LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 28/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 431 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Lammisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Köyliö. Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lammisuo sijaitsee Köyliön kunnan Kankaanpään ja Karhian kylissä, Huittinen Säkylä maantien länsipuolella noin 10 km Köyliön taajamasta kaakkoon. Lammisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta ala on 278,6 ha, josta tuotantokunnossa olevaa aluetta on 160,0 ha, valmistelussa olevaa aluetta 22,0 ha ja valmistelematonta laajennusaluetta 30,5 ha. Alueesta 51,5 ha on niin märkää suota, että näiden alueiden käyttöönotto tulevalla lupakaudella on hyvin epätodennäköistä. Vapo Oy on 29.12.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lammisuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Lammisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hakija omistaa osan tuotantoalueesta. Suurimman osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2010 2050.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö 2 Satakunnan voimassa olevassa seutukaavassa Lammisuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Lammisuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvan Sonnilanjoen valuma alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta Sonnilanjokeen, joka laskee Kokemäenjokeen. Sonnilanjoen valuma alueen pinta ala on noin 84 km 2. Lammisuon turvetuotantoalueen pinta ala on 3,1 % valuma alueen pinta alasta. Sonnilanjoen keskiylivirtaama (MHQ) on 8,99 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,80 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s. Lammisuon vieressä on Köyliön varavankilan jätevedenpuhdistamo. Sonnilanjoen valuma alueella ei ole muita merkittäviä pistekuormittajia. Sonnilanjokea kuormittavat huomattavimmin turvetuotanto, metsä ja suoojitukset sekä maatalous. Joen valuma alueesta noin 20 % on peltomaita, 15 % turvemaita ja 55 % kangasmaita. Joen pituus on noin 20 km, ja se laskee Kokemäenjokeen Krootilassa. Sonnilanjoesta on olemassa hajanaisia vedenlaatutietoja Eura Huittinen maantien kohdalta vuosilta 1975 ja 1977 1993. Näiden perusteella veden typpija fosforipitoisuudet ovat olleet korkeita ja ph on ollut keskimäärin 6,5. Veden heikon laadun ja määrän vuoksi Sonnilanjoessa ei harjoiteta paljon kalastusta. Sonnilanjoessa on ollut vahva rapukanta, jota on yritetty elvyttää istutuksilla. Vuonna 2003 ei kuitenkaan saatu saaliiksi yhtään rapua käytössä olleilla 15 rapumerralla. Sonnilanjokeen on vuonna 1997 istutettu kokeilumielessä purotaimenta, ja niitä on saatu muutama saaliiksikin. Sonnilanjoesta kalastetaan enimmäkseen haukea sekä lisäksi särkeä ja ahventa. Lammisuon laskuojien tai alapuolisen Sonnilanjoen vettä ei käytetä talousvetenä. Laskuojilla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Lammisuon koillispuolella noin 800 metrin etäisyydellä on Takarahkan soidensuojelualue. Tuotantoalueelta noin 2 km etelään sijaitsee Säkylänharju Virttaankangas pohjavesialue (0278351), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I). Pohjavesialueella on 11 Säkylän kunnan vedenottamoa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Vanha turvetuotantoalue koostuu kahdesta erillisestä alueesta, joiden välinen etäisyys on noin 900 m. Tuotantoalueen läntinen ja pohjoinen reuna rajoittuvat metsitettyihin peltoihin, idässä ja etelässä
3 tuotantoalue rajoittuu luonnontilaiseen suoalueeseen. Joiltakin osin tuotantoalueet rajoittuvat myös peltoalueisiin. Läntisen tuotantoalueen pohjoispuolella on Köyliön varavankila. Alle 500 metrin etäisyydellä ei ole muita asuttuja kiinteistöjä. Laajennusalue koostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista pienempi sijaitsee vanhan tuotantolohkon 3 itäpuolella ja suurempi (lohko 5) tuotantolohkon 1 pohjoispuolella noin 250 metrin etäisyydellä. Lohko 5 rajoittuu pohjoisosiltaan luonnontilaiseen suoalueeseen, itäosiltaan metsäalueisiin, eteläisiltä osiltaan metsitettyihin peltoihin ja läntisiltä osiltaan peltoalueisiin. TURVETUOTANTO Hankealueen koko on yhteensä 278,6 ha, josta tuotantokelpoista suota on kaikkiaan 264 ha, mutta tässä vaiheessa vain 212,5 ha. Tuotannosta ei ole toistaiseksi poistunut yhtään aluetta. Vuoden 2005 loppuun mennessä tuotannosta on arvioitu poistuvan 12 ha. Lammisuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1982. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuoden 2040 loppuun mennessä. Lammisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta imuvaunulla sekä HAKU menetelmällä. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 50. Jyrsinpolttoturpeen tärkeimmät käyttökohteet ovat UPM Kymmene Oy:n Rauman tehdas, Fortum Kauttua ja Salon Voimavasu Oy. Ympäristöturve toimitetaan lähiseudun pienasiakkaille. Alueelta on tuotettu vuoden 2002 loppuun mennessä jyrsinpolttoturvetta 632 000 m 3 ja ympäristöturvetta 305 000 m 3. Vuosituotanto on noin 106 000 m 3 silloin, kun koko tuotantokelpoinen (212,5 ha) alue on tuotannossa. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maa tai metsätalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Lammisuon kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin vesiensuojelurakentein: sarkaojien lietesyvennykset päisteputket tai päisteputkipidättimet 12 virtaamansäätöpatoa 8 laskeutusallasta 2 pintavalutuskenttää Laskeutusaltaat on tarkoitus varustaa virtaamansäätöpadoilla, ja lisäksi kokoojaojiin rakennetaan neljä erillistä virtaamansäätöpatoa. Lohkojen 2 (44,6 ha) ja 3 (22,3 ha) sekä suunnitellun lohkon 3 lisäalueen (8,2 ha) kuivatusvedet ohjataan nykyiseen laskeutusaltaaseen 6, josta vedet pumpataan ympärivuotisesti tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevalle luonnontilaiselle suoalueelle, jolle rakennetaan
4 pengertämällä 4,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä 1. Laajennusalueen lohkon 5 (22,3 ha) kuivatusvedet ohjataan laskeutusaltaaseen 8, josta vedet pumpataan ympärivuotisesti tuotantoalueen länsiosassa sijaitsevalle luonnontilaiselle suoalueelle, jolle rakennetaan pengertämällä 1,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä 2. Kentän rakentaminen pienentää lohkon 5 pinta alaa, joka tulee tämän jälkeen olemaan noin 21,0 ha. Lohkojen 1 (76,1 ha) ja 4 (39,0 ha) vedet ohjataan laskeutusaltaista samoihin laskuojiin kuin vankilan jätevedenpuhdistamon ja ympäröivien peltoalueiden vedet. Vesien erottelu ulkopuolisista vesistä on vaikea toteuttaa. Lohkot sijoittuvat siten, ettei sopivia pintavalutuskenttiä ole käytettävissä. Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot. Päästöt vesistöön Lammisuolla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Lammisuon nettopäästöt vuonna 2003 on arvioitu seuraaviksi: Kokonaisfosfori 43 kg/a Kokonaistyppi 1 400 kg/a Kiintoaine 6 400 kg/a Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Lammisuolta on kuljetusreitti työmaateiden kautta suon halki kulkevalle Vankilantielle ja siitä edelleen maantielle nro 212 (Huittinen Säkylä). Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marrashuhtikuun välisenä aikana. Toimituksia on noin 40 80 vuorokauden ajan 10 20 rekkakuormaa vuorokaudessa.
5 Varastointi ja jätteet Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 97 000 l, voiteluöljyjä noin 650 l ja vaseliinia noin 140 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 650 l, muuta öljyistä jätettä 110 kg, akkuromua 30 kg, metallia 400 kg, sekalaista talousjätettä 3 m 3 ja aumanpeittomuovia 5 400 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Hankealueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvittaessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Lammisuon turvetuotannolla ei ole etäisyydestä johtuen vaikutusta Takarahkan soidensuojelualueeseen. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastuskohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Turvetuotanto luo alueelle välittömästi noin 15 vuotuista työpaikkaa. Lisäksi välillisiä vaikutuksia syntyy muun muassa huoltamopalveluissa sekä ravitsemus ja kaupan aloilla. Vuotuiset välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 32 henkilötyövuotta. Hakemuksen mukaan Lammisuon kuivatusvedet aiheuttavat Sonnilanjoessa lievää ravinteisuuden ja humuspitoisuuden nousua. Hakemuksen mukaan hankkeesta aiheutuvat muutokset Sonnilanjoessa ovat kalatalouden kannalta vähäisiä. Hakijan käsityksen mukaan Lammisuon turvetuotanto jälkikäyttövaiheineen ei vaaranna Säkylänharju Virttaankankaan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Vankila alueella saat
6 taa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla sekä huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakemuksen mukaan melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity vankila alueella, vaikka tuotantokoneiden äänet ovat varmasti kuultavissa. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan Vapo Oy:n yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lammisuolla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän 1 alapuolelta. Hakija on esittänyt, että Lammisuon vesistötarkkailua jatketaan nykyisen, vuonna 1999 hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kala, pöly tai melutarkkailua. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Köyliön kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 5.8. 6.9.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 29.7.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Köyliön kunnalta.
7 Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 1) Köyliön kunnanhallitus on todennut, että kunnalle ei ole tullut valituksia Lammisuon turvetuotannon ympäristövaikutusten johdosta. Hakijalta on edellytettävä suunnitelma, jossa kaikki tuotantoalueelta lähtevät kuivatusvedet johdetaan riittävänsuuruisten pintavalutuskenttien kautta. 2) AA ja BB Köyliön kunnan Kepolan kylässä sijaitsevien tilojen Korvike RN:o 1:331 ja Juusola RN:o 1:664 omistajina ovat todenneet, että Lammisuon kuivatusvedet ovat niin sameita ja lietepitoisia, että ne ovat täyttäneet Sonnilanjoen pohjan yli puoleenväliin, joten sadekausina ja keväisin Sonnilanjoki tulvii läheisiin metsiin. Muistuttajat ovat esittäneet Sonnilanjoen perkaamista hakijan kustannuksella. 3) Kokemäen Loimijoen kalastusalue on todennut, että Sonnilanjokeen vuosina 1998 2003 istutetut jokiravut on menetetty ja esittänyt, että hakija määrättäisiin suorittamaan kertakorvauksena istutetuista jokiravuista 2 377 euroa. Muistuttaja on myös esittänyt, että hakijalle määrättäisiin vuotuinen 500 euron kalatalousmaksu, koska tuotannosta on aiheutunut rapukantojen menetys ja hakija muutoinkin aiheuttaa toiminnallaan vesistön kuormitusta. Hakija on velvoitettava suorittamaan ympäristövaikutusten arviointi ja ylläpitämään jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. Öljyastiat on säilytettävä varastossa, jonka perustus on muovikalvolla eristetty. Ongelmajätteet on kerättävä jätesäiliöihin ja toimitettava pakattaviksi asianomaisen laitoksen käsiteltäväksi. Hakija on todennut 1) Köyliön kunnan lausunnosta, että vesiensuojelun tehostamismahdollisuudet on selvitetty alueella. Hakija on pitänyt esitettyjä ratkaisuja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina. Vaade enemmästä tehostamisesta on hylättävä aiheettomana. Hakija on todennut 2) AA:n ja BB:n muistutuksesta, että Sonnilanjoen keväiset ja sadekausien jälkeiset tulvimiset ovat tavanomainen ilmiö, eikä niitä voida selittää Lammisuon turvetuotannolla. Hankkeen vaikutusten perusteella hakijalle ei ole mahdollista asettaa joen perkaamisvelvoitetta. Hakija on todennut 3) Kokemäen Loimijoen kalastusalueen muistutuksesta, että Lammisuon turvetuotantoalue muodostaa 3,1 % Sonnilanjoen valuma alueesta. Joki on ajoittain vähävetinen. Hakija ei ole katsonut olevansa vastuussa vuosien 1998 2003 jokirapujen istutusten mahdollisesta epäonnistumisesta eikä hakijalle sen perusteella tulisi asettaa vuosittaista 500 euron kalatalousmaksua ja tarkkailuvelvoitetta. Jätteiden ja ongelmajätteiden osalta tavanomaiset lupamääräykset ovat riittävät.
8 Tarkastus Ympäristölupavirasto on 8.9.2005 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunto Lounais Suomen ympäristökeskus on 6.10.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan lausunnossa katsonut, että tuotantoalueen lohkoille 2,3 ja 5 esitetyt toimenpiteet edustavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaista vesienkäsittelyä. Lohkojen 1 ja 4 osalta ympäristökeskus on katsonut esitettyjen toimenpiteiden olevan riittämättömät tarpeellisen puhdistustehon saavuttamiseksi, varsinkin kun lohkojen yhteispinta ala on suuri (>100 ha) ja jäljellä oleva tuotantoaika vielä hyvin pitkä (20 35 vuotta). Ympäristökeskus on katsonut, että myös lohkojen 1 ja 4 osalta on edellytettävä tehostettua vesienkäsittelyä joko pintavalutuksella, kasvillisuuskosteikolla tai vastaavilla toimenpiteillä. Mikäli nämä toimenpiteet eivät ole mahdollisia, ympäristöluvan ehtona on pidettävä lohkojen 1 ja 4 vesien kemiallista käsittelyä. Ympäristökeskus on todennut, että lohkojen 1 ja 4 yhteispinta ala 115,1 ha edellyttää pintavalutuskentältä vähintään 4,5 ha:n luonnontilaista aluetta. Mikäli hakija ei voi saada käyttöönsä esimerkiksi lohkon 1 luoteiskulmalla olevaa ulkopuolista aluetta, on syytä etsiä käytännön ratkaisuja eriyttämällä lohkojen 1 ja 4 vesien käsittely. Esimerkiksi lohkon 4 vesiä voidaan käsitellä altaan 7 läheisyydessä tai hyödyntämällä lohkon 1 lounaiskulman ja lohkon 2 luoteiskulman sekä maantien välistä aluetta. Lohkon 1 vesiä voitaisiin ajatella käsiteltävän esimerkiksi lohkon 1 luoteiskulmalla laskeutusaltaan 1 vieressä sijaitsevalla tuotannosta poissaolevalla alueella rakentamalla sille esimerkiksi kasvillisuusallas tai sitä vastaava puromainen kasvillisuuskosteikko. Tarvittavaa lisäpinta alaa olisi mahdollisesti saatavissa myös siirtämällä nykyistä auma aluetta. Tarkkailua ja valvontaa koskevien suunnitelmien osalta ympäristökeskus on katsonut, että päästötarkkailua on suoritettava riittävin jatkuvatoimisin mittauksin sekä pintavalutuskenttä 1:n että lohkojen 1 ja 4 tehostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden päästökohdista. Vesistötarkkailun tehostamiseen on myös kiinnitettävä huomiota siten, että turvetuotantoalueen vaikutukset Sonnilanjokeen voidaan selkeästi erottaa varavankilan jätevedenpuhdistamon vaikutuksista. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että Lammisuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä on erittäin kaunis ja luonnonsuojelullisesti arvokas avoin allikkosuoalue. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että lohkojen 2 ja 3 toimenpiteillä ei vaikuteta allikkoalueen luonnontilaan. Ympäristökeskus on ilmoittanut pyrkivänsä toteuttamaan allikkoalueen suojelun mahdollisesti maakuntakaavoituksen avulla.
9 Ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että edellä olevat kannanotot otetaan lupamääräyksissä huomioon. Hakijan vastine Hakija on todennut Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että Lammisuon lohkojen 1 ja 4 maanpinnan korkeuseroista johtuen vedet virtaavat siten, että pintavalutukseen soveltuvat alueet sijaitsevat lohkojen toisella reunalla etäällä vesien purkukohdista. Purkukohtien läheisyydessä ei ole pintavalutukseen tai kosteikoiksi soveltuvia alueita. Ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät alueet lohkon 1 luoteiskulmalla, lohkon 1 lounaiskulmalla ja lohkon 2 luoteiskulmalla ovat Metsäntutkimuslaitoksen koealueita. Alueet ovat tehokkaasti ojitettuja ja istutettuja metsäntutkimustarkoitukseen. Näiden alueiden käyttäminen pintavalutuskenttinä ei ole mahdollista. Lohkon 1 luoteiskulmalla laskeutusaltaan 1 viereinen tuotannosta poistunut alue on osin vuokra alueella. Maanomistaja on ollut yhteydessä Lammisuon tuotantovastaavaan ja paheksunut alueen nykyistä tilaa. Tästä johtuen aluetta on tarkoitus käyttää täytemaan läjitysalueena vuokra alueen osalta ja nykyinen kaivanto on tarkoitus maisemoida. Alueen käyttö kosteikkona on tästä johtuen mahdotonta. Lammisuon lohkot 1 ja 4 rajautuvat peltoalueisiin, jotka ovat aktiivisessa viljelyskäytössä. Samalle valuma alueelle on raivattu uutta peltoa vuosittain entisten lisäksi. Lohkojen 1 ja 4 vedet johdetaan samoihin laskuojiin laajojen peltoalueiden ja vankilan jätevedenpuhdistamolta tulevien jätevesien kanssa. Vesien erottelu toisistaan on jo rakennetuissa olosuhteissa hakijan käsityksen mukaan mahdotonta. Koska lohkot 1 ja 4 sijaitsevat erillisesti, niiden keskitetty kuivatusvesien puhdistus ei ole mahdollista. Kemiallisella vesienkäsittelyllä saatava hyöty alapuolisessa vesistössä jäisi merkityksettömäksi, mutta kustannukset olisivat huomattavat. Jos yhteensä 115,1 ha:n turvetuotantoalan kuivatusvedet käsiteltäisiin kemiallisesti ja heti tämän jälkeen johdettaisiin samaan uomaan sekoittumaan paljon laajemmilta peltoalueilta tulevien valumavesien kanssa, Lammisuon seutuvilta Sonnilanjoen suuntaan lähtevien vesien laadussa ei tapahtuisi sanottavaa muutosta parempaan. Lisäksi on otettava huomioon, että Sonnilanjoki kulkee laajojen metsä ja suo ojitus sekä peltoalueiden halki maankäyttömuodoiltaan samanlaisen valuma alueen omaavaan Kokemäenjokeen. Lammisuon turvetuotannon vaikutukset rajautuvat Sonnilanjokeen, jota on pidettävä lähinnä kaivettuna uomana, jolla ei ole sanottavaa virkistyskäytöllistä tai muuta merkitystä. Kuivatusvesien puhdistustasoa Lammisuolla on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Kaikilla lohkoilla on käytössä ympärivuotisesti toimivat rakenteet, joiden puhdistustehossa ei ole merkittävää eroa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 10 Hakijan käsityksen mukaan hakemus täydennyksineen täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tarkkailun osalta hakija on katsonut, että hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma on riittävä. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena lohkojen 1 ja 4 päästötarkkailua. Yleinen käytäntö on, että tämän kokoisella tuotantoalueella on yksi päästötarkkailupiste, eikä jokaista purkupistettä tarkkailla erikseen. Turvetuotantoalueen ja jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan nykyisin yhdellä tarkkailupisteellä. Eri kuormittajien vaikutusten erottaminen on vaikeaa, koska samaan ojaan johdetaan vesiä myös laajoilta peltoalueilta. Allikkoalue sijaitsee pääosin hakijan turvetuotantoa varten vuokraamalla alueella. Hakijan hallussa oleva alue on Satakunnan 5 seutukaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Hakija on näin ollen katsonut, että alue on käytettävissä tähän tarkoitukseen. Osaa alueesta on tarkoitus käyttää pintavalutusalueena. Suojelualueiden perustaminen tai kaavoitusasiat eivät kuulu ympäristöluvan käsittelyn piiriin. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Lammisuon turvetuotantoon Köyliön kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 278,6 ha:n hankealuetta. Tuotantolohkojen 1 ja 4 osalta lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2007 loppuun saakka. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 211,2 ha:n alueelta, joka sisältää yhteensä 29,2 ha:n laajennusalueet. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Lohkoilta 2, 3 ja 5 tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta. Lohkoilta 1 ja 4 tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta.
11 Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2007 mennessä. Laajennusalueiden vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen alueiden kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuulen nopeuden ollessa yli 1 m/s pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkolla 1, kun tuulee koillisen ja idän väliltä ja lohkolla 2, kun tuulee idän ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari.
Varastointi ja jätteet 12 Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
13 Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää tuotantoalueen ympäristössä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Korvaukset 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen ravustolle, kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Lammisuon lohkojen 2, 3 ja 5 kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella, joka on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lohkoille 1 ja 4 esitetty virtaamansäädön sisältävä perustason vesienkäsittely ei ole riittävä eikä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen ottaen huomioon lohkojen pinta alat ja jäljellä oleva tuotantoaika. Hankealueella olisi mahdollisuus lohkojen 1 ja 4 kuivatusvesien tehostettuun käsittelyyn esimerkiksi kasvillisuusaltaalla tai kosteikolla, mutta hakija ei ole sellaista esittänyt. Tämän vuoksi lupa myönnetään lohkoille 1 ja 4 määräaikaisena vuoden 2007 loppuun saakka. Määräaikainen lupa ei estä uuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisen hakemuksen tekemistä. Määräaikaisen lupakauden aikana hakijalla on mahdollisuus valmistella lohkojen 1 ja 4 kuivatusvesien käsittelyn tehostamista. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Kun otetaan huomioon Lammisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi ja niistä aiheutuvan haitan estämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Turvetuotanto aiheuttaa laskuojien kunnossapitotarvetta, jonka vuoksi annetaan lupamääräys 15). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksussa on otettu huomioon lohkoille 1 ja 4 myönnetty määräaikainen lupa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Köyliön kunnanhallituksen ja Lounais Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset
15 huomioon edellä luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskuksen tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Lammisuon viereinen allikkoalue on kaavoituksessa merkitty turvetuotantoalueeksi ja se on pääosin hakijan hallussa. Allikkoalueen luonnontilan säilyttämiseksi ei sen vuoksi anneta erityisiä määräyksiä. Ympäristölupavirasto toteaa 2) AA:n ja BB:n muistutuksesta, että luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei Lammisuon turvetuotannolla ole ollut merkittävää vaikutusta Sonnilanjoen rapuistutusten epäonnistumiseen, ja hylkää 3) Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueen korvausvaatimuksen. Kalataloustarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Öljyastioiden säilytystä ja ongelmajätteitä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 8) ja 9) ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotantolohkojen 1 ja 4 osalta lupa on voimassa 31.12.2007 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.3.2016 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
16 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lohkojen 1 ja 4 jälkihoitotoimet on tehtävä 31.12.2009 mennessä. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Laajennusalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 71, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Tarkkailuohjelma Johanna Juvonen Kalevi Tikka Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.4.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
LAMMISUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILU Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe lohkolla 5 Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan pintavalutuskentän 2 ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen käsittelyä pintavalutuskentällä 1 ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu tammikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskenttä 1:n käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä /ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit:
kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan lähialueella sijaitsevien pintavalutuskentällä varustettujen ympärivuotisesti jatkuvasti tarkkailtavien turvetuotantosoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.