näytteet pakattiin halkaistuihin muoviputkiin muoviin käärittynä (kuva 3). Näytteitä säilytettiin jääkaappilämpötilassa

7 Turun yliopiston tiloissa. Näytteet kuvailtiin ja niistä piirrettiin sedimenttiprofiliit, joihin tehtiin silmämääräisesti alustavat raekokoarviot. Nimeämisessä käytettiin geoteknistä maalajiluokitusta (Korhonen et al. 1974). Näytteistä valittiin sopivat osanäytteet geokemiallista ja raekokoanalyysiä varten. Geokemialliseen analyysiin menevät näyteosuudet pantiin lasipurkkeihin ja lähetettiin Labtium Oy:lle. Kuva 2. Näytepisteeltä toiselle siirtymistä Kokemäenjoella. Kuva: Janne Niinikoski 4.2 Analysointimenetelmät 4.2.1 Geokemia Geokemialliset analyysit sedimenttinäytteistä teki espoolainen Labtium Oy. Näytteistä määritettiin yhteensä 34 eri alkuainetta, PCB-aineet (polyklooratut bifenyylit) ja orgaanisen aineksen pitoisuus (liite 1). Näytteet kuivattiin <40 C:ssa ja mineraaliaines seulottiin <2 mm:n fraktioon. Näytteille tehtiin typpihappoliuotus mikroaaltouunissa menetelmällä EPA3051. Monialkuainemääritykset tehtiin ICP-MS- ja ICP-OEStekniikoilla. Hehkutushäviö (LOI) määritettiin gravimetrisesti 550 C:ssa. Elohopea määritettiin AFS-tekniikalla ja PCB:t GC/MS-tekniikalla. Alkuaine- ja hehkutushäviötulokset laskettiin kuivapainosta. (Labtium 2012.) 4.2.2 Raekoko Näytteiden raekoot analysoitiin Turun yliopiston geologian osaston laboratoriossa. Näytteet punnittiin, ja niitä kuivattiin yön yli 105 C:ssa. Kuivat näytteet punnittiin

8 uudelleen, ja tulosten avulla määritettiin näytteiden vesipitoisuus tuorepainosta. Näyte PU-4/1 seulottiin sarjalla, jossa oli 0.063, 0.125, 0.25, 0.5, 1, 2 ja 4 mm seulat. Näytettä seulottiin 20 minuuttia 2 mm:n amplitudilla. Kuva 3. Näytteen pakkaamista Kokemäenjoella. Kuva: Janne Niinikoski Kaikista näytteistä poistettiin orgaaninen aines ennen hiukkasmittarianalyysiä. Näkyvä orgaaninen aines poistettiin käsin ja loput märkäpolttaen vetyperoksidilla (H ). Vetyperoksidin lisäämistä jatkettiin niin kauan kuin näyte kuohui. Kun kuohuntaa ei enää tapahtunut, näyte siirrettiin vesihauteeseen, jossa se kuumennettiin 50 60 C:een. Toimenpiteellä varmistettiin, ettei näytteessä enää ollut orgaanista ainesta. Ylimääräistä vetyperoksidia keitettiin näytteestä pois muutaman tunnin ajan. Näytteen kuivumisen ehkäisemiseksi lisättiin tarvittaessa tislattua vettä. Tämän jälkeen näyte huuhdeltiin tislattua vettä käyttäen koeputkeen ja laitettiin ultraäänihajottajaan, jonka tarkoituksena oli saada yhteen liittyneet partikkelit erotetuksi toisistaan ennen hiukkasmittarianalyysiä. Näytteet analysoitiin Coulter LS 200 -hiukkasmittarilla. Laite perustuu laserdiffraktioon. Analysoitaessa näytteitä Coulterilla laitteessa kiertävään nesteeseen lisätään pipetillä muutama tippa näyteliuosta. Koska näytteet olivat usein bimodaalisia ja heterogeenisiä, edustavan näyteosuuden saaminen laitteeseen oli tiettyjen näytteiden osalta hankalaa. Tästä syystä karkeammista näytteistä oli ajoittain vaikea saada johdonmukaisia tuloksia. Tulokset kuitenkin varmistettiin vertaamalla niitä näytteiden

9 silmämääräiseen raekokoarvioon ja näin tuloksista saatiin riittävän luotettavia normalisointilaskuja varten. 5. Tulokset 5.1 Pääuoma Pääuomasta otettiin näytteitä viidestä pisteestä. Näytepisteiden 1-3 ja 5 aines oli geoteknisen luokituksen mukaan pääasiassa keski- ja karkeasilttiä, ja näytepisteissä 2, 3 ja 5 pinnan aines oli hienohiekkaa (Korhonen et al. 1974). Siltissä oli laminaatiota ja kerroksellisuutta, joissa harmaa ja tummempi sulfidipitoinen aines vaihtelivat. Näytepisteessä 4 päästiin vain syvyyteen -3,20 m (N2000). Aines oli keskihiekkaa, eikä siinä ollut nähtävissä rakenteita. Saveksen (<2 µm) osuus näytteissä vaihteli 2 %:sta 22 %:iin orgaanisen aineksen (hehkutushäviö, (loss on ignition = LOI) osuuden vaihdellessa 0,5 %:sta 6,6 %:iin. Pääuoman näytteissä kaikki mitatut haitta-aineet ylittävät ruoppausmassojen laatukriteerien tason 1 (taulukko 1). Kolmessa näytepisteessä yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää tason 2. Tason 2 ylittävät haitta-aineista Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, PCB-153, PCB-138 ja PCB-180 (liite 1). Pääuoman sedimentit olivat näytelinjoista saastuneimpia.

10 Kuva 4. Pääuoma. Kuvassa kairattujen näytepisteiden pystyprofiilit, joissa pylvään paksuus kuvaa aineksen kairanäytteestä visuaalisesti arvioitua vallitsevaa raekokoa ja sen muutosta profiilissa. Profiilien viereen on merkitty osanäytteet ja niiden syvyydet. Esim. PU-1/1 on 30 cm pitkä näyte, jonka pinta on - 3,24 m N2000 ja pohja -3,54 m N2000. Lanajuopa- ja Hevosluoto-muodostumien tulkittu esiintyminen linjoilla on kuvattu eri väreillä.

11 5.2 Raumanjuopa Raumanjuovasta näytteitä otettiin kymmenestä pisteestä. Näytepisteissä 7, 10 ja 12 alin aines on laihaa savea. Kaikissa pisteissä on ylöspäin karkenevaa ainesta, jonka raekoko vaihtelee keskisiltistä hienoon hiekkaan. Kaikissa pisteissä ylimpänä on hienoa hiekkaa. Karkenevan ja ylimmän kerroksen välissä on kerros tummaa, sulfidipitoista savista keskisilttiä lähes kaikissa näytepisteissä. Saveksen osuus näytteissä vaihteli välillä 1 % 42 %. Orgaanisen aineksen pitoisuus vaihteli 0,5 %:sta 4,5 %:iin. Näytepisteessä 9 laatukriteerien ylemmän tason 2 ylittävät PCB-153, PCB-138 ja PCB- 180. Nikkelin pitoisuus ylittää tason 2 pisteissä 11, 12 ja 14. Alemman tason 1 ylittävät Raumanjuovassa kaikki tutkitut haitta-aineet paitsi arseeni, lyijy ja PCB-28.

12

Kuva 5. Raumanjuopa, pisteet 6 9 ja 12 15 13

Kuva 6. Raumanjuopa, pisteet 10 ja 11. 14

15 5.3 Karvianjuopa Karvianjuovasta näytteitä otettiin yhdeksästä pisteestä. Pohjan aines on savista hienotai keskisilttiä. Tämän päällä on sulfidipitoista tummaa savista keski- ja karkeasilttiä, jossa laminaatio ja kerroksellisuus vaihtelevat. Pohjakerroksen ja ylemmän kerroksen välinen rajapinta on melko jyrkkä. Saveksen osuus vaihteli välillä 8, % 32 % ja orgaanisen aineksen välillä 0 % 6,5 %. Näytepisteissä 16 ja 23 tason 2 ylittää kupari ja näytepisteessä 19 nikkeli. Tason 1 ylittävät arseenia lukuun ottamatta kaikki tutkitut metallit. Kuitenkin PCB-yhdisteistä vain PCB-52 ylittää tason 1.

16

17 Kuva 7. Karvianjuopa. 6. Tulosten tarkastelu Tutkitulla alueella tulkitaan esiintyvän kolmea litostratigrafista muodostumaa, jotka ovat Toukari-muodostuma, Hevosluoto-muodostuma ja Lanajuopa-muodostuma (kuva 8). Näiden muodostumien esiintyminen tutkituilla näytelinjoilla ja haitta-aineiden jakautuminen niissä on kuvattu kuvissa 4 7. Toukari-muodostuma on suistoalueen alin muodostuma, joka on muodostunut Itämeren Yoldiameri-vaiheessa jäätikön reunan eteen, ja se koostuu tyypillisesti kerroksellisesta savesta ja siltistä. Hevosluotomuodostuma on matalaan veteen jokisusiton edustalle kerrostunutta tyypillisesti massiivista tai heikosti kerroksellista sulfidipitoista savista silttiä. Lanajuopamuodostuma on Hevosluoto-muodostuman päälle kerrostuvaa hiekkaa jonka pinnalla esiintyy pohjan kerrostumismuotoina paikoin hiekka-aaltoja (Cripps et al. 2011, Niinikoski 2011). Tämän tutkimuksen näytteiden kuuluminen tiettyyn muodostumaan on paikoin tulkinnanvaraista, koska Pihlavanlahdella muodostumien rajapinnat ovat hitaasti toisikseen vaihettuvia. Kokemäenjoen suiston haitta-ainepitoisuudet ovat selvästi Porin keskusta-alueen Raumanjuovan ja Luotsinmäenhaaran uomien sedimenttien pitoisuuksia korkeammat. Aikaisemmassa keskusta-alueella tehdyssä selvityksessä yksikään tutkittu metalli ei ylittänyt tasoa 2, ja PCB-pitoisuudet ylittyivät vain yhdessä näytteessä (Lehto 2011). Kuivalla maalla tehtyjen sedimenttiselvitysten ja geokemiallisten tutkimusten (Cripps et al. 2011) tulokset ovat vertailukelpoisia, mutta niitä ei ole normalisoitu kuten tämän tutkimuksen tulokset.

18 Kuva 8. Muodostumat. Vasemmalla alhaalla oleva vaaleampi kerros on Toukari-muodostumaa ja ylempi tumma kerros Hevosluoto-muodostumaa (näyte KA-19). Oikealla oleva ruskea aines on Lanajuopamuodostumaa (PU-4). Tässä työssä tutkituilla näytteenottolinjoilla Toukari-muodostumaan asti päästiin Rauman- ja Karvianjuovan näytepisteissä 7, 10, 12 ja 19 25. Pääuoman näytteissä Toukari-muodostumaa ei esiintynyt. Toukari-muodostuman aines on Raumanjuovassa laihaa savea ja Karvianjuovassa savista silttiä. Toukari-muodostumassa oli vähän laatukriteerien tasoja ylittäviä pitoisuuksia. Ainoastaan näytteessä RA-12/3 nikkeli ylittää tason 2 ja kromi tason 1. Nämä pitoisuudet ovat mahdollisesti tulkittavissa korkeiksi luonnollisiksi taustapitoisuuksiksi. Muiden tutkittujen haitta-aineiden alhaiset pitoisuudet selittynevät sedimentin iällä: Toukari-muodostuma on syntynyt Veikseljäätikön sulamisen aikana n. 11 000 vuotta sitten (Niinikoski 2011).

19 Toukari-muodostuman yläpuolella esiintyy yleisesti raekooltaan ylöspäin karkenevaa Hevosluoto-muodostumaa, jonka raekoko vaihtelee savisesta keskisiltistä hienoon hiekkaan. Raumanjuovassa Hevosluoto-muodostuman yläosassa on kuitenkin kerros sulfidipitoista savista keskisilttiä, joka on tulkittavissa kerrostumaksi, joka kerrostui alueelle silloin, kun pääuoma ei tuonut alueelle tehokkaasti sedimenttikuormaansa. Muutos sen päällä olevaan karkeampaan sedimenttiin johtuu todennäköisesti Raumanjuovan yläosan ruoppauksista, jotka ovat lisänneet alueelle kulkeutuvaa minerogeenista karkeaa ainesta. Hevosluoto-muodostumassa haitta-aineiden pitoisuudet ovat suurimpia, koska aineksesta suuri osa on silttiä tai sitä hienompaa, ja se sitoo haitta-aineita itseensä paremmin kuin karkeampi aines. Pääuoman pisteiden 1 3 ja 5 aines kuuluu pintahiekkaa lukuun ottamatta Hevosluoto-muodostumaan. Toisin kuin pääuomassa, Raumanjuovassa haitta-aineita löytyy kaikista kolmesta muodostumasta. Ylimpänä on hienosta hiekasta koostuvaa Lanajuopa-muodostumaa. Pääuoman ja Raumanjuovan pintahiekat ja pisteen 4 karkeampi aines ovat Lanajuopamuodostumaa. Koska aines on karkeaa, haitta-ainepitoisuudet jäävät yleensä alhaisiksi. Lanajuopa-muodostuman näytteissä tason 2 ylittää metalleista ainoastaan nikkeli näytteessä RA-14/1. PCB-pitoisuudet ylittävät tason 2 näytteessä RA-9/1. Näytepisteissä 9 ja 14 kuormitus on todennäköisesti ollut pistemäistä. 7. Yhteenveto Pihlavanlahden sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan suuria verrattuna aikaisempaan keskusta-alueella tehtyyn vastaavaan tutkimukseen (Lehto 2011). Etenkin pääuoman sedimenttiaines on selvästi pilaantunutta, eikä sitä ympäristöministeriön ruoppausohjeen (2004) mukaan voi pääsääntöisesti läjittää merialueelle (taulukko 1 ja liite 2). Haitta-aineet ovat suurimmaksi osaksi Hevosluotomuodostumassa, jota on suurin osa pääuoman tutkitusta aineksesta. Läjityskelpoista Lanajuopa-muodostuman ainesta on vain pieni osa pääuoman aineksesta.

20 Raumanjuovan Hevosluoto-muodostuma on pääuoman vastaavaa muodostumaa läjityskelpoisempaa, mutta pisteellä 11 nikkeli ylittää tason 2. Nikkeli ylittää tason 2 myös muissa muodostumissa: Toukari-muodostumassa pisteellä 12 ja Lanajuopamuodostumassa pisteellä 14. Lisäksi tason 2 ylittävät PCB-yhdisteet pisteellä 9. Vaikka neljässä Raumanjuovan kymmenestä näytepisteestä haitta-ainepitoisuudet alittavat tason 1, ylityksiä on kuitenkin muissa näytepisteissä eri haitta-aineissa. Jos Raumanjuopaa kokonaisuutena aiotaan ruopata, on läjityskelpoisuus mereen täten arvioitava tapauskohtaisesti. Karvianjuovankin aines on suurimmaksi osaksi Hevosluoto-muodostumaa, ja suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat pintanäytteissä noin 1 1,5 metrin syvyydessä N2000:tta. Näytepisteessä 19 tason 2 ylittää jälleen nikkeli ja pisteissä 16 ja 23 kupari. Karvianjuovassakin neljässä näytepisteessä haitta-ainepitoisuudet alittavat tason 1 viiden muun näytepisteen pitoisuuksien ylittäessä alemman tason. Näiden tutkimustulosten perusteella pilaantunutta sedimenttiä on hankala rajata selkeästi erillisiksi alueiksi, koska haitta-aineiden esiintymisessä ei ole selvää johdonmukaisuutta. Kuitenkin suurin osa ruopattavaksi suunnitellusta aineksesta kuuluu Hevosluoto-muodostumaan, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ovat suurimpia. Kaikki kolme tutkittua linjaa ylittävät kokonaisuutena ympäristöministeriön laatukriteerien (2004) tason 1, eli niiden läjittämistä mereen on joka tapauksessa arvioitava tapauskohtaisesti.

21 Lähteet Cripps, C., Peltonen, J., Räsänen, M., Huhta, P. ja Niinikoski J. 2011. Kokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Turku. 61 s. Korhonen, K-H., Gardemaister, R. ja Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maaluokitus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Geotekniikan laboratorio, Tiedonanto 14, toukokuu 1974. Otaniemi. 20 s. Labtium Oy 2012. Tutkimusseloste: tilausnumero 505852. Espoo. Lehto, K. 2011. Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus: Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara. LuK-tutkielma, Turun yliopisto. Niinikoski, J. 2011. Kokemäenjoen deltan maaperämuodostumat ja niiden vaikutus Porin tulvasuojeluun. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Suomen ympäristökeskus 2007. Kokemäenjoki-LIFE: Selvitykset. Luettu 1.6.2012. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245756 Ympäristöministeriö 2004. Ympäristöopas 117: Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Helsinki. 60 s.

22

23 Näyte Taso N2000 Muodostuma Raekoon Hienoaines LOI (%) Hg Norm. pit. As Norm. pit. Cd Norm. pit. Cr Norm pit. Cu Norm. pit. Ni Norm. pit. Pb Norm. pit. Zn Norm. pit. PCB-28 Norm pit. PCB-52 Norm. pit.pcb-101 Norm. pit.pcb-153 Norm. pit.pcb-138 Norm. pit.pcb-180 Norm. pit. (m) moodi (µm) < 2,01 (%) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) 503H + 503M + 503M + 503M + 503M + 503M + 503M + 503M PU-1/1 3.24-3.54 Hevosluoto 16,40 21,57 4,70 0,25 0,27 5,52 6,28 0,98 1,18 46,5 49,92 38,3 44,82 34,7 38,47 12,4 13,82 128 147,17 <1,0 < 1,0 < 1,0 2,60 5,53 3,40 7,23 1,80 3,83 PU-1/2 4.25-4.50 Hevosluoto 23,81 15,18 5,19 2,54 2,95 12,9 16,16 2,82 3,60 142 176,70 237 313,42 64,6 89,79 140 169,11 209 283,18 1,50 2,89 2,90 5,59 2,00 3,85 7,00 13,49 7,00 13,49 4,60 8,86 PU-2/1 2.35-2.60 Hevosluoto 66,44 5,42 3,74 0,15 0,20 5,66 8,79 0,67 1,02 40,6 66,74 50,7 89,06 28 63,56 12,5 17,96 101 196,76 <1,0 < 1,0 < 1,0 3,90 10,43 4,20 11,23 2,70 7,22 PU-2/2 3.50-3.75 Hevosluoto 16,40 21,68 6,64 2,03 2,15 12,3 13,55 7,39 8,39 319 341,69 248 279,07 43,6 48,17 184 199,69 263 294,56 6,00 9,04 5,60 8,43 5,40 8,13 14,00 21,08 16,00 24,10 11,00 16,57 PU-3/1 2.05-2.40 Lanajuopa 127,60 2,41 2,13 0,09 0,13 4,55 7,85 0,43 0,73 23,0 41,96 24,7 50,18 15,4 43,45 9,00 14,03 56,0 129,77 <1,0 < 1,0 < 1,0 1,30 6,10 1,40 6,57 < 1,0 PU-3/2 3.80-4.00 Hevosluoto 96,49 5,02 3,75 1,45 1,96 13,7 21,47 4,11 6,28 118 196,51 229 406,82 32,6 75,95 127 183,67 179 354,47 2,10 5,60 6,70 17,87 < 1,0 47,00 125,33 52,00 138,67 39,00 104,00 PU-4/1 2.40-2.80 Lanajuopa 18,00 21,45 0,53 <0.04 2,21 2,69 0,14 0,2 7,21 7,76 3,19 4,07 12,8 14,24 8,47 10,00 47,5 57,75 <1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 PU-5/1 5.00-5.25 Lanajuopa 390,90 3,20 3,87 <0.04 5,23 8,51 0,16 0,25 38,5 68,26 15,1 28,25 23,8 63,11 9,40 14,00 76,1 162,89 <1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 RA-6/1 1.89-2.39 Hevosluoto 16,40 22,26 2,13 <0,04 2,63 3,08 0,15 0,20 25,70 27,19 10,10 12,27 14,00 15,19 6,68 7,63 49,20 57,41 2,00 9,39 <1,0 <1,0 1,20 5,63 1,30 6,10 1,90 8,92 RA-6/2 2.70-3.20 Hevosluoto 105,90 4,80 1,03 <0,04 1,76 2,94 0,05 0,09 19,10 32,05 8,16 15,88 11,00 26,01 4,21 6,41 31,90 67,72 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-7/1 1.20-1.70 Hevosluoto 21,69 13,23 3,39 <0,04 7,38 9,89 0,22 0,31 45,00 58,85 16,00 23,07 24,60 37,06 10,80 13,78 82,80 122,31 <1,0 <1,0 <1,0 1,40 4,13 1,40 4,13 <1,0 RA-7/2 2.20-2.70 Hevosluoto 34,58 7,37 1,58 <0,04 3,28 5,12 0,06 0,10 25,30 39,08 11,70 20,68 15,10 30,43 5,42 7,82 40,30 75,75 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-7/3 3.50-4.00 Toukari 4,44 30,80 2,09 <0,04 5,68 5,85 0,14 0,17 67,40 60,39 31,50 32,65 39,80 34,14 10,70 10,97 104,00 100,04 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-8/1 0.98-1.48 Hevosluoto 16,40 20,89 3,70 <0,04 4,40 5,14 0,13 0,16 46,10 50,23 15,30 18,51 25,10 28,44 9,26 10,55 87,50 103,62 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-8/2 2.38-2.73 Hevosluoto 127,60 1,34 0,56 <0,04 1,32 2,49 0,04 0,07 11,90 22,59 4,73 10,55 6,51 20,10 3,19 5,22 32,90 83,97 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-8/3 3.23-3.73 Hevosluoto 105,90 6,78 1,53 <0,04 2,51 3,97 0,08 0,13 23,20 36,50 10,80 19,45 13,60 28,37 5,04 7,35 43,60 84,04 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-9/1 0.80-1.20 Lanajuopa 127,60 2,07 1,73 0,25 0,36 3,99 7,00 0,77 1,34 33,60 62,06 35,30 73,54 14,30 41,47 14,50 22,91 65,20 155,23 <1,0 1,90 9,50 3,10 15,50 13,00 65,00 12,00 60,00 7,70 38,50 RA-9/2 2.60-3.10 Hevosluoto 116,30 5,66 1,08 <0,04 2,00 3,28 0,08 0,14 17,40 28,37 7,76 14,67 9,71 21,70 4,38 6,56 35,90 73,26 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/1 1.30-1.55 Lanajuopa 105,90 1,75 1,39 <0,04 2,06 3,67 0,07 0,12 16,50 30,84 5,72 12,20 9,74 29,02 3,96 6,33 33,80 82,54 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/2 1.95-2.20 Lanajuopa 80,08 3,03 0,96 <0,04 2,01 3,51 0,04 0,07 17,10 30,50 6,91 14,30 9,33 25,06 3,97 6,25 26,70 61,75 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/3 2.75-3.00 Hevosluoto 11,29 21,68 1,73 <0,04 4,33 5,15 0,05 0,07 26,80 28,71 11,00 13,63 15,50 17,12 5,76 6,67 41,20 49,03 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/4 3.50-3.75 Toukari 9,37 18,32 1,46 <0,04 5,30 6,71 0,20 0,28 43,60 50,32 23,40 31,35 28,50 35,22 8,25 10,05 67,30 87,93 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-11/1 3.25-3.50 Hevosluoto 2,54 42,41 2,71 0,08 0,07 7,28 6,39 0,37 0,39 76,20 56,52 45,30 38,76 42,80 28,58 18,80 16,80 121,00 93,44 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-11/2 3.60-3.75 Hevosluoto 96,49 4,35 2,40 0,23 0,32 5,64 9,24 1,02 1,67 45,60 77,68 45,50 85,98 23,50 57,31 22,80 34,15 103,00 216,33 <1,0 <1,0 <1,0 1,70 7,08 1,90 7,92 1,30 5,42 RA-12/1 0.16-0.66 Lanajuopa 96,46 2,12 1,90 0,27 0,39 3,96 6,91 1,02 1,76 45,70 84,26 33,80 69,89 14,70 42,46 17,50 27,54 78,10 184,68 <1,0 <1,0 <1,0 3,30 16,50 3,60 18,00 2,70 13,50 RA-12/2 1.50-1.75 Hevosluoto 105,90 2,73 1,09 <0,04 2,55 4,47 0,06 0,11 20,80 37,50 9,46 19,69 11,80 32,44 4,82 7,61 30,30 70,90 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-12/3 2.50-2.75 Toukari 5,36 25,52 1,78 <0,04 7,89 8,83 0,22 0,28 82,40 81,55 34,20 39,24 49,80 49,07 12,60 13,86 121,00 131,08 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-13/1 1.55-1.85 Lanajuopa 87,90 5,38 0,95 <0,04 1,86 3,08 0,05 0,09 16,10 26,50 6,64 12,72 9,59 21,83 3,68 5,55 25,10 52,02 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-13/2 3.84-4.09 Hevosluoto 9,73 28,72 2,95 <0,04 4,35 4,56 0,08 0,09 46,20 43,00 19,00 20,12 26,50 23,95 9,07 9,44 69,00 68,71 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-14/1 2.31-2.50 Lanajuopa 140,10 4,45 4,56 0,12 0,16 5,54 8,64 1,01 1,50 47,60 80,80 42,20 74,44 35,80 86,69 12,50 18,00 126,00 251,27 <1,0 <1,0 <1,0 1,70 3,73 1,90 4,17 1,20 2,63 RA-15/1 3.35-3.60 Hevosluoto 105,90 2,04 1,54 <0,04 2,16 3,81 0,09 0,16 17,70 32,73 8,20 17,22 10,20 29,66 4,77 7,57 30,90 74,04 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 KA-16/1 1.30-1.55 Hevosluoto 12,40 27,23 3,62 0,70 0,71 10,6 11,24 1,72 2,03 73,9 70,74 85,1 91,42 34,1 32,06 50,5 53,09 173 176,63 < 1,0 < 1,0 < 1,0 1,23 3,40 1,41 3,90 < 1,0 KA-16/2 2.30-2.55 Hevosluoto 9,37 22,07 4,98 <0.04 5,68 6,38 0,16 0,19 57,7 61,29 19,2 22,13 30,8 33,61 12 13,24 104 117,72 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-16/3 3.65-3.90 Hevosluoto 11,29 27,94 6,57 <0.04 10,1 10,17 0,14 0,15 67,3 63,56 24,2 24,40 38,4 35,42 14,7 14,79 121 117,90 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-17/1 1.25-1.50 Hevosluoto 18,00 20,21 3,75 <0.04 3,64 4,29 0,20 0,25 46,6 51,54 15,7 19,24 25,4 29,43 10,3 11,84 91 109,59 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-18/1 1.25-1.50 Hevosluoto 28,69 8,19 0 <0.04 3,34 5,3 0,17 0,29 34,1 51,37 10,6 19,16 19 36,56 7,46 10,90 68,5 128,60 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-18/2 2.10-2.35 Hevosluoto 9,37 21,85 4,61 <0.04 5,00 5,67 0,15 0,18 46,5 49,63 15,8 18,42 26,1 28,68 9,53 10,59 90,8 103,80 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-18/3 2.75-3.00 Hevosluoto 16,40 20,40 4,93 <0.04 9,56 11,03 0,15 0,18 46,8 51,54 17,6 20,98 26,6 30,63 10,7 12,07 92,2 108,84 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-19/1 1.20-1.45 Hevosluoto 18,00 20,57 4,19 0,19 0,21 9,96 11,60 2,17 2,70 94,2 103,36 53,9 64,99 72,3 82,78 34,5 39,23 335 397,47 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-20/1 1.45-1.70 Hevosluoto 12,40 24,26 4,25 <0.04 6,06 6,66 0,14 0,17 49,6 50,35 17,1 19,17 29,5 30,14 10,7 11,58 104 112,73 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-20/2 2.15-2.40 Hevosluoto 11,29 25,81 5,37 <0.04 7,02 7,41 0,13 0,15 53,1 52,25 21,2 22,64 30,3 29,61 10,8 11,31 94,6 97,75 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-20/3 2.50-2.75 Hevosluoto 11,29 26,38 5,07 <0.04 7,42 7,8 0,14 0,16 52,4 50,99 21,6 22,96 29,7 28,57 10,8 11,27 91,4 93,58 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-21/1 0.55-0.80 Hevosluoto 9,37 19,10 4,39 <0.04 6,13 7,29 0,13 0,16 49,9 56,58 18,2 22,52 28,5 34,28 10,7 12,38 94,7 116,42 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-21/2 1.30-1.55 Hevosluoto 11,29 22,10 4,79 <0.04 7,20 8,11 0,12 0,14 52,1 55,31 19,1 22,09 29,5 32,17 9,83 10,87 93,5 106,00 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-21/3 2.90-3.10 Toukari 7,78 17,74 1,66 <0.04 5,09 6,49 0,16 0,22 54,8 64,11 25,6 34,59 33,2 41,89 8,9 10,90 81,5 107,94 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-23/1 0.80-1.05 Hevosluoto 12,40 24,87 2,95 0,88 0,92 8,88 9,86 0,97 1,20 81,1 81,31 85,6 97,24 35,9 36,03 68,3 74,60 130 141,05 < 1,0 1,10 3,73 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-23/2 2.30-2.55 Hevosluoto 11,29 32,00 1,81 <0.04 3,18 3,23 0,05 0,06 29,0 25,44 11,7 11,94 17 14,17 6,09 6,18 45,2 42,55 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-24/1 1.25-1.50 Hevosluoto 18,00 20,03 4,47 0,20 0,22 5,10 5,96 0,86 1,06 46,7 51,85 39,5 47,88 33,5 39,04 15,2 17,34 124 148,64 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-25/1 1.23-1.48 Hevosluoto 10,29 24,37 5,51 0,18 0,19 10,1 10,87 0,76 0,87 63,7 64,51 39,4 43,08 41,8 42,57 18,4 19,58 155 165,18 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-25/2 2.40-2.65 Toukari 16,40 18,44 1,09 <0.04 4,76 6,05 0,17 0,24 39,1 45,00 22,6 30,45 24,1 29,66 7,69 9,40 58,4 76,44 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 Ruoppausmassan laatukriteerit Taso 1 0,1 15 0,5 65 50 45 40 170 Ckorj. = pitoisuus standardisedimentissä Taso 2 1 60 2,5 270 90 60 200 500 C = mitattu pitoisuus kuiva-aineessa savi = saven (< 2 m) %-osuus kuivapainosta Muunnoskaava metallien pitoisuuksien normalisointiin Muunnoskaava orgaanisten aineiden pitoisuuksien normalisointiin orgaaninen aines = orgaanisen aineksen %-osuus kuivapainosta Ckorj. = C x (a + b x 25 + c x 10) / (a + b x savi + c x orgaaninen aines) Ckorj. = C x 10 / orgaaninen aines a, b, c = vakiot eri metalleille (YM 2004)