HEVOSYRITTÄJIEN AMMATTIMATKA TANSKAAN JA RUOTSIIN 10.-13.3.2012

HEVOSYRITTÄJIEN AMMATTIMATKA TANSKAAN JA RUOTSIIN 10.-13.3.2012 Järjestäjä Hevosyritys huippukuntoon -koulutushanke, HAMK Reittisuunnittelu ja opaspalvelut Niina Okkonen, Kylänpään hevostila Matkat ja majoitukset Matkatoimisto Area KUVA 2. Bökebergin tila KUVA 1. Ravitalli Linderoth KUVA 3. Ravitalli Kolgjini

1. TAUSTAA Ammattimatkalta ideoita, hyviä käytäntöjä ja kontakteja Ammattimatka Eurooppaan oli yksi Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen koulutuskokonaisuuksista. Ammattikohteisiin tutustumisen kohteiksi haluttiin maita, joissa vallitsee perinteinen eurooppalainen hevoskulttuuri ja jotka ovat edelläkävijöitä hevostaloudessa. Aiheet koottiin hankkeen teemoista: yrittäjyydestä, hevosten kasvatustoiminnasta, hyvinvoinnista, ympäristöasioista ja rakentamisesta. Ammattimatkan tavoitteena oli käydä hyvissä yrityskohteissa sekä tutkimus- ja oppilaitoksissa ja lisätä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien hyödyntämistä alalla. Matka tarjosi yrittäjille mahdollisuuden toistensa tapaamiseen ja tätä kautta sillä on vaikutuksia yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kohdemaiksi valittiin Ruotsi ja Tanska monipuolisen matkaohjelman varmistamiseksi. Koska kohdemaat ovat kulttuuriltaan ja olosuhteiltaan monia muita Euroopan maita Suomea lähempänä, ovat ideat ja esimerkit sovellettavissa suurelta osin myös Suomen hevostalouteen. Keväisellä matkalla oli mukana yhteensä 18 osallistujaa ja kaksi Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen työntekijää. Matka toteutettiin maaliskuussa, joka koettiin hyväksi ajankohdaksi ennen siitos- ja ratsastusleirikauden alkua. Osallistujat olivat hevosalan yrittäjiä ja yritystoimintaa suunnittelevia. Matkan oppaana ja tulkkina toimi Niina Okkonen Kylänpään hevostilalta. Niina Okkonen vastasi matkan reittisuunnittelusta ja kohdevarauksista yhteistyössä hankkeen kanssa. Matkan lennot, bussikuljetukset ja majoitukset hoidettiin HAMKin sopimuskumppanin, matkatoimisto Arean, kanssa. Hevosyritys huippukuntoon -hanketta ja matkaa rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ammattimatka tarjosi mahdollisuuden yrittäjille tavata ruotsalaisia ja tanskalaisia hevosyrittäjiä. Bussimatkoja värittivät lisäksi osallistujien oman toiminnan esittelyt, jotka koettiin antoisiksi paitsi tutustumisen ja verkostoitumisen kannalta, mutta myös kokemusten ja hyvien käytänteiden jakamisen näkökulmasta. Mukana oli hyvin erityyppisten hevosalan yritysten edustajia. Matkaan sisältyi kullekin yrittäjälle mielenkiintoisia oman toimintamuodon kohteita sekä virikkeitä ja tutustumista vieraampiin hevosalan toimintamuotoihin. Matkakertomukseen on koottu kuvia ja tietoja sekä osallistujien ajatuksia kohteista. Lisää valokuvia matkasta on koottu Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen Facebook-sivulle. Kohteista kertovien kappaleiden otsikoissa on linkit, joista pääset suoraan matkakohteiden internetsivuille tutustumaan kohteisiin tarkemmin.

2. MATKAOHJELMA Nelipäiväisen ammattimatkan ensimmäisen päivän vietimme Tanskassa ja toisen päivän aikana siirryimme Ruotsiin. Matkan reitti on koottu kuvaan 4. Kuva 4. Ammattimatkan reitti Matkasimme linja-autolla rengasmatkan Tanskan ja Lounais-Ruotsin halki.

Kohteet La 10.3. Stutteri Ask, Martofte Tanskan suurimpiin siittoloihin lukeutuvalla Stutteri Askilla harjoitetaan estehevoskasvatuksen lisäksi maataloutta. Askin omistaja, Lego-yhtiön suku, omistaa myös Ranbolessa sijaitsevan Blue Hors siittolan. Blue Hors on erikoistunut kouluhevosiin ja Ask estehevosiin. Blue Hors sijaitsee noin 130 kilometrin etäisyydellä Martoften Stutteri Askista. Kuva 5. Stutteri Askin perinteitä Vierailimme Askilla jalostusyksikössä Schelenborgissa ja muutaman kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa kilpatallissa Kristianmindessä. Meidät otti vastaan tallimestari Gitte Agerskov. Kahden eri yksikön malli kuvastaa Stuteri Askin järjestelmällistä toimintaa. Hevosten sijoittaminen eri talliyksiköihin auttanee myös tautitilanteen hallinnassa. Schelenborgin jalostustallissa on 60 hevosta ja kolme työntekijää. Jalostustallissa olivat Askin jalostustammat ja varsat. Varsat viettävät ensimmäisen talven pihatossa, ja 1-vuotiskesänsä ne ovat laitumella yhdessä 2-vuotiaiden kanssa. Pihattokarsinoissa varsat ovat kymmenen hevosen ryhmissä. Ruokinta-ajaksi ne kiinnitetään kaulapannoista. Kymmenen hevosen ryhmät on Askilla todettu optimaalisen kokoisiksi. Tätä suurempien ryhmien on todettu olevan liian suuria käytettävään tilaan nähden. Sisäänratsastusvaiheessa hevoset siirtyvät kilpatalliin, jossa 15 työntekijää huolehtii 40 hevosesta. Kuva 6. Nuorten hevosten pihatto

Taulukko 1. Kasvatuksen prosessointi Stuteri Askilla Siitostammat ja varsat Vieroituksen jälkeinen talvi 1-vuotis- ja 2-vuotislaidunkausi 2-vuotistalvi Sisäänratsastusvaihe Karsinoissa 10 Varsan ryhmissä pihatossa Yhteislaitumet 1- ja 2-vuotiaille varsoille 10 Hevosen ryhmissä pihatossa Kilpatalli, karsinat Perinteisen jalostustoiminnan lisäksi Stuteri Askilla tehdään alkionsiirtoja rutiininomaisesti, tänäkin vuonna syntyy seitsemän alkionsiirtovarsaa, varsojen kokonaismäärän ollessa 20. Ask ei ota lainkaan vastaan vieraita tammoja, vaan kaikki asiakkaat toimivat Blue Hors-siittolan kanssa. Ultraus ja siemennys sisältyvät tammanomistajan maksamaan yhteissummaan, eläinlääkärikuluja ei siis laskuteta erillisenä. Orimaksut vaihtelevat 700-1000 :n välillä (alv 0). Hevosten hinnat liikkuivat 75 000-500 000 DK:n välillä (10 000-68 000 ). Heikko taloustilanne on vaikuttanut voimakkaasti Askin astutusmääriin. Vuonna 2011 syntyi 50 % vähemmän varsoja kuin edellisenä vuonna. Tilalla tuotetaan omaan käyttöön hevosille kaura ja oljet. Tilan lannat hyödynnetään pääosin omilla pelloilla ja osa toimitetaan sienituotantoon kasvualustaksi. Rakennusten kunnossapidon ja investointien periaatteena Askilla on kunnioittaa perinnerakentamista. Rakennukset ovat ulkopäin perinteiden mukaiset, mutta sisäpuolelta ne oli kunnostettu hyvinkin nykyajan vaatimusten mukaisesti hevosten hyvinvointi huomioiden. Stuteri Ask harjoitti yhteistoimintaa viereisen arabihevostallin kanssa. Yhteistyön yksityiskohtana saimme kuulla kuulutuslaitteiden yhteiskäytöstä. Tallien kuulutuslaitteet on synkronoitu toimimaan niin, että ne tarvittaessa kuuluvat molempien tallien alueilla. Tästä on hyötyä mm. erilaisia tapahtumia tai kilpailuja järjestettäessä, jolloin verryttely- ja kilpailuareenoiden äänentoistot kattavat koko alueen. Kuva 7. Uudenaikainen karsinatalli

Kuva 8. Lantahuoltoa Askilla, automaattisesti laskeutuva seinä, josta kottikärryjen tyhjennys tapahtuu traktorin lavalle. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Erityisen hyvin hoidetut puitteet ja prosessit - Tallissa ja käytävillä vain oleelliset tavarat, järjestelmällisyys ja siisteys ei ole riippuvaista yrityksen taloudellisista seikoista - Mietityt ja toiminnalliset prosessit - Esimerkillinen pihattosysteemi, jossa varsoja kasvatetaan portaittain eri ryhmissä - Ammattimaisuus heijastui kaikessa toiminnassa, yhdenmukainen ilme koko yrityksessä - Toimiva yhteistyö naapuritallin kanssa, mm. yhteiset äänentoistolaitteet - Varsojen ruokintapöytäsysteemi oli mieluisan oloinen La 10.3. Tanskan Ratsuoripäivät, Herning Ammattimatkan sijoittuessa ratsuoripäivien aikaan vierailukohteiden löytäminen Tanskan puolelta oli haastavaa, koska vuosittain järjestettävät Tanskan ratsuoripäivät kokoavat maan ratsukasvattajat laajasti koolle. Stutteri Ask otti meidät kuitenkin ystävällisesti vastaan siitä huolimatta, että hekin olivat messuilla näyttävästi esillä ja mukana näytöksissä sekä Gala showssa. Kävijöitä ratsuoripäivillä oli tänä vuonna jopa yli 55 500, mikä on uusi kävijäennätys tapahtumassa. Oripäivien ohjelma rakentui mm. orinäytöksistä, nuorten hevosten championaateista, ratsastusklinikoista ja näyttävästä Gala-showsta. Messuosastolla oli paljon näytteilleasettajia tallirakentamiseen, tekniikkaan ja ratsastusvarusteisiin sekä rehuihin liittyen, mutta myös siittoloita ja talliyrityksiä. Messuilla oli käytettävissä parisen tuntia omatoimiseen tutustumiseen. Moni olisi halunnut viettää tapahtumassa enemmänkin aikaa ja sai kipinän lähteä hankkimaan omatoimisesti tietoa tapahtumasta tulevinakin vuosina. Illalla

kokoonnuimme Gala-showhun, joka rakentui monista erilaisista esityksistä. Showssa esiintyi mm. tanskalaisia jalostusoriita. Kuva 9. Gunnar Bach tutustutti meitä Ratsuoripäiviin Herningissä Tanskan puoliverijärjestö otti meidät ystävällisesti vastaan messuilla. Asiantuntija Gunnar Bach kertoi meille ratsuoripäivien historiasta ja Tanskan puoliverijalostuksesta. Ensimmäinen jalostusjärjestö on perustettu jo 1960-luvulla ja nykyinen järjestö Danish warmblood 1980-luvulla. Tanskan puoliverijalostus on vuosien mittaan laajentunut pelkästä orivalinnasta tammojen rakennearvosteluun ja 5- vuotischampionaatteihin. Sydäntalvella, marras- tammikuun aikana, tarkistetaan 2,5-vuotiaat oriit, joista esikarsinnan läpäisseet (55-60 kpl) saapuvat Herningiin oripäiville maaliskuussa. Oripäivien jälkeen toteutuu 10 päivän testi Wilhemsborgissa, josta edelleen parhaat valitaan 3,5-vuotissyksynä 35 päivää kestävään testiin. Valinnassa otetaan huomioon myös oriiden kilpailutulokset. Parhaimmistoon valitaan 15 koulu- ja 10 esteoriitta. Taulukko 2. Tanskan puoliverijalostus, faktaa (DWB 2012) Jäseniä 6000 Kouluhevosia 75 % Estehevosia 25 % Astutettavia tammoja/vuosi 2800 Jalostusoriita 150 Tanskassa hevostalouden rahavirta on 24,77 biljoonaa DKK eli euroissa noin 3,3 biljoonaa. Tanskassa hevostalous työllistää kokoaikaisesti 21 000 henkeä hevosmäärän ollessa 150 000. Tanskan hevostaloudessa liikkuvat rahavirrat ovat 10 % suuremmat kuin leluteollisuudessa ja kaksinkertainen verrattuna maan tupakkateollisuuteen. (DWB 2012.)

Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Oripäivillä olisi ollut näkemistä pidemmäksikin aikaa. Olemme vielä lapsen kengissä Suomessa näissä - Nähtävää messuilla riitti, mielenkiintoinen ja hyödyllinen vierailukohde omatoimisestikin toteutettuna suomalaisille ratsukasvattajille - Upea yhteinen foorumi tanskalaisilla ratsukasvattajilla Su 11.3. Ale Häst Spa, Alvängen Ale Häst Spa on Göteborgin läheisyydessä toimiva hevosten kuntoutuskeskus. Tilalla kasvatetaan myös laukkahevosia (Ale Racing Stables). Tapasimme tilalla yrittäjä Susanne Sivrup Ronsenqvistin. Käyntihetkellä tilalla oli 20 omaa laukkahevosta. Ale Häst Spa -kuntoutuskeskuksen toiminta perustui Hydro Horse - laitteeseen. Tätä Hydro Horse -kahluuallasta käytetään sekä hevosten kuntoukseen että valmennukseen. Laite on upotettu lattiaan ja hevonen kävelee siihen ramppia pitkin. Veden alla on juoksumatto. Hevosen mennessä altaaseen, allas on jo täytetty vedellä. Juoksumaton nopeutta voidaan säädellä käytön tarpeiden mukaan, valmennuksessa juoksumattoa pyöritetään nopeammin kuin kuntoutustarkoituksessa. Hydro Horse -laitetta voidaan käyttää esim. polvi-, nivel- ja kaviovammojen sekä selkäongelmien kuntoutuksessa. Kuva 10. Demolaukkahevonen Hydro Horse -laitteessa. Yrittäjä oli oikein tyytyväinen laitteeseen ja kertoi sen olevan kiitollinen käyttää. Laite on hänen mukaansa turvallinen. Veden pinnan korkeutta säädellään hevosten säkäkorkeuden mukaan. Laite on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Hydro Horsen hankintahinta oli 78 000 dollaria eli noin 59 500 euroa. Tämä hinta ei

sisältänyt altaan ja rakennuksen kustannuksia. Yrittäjä oli tehnyt tarkan taustatyön ja tutustumismatkan Yhdysvaltoihin ennen laitteen hankintaa. Kuntoutuskeskus työllistää kaksi ihmistä. Ale Häst Spa tekee yhteistyötä pääasiassa jokaisen hevosen oman eläinlääkärin kanssa eli yrityksessä ei työskentele omaa eläinlääkäriä. Kuntoutuskeskuksen asiakkaina on pääasiassa ravureita, mutta myös laukkahevosia ja ratsuja. Asiakashevoset ovat hoidossa tai valmennuksessa viikosta 4-5 kuukauteen. Kuukausimaksu on 9600 SEK (1100 ), ja päivähinta 320 SEK (36 ). Kertakäynti altaassa on 360 SEK. Kuntoutuskeskus pystyy parhaimmillaan hoitamaan 27 hevosta päivässä. Ensimmäinen hoitokerta kestää kymmenen minuuttia, ja hoitokerran kestoa kasvatetaan 20 minuuttiin, joka vastaa jo 1,5 tunnin kävelyä. Terveet hevoset voivat myös ravata vesijuoksumatolla. Nuorille hevosille vesijuoksumattoa voidaan käyttää kuukauden verran ennen varsinaisen valmennuksen aloittamista lihaskunnon kasvattamiseksi. Uinnin jälkeen hevonen viedään infrapunalaitteeseen (infrapunalaite on eri asia kuin solarium, joka tuottaa ultraviolettisäteilyä) kuivumaan. Altaan vesi vaihdetaan 5-6 viikon välein. Juoksumatto on toistaiseksi kestänyt vaihtamatta vuodesta 2008 saakka. Video Youtubessa kuntoutusaltaasta: http://www.youtube.com/watch?v=hof1ovvdpua. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Hyvä esimerkki rohkeasta erikoistumisesta! - Kohde innosti tutustumaan vastaaviin kohteisiin Suomessakin - Alella panostettiin hevosten hyvinvointiin, toimintaympäristön kunnossapito oli jäänyt vähemmälle huomiolle - Syrjäinen sijainti tuonee haasteita yrityksen toiminnalle, kulku yritykseen oli pikkuteiden kautta - Haavoittuvainen yritys työntekijän tai yrittäjän sairastuessa - Hevosten kuntoutus perustui täällä vain yhteen laitteeseen, olisiko yrityksen kannattanut hyödyntää erilaisia kuntoutuslaitteita ja keinoja?

Su 11.3. Ravivalmentaja Mikael Linderoth Urheilijataustainen Mikael Linderoth on toiminut vuodesta 1997 kokoaikaisena ravivalmentajana, ammattilisenssin hän on saanut vuonna 2001. Tallilla on käytössä hiittisuora ja -mäki. Intervallivalmennuksen apuvälineenä toimii sykemittari. Käyntihetkellä hevosia oli valmennuksessa 20. Linderothin valmennustallissa valmennusmaksu on 280 SEK (31 )/vrk. Sympaattinen valmentaja on ollut mukana koko Ruotsin laajuisessa Riksallsvenskan - kimppahevosprojektissa hevosen Red Hawk kanssa vuonna 2011. Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön (ST) ja peliyhtiö ATG:n moottoroima Riksallsvenskan -kimppahevosprojekti on vuoden 2012 alusta alkaen tunnettu nimellä Rikstravet. Projektin tavoitteena on tehdä tutuksi raviurheilua ja hevosen omistamista. Projekti on ensimmäisen kerran toteutettu vuonna 2009, ja siinä on mukana noin 30 000 ruotsalaista. Ideana on tarjota mahdollisuus päästä pienellä panoksella hevosenomistajaksi. Yhden osuuden hinta on 400 SEK (noin 45 ). Kuva 11. Red Hawk ja Linderoth Yhteisomistajuusprojektissa valmentaja valitsee 3-vuotiaan lämminverihevosen eläinlääkärintarkastuksen läpäisseiden kandidaattien joukosta. Valmentajalle määritelty budjetti on 400 000 SEK. Tällä hän hankkii hevosen ja huolehtii valmennuksesta ja tiedotuksesta. Valmentaja saa palkintorahoista 10 % provision. Tiedotukseen on jokaiselta mukana olevalta raviradalta nimetty vastuuhenkilö valmentajan tueksi. Valmentaja osallistuu tiedotukseen mm. Twitterin avulla. Toiminta käynnistyy talleilla järjestettävällä kick off- tilaisuudella, johon kutsutaan kaikki osuuden hankkineet omistajat. Avajaistilaisuudessaan Linderothilla oli ohjelmassa mm. infoa hevosen hoidosta, valmennuksesta ja ruokinnasta. Linderothin tallilla toteutuneessa avajaistilaisuudessa paikalla oli noin 100 osallistujaa. Rikstravetin hevosten kilpailukausi alkaa huhtikuussa ja päättyy lokakuussa. Kimppatallit ovat alueellisia, eli eri alueilla on omat kimppatallit. Kimppatallien omistuksessa olevat hevoset saavat kilpailumenestyksensä perusteella pisteitä projektissa, eli kilpailevat näin keskenään projektissa. Talli, jonka

hevonen kerää kilpailukaudella eniten pisteitä, voittaa Rikstravetin mestaruuden. Voittajatalli palkitaan 100 000 SEK:lla, jolla sen tulee järjestää voittojuhlat kotiradallaan. Kunkin hevosen osakkaat pääsevät ilmaiseksi kaikkiin kotiradalla järjestettäviin ravitapahtumiin. Kullakin omistajaporukalla on yhteinen tili. Mikäli yhteisiä varoja jää, jaetaan ne osakkaiden kesken hevosen myynnin jälkeen. Vuosittaisen 21 kimppaomistetun hevosen omistajista noin puolet jatkaa hevosenomistajina projektin jälkeenkin. Projektilla on kattavat internetsivut (www.rikstravet.se ), jossa esitellään tallit, valmentajat, sekä hevosten välinen pistetilanne. Linderoth koki Ruotsin raviurheilun tilan positiivisena. Hänen mielestään lajiin on tullut mukaan paljon uusia nuoria harrastajia ja myös sellaisia ihmisiä on palannut takaisin lajin pariin, jotka ovat välillä olleet poissa. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: Kuva 12. Linderothilla käytössä ollut loimiteline ihastutti osallistujia - Tallilla oli hyvin hoidetut hevoset ja siistit puitteet - Toimivan oloinen perusravitalli, järkevä ja toimiva kokonaisuus - Mukanaolo Rikstravetissa tuonee yrittäjälle hyvää näkyvyyttä - Kohde herätti miettimään kunnollisten opasteiden, ajo-ohjeiden ja esim. internetsivuilla olevan tiedon ajantasaisuuden tärkeyttä - Rikstravet on mahtava keino markkinoida raviurheilua - Positiivinen ja miellyttävä yrittäjä - Kimppatalleja paljon Suomessakin, olisiko näin järjestelmällisesti ja koko Suomen alueella toimivalle projektille kysyntää Suomessakin raviurheilun markkinoijana?

Ma 12.3. Åbyn raviurheilukeskus Åbyn rata on yksi Ruotsin 35 raviradasta. Rata markkinoi itseään Euroopan moderneimpana ratana. Rata on perustettu vuonna 1934, ja vuoteen 1976 saakka siellä toimi myös laukkarata. Meidät otti vastaan markkinointipäällikkö Kent Jellmund. Tutustumiskierroksen lisäksi kuulimme esittelyn radan toiminnasta ja radalla toteutuvasta ravikoulutoiminnasta. Åbyn alueella harjoittaa toimintaa 18 A-valmentajaa ja 289 B-valmentajaa. Alueella on noin 1000 hevosta. Vuosittain radalla juostaan 72 ravit ja ajetaan 700 lähtöä. Palkintorahoja rata jakaa vuosittain noin 8,3 miljoonaa euroa. Rata työllistää 20 henkilöä, kilpailupäivänä toimihenkilöitä on paikan päällä jopa 200. Yleisöä Åbyssä käy vuosittain noin 150 000 ja yhdessä ravitapahtumassa noin 1000 henkeä. Rata saa tuloistansa noin 80 % pelitoiminnasta ja 20 % muusta toiminnasta. Kuva 13. Tieto kulkee kilpailijoille sähköisten ilmoitustaulujen välityksellä Åbyn tallialueella Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta myös Ruotsissa on kovaa. Erilaiset teemaravit ja -illat värittävät Åbyn kilpailutarjontaa. Teemailtoja on kohdistettu mm. naisille, jalkapalloilijoille ja jääkiekkoilijoille. Teemailloissa ohjelmassa on kilpailuja, haastatteluja ja esimerkiksi yleistietoa hevosista ja raviurheilusta. Åby on toteuttanut suuren rataremontin vuonna 2007, ja vuotta myöhemmin myös ravintolaremontin. Vuonna 2011 valmistuivat uudet sisätiloissa sijaitsevat varikkotilat, joissa on ideana se, että hevoset ovat lähempänä rataa ja yleisöä. Alueelle saavutaan katetuille purku- ja lastauspaikoille, joista hevoset tavaroineen viedään sisätiloihin (9 numeroitua käytävää), ja varsinainen hevoskuljetusajoneuvojen parkkeeraus on kauempana. Valjastuskatoksia, tai paremminkin karsinoita, on 170, jotka ovat kaikki katettuja sisätiloja. Samalla käytävällä sijaitsee myös tallikahvio, josta on suora näköyhteys lasiseinän läpi varikkokäytäville. Ratavalmentajien käytössä on yli 20 vierastilaa, joiden parvekkeilta on näkymät rata-alueelle. Tehdyt uudistukset ovat osa mittavaa Nya Åby projektia. Investointihanke on rahoitettu pääosin maakaupoilla.

Kuva 14. Åbyn radan omistajakatsomo, josta on näkymä radalle Ravikouluja on Ruotsissa kaikkiaan 30, joissa on osanottajia 3000. Ponikerhoja on 27 ja ravilukioita parisenkymmentä. Åbyn ravikoulussa on kaksi työntekijää viiden opettajan lisäksi. Suosituimmat ryhmät ovat 7-11-vuotiaat, aikuisiakin on harrastamassa noin 50. Ravikoulu maksaa 190 SEK (21 ) kerta, yhden kerran keston ollessa kaksi tuntua. Ryhmässä on samanaikaisesti 8-12 kurssilaista. Käytettävissä on kaksi ravihevosta ja 7-8 ponia, jotka ovat ravikoulun omistuksessa. Sekä Svensk Travsport että Åbyn rata tukevat ravikoulutoimintaa rahallisesti. Toimintaa harjoitetaan myös iltapäiväkerhotyyppisesti, niin että lapset saapuvat suoraan koulusta ravikouluun ikään kuin iltapäiväkerhoon ( hästis ), josta sitten vanhemmat taas hakevat lapset työpäivän päättyessä. Kuva 15. Näkymä kokoustilasta valjastuskatosalueelle

Kuva 16. Valjastustiloja, käytävä nro 3. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Ravikoulut aikuisille olisivat tervetulleita Suomeenkin - Ammattimaista tekemistä positiivisella asenteella - Ennakkoluuloton asenne ja usko omaan toimintaan - Kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä ajattelua! - Yhteistyö muiden urheilujärjestöjen kanssa esimerkillistä, esim. erilaiset teemaillat - Hyvä esimerkki tuotteistamisesta näistä voi saada ideoita hevosalan yritykseenkin

Ma 12.3. Kungsbacka Kungsbacka on yksi Ruotsin hevoslukion, Sveriges ridgymnasiumin, toimipisteestä. Muut pisteet sijaitsevat Varbergissä ja Svedalassa. Oppilaita Sveriges ridgymnasiumissa on yhteensä 180. Kungasbackassa meidät vastaanottivat rehtori Ann Tellander ja tallimestari Maija Österholm. Hevoslukio toimii lähes uusissa tiloissa. Hevosia lukiolla on 60 ja oppilaita tällä hetkellä 64 ja henkilökuntaa Kungsbackassa 15. Aloituspaikkoja lukiossa on 54, hakijoita oli edellisen kerran 34. Parhaimmillaan hakijoita on ollut nelinkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Oppilaat ratsastavat kolme kertaa viikossa. Oppilailla voi olla omia hevosia tai vaihtoehtoisesti he saavat käyttää koulun hevosia. Oppilaat harjoittelevat tason mukaisiin ryhmiin. Osa oppilaista jatkaa edelleen Hippologi-koulutukseen Flyingeen, osa jatkaa opiskeluja hevosalan ulkopuolella. Mielenkiintomme kohdistui Kungsbackassa uuteen talliin, joka yllätykseksemme oli rakennettu varsin perinteiseksi. Kuivikkeena käytettiin purua, sillä opiskelijat eivät pidä turpeesta. Lanta tyhjennettiin perinteisin menetelmin tallista siirtolavalle ja edelleen kaatopaikalle. Tallin keskikäytävällä oli purulla täytetty alue. Purupohja on paitsi pehmeä astella niin hevosille kuin ihmisillekin, se vaimentaa hyvin hevosten kavioista aiheutuvaa melua. Saimme nähdä tallilla heinänkuljetusvaunun, joka punnitsi sadan gramman tarkkuudella jaettavat heinät. Kuva 17. Kungsbackan purukäytävä Ruotsissa hevoslukiot kuuluvat nykyään luonnonvara-alaan, eli päinvastoin kuin Suomessa, jossa hevostalouden koulutusohjelma on vastikään irrotettu pois maatilatalouden alta, omaksi hevostalouden perustutkinnokseen.

Kuva 18. Suomalainen tallimestari Maija ja punnitseva rehuvaunu Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Positiivinen ja avoin tunnelma - Purukäytävä vaikutti toimivalta ratkaisulta - Vähäinen automatiikka ja lantahuollon hoitaminen käsin yllätti - Tarmokas suomalainen tallimestari Ma 12.3. Hallandin klinikka, Slöinge Hallandin klinikalla meidät vastaanotti suomalainen eläinlääkäri Ritva Kaikkonen. Tutustuimme klinikan uuteen tallirakennukseen, maneesiin ja klinikkarakennukseen. Kuva 19. Slöingen klinikan tallirakennus Vuonna 1985 perustettu Hallandin eläinsairaala hoitaa sekä pieneläimiä että hevosia. Hallandin eläinsairaala on ollut ensimmäinen yksityinen eläinsairaala Ruotsissa. Toimipisteitä klinikkaketjulla on neljä: Slöinge, Halmstad, Vaggeryd ja Bjertorp. Suomalaisyntyinen Marjaana Ala-Viuhkola ryhtyi osaomistajaksi vuonna 1998. Vuonna 2004 Ala-Viuhkolasta tuli kilinikkaketjun ainoa omistaja ja vuonna 2008 hänet

valittiin Ruotsin vuoden yrittäjäksi. Nykyään ketju työllistää yli 60 työntekijää ja yli 20 eläinlääkäriä. Slöingen klinikan tallirakennukset rakennettiin vuosina 2006-2008. Hevospotilaita, joista enemmistö on ravureita, on 4500 vuodessa, pieneläimiä on asiakkaina 13-14 000. Klinikka on auki joka päivä klo 8-21. Hevospuolella toimii kahdeksan eläinlääkäriä ja 12 hoitajaa. Pieneläinpuolesta vastaa 11-12 eläinlääkäriä ja 20-25 hoitajaa tai avustajaa. Lisäksi toimistossa on kolme ja laboratoriossa kaksi työntekijää. Slöingessä käytössä oli maneesi hevosten juoksutusta ja liikuttamista varten. Ruotsissa on laaja hevosklinikkaverkosto johtuen siitä, että Ruotsin peliyhtiö on aikoinaan perustanut laajan klinikkaverkoston Ruotsissa. Parhaillaan ATG on kuitenkin myymässä pois klinikoitaan. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Toimivan oloinen hieno klinikka - Täällä oli ajateltu kaikkea - Ruotsissa paljon päivystäviä klinikoita - Antoi ajatuksia miettimään myös oman tallin hygieniaa ja puhtaanapidon helppoutta - Pelottavaa, että Ruotsissa ei uskalleta lääkitä riittävästi kilpahevosia doping-tuomioiden vuoksi

Ti 13.3. Flyinge Flyingessä oppaanamme toimi markkinointipäällikkö Sofia Templin. Hevosia on jalostettu Flyingessä jo 1100-luvulta lähtien. Kokonaisuus käsittää viisi maneesia, 200 hevosta, 150 opiskelijaa ja 50 työntekijää. Vuosittain Flyingessä järjestetään erilaisia tapahtumia 80-90. Oriasematoiminta on ulkoistettu saksalaiselle Paul Schockemöhlelle. Kuva 20. Flyingen idylliä Flyingessä koulutetaan Ruotsin maatalousyliopiston (Sveriges lantbruksuniversitet) toimesta hippologeja. Hippologi on kolmen vuoden mittainen kandidaatintutkinto. Suuntautumisvaihtoehtona ovat ratsut, islanninhevoset tai ravihevoset. Hippologikoulutusta annetaan Flyingen lisäksi Strömsholmassa ja Wångenissa. Flyingen opetus on keskittynyt hevoskasvatukseen ja jalostukseen. Flyingessä toimii myös hevoslukio. Tämän lisäksi Flyingessä järjestetään paljon hevostapahtumia, kilpailuja ja näyttelyitä. Flyinge tarjoaa myös erilaisia palveluja. Oppilastyönä tehtävä hevosten sisäänratsastus (8 viikon ajanjakso) on suosittua ja korkealaatuista, mutta myös edullista (3500 SEK/kk eli 390 /kk). Flyingen omien oriiden jälkeläiset pääsevät jonon ohi sisäänratsastukseen, ja usein 3-vuotistestien kärjessä onkin Flyingessä sisäänratsastettuja hevosia.

Kuva 21. Katettu rata 1900-luvun alusta, käytössä edelleen Kuva 22. Modernimpaa rakentamista 2000-luvulta; lasiseinäinen maneesi. Flyingen esittelyn lisäksi saimme kuulla Niklas Lindgrenin (Ruotsin puoliverijärjestö, ASVH) esittely Ruotsin puoliveriratsujen jalostuksesta. Ruotsin puoliverijärjestö on perustettu vuonna 1928 alunperin jalostamaan armeijan tarpeisiin ratsuhevosia. Ruotsin osuus on vain 5 % Euroopan jalostuksesta (tammamäärä), ja tuontispermaa käytetäänkin paljon. Nykyään tammoja astutetaan 4000. Niklas Lindgren näki vahvana etuna sen, että samoja ratsusukuja käytetään kaikkialla Pohjoismaissa. Vaikka pohjoismaissa ei ole vankkaa jalostushistoriaa, markkinoinnin kautta pohjoismaiset rodut voitaisiin tehdä yhdessä trendikkäimiksi ja sitä kautta halutuimmiksi. Ruotsin vuotuisilla oripäivillä tarjotaan jalostukseen viitisenkymmentä oriitta, joista noin puolet hyväksytään jalostukseen. Hyväksytyistä oriista noin puolet on tuontioriita. Uusien maiden, kuten Venäjän, Kiinan, Lähi-Idän maiden ja Etelä-Afrikan mukaantulon ratsubisnekseen Niklas Lindgren näki hyvänä, koska uusien kanavien aukeaminen tuo uusia mahdollisuuksia

markkinointiinkin. Hän korosti, että pohjoismaissa hevoskasvatuksessa käytettävissä oleva tila ja puhtaat olosuhteet tulisi nähdä markkinointivalttina sen sijaan, että monessa yhteydessä harmitellaan huonoja kasvatusolosuhteita. Venäläisasiakkaat ovat löytäneet tiensä jo Saksan markkinoille, heidät tulisi pysäyttää pohjoismaihin. Ruotsissa orivalinta tehdään viikon mittaisessa oritestissä, jossa 3-5-vuotiaat hevoset testataan ja vanhemmille hevosille tehdään vain rakennearvostelu. Nuorten hevosten championaattikilpailuissa on mukana 600 hevosta, ja huutokauppasysteemi toimii hyvin. Nuorten hevosten testejä tehdään 20-30 eri paikassa ympäri maata, ja kaikkiaan 30-40 % hevosista osallistuu niihin. Tästä huolimatta kasvatustoiminta on harrastustoimintaa (85 % kasvattajista ei tee sitä ammatikseen), ja nimenomaan harrastusmaisuus aiheuttaa ongelmia orivalintojen suhteen. Lingdgren painotti, että kasvattajien olisi hyvä tehdä yhteistyötä paikallisen ratsastusliiton kanssa, jolloin pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla vahvistamaan omaa, kotimaista kasvatusta. Kuva 23. Flyingen maisemaa Ruotsin ratsuhevosjalostuksen tulevaisuus on pitkälti orivalinnoista kiinni, koska tällä hetkellä tammojen taso on keskitasoa, ja edistyminen tapahtuu oriiden kautta. Vain 15 % tammoista yltää selection mare - tasolle, jotka olisivat hyvää jalostusmateriaalia, kun tarkastelussa on käytetty hyväksi niin nuorten hevosten testituloksia, kilpailutuloksia kuin jälkeläisten tuloksia. Jalostusjärjestö on koonnut internetsivuilleen listan siitokseen liisattavista tammoista. Hyvät tammat halutaan näin saada jatkamaan sukua, jos omistajalla ei jostain syystä ole mahdollisuuksia teettää varsaa. Talouden suhdanteet ovat heikentäneet myös Ruotsin hevosmarkkinoita. Lindgren kuitenkin rohkaisi heikkonakin aikana astuttamaan tammoja ja kasvattamaan ja kouluttamaan niitä edelleen kotioloissa ja myymään eteenpäin aikanaan kun taloustilanne kohenee.

Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Mahtavat olosuhteet hevosurheilulle, nykyajan ja historian yhteinen idylli - Yllätyksenä oppilastyönä toteutettavan nuorten hevosten koulutuksen edullinen hinta - Flyingessä käytössä oleva vähäinen automatiikka yllätti ovatko asenteet todellinen uhka koneellistamisen yleistymiselle Suomessakin? - Rauhallinen ilmapiiri, olosuhteet eivät tehokäytössä? - Osaisimmeko Suomessa kääntää käytössä olevan tilan ja puhtauden olosuhteemme markkinointivaltiksi kansainvälisille markkinoille? Ti 13.3. Lutfi Kolgjini, Vombs Nygård Ruotsin menestyneimpiin ravivalmentajiin lukeutuvan Lutfi Kolgjinin yritys on yksi Ruotsin suurimmista ravivalmennustalleista. Ravipuolen yrittäjille Kolgjinin Vombs Nygårdin tila oli matkan helmi. Hänen yrityksellään on Ruotsissa neljä eri toimipistettä sekä filiaalit Ranskassa ja Italiassa. Kolgjinilla on ollut ammattilisenssi vuodesta 1986. Merkittävä osa toimintaa on ravihevosjalostus- ja kasvatus. Lisäksi Kolgjinin omistuksessa olevat hevoset ovat aina myynnissä. Jalostusoriista Kollgjinilla vaikuttavat mm. Egon Lavec, Enjoy Lavec, Glen Kronos ja lähes legenda Viking Kronos. Kilpahevosista saimme matkallamme nähdä mm. huiput Raja Mirchin ja Joke Facen. Kolgjinin kasvatit tunnetaan Face -päätteistä. Kolgjinilla meidät otti vastaan raviohjastaja Daniel Olsson, joka toimii yhtenä albanialaislähtöisen Lutfi Kolgjinin luottovalmentajista. Laajalle alueelle levittäynyt tila treeniolosuhteineen oli vaikuttava. Hevoset tarhoissaan vaikuttivat virkeiltä ja olivat kovin kiinnostuneita meistä ja ympäristöstään. Työntekijät olivat täydessä työntouhussa. Tilalla välittyi todellinen tekemisen meininki. Hevoset mm. kuljetettiin tarhoihin mönkijöiden avulla, työn tehokkuus oli todella maksimoitu. Kolgjinilla on kaikkiaan 300 hevosta, joista 180 on kilpahevosia. Tilalla on 35 työntekijää, ja jokaisen hoitajan tai apuvalmentajan vastuulla oli kuusi hevosta. Hoitajan työviikossa on kuusi työpäivää, joista kaksi päivää on puolikkaita. Työntekijöiden peruspalkka on 16 000 SEK (1850 ), jonka päälle tulee valjastusrahat ravimatkoilta. Kolgjinilla oli myös oma eläinlääkäri tiloineen.

Kuva 24. Merenpohjahiekkainen 1500 m rata Valmennuspuitteisiin on panostettu ja käytössä olivat ihanneolosuhteet ravihevosten valmennukseen. Vuotiaita (60 kpl) varten on 4 km mittainen aidattu nurmirata, jossa hevosia juoksutetaan kolmesti viikossa mönkijän edellä. Intervallitreeniin on käytössä 700 m mittainen näyttävä mäkisuora ja perinteinen 2 km pitkä hiittirata sekä 1,5 km mittainen merenpohjahiekkainen upottava rata raskaampaa treeniä varten. Tilalta löytyi myös 3 km pitkä metsälenkki, useampia juoksutusmattoja ja kävelytyskoneita sekä uittomahdollisuus. Näimme mm. kävelytyskoneen, johon oli laskettavissa noin 20 cm syvyydeltä vettä. Valmennusta varten Kolgjinilla jo 2-vuotiaat varsat jaetaan eri tasoryhmiin. Kolmevuotiaita hiitataan 1.16 vauhtia ja valmiita kilpahevosia jopa 1.10 vauhtia. Nuorempia hevosia ajetaan 11-13 hevosen ryhmissä, mutta voimakkaassa valmennuksessa olevia hevosia kolme hevosen ryhmissä. Kilpahevosilla kolme päivää ennen starttia tehdään kuusi intervallia kilometrivauhdeilla 1.30-1.15. Ajossa käytetään jarrukärryjä. Kuva 25. Vasemmalla 1-vuotiaiden laukkarata, keskellä ajolenkki ja oikealla hiittimäki Hevoset ruokitaan neljästi päivässä, klo 7,12,17 ja 22. Väkirehuannokset ovat jopa 8-12 kg (kauramysliseos). Heinää hevosilla on vapaasti saatavilla. Uusissa talleissa ei ole ollenkaan automaattisia juomaastioita, vaan vedenkulutuksen seurannan vuoksi vesi kannetaan hevosille.

Kuva 26. Mönkijäavusteista tarhaamista Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Yrittäjä on luonut toiminnalleen täydelliset valmennusolosuhteet - Oli ihana nähdä kuinka huippuluokan kilpahevoset saavat viettää aivan tavallista hevosen elämää tarhoissa kisaillen - Johdonmukaiset valmennuskäytännöt - Kahden tallin käytäntö mahdollistaa tarvittaessa karanteenin toteuttamisen - Täällä keskityttiin ja panostettiin olennaiseen - Kahluuallasperiaatteella toimiva kävelytyskone oli kiinnostava ja toteutuskelpoinen meilläkin - Hevoset saivat olla täällä hevosia - Käsijuotto yllätti voisiko talleihin sijoittaa hanoja lähes jokaisen karsinan kohdalle, jolloin käsijuottoon ei kuluisi niin paljon aikaa

Ti 13.3. Bökebergin tila Yksityisomistuksessa oleva Bökebergin tila toimii yhtenä Sveriges hästgymnasiumin toimipisteenä. Yrittäjinä tilalla ovat Monica ja Christer Andersson. Tilalla on monipuolista toimintaa: karsinapaikkojen vuokrausta, tilausravintolapalveluja, juhla- ja majoitustilojen vuokrausta sekä maneesin vuokrausta hevos- ja muihin tapahtumiin. Monitoimiareena soveltuu erilaisten kokousten ja konferenssien sekä messujen järjestämispaikaksi. Bökebergin tilalla on mahdollisuus ravintola- ja kahvilapalveluihin ja videokokouksiin. Kuva 27. Bokebergin tila Svedalassa Investoinnin kokonaisarviota emme saaneet kuulla, mutta koetun ja nähdyn mukaan on kyse miljoonainvestoinneista euroissa mitattuna. Pienemmässä mittakaavassa tällaisessa monikäyttöisyydessä olisi hyödynnettävää meille Suomeenkin. Kenties joku kaupunki tai kunta voisi kiinnostua monitoimimaneesin osarahoittamisesta? Monitoimiareenassa istumapaikkoja on 1400 ihmiselle. Areenalla järjestettäviin tapahtumiin mahtuu jopa yli 3000 osallistujaa. Maneesin sivulle oli rakennettu ihmisille viihtyisiä majoitustiloja. Nautimme täällä lounasta uudenaikaisessa tilausravintolassa, joka oli myös sijoitettu maneesiin! Kaikki rakennukset ovat uusia, jotka oli rakennettu vuodesta 2006 alkaen. Paikkoja löytyy 160 hevoselle, joten yritys pystyy järjestämään suuriakin hevostapahtumia. Ihmisten majoitukseen on myös camping-alue, ja hevosillekin voidaan hankkia tarvittaessa lisää telttakarsinoita.

Kuva 28. Bökebergin monitoimiareena Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Aivan uskomaton kokonaisuus! Arkkitehtuurisesti jokainen asia oli ajateltu ja kaikki neliöt hyödynnetty - Pyöreä talli oli kiva nähdä - Maneesissa oli hienoja yksityiskohtia, kuten majoitustilojen visualisointi pieniksi mökeiksi - Moniosaamista, jossa hienosti yhdistetty hevosalan ja rakentamisen ammattitaito Kuva 29. Kulku Bökebergin maneesin sisäänrakennettuihin majoitustiloihin

13.3. Jägersron ravi- ja laukkarata Järgersron keskuksessa oppaamme oli radan laukkaurheilujohtaja Bo Gillborg. Jägersro on yksi Ruotsin kolmesta laukkaradasta, peräisin 1908 vuodelta. Jägersro on ainoa Ruotsin hevosurheilukeskuksista, jolla on sekä laukka- että raviurheilua. Järgersrossa on yleisöä vuosittain 250 000. Rata ajaa 50 ravi- ja 30 laukkakilpailupäivää. Kuva 30. Jägersron harjoitusolosuhteita Laukkaradan ulkopuolella kiertää ravirata. Varikkoalueen puolella on 1,5 km mittainen ravihiittirata, 1800m laukkarata sekä hiekkarata laukkahevosten valmentamiseen. Tallialueella asuu 250 laukkahevosta ja 150 ravuria. Radalla on kaikkiaan 600 karsinapaikkaa 30 tallissa, joissa valmentajat ovat vuokralla. Uudet laukkahevosten tallit (4 kpl) on rakennettu niin, ettei niissä ole käytetty lainkaan orgaanista materiaalia. Kuva 31. Vaha-hiekkapintainen laukkarata

Ruotsissa syntyy 200 täysverivarsaa vuodessa, ja noin 1200 laukkahevosta on valmennuksessa; amatöörivalmentajia on satakunta ja ammattilaisia 40, joista osa on myös naisia. Laukkakausi kestää huhtikuusta joulukuuhun. Kaksivuotiailla kilpaileminen aloitetaan kesäkuussa. Hevoset ovat peräisin lähinnä Brittein saarilta, Irlannista, Ranskasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Parhaat oriit astuvat 200 tammaa siitoskaudessa, koska keinosiemennys ei ole lainkaan sallittua täysverisillä. Kalleimpien varsojen hinnat liikkuvat 2-3 miljoonassa dollarissa. Ruotsissa esim. Derbyn ykköspalkinto on 2 milj. SEK. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Perusteellisesti tehdyt radat ja harjoitusolosuhteet niin laukkahevosille kuin ravihevosillekin - Laukkaurheilu yllättävän suuressa mittakaavassa Jägersrossa, laukkaurheilua Suomeenkin?

3. Osallistujat MUKANA MATKALLA OLIVAT Aho Taina Flittner Ilona ja Peter Gluschkoff Kira Hynynen Tanja ja Tuomikoski Jaakko Kangasperko Ulla Korhonen Sirpa Lappalainen Soile Liitiä Sari Pesonen Päivi Sairinen Outi Riihelä Anni Räty Terhi ja Heikki Uski Liisi Vilkka Leena Ylä- Mononen Anu Okkonen Niina Thuneberg Terhi Louhelainen Suvi Aho Taina tmi, Espoo Liljendal Valesco Oy, Espoo Tuomikosken ratsutalli, Liminka Mikkeli Helsinki Kajaanin hevosharrastekeskus Urjala Kulennoinen Kylä-Hentilän Talli Oy Hollola Kylä-Hentilän Talli Oy, Hollola TeräsHevonen, Eno Ojakkala Biofilos, Hyvinkää Pohjaslahti Kylänpään Hevostila, opas Hämeen ammattikorkeakoulu/hevosyritys huippukuntoon -hanke Hämeen ammattikorkeakoulu/hevosyritys huippukuntoon -hanke Matkaraportin kuvat: Sirpa Korhonen ja Terhi Thuneberg. Teksti: Suvi Louhelainen ja Terhi Thuneberg