RIIHIHERÄTYS 29.5. kello 06:00 Perinteinen riihiherätys järjestetään tänä vuonna Raisionlahden ympäristössä. Kokoontuminen Hahdenniemen venesataman parkkipaikalle kello 06.00. Tilaisuus on tarkoitettu koko perheelle. Pakkaa kahvit termospulloon ja eväsleivät reppuun. Mukaan kannattaa ottaa kiikarit ja lintukirjakin voi olla tarpeen. Valitse jalkineet sään mukaan. Patikoimme yhdessä Raisionlahden ympäristössä. Luonnonihmeiden lisäksi luvassa lupauksenantoa ja suoritusmerkkien jakoa. Satamassa on mahdollisuus tutustua lippukunnan koulutusalukseen. Tasalanaukiolla Infon kirjakaupan vieressä. Lippukunnan jäsenille alennuksia jäsenkortin kanssa. Vinkkejä kalastuksesta ja kalapaikoista. 1.
SISÄLLYSLUETTELO Riihiherätys 1 Sisällysluettelo 2 Tapahtumakalenteri 2 Pääkirjpitukset 3 Lpkj:n löpinät 4 Purjehdukset 5 Purjehdusvarusteet 6 Nitrovartion viimeinen vaellus7-8 Kesäpipo 9-10 Muotkan pääsiäishiihtovaellus 10-12 JoPo -killan ensimmäinen vuosi 13-14.. Vene -kurssi 14-16 TAPAHTUMAKALENTERI Toukokuu 4.5. Partioparaati 29.5. Riihiherätys ja nahkaliljavaellus Kesäkuu 6.-8.6. VOK 12.-15.6. Huhu 2003, Vartionjohtajien piirileiri Purjehduksia Heinäkuu Elokuu Purjehduksia Purjehduksia Syyskuu 2.9. klo 18 Syyskirkko Kokoukset alkavat Tuoreimmat tapahtumatiedot löydät osoitteesta: www.lpk.partio.fi/v-sp/jopo JoPot marssilla 17 Laulu Nypälle 17 Kesäleiri 18 Huhutaan, että Päätoimittaja: Teemu Hirvonen Ilm.pvä: 19.5.2003 Toimittajat: Johtajisto Julkaisija: Jokikylän Pojat Painopaikka: Raision Seurakunta Painomäärä: 150 kpl Vuosikerta: 24 Lehtinumero: 71 2.
PÄÄKIRJOITUS Sieltä se kesä taas pitkän odotuksen jälkeen vaan on taas kerran kovasti tulossa. Kuten vanha sananlaskukin sanoo, kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. No, koska en mitenkään liian hyvin ole perillä kyseisten lintujen esiintymistiheydestä, en viitsi taata ja alleviivata kyseistä väittämää. Kuitenkin eräs varma kesän merkki on JoPo-juttujen toisen numeron ilmestyminen. Kuten todennäköisesti jo iloksenne huomasittekin, ovat JoPo-juttujen toimittajat taas saaneet jotain aikaiseksi. Lehti synnytettiin tällä kertaa Viherlahdessa vartiolaisten opiskellessa purjehtimisen ja yleensäkin vesillä liikkumisen saloja. Lehti tehtiin poikkeuksellisesti ilman päätoimittajien niskassa tuntuvaa hengitystä ja haukkana vahtivia silmiä, sillä olimme Jepun kanssa molemmat muissa maisemissa. Itse muuten ihailen tätä kirjoittaessani Pohjois-Karjalaista järvimaisemaa. Mutta, hyvinhän se lehdenteko näinkin onnistuu, toimittajat tietävät mitä tehdä ja miksi, ja homma toimii. Paljon on taas ehtinyt tapahtua, sudarit pääsivät maistelemaan leirielämää ja vanhempi johtajisto kävi tarkastamassa Muotkatuntureiden lumitilanteen. Näistä muun ohella löytyy tietenkin lisää faktaa sisäsivuilta. Mutta, pidemmittä löpinöittä, hyvää alkavaa kesää kaikille! TOINEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Taas on tullut aika kirjailla paperille ajatuksia pääkirjoituksen muodossa. Hetken pari olen kuluttanut aikaa kehittääkseni jotain järkevänsorttista sanottavaa, mutta kun pää kumisee tyhjyyttään, niin tarvittavat rivit tuntuvat täyttyvän tämänlaisesta joutavanpäiväisestä höpinästä. Paljon on kevään mittaan tapahtunut ja paljon tulee vielä lähitulevaisuudessa tapahtumaan. Tarvitseeko edes mainita sen lehden nimeä, joka Sinulle näistä asioista kertoo? Ja yksinoikeudella! Lyödään tähän vielä yksi tyhjä rivi......niin voidaan ruveta tekemään jonkinlaista loppuyhteenvetoa tästä jokseenkin legendaarisesta pääkirjoituksesta. Ensimmäinen kerta, jolloin minulla ei ole pääkirjoitukseen mitään materiaalia eikä saarnattavaa. Liekö ukko vanhaksi tulossa vai onko pää lopullisesti pehmennyt, se selviää tulevissa JoPo-jutuissa. Toinen Päätoimittaja 3.
LIPPUKUNNANJOHTAJAN LÖPINÄT On jälleen varsin hauska tulla paikan päälle seuraamaan mitä kaikkea sitä tapahtuu JoPoissa. Olinhan poissa pelipaikoilta alkuvuoden maaliskuun puoleenväliin saakka. Tuona aikana Manne Nevakon hoitaessa vastuullisen lippukunnanjohtajan toimea lippukunta toimi normaalisti viikoittaisissa lauma- ja vartiokokouksissa sekä piti hauskaa talvileirillä Sauvossa. Lippukunnan järjestämät tapahtumat ovat järjestäen kasvaneet parin viime vuoden aikana. Talvileirikään ei ollut tästä poikkeus. Paikalla oli väkeä johtajineen n. 30 henkeä. Hauskinta näiden parin viime vuoden aikana onkin ollut huomata uusia innokkaita kasvoja luonnollisesti sudareissa, vartioikäisissä ja ennen kaikkea toimintaa pyörittävissä nuorissa johtajissa. Tämän kevään venekurssilla huomasin myös saman ilmiön uusista potentiaalisista vartiolaisista, jotka osallistumisellaan kurssille ilmaisivat kiinnostuksensa meripartioon ja vesillä liikkumiseen. Toivottavasti kurssin tiukanpuoleinen ja teoriapitoinen ohjelma ei tapa innostusta käytännön viikonloppupurjehduksiin, vaan porukka osallistuu innokkaasti myöskin vartiopurjehduksille sekä kokee teoriassa opittujen juttujen soveltamisen käytäntöön. Olemme myös pyrkineet viimeisten vuosien aikana luomaan jotain uutta ja pysyvää lippukuntaan. Lippukunnan johtajisto oli kasvattamassa hiihtovaelluskokemusta Muotkatuntureilla ja vartiolaiset/vaeltajat ovat suorittaneet riihityksiä esimerkillisesti. Tästä kiitos kuuluu pitkälti koko johtajistolle, joka on huomannut, että toiminnan kasvaessa kasvaa myös innostus pitää toiminta partiollisesti uusiutuvan raikkaana ottaen kuitenkin vanhat perinteet huomioon. Näin ollen pidämme huolen siitä, että toimintamme pysyy partiollisesti laadukkaana ja viihdyttävänä aina sudareista johtajiin. Johtajille kasautuu usein paineita pitää laadukkaita kokouksia ja laumailtoja. Aina ei ole laumanjohtajilla helppoa kun jaloissa temme l- tää liki 20 sudaria. Onneksi he ovat suoriutuneet osastaan kevään aikana hyvin ja uskaltaneet puuttua asioihin, jotka ovat vaikeuttaneet kokousten läpivientiä. No mitä tulevana kesänä? Tarkoitus on pitää normaalit sudari- ja vanhempainpurjehdukset sekä vartiopurjehdukset viikonloppuisin, unohtamatta kesän pitkiä purjehdusreissuja. Heinäkuun lopussa suuntaamme sananmukaisesti kokkamme kohti Hunkeria, jossa pidetään koko lippukunnan kesäleiri. Siellä tarkoitus on tutustua erilaisiin jolliin, kanootteihin, purjehtimiseen sekä tietysti peruspartiotaitoihin. Eli lyhyesti, nyt on kaikille lippukuntalaisille tilaisuus rentoutua toiminnallisesti, osallistukaa ja nauttikaa. Ennen kaikkea purjehdusrikasta kesää!! Pekka 4.
PURJEHDUSKALENTERI KEHELO 2003 Purjehduskalenteri perustuu tässä vaiheessa kippareiden oletettuihin kesälomiin. Purjehduskalenteria päivitetään lippukunnan www-sivuille sitä mukaan kun tiedot tarkentuvat. Seuraa kesän aikana aktiivisesti lippukunnan weppisivuja http://www.lpk.partio.fi/v-sp/jopo. Vartiopurjehdukset on merkitty tietyille vartioille, joilla on etuoikeus sen viikon purjehduksille. Yleensä kaikille halukkaille on löytynyt tilaa, joten ole aktiivinen -> purjehdi enemmän. Toukokuu 10.-11.5. Veneenkunnostus Hahdenniemessä 17.-18.5. Veneenkunnostus Hahdenniemessä 24.-25.5. Veneenkunnostus Hahdenniemessä Viikko 22 Veneen lasku Kesäkuu 31.5.-1.6. Johtajapurjehdus Pekka Saarinen 6.-8.6. Veneenohjaajakurssi (V-SP) Tero Valtonen & Timo Päivärinta Viikko 24 Sudenpentupurjehdukset ks. erillinen ilmoitus 13.-15.6. JoPo-tuki Matti Roine & Pasi Mäkinen Viikko 25 Vanhempainpurjehdukset ks. erillinen ilmoitus 20.-22.6. Johtajapurjehdus Lauri Pohjanen 27.-29.6 Vartiopurjehdus Tero Valtonen Heinäkuu 4.-6.7. Vartiopurjehdus Lauri Pohjanen 11.-13.7. Vartiopurjehdus Jaakko Salminen 18.-20.7. Vartiopurjehdus Lauri Pohjanen 25.-27.7. Vartiopurjehdus Jesse Sinisalo Elokuu 30.7.-3.8. Kesäleiri Pekka Saarinen 8.-11.8. Pitkäpurjehdus/Vartiot Jesse Sinisalo 12.-17.8. Pitkäpurjehdus/Vaeltajat Jesse Sinisalo Viikko 34 Sudenpentu & vanhempainpurjehdukset ks. erillinen ilmoitus 22.-24.8. Vartiopurjehdus Pekka Saarinen Kipparit: Petri Lindström 040-5795227 Lauri Pohjanen 050-3685868 Pekka Saarinen 040-5952776 Jaakko Salminen 050-4022302 Jesse Sinisalo 040-5267670 Tero Valtonen 040-5756170 Ilmoittaudu viikonloppupurjehduksille kipparille viimeistään saman viikon keskiviikkona. Pitkällepurjehdukselle alustavat ilmoittautumiset kesäkuun aikana Jesselle. Lauri on miettinyt, jos heinäkuun ensimmäisen viikonlopun purjehdus olisi pidempi. Pidemmästä viikonloppupurjehduksesta kiinnostuneet ottakoon Lauriin yhteyksiä ennen juhannusta. 5.
SUDENPENTUPURJEHDUKSET Aika Kippari Ma 9.6. klo 18-21 Petri Lindström 040-5795227 Ti 10.6. klo 18-21 Pekka Saarinen 040-5952776 Ke 11.6. klo 18-21 Tero Valtonen 040-5756170 Ma 18.8. klo 18-21 Jesse Sinisalo 040-5267670 Ti 19.8. klo 18-21 Petri Lindström 040-5795227 Ilmoittaudu kipparille viimeistään edellisenä iltana. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä, joten kannattaa olla nopea. Purjehdusmaksu 2 euroa, jolla katetaan mehut ja keksit. VANHEMPAINPURJEHDUKSET Aika Kippari Ma 16.6. klo 18-21 Petri Lindström 040-5795227 Ti 17.6. klo 18-21 Tero Valtonen 040-5756170 Ke 20.8. klo 18-21 Pekka Saarinen 040-5952776 To 21.8. klo 18-21 Tero Valtonen 040-5756170 Ilmoittaudu kipparille viimeistään edellisenä iltana. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä,joten kannataa olla nopea. Purjehdusmaksu 2 euroa, perhekohtaisen vapaaehtoisen vanhempaintoiminnan jäsenmaksun maksaneille ilmainen. Tarjolla kaffetta juttujen ja käntyn kera. ILTAPURJEHDUKSEN VARUSTELISTA - lippis tai pipo - hanskat - aurinkolasit - verkkarit tai tuulipuku - lenkkarit tai saappaat (kelin mukaan), vaaleat pohjat - vedenpitävä takki - villapaita VIIKONLOPPUPURJEHDUKSEN VARUSTELISTA - reppu tai kassi; ei rinkkaa - lippis - pipo - 2 x hanskat - aurinkolasit - verkkarit tai tuulipuku - pitkät kalsarit - pitkä aluspaita - T-paita - shortsit - lenkkarit (vaaleapohjaiset) - saappaat (vaaleapohjaiset) - sadetakki ja sadehousut - villapaita - makuupussi - lakana - villasukat - vaihtosukat - pyyhe - uikkarit - peseytymisvälineet - aurinkovoide - purjehdusmaksu n.10-20 eur (sis.satamamaksut, ruuat, jne. todellisten kulujen mukaan) 6.
NITROVARTION VIIMEINEN VAELLUS Nitrovartio on tullut vartiotaipaleensa viimeiseen kevääseen, jonka jälkeen heiltä loppuu ohjattu toiminta. Ennen kuin heidät päästetään vapaalle, on heidän taitonsa kuitenkin varmuudenvuoksi testattu ensimmäisen luokan riihityksellä. Tämän vuoden riihitys hoidettiin poikkeuksellisesti hieman pidemmän vaelluksen yhteydessä, joka lähti Kuhankuonon reitistön varrelta Kangenmiekasta. Sinne meidät heittivät kovan kuskien etsimisoperaation jälkeen Olli-Matti ja Teemu. Mukana siis riihitettävinä Masari, Hönö, Säkki sekä Tumppi. Eero ja Axu toimivat supervaisereina. Yöllä siinä puolenyön tienoilla tuosta vierestä menevältä vilkkaasti liikennöidyltä tieltä poikkesi auto laavujemme ohi nuotiopaikalle. Eero ja allekirjoittanut kävimme katsastamassa tilanteen, mutta onneksi autossa oli ihan järkevänoloista porukkaa tulossa paistamaan makkaraa. Hieman säikyttivät nukkuvia. Kun ei ollut syytä huoleen painuimme takaisin makuupusseihimme kuorsaamaan. Kohti Kangenmiekkaa Pääsimme perille Kangenmiekkaan hieman ennen ajateltua kello kuutta. Illan tavoitteena oli muutaman suorituksen suorittaminen. Pelipaikalla oli lähes kaikki puut poltettu ja ei se missään muutenkaan loistavassa kunnossa ollut (nootti Vahdon kunnalle), niinpä kunnon partiolaisina siistimme hieman paikkoja ja pilkoimme puita metsästä löytyneestä hajotetusta pöydästä. Riihitys alkakoon Tuumasta toimeen ja suoritusten pariin: ensimmäisenä oli vuorossa laavun pystytys annettuja materiaaleja, sahaa ja kirvestä hyväksikäyttäen. Toisaalla näköetäisyyden kantamattomissa kaksi vapaata henkilöä teki nuotiorastilla nuotiota. Tarkoitus oli sytyttää tarpeeksi iso nuotio, joka katkaisisi sen yläpuolelle asennetun narun alle 20 minuutissa. Vaihdot kävivät lennossa ja aikansa poikien touhuttua oli illan loppuyhteenveto: laavujen tolppia olisi voinut mitata ennen niiden sahausta ja kiehisten tekoa voisi harjoitella jatkossa enemmän. Iltapala, lämmittävä iltaleikki ja nukkumaan. Yövieraita 7. Aurinko nousee idästä Aamulla heräsimme aikaisin, kiitos auringon, ja iloisesti Thomas teki puurot ja asetteli muut murkinat esille syötäväksi. Aamiaisen jälkeen teimme seuraavat kaksi tehtävää: A- pukki ja paarit. Yllättävän hyvin pojat saivat kummatkin kasaan ja jo ennen yhtätoista olimme vaeltamassa kohti sivistystä. Tämä oli Nitroille ensimmäinen pidempi reissu rinkkojen kanssa, ja sen kyllä huomasi rinkkojen säädöissä. Ensimmäiset pysähdykset menivät säätöjen parantelemisessa ja omien asetusten löytämisessä, mutta muuten etenimme kiitettävää tahtia. 14,9 km matka taittui ilta kuuteen mennes-
taittui ilta kuuteen mennessä, ilman suurempia jalkojen teippauksia. Illan ohjelmassa oli aterioimisen lisäksi kaksi varsinaista suoritusta. Johtajien tunnistaminen meni ihan hyvin, mutta solmutehtävä ei mennyt keneltäkään aivan nappiin. Johtajista oli kuvat, nimet ja tehtävät, jotka olivat sekaisin. Tehtäväkäsky: yhdistä. Varsin klassinen perussetti. Solmuista ei sen enempää (kerrataan). Vesivaramme olivat lähes ehtyneet ja kaksi vapaaehtoista lähti hankkimaan sitä. Saimme täytevedet ja tiedon, että mökkihöperöitä on myös täälläpäin Suomea. Aikaa ennen auringonlaskua oli runsaasti ja suuressa viisaudessa päätimme pitää aamun suorituksen illalla, jotta pääsisimme nopeammin liikenteeseen. Pareittain pääsivät riihitettävät näyttämään todellistakin todellisemman EAsimulaation. Koukku ihossa hypotermiaa potevalla uhrilla. Eero toimi loistavana uhrina taas jälleen kerran tehden poikien suorituksesta uskomattoman realistisen. Sunnuntaiaamu koittaa Kun laavu on kohden auringonnousua (siis itää kohden) niin sitä herää kummasti jo ennen seitsemää. Illalla tehdyn suorituksen ansiosta pääsimme vaeltamaan suunniteltua aikaisemmin. Matkankulku oli huomattavasti ripeämpää kuin edellisenä päivänä, syötyjen ruokien ansiosta, tosin Säkki laahasi perässä. Kullaanvuoren nousu oli muutamille lähes ylivoimainen. Taas kuitenkin huomattiin, että esteitä ei ole, vain hidasteita. Kullaanvuoren laavulla oli viimeinen pidempi levähdys. Muut jäivät täyttämään kupujansa, kun allekirjoittanut kävi viemässä kolme suunnistusrastia metsään. Pojat lähetettiin puolen tunnin välein etsimään kohtalaisen helpoissa paikoissa olleita rasteja. Yksikään ei kuitenkaan löytänyt kaikkia näitä rasteja, ja syykin tälle ilmiölle löydettiin: matkaväsymys. Noin kilometrin radalta pojilla kesti 30 55 minuuttiin. Lopuksi kävimme yhdessä tarkastamassa kaikki rastit. Illalla sattuu ja tapahtuu Kiritaival Lähdimme vaeltamaan kohti koloa noin kello kolme tavoitteena päästä perille ennen ilmo i- tettua saapumisaikaa. Lukuisien mielenilmauksien päästä olimme kololla 16.35. Yhteiset kamat eteiseen, trangioiden pesu ja kotiin. Riihitys onnistui hyvin ja voin tämänlaista riihitysjärjestelyä suositella tuleville ensimmäisen luokan riihityksen suunnittelijoille. Matka oli ehkä hitusen liian pitkä riihitettäville (n. 30 km) ja suunnistusrasti oli sijoitettu ajallisesti väärään paikkaan. Onnellisesti matkan suorittaneille voin myöntää ensimmäisen luokan suoritusmerkin laitettavaksi partiopaidan vasempaan taskuun. Axu 8.
KESÄPIPO 28.-30.3.2003 Jokikylän Pojat ja Kaarinan Sädetytöt järjestivät yhteisen sudarileirin maaliskuun lopussa Sauvon Ahtelassa. Leirillä opeteltiin perinteisiä leiritaitoja, laulettiin, naurettiin ja leikittiin. Lisäksi pennut suorittivat iltaohjelmataitomerkin. huipentui siihen, kun sudarit saivat tehdä trangialla omat sapuskansa. Lähdön aika koittaa Perjantai-iltapäivällä puoli linja-autollista Jopoja kokoontui seurakuntatalon pihalle ja pakkautui bussiin kamoineen. Nokka kohti tyttöjen koloa, puoli bussillista kauniimpaa sukupuolta kyytiin ja sitten saatoimmekin jo suunnistaa kohti Ahtelaa. Ahtelahan on se paikka, jossa Tammileirit järjestetään joka kolmas vuosi. Tällä kertaa meillä oli varattuna ns. Yläkämppä, jonne majoittauduimme ja jonka suojissa ahdoimme sapuskat napaamme. Leipää ja sirkushuveja Saavuttuamme Ahtelaan, kannoimme kamat kämppään, söimme ja sitten olikin jo iltaohjelman vuoro. Iltaohjelmahan oli sitä perinteistä laulua, soittoa, leikkejä ja huutoja. Tämän riemukkaan tuokion jälkeen ilta oli edennyt jo niin pitkälle, että oli pienten sudenpentujen nukkumaanmenoaika. Ensimmäisenä yönä kaikki sudenpennut nukkuivat sisällä, sillä telttoja emme viitsineet ryhtyä pimeässä pystyttämään. Nukkumisen laita oli tosin vähän niin ja näin, sudenpennuilla kun tunnetusti tuota energiaa riittää. No, lopulta sudarit nukahtivat, ja niinpä saattoivat johtajatkin mennä levollisin mielin nukkumaan. yö mennyt on Lauantaiaamu valkeni kauniina. Vahinko vain, että se valkeni kovin aikaisin. Tämä johtui lähinnä siitä, että sudenpentujen jo kehuttu energiavarasto ei ollut yön aikana ainakaan huvennut mihinkään. No, kun kerran ei enää nukuttanut, niin päätimme nousta ylös. Aamupalaa napaan ja baanalle. Ensinnä oli vuorossa tutustumista erilaisiin majoitteisiin. Aamupäivän mittaan pennut saivat tutustua laavuun, vaellustelttaan, talvitelttaan sekä trangiaan. Homma Ruokaa rasteja lisää ruokaa Maittavan ruuan jälkeen askarreltiin leirimerkit ja lähdettiin lähimaastoon kiertelemään. Pennut kulkivat pienissä ryhmissä rastilta toiselle, ja joka rastilla oli aiheena jokin hyödyllinen taito, kuten haavan sitominen. Lisäksi eräillä rasteilla oli tehtävänä tehdä leirilaulu, -huuto ja ohjelmanumero, jotka esitettiin iltaohjelmassa, iltaohjelmamerkkiä kun suoritettiin. Rastien jälkeen oli jälleen vuorossa sapuska ja sen jälkeen halukkaat saivat siirtyä telttamajoitukseen. Samalla opiskelimme hieman talviteltassa nukkumista ja elämistä. Reilut pennut, sudenpennut Tämän jälkeen oli vuorossa iltanuotio. Iltanuotiolla esitettiin sudarien päivällä suunnittelemat ohjelmat, laulettiin ja huudettiin. Perussetti siis, mutta silti joka iltaohjelmasta jää aina kasa mahtavia muistoja. Iltaohjelman jälkeen vetäydyimme nukkumaan. Halukkaat sudarit saivat mennä telttaan ja aika monihan sinne menikin. Sudarit nukkuivat 9.
tyytyväisenä johtajien pitäessä kipinävahtia ja valvoessa pentujen unta. hauskempien lajien muodostamista kisoista kehkeytyikin varsin tiukka taisto. Vähiin se käy, ennen kuin loppuu Sunnuntaina heräsimme kerrankin riittävän myöhään, eli siis noin kello kahdeksan. Ilmeisesti yksi valvottu yö ja pari pitkää päivää riittävät syömään mehut sudarista kuin sudarista. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa leirinpurku ja leiriolympialaiset. Toinen toistaan Ohi on, ohi on, ohi on Olympialaisten jälkeen oli vuorossa kotiinlähtö. Haikein mielin jätimme kauniimman sukupuolen kololleen ja painuimme oman kolomme kautta kotiin. Timo MUOTKAN PÄÄSIÄISHIIHTOVAELLUS Lippukunnan iskujoukko suoritti pääsiäisenä hiihtovaelluksen Suomen Lapissa Inarin ja Utsjoen kuntien alueella sijaitsevassa Muotkatunturin erämaassa. Itse matkasta, sen valmisteluista, ruokalistoista, varusteista, vaellusreitistä yms. löytyy kattava selostus lippukunnan kotisivuilta vaellusosiosta, joten tämän kirjoituksen tarkoituksena on arvioida vaellusta, sen järjestelyjä sekä vaelluskohdetta. Vaelluksen järjestäjänä toimi jo pitkään lippukunnan hangaround-kerhossa vaikuttanut Lapa, joka suorittaa parhaillaan Suomen Partiolaisten eräopaskurssia vuosimallia 2002. Osana kurssin suoritusta kurssikokelaiden tulee järjestää noin viikon mittainen vaellus vähintään viiden hengen porukalla. ydinporukan kesken. Muita vaelluskohdevaihtoehtoja olivat Käsivarsi, Kebnekaise ja Lemmenjoki. Etukäteissuunnittelu tehtiin pääasiassa sähköpostin välityksellä. + Etukäteissuunnittelu sujui hyvin sähköpostin välityksellä, koska kaikilla oli mahdollisuus lukea sähköpostia päivittäin. Suunnittelukokousten määrä saatiin näin tiputettua minimiin. Usean suunnittelukokouksen järjestäminen olisi ollutkin vaikeaa kiireisten aikataulujen ja vaelluksen johtajan asuinpaikan takia. Jos mukana olisi ollut kokemattomampia vaeltajia niin palavereja olisi pitänyt järjestää. Reittisuunnitelmia tehtiin useita valmiiksi ja päätettiin tehdä valinta vaelluksen aikana. - Jos suunnittelu suoritetaan ainoastaan sähköpostin välityksellä, jää keskustelusta kaivattu vuorovaikutus pois. Mielipiteiden perustelu on vaikeampaa ja väärinkäsityksiä saattaa syntyä. Lumitilanne vaihteli lapissa paljon ja sen selvittäminen olisi vaatinut paikallisia kontakteja. Ilmatieteenlaitoksen lumensyvyystiedot olivat kyllä suuntaa antavia. Ilmoittelu Suunnittelu Päätös hiihtovaelluksen järjestämisestä tehtiin syksyllä 2002. Vaelluskohde valittiin vaelluksesta alusta asti kiinnostuneen Lapa rustasi ilmoittautumislomakkeen jossa mainostettiin vaellusta, kerrottiin vaelluskohteesta sekä sen järjestelyistä. Lisäksi ilmoittautumislomakkeen yhteydessä jaettiin henkilökohtainen varustelista. Osallistujia rekrytoitiin myös suoramarkkinoinnilla. + Ilmoittautumislomake jaettiin ajoissa ja jakelu saavutti toivotut henkilöt. Lomake oli 10.
hyvä, joskin sen tarve ydinporukalle oli olematon. Nuoremmille ei varmaan jäänyt epäselväksi vaelluksen ajankohta ja paikka. - Kohtuullisesta ilmoittelusta huolimatta kokoon saatiin "vain" viiden hengen vaellusporukka. Pelkän lapun perusteella voi olla melko suuri kynnys lähteä Lapin vaellukselle. Vaelluksesta olisi voinut käydä puhumassa vartiokokouksissa. Vartiolaisille olisi voitu järjestää viikonlopun mittainen hiihtovaellus ja markkinoida sen jälkeen Lapin vaellusta. Henkilökohtaisesta varustuksesta voitaneen nostaa esiin hiihtoon tarkoitettu varustus eli jokaisella oli tavallisia suksia leveämmät ja pidemmät kantasiteillä varustetut eräsukset. Tavaroiden kuljetukseen käytettiin itse tehtyjä ahkioita. Harjoitusohjelma Tällä kertaa vaellukselle lähtijöille ei ollut ennakkoharjoitteluohjelmaa vaan kaikki osallistujat harjoittelivat itsekseen. + Kaikki vaeltajat olivat motivoituneita myös ennakkoharjoitteluun, joten harjoittelu onnistui ilman "pakollista" ohjelmaa. Omatoimisella harjoittelulla vältettiin aikatauluongelmat harjoitusten osalta. "Itsehän treenasin oman ahkioni kera kolmesti meren jäällä." - Kolme viidestä itse tehdystä uudesta ahkiosta jäi koeponnistamasta ennen reissua. Onneksi ongelmia ei kuitenkaan tullut.. Yhteisharjoitus jossa oltaisi voitu käydä läpi pakkaamista ja ahkion kanssa hiihtämistä edes kerran olisi ollut hyvä. "Mua jäi kismittämään se, kun raahasin epäkätevää kassia mukana enkä tajunnut käyttää Ortliebin pakkauspussia." + Eräsukset osoittautuivat hyviksi välillä haastavissakin olosuhteissa. Suomupohjat pitivät ja leveys auttoi huonossa hankikannossa. Siteetkin kestivät eikä päästy testailemaan uusia teippivirityksiä (nimim. copyright löytyy). Ahkio oli ehdottomasti oikea valinta kyseisiin olosuhteisiin. Kumisaapas oli hyvä vesihiihdossa. Naskaleita ja pelastusnarua käytettiin turvallisuuden lisäämiseksi, mutta todellisiin pelastushommiin niitä ei onneksi tarvittu. - Patentoitu taitettava retkisaha oli menettänyt käytettävyytensä. Sahan piti kasassa kahteen koloon menevät muovitapit. Kun sahaan tuli vääntöä niin tapit pomppasivat ylös ja saha laukesi käteen. Pidempiä ja leveämpiä suksia kaivattiin. Teräskantit olisivat olleet hyvät laskemisessa. Kumisaapas liian löysä laskemisessa. Matkustus Varustus 11. Matka lappiin tehtiin pikkubussilla, joka oli tarkoitettu 1+8 hengelle. + Koko viiden hengen porukka tavaroineen mahtui samaan autoon. Pikkubussilla ma t- kustaminen on myös edullisin vaihtoehto. Olimme myös riippumattomia kaikista aikatauluista. Mukana oli viisi ajokortin omaavaa henkilöä, joten ajovuorot eivät olleet ylivoimaisen pitkiä. - 16-tunnin ajomatka on aina yhtä puuduttava. CD-soitin puuttui autosta ja tästä johtuen viihdykkeenä Oltsun tarjoamia musiikin helmiä C-kaseteilta. Vaelluskohde
Muotkatunturien erämaa missä ei ole valmiita vaellusreittejä. + Monipuolinen vaellusmaasto, jossa saa vaeltaa rauhassa. Paljakka-alue on miellyttävä hiihtää. Maasto sopivan tasaista ahkion vedolle. Sturraäytsin kuru oli komia. - Paljon jokia. Ei niin hienot maisemat kuin Haltilla. Kämppien sijainti ja mahdolliset vaelluksen alku/loppupisteet rajoittavat talvisaikaan reittisuunnittelua. Tästä syystä meillä jäi huiputtamatta alueen korkein huippu. Lunta oli liian vähän. Maasto vaihtelevaa, mutta avoimia tuntureita vähän. Ajankohta Pääsiäinen 2003, 11.4.-20.4.2003 + Lämmintä. Ei paljoakaan muita kulkijoita. Päivät pitkiä ja valoisia. Ainoa vaihtoehto pitkälle vaellukselle. Hyvä ajankohta opiskelijalle. -Lumitilanne huono. Lämpö ei kuitenkaan tarkoittanut auringon paistetta vaan yöpakkasen puutetta, joten nautittavaa hiihtoa oli vähän huonon hankikannon takia. Lukiolaisille ajankohta on käytännössä mahdoton. Ruoka Aamulla puuroa, lounaaksi aamusta ruokatermariin valmistumaan laitetut pussikeitot & pastat, päivälliseksi lihaisampaa ruokaa ja iltapalaksi vaihtelevaa lämmintä juomaa & korppua/näkkäriä + Päivälliset olivat todella hyviä. Kuivatuksella säästettiin taas tilaa ja painoa. Paras lounaskeitto saatiin kasvispitoisesta Tex- Mex-keitosta, johon lisättiin pastan lisäksi riisiä. Jos oli heittänyt lisäksi myös jauhelihaa, niin lopputulos oli hyvinkin lasagnemainen. Aamulla ei tarvinnut muuta kuin kiehauttaa vesi puurohetkiä varten. Tämä helpotti elämää ja nopeutti aamuisin liikkeellelähtöä. - Lounas"puuro" tökki vaelluksen alusta asti. Riisiä tai pidempi keittoista pastaa seuraavaksi. Myös aamupuurot alkoivat loppumatkasta tökkiä. Vaihtelua olisi kaivattu. Vaellusohjelma Suunnitelmassa päivämatkat olivat n.10km linnuntietä. Matkan varrella oli 2 korkeampaa huiputettavaksi suunniteltua tunturia. Vaelluksen puolessa välissä oli 1 välipäivä. + Lyhyiksi suunnitellut päivämatkat mahdollistivat vaellusreitin muokkaamisen kesken vaelluksen kelien ja hiihtäjien voimien mukaan. Kolmantena päivänä jätettiin huiputus väliin ja hiihdettiin neljänneksi päiväksi suunniteltu osuus. Taukopäivän huiputus ja lasku ehdottomia kohokohtia. - Olisin mieluusti hiihtänyt joinakin päivinä pidempään siirtymistä. Tosin kelit määrää paljon. Reittisuunnitelmia ei mielestäni saa tehdä liian sitoviksi. Toisaalta lopullinen määränpää määrää paljon. Lapa, Tjucci, Pete, Manne ja Oltsu JOPO-KILLAN ENSIMMÄINEN VUOSI 12.
JoPo-killan ensimmäinen vuosi on kulunut vauhdilla. Toiminta käynnistettiin viime vuonna partioviikolla. Vuonna 2002 ehdittiin partioparaatiin kolmen hengen voimin, iltapurjehdukselle kahdella purjealuksella ja puurojuhlaan Viherlahden leirikeskukseen. Medihelin toimintaa voi avustaa lahjoittamalla haluamansa summan suoraan Medi- Helin avustustilille: MediHeli 02 Varsinais- Suomi, Nordea 220018-7256 Syksyllä aloitettiin tutustuminen Turun lentoaseman ja sen ympäristön toimintaan. Maaliskuun alussa oli vuorossa Vartiolentue ja Mediheli. Tällä kertaa meitä oli paikalla jo 18 henkeä. Vartiolentue ja MediHeli Ilta aloitettiin vartiolentueesta, jonka päällikkönä toimii Tähtisen Jukka. Turussa rajavartiolaitokseen kuuluvan organisaation kalustoon kuuluu Super Puma helikopterit. Helikoptereilla voidaan hoitaa rajojen valvontaan kuuluvat tehtävät sekä lisäksi ne muodostavat meille veneilijöille tärkeän turvaverkon. Pelastustehtävät tulevat eri viranomaisilta ja kun keli menee huonoksi, niin Super Puma pystyy kuljettamaan MediHelin lääkärinkin apua tarvitsevan luokse. MediHeli toimii Kärsämäen palolaitoksen takana täysin omissa tiloissa. Toiminta rahoitetaan Pro MediHeli järjestön toimesta. Pro MediHeli hankkii kilpailuttamalla helikopterikaluston ja lääkärit. Turun kaupunki avustaa toimintaa antamalla käyttöön yhden avustavan henkilön. MediHeli luo meille partiolaisille tärkeän turvaverkon mahdollistamalla lääkärin avun onnettomuustilanteissa leiri- ja vaellusmaastoihin. Lapissa MediHelin toimintaa vastaa Aslak lääkärihelikopteri. MediHeli pystyy helikopterin lisäksi toimittamaan lääkäriavun paikalle autolla. Päätös kulkuvälineestä tehdään paikan ja keliolosuhteiden pohjalta. Paikalle toimitettavan avun lisäksi merkittävä osa työstä on myös muiden sairaankuljetusyksiköiden lääkärikonsultaatiot. Päätöksen MediHelin käytöstä tekee aluehälytyskeskus. 13. Kenkäheinistä kännyköihin Riitta Lehvonen avasi valokuvanäyttelynsä 3.5. Martinsalissa diaesityksellä. Tällä kertaa toimivaa johtajistoa oli paikalla hieman kiltalaisia enemmän. Diaesitys liittyi Riitan omaan polkuun raisiolaisesta Jokikylän Pojasta purnumukkalaiseksi elämäntapasaamelaiseksi. Toisaalta esitys sitoi yhteen Riitan kirjoittaman elämänkertakirjan kolmen sukupolven saamelaiset. Näyttely, diaesitys ja kirja kantaa nimeä Kenkäheinistä kännyköihin. Kirjassa kuvataan kahden suvun ja kolmen sukupolven elämää Suomen Lapissa. Kirjaan palaamme vielä tulevassa JoPo-jutussa kirjaarvostelun muodossa. Jos sinua kiinnostaa Lapin matkailun lisäksi paikalliset ihmiset ja heidän taustansa, niin Riitan kirja on silloin pakollista luettavaa. Diaesityksen lisäksi kuulimme Riitan miehen Pentti Nikodemuksen tilaisuuteen tekemän joiun. Tilaisuudessa Riitta sai ystäviltään palautetta kirjasta. Tilaisuus päättyi sisarruspiiriin, joka sai hieman ihmetystä osakseen ei-partiolaisilta. Tilaisudessa oli läsnä
yli 130 kuulijaa. Esityksen jälkeen saimme tutustua valokuvanäyttelyyn ja saimma nokipannukahvit, variksenmarjamehua ja lakka-mustikkakakkua. Tarjoilussa Riittaa auttoi hänen vanhan Kättsäräpylät vartion pojat. Partioparaati 2003 Tälle vuodelle asetettu tavoite oli saada JoPo-killasta aikaiseksi yksi neljän hengen marssirivistö. Etukäteen oli tiedossa että viimevuotiseen tapaan marssimaan oli tulossa Riitta ja Jokke. Toma oli tänäkin vuonna auttamassa ryhtikilpailun tulosten laskennassa. Riitan esimerkin mukaisesti tavoite ylittyi ja kiltalaisten määrä tuplaantui edellisvuoteen nähden. Kokonainen marssirivistö saatiin aikaiseksi entisestä Kättsäräpylät vartiosta, kun Jakke, Pete ja Piuli täydensivät riviä. Muutenkin lippukunnasta saatiin kokoon 52 hengen marssirivistö, jota voidaan pitää erinomaisena saavutuksena verrattuna viimeisen kymmenen vuoden marssitilastoihin. Unohtaa ei toki sovi että Tuonosen Jussikin osallistui marssiin toimimalla RaKi- Nan ja meidän bussikuskina talkoohengessä. Tulevaa toimintaa Kesän osalta on keskusteltu nuotioillasta lähimaastossa. Olisi varmaan hetkeksi hyvä pysähtyä tulen lumoon ja käydä läpi menneitä sekä keskustella rauhassa keskenämme Killan tulevasta toiminnasta. Halukkaat voivat toki osallistua Riihiherätykseen Helatorstain aamuna, sillä tilaisuus on tarkoitettu niin jäsenille kuin heidän perheilleenkin. Loppuvuoden osalta ei ole sovittu vielä mitään muuta. Perinteeksi muodostunee osallistuminen lippukunnan puurojuhlaan joulukuussa. Tjucci Valokuvat Matti Kivikäs VENE-KURSSI 2.-4.5.2003 Lippukuntamme jokavuotinen Venekurssi on jälleen takana, mutta mitä jäi käteen? Jäikö vain kasa papereita, joissa kaikissa on jonkun näköinen veneen kuva, vai saivatko osallistujat kenties jotain paljon paljon suurempaa? Lue lisää, niin saat tietää. Lähdön tohinaa 14. Perinteistä poiketen lähdimme kohti Viherlahtea perjantaina jo kello kolme. Tämän teki mahdolliseksi vappu, josta johtuen ei meidän isompienkaan tarvinnut kuluttaa koulun penkkiä enää keskiviikon jälkeen. Vappuhuiskumaisissa tunnelmissa ahtauduimme bussiin ja heitimme hyvästit vappupalloille. Perille saavuttuamme majoituimme mökkeihimme ja suoritimme lipun noston. Tämän jälkeen siirryimme leirikirkon suojiin opiskelemaan kaiken ma ailman venehömppää. Tiukka tietopaketti Allekirjoittanut piti lyhyen(?) alkupuheenvuoron, jonka jälkeen Masari päästettiin irti. Matti veti tiukan setin merimerkeistä, jonka jälkeen Eero jatkoi karttamerkeillä. Tämä jälkeen Tero puolestaan kertoi väistämissäännöistä. Osioiden välissä olleista välitunneista huolimatta koulutettavissa oli havaittavissa jonkunmoisen uupumisen merkkejä ja niinpä iltapala olikin ihan paikallaan. Iltapalan jälkeen allekirjoittanut käytti jälleen lyhyen puheenvuoron kertoen pojille veneen osista. Tämä oli sikäli tärkeä osio, että poikien on hyvä tietää mikä sen vaakatasossa olevan maston nimi ihan oikeasti on ja miksi vesilinja ei saa nousta kannen yläpuolelle.
Tämä olikin viimeinen koulutusosio sille illalle ja lipunlaskun jälkeen pääsimme vapaaehtoisen mutta mielenkiintoisen iltaohjelman pariin. Tero nimittäin kilttinä kaverina oli tuonut videon mukanaan ja niinpä saatoimme viettää yhteisen elokuvaillan. Leffan lopputekstien vielä pyöriessä pojat hätisteltiin nukkumaan ja keräämään voimia seuraavan päivän rasituksia varten. Jonkun Tampereen lähellä olevan kyläpahasen mukaan nimetty tekniikan ihme, jota myös matkapuhelimeksi joskus ivallisesti nimitetään, repi minut hereille joskus ennen kahdeksaa. Muussa johtajistossa ei ollut muutamasta herätys-sanan huudahduksesta huolimatta paljon muuta elon merkkiä, kuin jostain kuuluva vaimea kuorsaus. Kävelin pihalle ja olin matkalla herättelemään kurssilaisia, kun karu totuus valkeni minulle: Nehän on ollu jo ainakin tunnin pystyssä. Hiukan toistakymmentä pirteää poikaa toivotti minulle hyvää huomenta ja kehtasivat vielä ihmetellä koska lippu nostetaan. Kummaa sakkia. Kaikesta huolimatta tosiaan nostimme lipun ja tähän mennessä jo johtajistokin oli kokonaisuudessaan herännyt. Turha kai ma i- nita, mutta viimeinen ylös kömpinyt oli Pekka. Lipunnostosta jatkoimme aamupalan ääreen ja tankkasimme päivän rasituksia varten Kajakkeja ja köysiä Aamiaisen jälkeen Pete kertoi melonnasta ja esitteli retkikajakkia, jolla hän oli edellisenä iltana tullut Viherlahteen. Tästä jatkoi Oltsu lokikirjan täytöllä, jonka jälkeen Axu ja Aksu heitettiin kehään. Pojat vetivät perusteellisen koulutuksen solmuista ja köysistä. Luulenpa että lähestulkoon jokainen paikalla ollut osaa tehdä paalusolmun vaikka unissaan. Jälleen oli vuorossa ruokailu. Vaikka äkkiseltään tuntuisi että söimme tosi tiuhaan tahtiin, niin kyllä se ruoka aina kauppansa teki. Lounaan jälkeen pelasimme kahden tulen välissä ja siitä jäimme ulos opiskelemaan. Kurssilaiset kiersivät kolmena porukkana kukin vuorollaan opiskelemassa hätämerkkejä, hätäsanomaa ja ensiapua. Turvallisuusasioitahan ei voi koskaan painottaa liikaa. Mitä on lounaan ja päivällisen välissä? Ihana aamu? 15. No tietenkin välipala. Tosin tällä kertaa vain banaani mieheen, mutta kyllähän se välipalan kriteerit täytti. Sitten jatkettiinkin taas turvallisuudella, Tjucci nimittäin luennoi kattavasti ja perusteellisesti(!) miesyli-laidan tilanteesta. Kun Jussi oli saatu lopettamaan ja pojat olivat käyneet välitunnilla virkistymässä, jatkoi Lapa luennollaan rantautumisesta. Kun edellisestä ruokailusta alkaa olla jo lähes kymmenen riviä aikaa, niin eiköhän syödä. Ja ruokailun jälkeen pojilla oli tunti vapaa-aikaa. Liekö pojat olleet väsyneitä
vai olivatkohan ne pahanteossa kun koko tunnin oli niin hiljaista. Tässä vaiheessa vanhemman polven johtajisto katosi Lehvosen Riitan valokuvanäyttelyn avajaisiin, mutta nuorempi polvi jatkoi sitkeästi kurssilaisten kouluttamista. Yhteistuumin opetimme pojille navigoinnin perusteita ja otimme muutaman navigaatioharjoitus. Tästä jatkoimme saunomaan ja paistamaan makkaraa saunatuvalle. Saunomisen loma s- sa johtajat kokeilivat kelluntapukua ja sillä räpiköimistä vedessä. Viimevuonnahan vastaava ohjelmanumero jäi väliin kun vallitseva jäätilanne oli sen verran raju että siitä ei menty läpi edes raivolla ja rautakangella. Saunan jälkeen kurssilaiset patisteltiin tutumaan, jotta loppukokeeseen olisi ilme stynyt mahdollisimman pirteitä ja reippaita poikia. Sunnuntaiaamu oli suurin piirtein toisinto lauantaina, poikkeuksena se että johtajien kämpässä kukaan ei edes kuorsannut. No, lipunnoston, aamupalan ja muiden aamurutiinien jälkeen oli vuorossa loppukoe. Sen suoritettuaan kurssilaiset ryhtyivät siivoamaan kämppiään. Lounaan yhteydessä oli kokeiden palautus sekä kurssitodistusten jako. Tämän jälkeen vielä pikainen siivous ja sen jälkeen pojat ja kamat bussiin. Siitä suunnistimme kolon kautta marssille, mutta se onkin jo toinen juttu... No, ei pidetä lukijoita pidempään jännityksessä. Jäikö jotain käteen, muutakin kuin se paperikasa? Minun vastaukseni on että jäi! Kasa hyviä partiomuistoja, kuten aina, ja taisipa loppukokeista päätellen joku jotakin oppiakin. Marssitaan Marssille Timo JOPOT MARSSILLA 16.
Kiitos kaikille osallistujille!! LAULU NYPÄLLE Nypälle omistettu laulu lauletaan kaikkien tunteman Hämä hämä häkki - laulun sävelin. Nypä Nypä Nypä, hieras partaansa Aatos tuli hälle, leikkas partansa Leiriläiset harmaat hoki järkeä Nypä Nypä Nypä, hieras uudelleen. Sudarit KESÄLEIRI KESÄLLÄ 2003 Lippukunta järjestää oman perinteisen kesäleirin muutaman vuoden tauon jälkeen. Kesällä 2004 järjestetään sekä sudenpentujen tammileiri että vartiolaisten Tarus-suurleiri. Näille leireille vaaditaan kesäleirikokemusta ja sitä lippukuntamme tarjoaa tulevana kesänä. Kesäleirin päivämäärät ovat 30.7. 3.8. 2003 siten, että sudenpennut ovat leirillä perjantaista sunnuntaihin ja vartiolaiset perjantaista keskiviikkoon. Leiripaikka on Hunkerin saari Rymättylän saaristossa. Saaressa on kiinteinä rakennuksina sauna, vessat sekä keittokatos. 17. Paikalla on totta kai myös lippukuntamme purjealus Nordwest IV ja mahdollisesti muutakin veneilykalustoa. Ohjelmassa on leirirakentelua, uimista, suorituksia ja vartiolaisilla haikki. Viimeinen ilmoittautumispäivä leirille on 4.7.2003 oheisella lomakkeella. Lomake palautetaan kolon ilmoittautumisboxiin tai lähetetään postitse Tero Valtoselle osoitteeseen Suutarinkatu 10 as 10
20300 Turku. Lisätietoja leiristä antaa puhelimitse Leirin hinta on vartiolaisilta 35 euroa ja sudenpennuilta 25 euroa. Ilmoittautuneille lähetetään lisätietoja ja maksuohjeet ennen leiriä heinäkuun aikana. ---------leikkaa ja palauta 4.7. mennessä------------------------------------------------- -------- Partiolaisen nimi: Syntymävuosi: Rastita: sudenpentu vartiolainen Ruoka-aineallergiat: Huoltajan allekirjoitus: Huoltajan tavoittaa puhelimitse leirin aikana: 18.