1 KAAKKOIS-HELSINGIN MIELENTERVEYSSEURA MIELEKÄS TOIMINTA- MieTo r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005
2 KAAKKOIS-HELSINGIN MIELENTERVEYSSEURA MIELEKÄS TOIMINTA MieTo r.y. 04.02.2006 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 Yleistä Kertomusvuosi oli neljäs täysi toimintavuosi. Toiminta noudatteli aiemmin vakiintuneita muotoja eli mielekästä toimintaa järjestettiin pääasiassa kolmena päivänä viikossa. Työryhmäohjaajat edelliseen vuoteen verraten pysyivät pääsääntöisesti entisinä, pieniä muutoksia vuoden mittaan kuitenkin tuli. Riitta Kumpulainen toimi tukihenkilötoiminnan vastaavana henkilönä. Matti Wallgren aloitti mökkitoiminnan vastaavana henkilönä. Hallitus asetti myös varainhankintatyöryhmän johon kuuluivat Pertti Saarimaa, Riitta Kumpulainen, Eki Heiskanen, Jari Hartikainen sekä toiminnanohjaaja. Vuoden mittaan yhdistys koki toiminnassaan sekä ylä- että alamäkeä. Vuoden miinuspuolelle voidaan laskea toimintatila asiat. Yhdistys menetti perinteisen hyvän toiminta-areenan Herttoniemenrannassa. Keväällä alkanut asioiden solmuuntuminen johti syksyllä siihen, että yhdistys ei saanut toimintavuoroja asukastalosta. Asukastalon ja yhdistyksemme toimintakulttuureihin liittyneiden epäselvyyksien kautta, henkilötasolla kärjistyneiden asioiden myötä, yhdistys joutui syksyllä toteamaan olevansa koditon. Lokakuussa yhdistys joutui ilmoittamaan, että perinteiset toiminnalliset ryhmät ovat pääasiassa tauolla johtuen Ankkurin päätöksestä olla myöntämättä toimintatiloja yhdistyksellemme. Toimintaa ylläpidettiin siten kun se oli mahdollista ilman vakinaisia tiloja esim. käymällä pelaamassa ja elokuvissa. Per aspera ad astra. Myöhään syksyllä uudet toimintatilat kuitenkin löytyivät Myllypuron työttömien yhdistyksen tiloista ns. Ylä-Sampolasta Myllypurosta. Positiiviselle puolelle voidaan katsoa kaupungin yhdistykselle tarjoama tuki. Sekä sosiaalilautakunta että Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta tukivat rahallisesti yhdistyksen toimintaa. Tosin sosiaalilautakunnan myöntämä toimintatuki on jäänyt edelleen kauaksi siitä mitä yhdistys on hakenut. Toiminnanohjaajan palkkaamisen järjestyminen alueen sosiaalitoimen kautta on ollut luottamuksen
3 osoitus ja osoitus siitä, että kaupunki kokee yhdistyksemme toiminnan olevan tärkeää ja osa palveluverkostoa kaakkoisella alueella. Loppuvuodesta yhdistyksen toiminta sai ikään kuin uutta ilmaa siipiensä alle. Positiivisemmat näkymät toimintatilojen osalta, uuden toiminnanohjaajan löytyminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja alueen yhdyskuntatyöntekijän kautta syntyneiden uusien yhteistyönäkymien myötä yhdistys voi katsoa luottavaisesti seuraavaan vuoteen. Varsinainen toiminta ryhmittäin 1. Tukihenkilötoiminta Yhdistyksemme tukihenkilötoiminnan kehittäminen linkittyi vahvasti Koivulatalon toiminnan alkamiseen. Keväällä solmittiin SMS -tuotannon kanssa yhteistyösopimus Koivulatalon ryhmämuotoisen tukihenkilötoiminnan järjestämisestä. Tuon sopimuksen myötä yhdistys haki lehti-ilmoittelun kautta henkilöitä SMS:n perinteiseen tukihenkilökoulutukseen. Koulutus järjestettiin Koivulatalon tiloissa toukokuun loppupuolella. Kouluttajina toimivat Hyvinkään Seudun Mielenterveysseuran kouluttajat. Koulutuksen läpäisi ja tukihenkilötodistuksen sai kolme henkilöä. Suunniteltu tukihenkilötoiminta ja yhteistyö Koivulan kanssa ei kuitenkaan saanut ilmaa siipiensä alle Koivulatalon henkilökunnan organisoidessa toiminnan toisella tavalla. 2. Naisryhmä Suunnitellun naisryhmän toteutuminen kariutui kiinnostuksen puutteeseen varsinaisesti naisille suunnattuun toimintaan. Yhdistyksen lähtökohdista johtuen toiminnassa mukana olevien sukupuolijakauma on voittopuolisesti miehinen. Muutamien toiminnassa mukana olevien naisten tiimoilta ei varsinaista naisryhmän toimintaa syntynyt. Stadian kahden toimintaterapeuttiopiskelijan toimesta suunnitelmissa oli perustaa naisryhmä, jonka toiminnasta olisivat myös tehneet päättötyönsä, mutta homma kariutui siinäkin rekrytoinnin hankaluuteen. Naiset ovat toimineet tavalliseen tapaan perinteisten toimintaryhmien mukana. 3. Atk ryhmä Atk ryhmän toiminta ei saanut ilmaa siipiensä alle. Kiinnostuneet olivat harvassa. Ryhmän ohjaajana toimineen Jorma Jokisen tilalle ei hänen poismenonsa jälkeen ilmaantunut asiasta kiinnostunutta ja tarvittavat taidot omaavaa henkilöä. Myös asukastalon toimintatilojen puuttuminen loppuvuodesta aiheutti sen, ettei atk ryhmän toiminta toteutunut suunnitellulla tavalla. 4. Kulttuuriryhmä Yhdistyksen tarjoama kulttuuritoiminta painottui vuoden aikana pääasiassa elokuviin. Elokuvissa käytiin katsomassa mm. Perikato, Lentäjä, Be Cool, Mr @ Mrs Smith, Kuokkavieraat, Harry Potter ja liekehtivä pikari. Näyttelyissä käytiin katsomassa Helsingin dramaattiset vaiheet -näyttely ja Risto Jarvan valokuvia näyttely. Museossa käytiin katsomassa Maya II - Kadonneen kaupungin arvoitus -näyttely 5. Ruokaryhmä
4 Yhdistys toteutti perinteeksi muodostuneeseen tapaansa ruokaperjantaita asukastalossa maaliskuun loppuun asti. Asukasaamujen ja siten ruokaperjantaiden toteuttaminen loppui kun perinteinen ja hyvä yhteistyö Herttoniemenrannan diakonin, asukastalon ja yhdistyksemme tiimoilta loppui asukastalon toiminnanjohtajan päätökseen olla antamatta yhdistykselle toiminta-aikaa talossa. Yhdyskuntatyöntekijän puuttuminen perinteisestä nelikosta myös osaltaan torpedoi tilanteen lopullisesti. Ruokaperjantai oli ollut pääasiassa yhdistyksemme harteilla hyvästä yhteistyöstä huolimatta. Pääasiassa yhteistyö oli toteutunut rahallisella tasolla. Yhdistys toteutti kesäaikaan omat ruokaperjantait Vartiosaaren mökillä. 6. Liikuntaryhmä Yhdistys toteutti vuoden mittaan monenlaista liikuntatoimintaa. Uimassa käytiin ja keilausta harrastettiin viikoittain. Biljardia ja minigolfiakin pelattiin, sienestämässä käytiin. Kesäaikaan Vartiosaaren mökki erilaisine mahdollisuuksineen tarjosi toiminnassa mukana oleville liikuntamahdollisuuksia: petankkia, mölkkyä, piknikkejä, uintia, patikointia luonnossa, toimintaa viherpalstalla. 7. Mökkiryhmä Mökkiryhmän toimintana oli ylläpitää yhdistyksen Vartiosaaressa sijaitsevaa Trissan mökkiä. Ryhmän vastaavaksi oli valittu Matti Wallgren. Vuoden aikana mökkiä ehostettiin. Päätalon alapohja puhdistettiin homehaittojen ehkäisemiseksi. Talon alta kuljetettiin kottikärrylasteittain vanhaa purua pois. Toteamus oli, että talo tarvitsisi perusteellisen pohjaremontin, mutta siihen ei yhdistyksellä ollut taloudellisia resursseja. Mökkitoimintaan kuului myös saunomista, polttopuutalkoita, erilaisia ulkopelejä, kalastusta ja aina perjantaisin ruoanlaitto. Syksyllä yhdistys sai kaupungin kiinteistövirastolta hakemansa tarvikkeet piharakennuksen remontointiin. Remontointi aloitettiin myöhään syksyllä. Taloon saatiin pitävä katto talven varalle. Piharakennuksen remontointi suoritetaan loppuun vuonna 2006. 8. Veneryhmä Veneryhmän vetäjänä toimi Heikki Elki. Veneryhmä toteutti yhdistyksen tarvitsemat kuljetukset Vartiosaaren mökille kesäaikana kolmesti viikossa sekä lisäksi tarvittavat kuljetukset puutarhapalstalle. Veneryhmä myös järjesti yhdistyksen retket Helsingin lähisaariin sekä mm. Vartiosaari päivien venekuljetukset.. 9. Puutarharyhmä Puutarharyhmän vetäjänä toimi Tom Forsman. Ryhmä viljeli Vartiosaaren puutarhapalstaa. Kasvukauden sato oli varsin runsas. Kurpitsat olivat jättimäisiä ja lanttua saatiin enemmän kuin tilattiin. Punajuuret olivat pääasiassa joutuneet saaren jäniksien järsimiksi ja näin ollen hylättiin ihmisravinnoksi kelpaamattomina. Ryhmän toimintaan osallistui kevään, kesän ja alkusyksyn aikana lukuisa määrä eri ihmisiä. Puutarhatoiminta on raskasta, mutta antoisaa luonnossa tapahtuvaa hyötyliikuntaa. 10. Varainhankintaryhmä Yhdistys hankki varoja tekemällä sosiaalitoimen tilauksesta muuttoja, antamalla pakkausapua ja tekemällä rakennussiivousta. Yhdistyksen perinteinen kalenteri jäi kertomusvuonna julkaisematta taiteellis-taloudellisten syiden vuoksi. Omia talkoita järjestettiin mökin ja veneen rakentamisessa.
5 Yhdistys vastaanotti lahjoituksena talonpoikaisrokokoo kaluston. Opiskelijat Yhdistyksen toiminnassa oli kertomusvuonna mukana opiskelijoita sekä Stadiasta että Diakonissalaitokselta. Stadian kahden toimintaterapeuttiopiskelijan tarkoituksena oli tehdä päättötyönsä naisryhmän toiminnasta, mutta hanke kuivui kokoon rekrytoinnin hankaluuden ja siten aikapulan vuoksi. Diakonissalaitoksesta olivat opintojensa ensimmäisellä harjoittelujaksolla kaksi lähihoitajaopiskelijaa tutustumassa yhdistyksen toimintaan kolmen viikon ajan. Hankkeet ja projektit Nuorten mielenterveyskuntoutujien tukitalo Koivulatalo valmistui kertomusvuonna. Yhdistyksemme oli alunalkujaan suunnittelemassa talon toimintaa yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran kanssa. Yhdistyksen oli tarkoitus toteuttaa talossa ryhmämuotoista tukihenkilötoimintaa. Talon henkilökunnan linjausten vuoksi yhdistyksemme osa talon toiminnassa ei kertomusvuonna toteutunut, vaikka tukihenkilökoulutukseen saatiin väkeä. Koulutus järjestettiin toukokuun lopulla. Kouluttajina toimi Hyvinkään Seudun Mielenterveysseurasta asumisen tukitoiminnan projektityöntekijä ja vastaava tukihenkilö. Koulutuksen läpäisi kolme henkilöä. Suomen mielenterveysseuran Kaverit Mukaan -välittäjäorganisaatiohanke ja siten yhdistyksemme Ankkurit Ylös-projekti päättyi kertomusvuoden lopussa. Osallistujat projektin toimintaan tulivat pääosin Kivikon alueelta. Ankkurit Ylös hanke oli yhdistyksemme kannalta menestys. Toimintaryhmiä syntyi, ryhmiin osallistujat voimaantuivat, vapaaehtoisia koulutettiin. Kaikenkaikkiaan ryhmiä järjestettiin kolme. Vapaaehtoisia ryhmänohjaajia koulutettiin viisi. Koulutettuina ryhmänohjaajina toimivat Rafael Lehtinen, Riitta Kumpulainen, Vera Survo, Marja-Leena Joki ja Eeva- Riitta Hirvonen. Yhdistyksemme toimii edelleen LAKU -projektissa (Laadukasta Kulttuuria Vapaaehtoistyöhön). LAKU projektissa etsitään uusia keinoja laadukkaan vapaaehtoistyön järjestämiseen. Hallinto, jäsenet ja edustukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 29.3. ja syyskokous 9.12. Hallitus kokoontui kuusi kertaa. Hallituksen jäseninä toimivat: Jari Hartikainen, pj., Heikki Elki, vpj., Erkki Heiskanen, Hillevi Komi, Matti Wallgren, Rafael Lehtinen. Varajäseninä olivat: Margarita Elki, Jarmo Hokkanen, Riitta Kumpulainen. Taloudenhoitajan tehtäviä hoiti hallituksen ulkopuolelta Pertti Saarimaa. Tilintarkastajina toimivat Jaakko Hietaharju ja Lassi Rajamäki sekä heidän varamiehinään Jaana Forsman ja Risto Lunkka. SMS:n järjestöpäiville Tampereella osallistuivat Jari Hartikainen, Kari Väisänen ja Pertti Saarimaa. Yhdistyksen edustajana Asukastalo Ankkurin hallituksessa oli Mare Ruokonen ja Vartiosaariseurassa Matti Wallgren. Jari Hartikainen oli SMS:n liittovaltuuston varajäsen. Yhdistyksen toiminnanohjaajana toimi Raimo Kohvakka ajalla 17.tammikuuta 16. syyskuuta. Kuntouttavassa työtoiminnassa olivat Heikki Elki ja Margarita Elki.
6 Vuoden vaihteessa jäseniä oli 72. Tiedotus Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin jäsenkirjeillä, yhdistyksen kotisivuilla ja keväällä Ankkurin ilmoitustaululla. Yhdistyksen webmaster Jouni Saarelainen loi keväällä verkkosivuille uuden, keveämmän ilmeen. Yhdistys myös säästi pitkän pennin vaihtamalla toukokuussa nettisivujen palveluntarjoajaa. Tukihenkilökoulutuksesta järjestettiin keväällä lehti-ilmoituskampanja Helsingin Alueuutisissa. Talous Yhdistyksen talous perustui jäsenmaksuihin, omatoimiseen varainhankintaan sekä avustuksiin. Avustuksia saatiin kaupungin sosiaalilautakunnalta ja Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnalta sekä Suomen Mielenterveysseuralta. Yksityiskohtaisemmin yhdistyksen taloudellinen toiminta ilmenee erillisestä tilinpäätöksestä.