Rakennerahastokausi 2014 2020 Lapin aluekehityspäivät Ohjelmapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto
UUDENLAINEN OTE OHJELMATYÖSSÄ? (HALKE 23.3.2012) 1) Ohjelmien määrä vähenee 2) Maakunnan yhteistyöryhmän asema vahvistuu 3) Toiminta kohdennetaan harvempiin painopisteisiin 4) Alueellisen hanketoiminnan määrä lisääntyy 5) Tuensaajien ja ohjelmahallinnon hallintotaakkaa vähennetään
YKSI YHTEINEN OHJELMA Ohjelma-asiakirja on synteesi alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista. Se sisältää vain yhden tuettavan toiminnan kuvauksen, joka ei lähtökohtaisesti erittele alueellista tai valtakunnallista toimintaa Alueelliset suunnitelmat ovat ohjelman alueellisia toimeenpanosuunnitelmia ja ohjaavat alueellista työskentelyä. Ne hyväksytään vain kansallisessa menettelyssä (VN/HALKE). Sama koskee valtakunnallista suunnitelmaa kehittämisohjelmia/reservejä)
4 ALUEELLISEN SUUNNITELMAN RAKENNE Johdanto Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät Toimintalinjat 2 investointiprioriteettiä 2 erityistavoitetta ja tuettavan toiminnan esimerkit Toimeenpanojärjestelmä Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen erityistoimet Horisontaaliset periaatteet Rahoitussuunnitelma Liitteeksi ympäristöselostus
5 VALTAKUNNALLISTEN TOIMIEN SUUNNITELMA Ministeriövetoisesti Esitys: Valtakunnallisesti rahoitetaan EAKR n. 15 % ja ESR n. 30 % Teemat EAKR: Pääomasijoitukset (TEM koordinoi) Osaamis- ja yritysverkostot (TEM) Vähähiilinen talous (TEM) Teemat ESR: Työllisyys (TEM) Osaaminen (OKM) Osallisuus (STM) Syyskuussa 18.9.2012 ministeriöiden ehdotukset sisällöstä ja toimintamallista HALKE linjaa valtakunnallisen toiminnan jatkovalmistelua syyskuussa
6 LISÄKSI TULOSSA OLEVIA LINJAUKSIA Paikallista kehittämistä voidaan tukea rakennerahastoilla eri tavoin: Paikallisen kehittämisen mukaan otosta ja toteutustavasta päätetään syksyllä Kaupunkipolitiikan kehittämisohjelma (HALKE 20.6.): Tulevalla EU:n rakennerahastokaudella kaupunkipolitiikan merkitystä vahvistetaan nykyisestä ja tuetaan kaupunkien kehittämistä EU-komission asetusehdotusten edellyttämällä tavalla.
VALMISTELUMALLI Lappi PP KP Pohjois-Suomi Kainuu PK ES PS Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi IS/PS Valtakunnalliset ESLA TEM EAKR / ESR
VALMISTELU Itä- ja Pohjois-Suomen valmistelua johtaa Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Suomen valmisteluryhmä: Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto PJ Tuija Puumala, Keski-Pohjanmaan liitto Heikki Ojala, Pohjois-Pohjanmaan liitto Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Mervi Nikander, Lapin liitto Pentti Malinen, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Riitta Ilola, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, varalla Eine Kela Susanna Jänkälä, Lapin ELY-keskus Juha Puranen, Kainuun ELY-keskus, varalla Jaana Korhonen Kristin Sundqvist Strandin, Pohjanmaan ELY-keskus, yhteyshenkilö Muut osallistujat: Liisa Irri, Lapin ELY-keskus TL-kohtaiset asiantuntijaryhmät tuottavat pohjaesitykset 31.8. mennessä
KUMPPANUUS VALMISTELUSSA Syksyn kuulemistilaisuudet: Lapin alueseminaari 28.8.2012 Yhteiskuulemiset Pohjois-Suomi tasolla: 5.10. 2012 9.00 12.00 Oppilaitokset, tutkimusyksiköt, elinkeinoyhtiöt, 3. sektorin toimijat ml toimintaryhmät Lapissa mahdollisuus osallistua videoneuvotteluyhteyden kautta Lapin Ely -keskuksen tiloissa MYR:n sihteeristö MYR 2. luonnosvalmiina 25.10.2012 Alueiden työ valmiina n. 02/2013 Maakuntaohjelmatyöllä suunnataan maakunnalliset varat Alueellisen suunnitelman valmistelusta tiedotetaan yleisölle (TEM)
RAHOITUKSESTA Rahoitus ei ole vieläkään tiedossa. Suomen saama osuus EU:n rakennerahastovaroista on kaudella 2007 2013 yhteensä noin 1,7 miljardia euroa, joka painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomen rahoituksen ennakoidaan laskevan nykyisestä tasosta Pohjoiseen ja harvaan asutukseen perustuva erityisrahoitus kohdistetaan kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle. (20e/hlö 35e hlö) Laskennallisesti mahdollista saada n. 117 e/as/v
OHJELMAN PAINOPISTEET EAKR 1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen 2. Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen 3. Vähähiilisen talouden edistäminen 4. Alueellisen saavutettavuuden parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomi)
OHJELMAN PAINOPISTEET ESR 5. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 7. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
TL 1 PK- YRITYSTEN KILPAILUKYKY IP 1: Yrittäjyyden edistäminen Elinkeinorakenteen uudistaminen Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön kehittäminen Uutuus, kasvuhakuisuus, sosiaalinen yrittäjyys, Invest Inn, Yritykset, kunnat, muut julkinen sektori, kolmassektori
TL 1 IP 2: Uusien liiketoimintamallien luominen ja kansainvälistyminen Yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja kasvun turvaaminen Yritysten kansallisten ja kansainvälisten verkostojen vahvistaminen Yritystukipalvelut, kasvu, innovaatioiden kaupallistaminen, uudet toimintatavat
TL 2 UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN IP 1: Innovaatio ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Kilpailukykyinen ja vetovoimainen innovaatio-, koulutus- ja tutkimusympäristö Huippuosaamisen kehittäminen elinkeinoelämän keskeisillä aloilla T&K&i- ympäristöt, osaamisen ja älykkään erikoistumisen infrastruktuuri, innovatiiviset toimintatavat, aktiivisuus, soveltava tutkimus, kysyntälähtöisyys, kaupallistaminen
TL 2 UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN IP 2: Uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen innovatiivisten ratkaisujen luomisessa Alueen kilpailukyvyn uudistaminen ja tuottavuuden lisääminen Uusien sovelluksien, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Uudet tuotteet, palvelut, menetelmät, uudet liiketoiminta-alueet, järjestöt, sosiaalinen innovointi, poikkitieteellisyys, poikkisektoraalisuus, rajattomuus
TL 3 VÄHÄHIILINEN TALOUS IP 1: Uusiutuvien energianlähteiden tuotannon, jakelun ja käytön edistäminen Lähienergian ja paikallisten uusiutuvien energiavarojen monipuolisempi ja kasvava hyödyntäminen Uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuuksien sekä alan tutkimuksen, tuotekehityksen ja osaamisen kehittäminen Käyttöönotto, tuotanto, jakelu, yritystoiminta, soveltava tutkimus, kaupallistaminen
TL 3 IP 2: Energia ja materiaalitehokkuuden edistäminen Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla Energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvän T&K&I toiminnan vahvistaminen Materiaalitehokkuus, tuotantoprosessit energian käyttö, demonstraatio, pilotointi
TL 4 SAAVUTETTAVUUS IP 1: Tieto- ja viestintätekniikan saatavuus, käyttö ja laatu Edistää ja kehittää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa Tukea tietoytkpalveluiden esteetöntä ja laadultaan tasa-arvoista saatavuutta Saatavuus, käyttö, laatu, toimintavarmuus, sovellukset
TL 4 IP 2: Kestävä liikenne ja pullonkaulojen poistaminen liikenneinfrastruktuurista Elinkeinotoimintaa tukevat toimet Liikenneyhteyksien kehittäminen elinkeinolähtöisesti Toimintaedellytykset, kärkitoimialat, pullonkaulat, erityisolosuhteet, logistiikkaketjut
TL 5 Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus IP 1: Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys Työvoiman saatavuuden ja kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantuminen Kärkitoimialat, työvoima, rakenteelliset ratkaisut, palvelukonseptit, nivelvaiheet
TL 5 IP 2: Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Työelämän laadun ja tuottavuuden parantuminen Yritystoiminnan kehittäminen muutostilanteissa Hyvinvoivat työorganisaatiot, uudistuminen johtaminen, työn organisointi, ennaltaehkäisevä hyvinvointipalvelut, räätälöitävyys, uudet mallit
TL 5 IP 3: Naisten ja miesten tasa-arvo Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Sp-näkökulman huomioiminen eri ohjaus ja palvelutoiminnoissa naisten työmarkkinavalmiudet, naisyrittäjyys
TL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen IP 1: Parannetaan elinikäiseen oppimiseen osallistumista, työvoiman ammattitaitoa ja koulutuksen työelämäyhteyksiä Työvoiman osaamisen ja valmiuksien kehittäminen työelämän tarpeisiin Koulutuksen laadun, innovatiivisten oppimisympäristöjen ja ohjauksen kehittäminen toimialojen osaamistarpeet Työelämälähtöisyys ennakointi EAKR
TL 7 Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta IP 1: Aktiivinen osallisuus Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Asiakaslähtöisten toimintamallien, palveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen Syrjäytyminen, palveluinnovaatiot, varhainen tarttuminen sosiaaliset verkostot sosiaalinen yrittäjyys
Lapin liitto / Lappilaiset arvot: LAPPILAISUUS, LUOVUUS JA TAHTO, YRITTÄJYYS, SITKEYS, KESTÄVYYS JA PITKÄJÄNTEISYYS. Lappilaisuus merkitsee juurten ja kulttuuriperinteen arvostamista, vahvaa sitoutumista kotiseutuun, suvaitsevaisuutta, läheistä suhdetta luontoon, saamelaiskulttuurin elinvoimaisuutta, yhteisvastuuta maakunnan kehittämisessä ja aktiivisuutta kansainvälisessä yhteistyössä. Luovuus ja tahto tarkoittavat uusien ratkaisujen etsimistä, osaamisen jatkuvaa vahvistamista, kykyä uudistua ja erikoistua sekä päämäärätietoista kehittämistä ja luottamusta omiin kykyihin. Yrittäjyys ja sitkeys merkitsevät yrittäjäystävällistä asenneilmastoa, yritysten toimintaedellytysten jatkuvaa kehittämistä, rohkeutta ja aktiivisuutta, kykyä hyödyntää trendejä ja uskoa tulevaisuuteen myös kasvukeskusten ulkopuolella panostamalla maaseudun perinteisiin ja uusiin elinkeinoihin. Kestävyys ja pitkäjänteisyys ovat vastuuta luonnosta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, viihtyisän elinympäristön kehittämistä, pitkäaikaisten positiivisten vaikutusten aikaan saamista talouteen sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja sukupuolten kesken tasa-arvoista kehittämistä.
LAPIN VISIO 2030 Vuonna 2030 Lappi on asukkaidensa rakastama, vetovoimainen, 195 000 asukkaan pohjoinen menestyjämaakunta, joka tunnetaan luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikkaana, luovana ja kansainvälisesti arvostettuna kasvavien investointien alueena. Lappi antaa Elämänvoimaa