YhdYsvaltojen PoLiittinen järjestelmä Itsenäisyys julistus Perustus laki Kongressi Presidentti Osa valtiot Oikeus järjestelmä Vaalit Puolueet Suomi AmerikkA YhdiStYSten Liitto Suomi AmerikkA YhdiStYSten Liitto r.y. www.sayl.fi 1
demokraattinen suunnan näyttäjä amerikan yhdysvallat on maailman merkittävin maa, onpa mittarina sitten politiikka, talous, tiede tai kulttuuri. yhdysvaltojen presidentin vaikutusvalta ulottuu pitkälle maan rajojen ulkopuolelle. yhdysvaltojen kongressin edustajainhuoneen ja senaatin päätöksiä seurataan tarkoin kaikkialla maailmassa. Liittovaltion lait koskevat koko maata, ja kaikissa osavaltioissa on myös oma lainsäädäntönsä. Haluamme tässä esitteessä avata yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän keskeisiä osia. tavoitteemme on, että sinä, arvoisa lukija, ymmärrät esitteen luet tuasi paremmin maan päätöksen tekoa ja seuraat suuremmalla asiantuntemuksella uutisointia yhdysvaltojen politiikasta ja yli 300 miljoonan amerikkalaisen elämästä. antoisia lukuhetkiä! Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto Kustantaja suomi-amerikka Yhdistysten Liitto r.y. mechelininkatu 10 a, 00100 Helsinki Puh. (09) 4133 3700 sayl@sayl.fi www. sayl.fi www.facebook.com/ suomiamerikkayhdistystenliitto Puheenjohtaja jukka Valtasaari toiminnanjohtaja Laura noreila american Resource Center (amerikka-kirjasto) fabianinkatu 30 (PL 53), 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 24048 arc@usembassy.fi http://finland.usembassy.gov/ arc.html 2 teksti eero kitunen (s. 4 20) ja Birger Holm (s. 3) taitto nanna särkkä Paino Painoyhtymä oy tämän esitteen kopioiminen tai julkaisukäyttö ilman kustantajan lupaa on kielletty kaikissa muodoissa. neuvottelemme mielihyvin asiasta tarvittaessa. esite perustuu syksyn 2012 tietoihin. suomi-amerikka yhdistysten Liitto ei ota esitteessä kantaa poliittisiin kysymyksiin. kiitämme ulkoasiain ministeriötä ja yhdysvaltain suomensuurlähetystöä tuesta esitteen toteuttamisessa. Dan MOOre / IstOCKPhOtO CraIg COzart / IstOCKPhOtO Vuonna 1776 hyväksytty itsenäisyysjulistus on yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän perusta, sillä se antoi suunnan tulevalle perustuslaille. thomas Jeffersonin kirjoittamassa julistuksessa Pohjois-amerikan yhdysvallat mainittiin ensimmäisen kerran. siinä uudelta valtiolta edellytettiin omana aikanaan ja myöhemmilläkin mittareilla poikkeuk sellista demokraattisuutta. julistuksen allekirjoittajat edustivat kolmeatoista hyväksymishetkellä englannin kanssa vapaussodassa ollutta Pohjoisamerikan siirtokuntaa. julistuksen päätarkoituksena oli perustella siirtokuntien väestöille emämaasta irtautumisen syyt ja tehdä siirtokunnista itsenäisiä valtioita. kun vapaussota päättyi vuonna 1783 siirtokun tien voittoon, yhdysvallat oli valtio liitto. federalisten toive liittovaltiosta toteutui yhdysvaltojen uuden perustuslain tultua voimaan vuonna 1789. uusi perustuslaki noudatti itsenäisyysjulistukseen kirjattuja tasavaltalaisia periaatteita. sisällissodan aikana vuonna 1863 pitämässään Gettysburgin puheessa presidentti Abraham Lincoln määritteli kansakunnan tarkoituksen vetoamalla itsenäisyysjulistukseen: yhdysvaltalaisuudessa on kysymys itsenäisyysjulistuksessa esitettyjen periaatteiden toteuttamisesta, ja tarvittaessa niiden vuoksi on jopa kuoltava. itsenäisyysjulistus Pidämme itsestään selvinä totuuksina, että kaikki ihmiset on luotu samanarvoisiksi ja että heidän Luojansa on lahjoittanut heille tiettyjä luovuttamattomia oikeuksia, joihin kuuluvat elämä, vapaus ja onnen tavoittelu. Hallitukset muodostetaan ihmisistä, joiden valta perustuu hallittujen suostumukseen. Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää juhlitaan 4. heinäkuuta, joka on itsenäisyysjulistuksen hyväksymis päivä. Lisätietoja itsenäisyysjulistuksesta www.archives.gov/exhibits/charters/declaration.html www.ushistory.org/declaration 3
PeruStuSLAki YhdYsVaLtojen PeRustusLaKi on ollut voimassa vuodesta 1789 ja pysynyt perusteiltaan muuttumattomana. se sai vaikutteita magna Carta -säädöskokoelmasta, jolla rajoitettiin englannin kuninkaan valtaa 1200-luvulta lähtien, sekä 1700-luvun eurooppalaisen valistuksen vapaamielisistä ajatuksista. Perustuslaki laadittiin alun perin koskemaan kolmeatoista englannista itsenäistynyttä osavaltiota ja sitä mukaa, kun uusia osavaltioita on liittynyt yhdysvaltoihin, perustuslain vaikutus on laajentunut. sisällön perusteella perustuslaki on jaettu seitsemään artiklaan, jotka selvittävät lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan valta oikeuk sien lisäksi liittovaltion ja osavaltioiden valtaoikeudet. ne kertovat myös, miten perustuslakia voidaan muuttaa ja miten perustuslaki vahvistetaan. Vallankäyttäjät Perustuslaki määrittelee yhdysvallat liittovaltioksi, jossa on tasavaltainen hallitusmuoto. Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen kongressi, toimeen panovaltaa presidentin johtama hallitus ja ylin- Alkuperäinen perustus laki on esillä kansal li s - arkistossa Washington D.C.:ssä. tä tuomiovaltaa korkein oikeus. korkein oikeus valvoo perustuslain noudattamista ja lainsäädäntö työtä. se ratkaisee myös mahdolliset erimielisyydet perustuslain tulkinnasta ja voi kumota kongressin tai presidentin päätökset. Perustuslain muuttaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. ensiksi muutosesitys edellyttää kongressien molemmissa kamareissa 2/3:n kannatusta. tämän jälkeen muutosesityksestä tulee lainvoimainen, kun se saa kannatuksen 3/4 osavaltioista. muutosesitys rau keaa, jos se ei vuoden kuluessa saa tarvittavaa kannatusta osavaltioissa. Bill of Rights ja muut lisäykset Perus tuslakiin on hyväksymisen jälkeen tehty ajan vaatimia lisäyksiä. kymmenen ensimmäistä lisäystä, Bill of Rights, säädettiin vuonna 1791, ja ne koskevat yksityisen kansalaisen suojaa, puhe- ja painovapautta, uskonnon vapaut ta, liikkumis- ja kokoontumisvapautta, yksilön oikeussuojaa sekä liittoval tion vallan rajoja. muita merkittäviä lisäyksiä ovat esimerkiksi orjuuden lakkauttaminen vuonna 1865 ja naisten äänioikeus vuonna 1919. PeRustusLain aatteelliset PeRiaatteet James Madison luonnosteli perustuslain ja oli yksi allekirjoittajista. Yhdys valtojen perustuslaki on vanhin maailmassa. tasavaltainen hallitusmuoto Poliittinen valta on peräisin kansalta ja päätöksenteko perustuu edustukselliseen demokratiaan. Federalistinen hallinto Liittovaltiossa valta on jaettu keskusvallan ja osavaltioiden hallinnon välillä. Vallan kolmijako Valtiollinen valta jaetaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. nämä ovat riippumattomia toisistaan, mikä estää vallankäytön keskittymisen. Vallankäytön tasapainottaminen Valtiovallan käyttäjät eivät kuitenkaan toimi täysin oma valtaisesti, esimerkiksi lainsäädäntövalta käyttää myös hieman toimeenpanovaltaa ja toimeenpanovalta hieman lainsäädäntö valtaa. Howard Chandler Christyn (1873 1952) maalaus perustuslain allekirjoittamisesta. Pöydän ääressä seisoo Yhdysvaltojen tuleva ensimmäinen presidentti George Washington, ja etualla istuvat lain allekirjoittajista Alexander Hamilton ja Benjamin Franklin. Lisätietoja PeRustusLaista http://ratify.constitutioncenter.org/constitution www.archives.gov/exhibits/charters/constitution.html www.constitutionday.com 4 5
lawrence JaCKsOn / kongressi YhdYsVaLLoissa on kaksikamarinen, edustajainhuoneesta ja senaatista koostuva kongressi, joka valmistelee ja säätää liittovaltiota koskevat lait. kongressille kuuluu myös presidentin kanssa jaettuja valtaoikeuksia kuten esimerkiksi liikekannallepanon ja sodan julistaminen sekä lainanottaminen ja rahan painaminen. yhdessä korkeimman oikeuden kanssa se valvoo presidentin toimia. 6 1 2 3 4 5 6 LainsäätäMisen Vaiheet Kongressin jäsen tekee lakiesityksen. Kongressi koolla kuulemassa presidentin tiedon antoa vuonna 2009. esitys otetaan käsittelyyn edustajain huoneen tai senaatin komiteassa (sen mukaan kum man jäsen esityksen tekee), jossa kuullaan asian tuntijoita ja esitetään hyväksymistä, hylkäämistä tai muuttamista. 1) yleiskeskustelu, 2) muutosesitysten käsittely ja 3) esityksestä äänestys ensin siinä kamarissa, jossa sen käsittely on alkanut. esitys lähetetään toiseen kamariin (senaattiin/edustajain huoneeseen) hyväksyttäväksi, missä se käy läpi vaiheet 2 ja 3. jos edustajain huoneen ja senaatin hyväksymät esitykset poikkeavat toisistaan, muodostetaan neuvottelu komitea, joka yrittää sovittaa ne yhteen. jos komitea ei pääse yksimielisyyteen, esitys raukeaa. Presidentti vahvistaa lain. Presidentti voi myös käyttää veto-oikeutta ja palauttaa esityksen kongressiin. esitys voidaan hyväksyä presidentin tahdosta huolimatta, mikäli se saa 2/3 kannatuksen kummassakin kamarissa. KonGRessin KaKsi KaMaRia edustajainhuone 435 edustajaa valitaan suoralla kansanvaalilla. edustajien määrä on suhteessa osavaltion asukaslukuun, ja jokaisella osavaltiolla on vähintään yksi edustaja. edustajan toimikausi on 2 vuotta, kaikki paikat valitaan samalla kertaa. edustajan vähimmäisikä on 25 vuotta. Valitsee joukostaan puhemiehen, joka on virkaasteikossa kolmas presidentin ja varapresidentin jälkeen. Komiteat kongressin lainvalmistelukomiteat ovat merkittäviä vallankäyttäjiä. senaatissa on 20 ja edustajainhuoneessa 21 eri lainsäädännön aloihin erikoistunutta komiteaa. senaatissa toimii esimerkiksi energia- ja luonnonvarakomitea, talousarvio- sekä ulko asioidenkomitea. edustajainhuoneessa on esimerkiksi energia- ja kauppakomitea, koulutus- ja työkomitea sekä niin ikään ulkoasioidenkomitea. yleensä komiteat ovat jakautuneet alakomiteoiksi. Lisäksi kongressissa on yhteiskomiteoi ta, joissa on sekä senaatin että edustajainhuoneen jäseniä. tällaisia ovat esimerkiksi verokomitea ja talouskomitea, joka arvioi liittovaltion talouspolitiikkaa. Lisätietoja KonGRessista www.govtrack.us www.house.gov (edustajainhuone) www.senate.gov (senaatti) senaatti 100 senaattoria valitaan suoralla kansanvaalilla. jokaisella osavaltiolla on 2 senaattoria. senaattorin toimikausi on 6 vuotta, kolmasosa paikoista vaihtuu 2 vuoden välein. senaattorin vähimmäisikä on 30 vuotta. Varapresidentti toimii senaatin puheenjohtajana. Jos lakiesitys ei etene komiteassa, sillä ei ole mahdollisuutta tulla hyväksytyksi. PoCKet Veto jos presidentti ei allekirjoita lakiesitystä kymmenen päivän kuluessa, se saa lain voiman. jos kongressi ei kokoonnu näiden kymmenen päivän aikana eikä presi dentti ole allekirjoittanut lakiesitystä, esitys raukeaa. Presidentit voivat hylätä lakeja hienovaraisesti käyttämällä tällaista pocket veto -taktiikkaa esimerkiksi kongressin loma-aikoina tai vaalitauolla. 7
JOe MIChl/IstOCKPhOtO PreSidentti VaLtionPääMies on yhdysvalloissa presidentti, joka valitaan epäsuorilla vaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi. Perustuslaki takaa presidentille laajat valta oikeudet. Hän on valtion päämies, ylin toimeenpanovallan haltija, ulkopolitiikan johtaja ja puolustusvoimien ylipäällikkö. käytännössä hän on myös oman puolueensa johtaja. Paitsi että presidentti vastaa lakien toimeenpanosta, hän vaikuttaa myös lainsäädäntöön. Hän voi jättää vahvistamatta kongressin hyväksymän lain. Lisäksi hänellä on oikeus tarkentaa lakeja ja antaa asetuksia. Presidentin tehtäviin kuuluu lisäksi liittovaltion budjettiehdotuksen laatiminen kongressille. Hänellä on oikeus neuvotella kansainvälisistä sopimuksista ja allekirjoittaa niitä. kansainväliset sopimukset, kuten sodanjulistaminen, vaativat kuitenkin aina senaatin hyväksynnän. Lisäksi presidentti voi armahtaa rikoksesta tuomittuja. hallituksen johtaja Presidentinvaalien jälkeen presidentti valitsee hallituksen eli kabinetin jäsenet, ministerit, ja nimittää heidät virkaansa sen jälkeen, kun senaatti on hyväksynyt kabinetin kokoonpanon. kabinetin tehtävä on Demokraattisten valtioiden johtajista Yhdysvaltojen presidentillä on eniten valtaa. Etelä-Dakotassa sijaitsevaan Rushmore-vuoreen on veistetty vuosina 1927 1941 neljän presidentin kasvot: George Washington (vas.) (1732 1799), Thomas Jefferson (1743 1826), Theodore Roosevelt (1858 1919) ja Abraham Lincoln (1809 1865). toimia presidentin neuvon antajana. ministerit johtavat lisäksi ministeriöitä. He eivät toimi kansanedustajina, koska perustuslaki kieltää kansanedustajia pitämästä liittovaltion virkaa. yhdysvalloissa ei ole pääministeriä, vaan toimeenpanovalta on keskitetty presidentille ja hänen johtamalleen kabinetille. kabinetti on poliittisessa vastuussa presidentille. toisin kuin muissa länsimaisissa demokratioissa, yhdysvaltojen hallitus ei voi saada kansanedustuslaitokselta epäluottamuslausetta. kongressi ja korkein oikeus tosin valvovat presidentin toimia. kongressi voi erottaa presidentin väärinkäytösten vuoksi tai jos tämä on kyvytön hoitamaan virkaansa. suhde kongressiin Presidentin ja kongressin väliset voimasuhteet vaikuttavat paljon presidentin mahdollisuuksiin käyttää valtaansa. jos presidentillä on puolellaan enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, hänellä on paremmat mahdollisuudet toteuttaa poliittisia tavoitteitaan. Vetoamalla arvovaltansa avulla suoraan kongressiedustajiin ja kansalaisiin presidentti saattaa saada tahtonsa läpi, vaikka hänellä ei olisikaan enemmistön tukea kongressissa. Presidentillä on velvollisuus raportoida politiikastaan kongressille ja kansalaisille. jokaisen vuoden alussa presidentti antaa kongressille selvityksen liittovaltion tilasta, minkä yhteydessä hän esittää poliittisen ohjelmansa. Lisäksi hänellä on velvollisuus antaa kongressille selvitys kabinetin käyttämistä varoista. Demokraattipresidentti John F. Kennedy sala murhattiin Dallasissa 22.11.1963. 1980-luvun republikaanipresidentti Ronald Reagan oli ennen poliittista uraa suhteellisen menestynyt näyttelijä Hollywoodissa. CeCIl stoughton, white house / IstOCKPhOtO Vuonna 1800 valmistunut Valkoinen talo on presidentin virka-asunto ja pääasiallinen työpaikka. Lisätietoja PResidentti-instituutiosta http://millercenter.org/president www.whitehouse.gov 8 9
osavaltiot Edustajapaikkojen määrä kongressin edustajainhuoneessa Valitsijamiesten määrä presidentinvaaleissa Alaska Washington 9/12 oregon 5/7 kalifornia 53/55 nevada 3/6 idaho 2/4 utah 3/6 Arizona 8/11 montana Wyoming Colorado 7/9 new mexico 3/5 Pohjois-dakota etelä-dakota nebraska 3/5 kansas 4/6 minnesota 8/10 iowa 5/6 Wisconsin 8/10 missouri 9/10 illinois 19/20 michigan 15/16 indiana 9/11 kentucky 6/8 tennessee oklahoma 9/11 5/7 Arkansas 4/6 Alabama 7/9 mississippi 4/6 teksas 32/38 Louisiana 7/8 new hampshire 2/4 vermont massachusetts 10/11 Georgia 13/16 Pohjois-Carolina 13/15 etelä- Carolina 6/9 new York 29/29 Pennsylvania 19/20 ohio 18/18 Länsivirginia 3/5 virginia 11/13 Florida 25/29 maine 2/4 rhode island 2/4 Connecticut 5/7 new Jersey 13/14 delaware maryland 8/10 Washington D.C. havaiji 2/4 Osavaltiot ja niiden edustaja paikkojen määrä kongressin edustajainhuoneessa (ensimmäinen luku) sekä valitsijamiesten määrä presidentinvaaleissa (toinen luku). Pääkaupunki Washington D.C. ei kuulu mihinkään osavaltioon vaan muodos taa Columbian piirikunnan, jolla on yksi jäsen edustajainhuoneessa ja kolme valitsijamiestä presidentinvaaleissa. YhdYsVaLLat on jaettu 50 hallinnolliseen osavaltioon. osavaltiot ovat omilla toimialueillaan riippumattomia liittovaltiosta. niillä on omat lakinsa ja oikeusjärjestelmänsä. osavaltiot ja paikallishallinto vaikuttavat liittovaltiota enemmän kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Liittovaltion hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat esimerkiksi perustuslain toteuttaminen, yleisen hyvinvoinnin kehittäminen ja ulkosuhteiden hoitaminen. osavaltiot taas vastaavat arkielämää ohjaavasta lainsäädännöstä, joka liittyy esimerkiksi paikallishallintoon ja poliisitoimeen sekä avioliittoihin ja alkoholin saatavuuteen. Lakeja säätävät vaaleilla valitut parlamentit. korkein viranomainen on vaaleilla valittu kuvernööri. yhdysvaltoihin kuuluu erillis alueita kuten amerikan samoa, midwaysaaret, yhdysvaltain neitsytsaaret, Columbian piiri- kunta (washington d.c.) ja Puerto rico. erillisalueiden edusta jien äänioikeutta edustajainhuoneessa on rajoitettu. Piirikunnat osavaltiot jakautuvat yhteensä yli kolmeen tuhanteen piirikuntaan, jotka edelleen jakautuvat kuntiin. osavaltiot päättävät piirikuntien ja kuntien valta oikeuksista. Piirikunnat vastaavat esimerkiksi infrastruktuurista, poliisista, palokunnasta, hätäpalveluista, terveydenhuollosta ja puistoista. suurimmat niistä huolehtivat lisäksi lentokentistä, satamista, rannoista ja oikeuspalveluista. jokaisessa piirikunnassa yhteisistä asioista päättää vaaleilla valittu valtuusto. Lisätietoja osavaltioista www.50states.com www.infoplease.com/states.html www.nationalatlas.gov Jokaisella osavaltiolla on oma lippu. Tässä asukasluvultaan kolmen suurimman, Kalifornian, Teksasin ja New Yorkin liput. 10 11
henkilö on syytön siihen asti, kun tuomio istuin on todennut hänet syylliseksi. yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä noudattaa tätä roomalaisen lain periaatetta. syylliseksi tuomittu voi valittaa tuomiostaan ylempään oikeusasteeseen. yhdysvaltalainen käytäntö on, että jos tuomio istuin toteaa henkilön syyttömäksi, syyttäjä ei voi valittaa tuomiosta. toinen erityispiirre on kuolemanrangaistus, joka on voimassa 33 osavaltiossa. Korkein oikeus oikeusjärjestelmän rakenne KoRKein oikeus Liittovaltiotaso osavaltion korkein oikeus Korkein oikeus sijaitsee Washington D.C.:ssä Capitol Hillillä, joka on liittovaltion hallinnollinen keskus. yhdysvaltojen ylin tuomioistuin on korkein oikeus. Presidentti nimittää korkeimman oikeuden jäsenet: puheenjohtajana toimivan ylituomarin ja kahdeksan jäsentuomaria. korkein oikeus voi ottaa käsittelyyn alemmissa tuomioistuimissa tehtyjä ratkaisuja arvioidakseen niiden oikeellisuutta. Vain pieni osa sille vuosittain tulevista useista tuhansista esityksistä otetaan käsittelyyn. korkein oikeus käsittelee vain kansalaisia laajalti koskevia asioita, ja sen päätökset liittyvätkin usein suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten terveydenhoitoon, aseenkanto-oikeuteen ja siirtolaisuuteen. korkein oikeus tarkastaa, ovatko kongressin ja osavaltioiden säätämät lait ja presidentin antamat asetukset perustusoikeusjärjestelmä Vetoomustuomioistuin aluetuomioistuin alioikeus erityistuomioistuin osavaltiotaso wikimedia JOsePh C. JustICe Jr / IstOCKPhOtO lain mukaisia. se voi mitätöidä ne, jos ne ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. muut liittovaltion tuomioistuimet toimivat korkeimman oikeuden alaisina. yhdysvallat on jaettu yhteentoista oikeuspiiriin, joissa kussakin toimii vetoomustuomioistuin. ne käsittelevät aluetuomioistuimien tekemiä päätöksiä. aluetuomioistuimia on yhteensä 95. osavaltioiden tuomioistuimet osavaltiolla on oma tuomioistuinjärjestelmänsä, joka koostuu osavaltioin korkeimmasta oikeudesta ja sen alioikeuksista ja erityistuomioistuimista, joita ovat esimerkiksi liikenneoikeus ja nuoriso-oikeus. useissa osavaltioissa on lisäksi käytössä niin sanottuja pienten korvausten tuomio istuimia, jotka käsittelevät vain korvauskysymyksiä ja joissa korvausvaatimus rajoittuu 5 500 dollariin. niiden käsittelemät oikeustapaukset liittyvät usein esimerkiksi kaupankäynnin epäselvyyksiin. Lisätietoja oikeusjärjestelmästä www.supremecourt.gov www.uscourts.gov Jos tuomioistuin toteaa henkilön syyttömäksi, syyttäjä ei voi valittaa tuomiosta. VaLaMiehistö Päätöksen syyllisyydestä tai syyttömyy destä rikos oikeudellisissa asiois sa tekee jury eli valamiehistö, joka koostuu 12 maallikko jäsenestä ja joka valitaan kutakin oikeus tapausta varten erikseen. sen on oltava päätöksessään yksimielinen. Vala miehet seuraavat oikeuskäsittelyä mutta eivät osallistu sen kulkuun eivätkä voi vaikuttaa rangaistuksen ankaruuteen. takuut Lähes kaikissa osavaltioissa on käytössä takuusummajärjestelmä, tosin sen säännökset vaihtelevat osavaltioittain. yhteisenä periaat teena on, että pidätetty pääsee vapaaksi maksaessaan tuomarin määrittelemän takuusumman. tarkoituksena on parantaa syytetyn mahdollisuuksia järjestää puolustuksensa. tavallisesti takuusumma on korkea suhteessa pidätetyn tulotasoon. järjestelmä ei koske murhasta syytettyjä eikä henkilöitä, jotka voivat olla vaaraksi yhteiskunnalle tai joiden kohdalla on perusteltua epäillä, etteivät he saavu oikeuskäsittelyyn. antagain/istockphoto 12 13
vaalit jokaisella 18 Vuotta täyttäneellä yhdysvaltain kansalaisella on ääni oikeus. kansalaisia ovat ne, jotka ovat syntyneet yhdysvaltojen alueel la tai saaneet kansalaisuuden hakemuksen perusteella. Voidakseen äänestää jokaisen äänioikeutetun on rekisteröitävä itsensä paikalliseen äänioikeus rekisteriin. kaikkia vaaleja koskeva virallinen vaalipäivä on marraskuun ensimmäistä maanantaita seuraava tiistai. Presidentti ja varapresidentti valitaan joka neljäs vuosi. Presidentin vaalien yhtey dessä pidetään kongressin jäsenten vaalit. samanaikaisesti valitaan osavaltioiden kuvernöörit ja parlamenttien jäsenet sekä paikallishallinnon edustajat. niin sanotuissa välivaaleissa valitaan vain kongressin ja osavaltioiden edustajia. ääni oikeutettu voi antaa äänensä erilaisiin poliittisiin tehtäviin valittaville henkilöille aina presidentistä paikalliseen sheriffiin. äänestettä vien henkilöiden lukumäärä voi olla jopa yli kymmenen. tämän vuoksi yhdysvalloissa käytetään äänestyskoneita. osavaltioissa on mahdollisuus joskus äänestää henkilövalintojen lisäksi myös voimassaolevan lain kumoamisen puolesta tai arkisemmista asioista kuten liikennejärjestelyistä. Kongressivaalit kongressivaalit ovat suora kansanvaali, joka järjestetään kahden vuoden välein. Kaikki vaalit pidetään marraskuun ensimmäistä maanantaita seuraavana tiistaina. Ensimmäisissä televioiduissa presidentinvaaleissa vuonna 1960 olivat vastakkain demokraattien John F. Kennedy (vas.) ja republikaanien Richard Nixon. Televisioväittelyitä on pidetty ratkaisevina tasaväkisen vaalin kääntymisessä Kennedyn voitoksi. kussakin vaalissa vaihtuu koko edustajainhuone ja kolmasosa senaatista. edustajainhuonevaaleissa yhdysvallat jakautuu 435 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan yksi edustaja. Vaalipiirien rajat määräytyvät kunkin osavaltion sisällä asukasluvun mukaan. jokaisella osavaltiolla oikeus yhteen edustajainhuonepaikkaan, loput paikat jaetaan asukasluvun suhteessa. ehdokkaan on oltava vähintään 25-vuotias, ja hänen on täytynyt olla yhdysvaltojen kansalainen vähintään seitsemän vuotta. senaatinvaaleissa kukin osavaltio muodostaa yhden vaalipiirin. jokaisesta vaalipiiristä valitaan kaksi senaattoria. ehdokkaan on oltava 30-vuotias, ja hänen on täytynyt olla yhdysvaltojen kansalainen vähintään yhdeksän vuotta. Presidentinvaalit Presidentinvaaleissa ehdokkaan on oltava vähintään 35-vuotias syntyperäinen yhdysvaltojen kansalainen, joka on asunut yhdysvaltojen alueella vähintään 14 vuotta. istuva presidentti ei saa asettua kolmea peräkkäistä kertaa presidenttiehdokkaaksi. Presidentti- ja varapresidenttiehdokkaan valitsee puoluekokous. kukin puolue valitsee edustajansa puoluekokoukseen omien sääntöjensä ja osavaltioiden lakien mukaisesti. osavaltioiden edustus puoluekokouksessa on suhteessa niiden asukaslukuun. osavaltioiden menetel- MatthIas haas / IstOCKPhOtO Vuonna 2008 presidentinvaalien noin 231 000 000 ääni oikeutetusta lähes 62 % antoi äänensä. Vuoden 2010 kongressivaaleissa äänestysaktiivisuus oli 41 %. VaRaPResidentti Presidenttiehdokas nimeää itselleen varapresidenttiehdokkaan. ehdokkaiden on täytettävä samat kriteerit. Poliittisissa mieli piteissä he usein eroavat toisistaan, jotta he yhdessä vetoaisivat mahdollisimman moneen äänestäjään. Varapresidentti on arvoasteikossa toinen liittovaltion hallinnossa. Hänestä tulee presidentti toimessa olevan presidentin kuollessa, erotessa tai tullessa erotetuksi. kansalaisten äänestämät valitsijamiehet valitsevat presidentin lisäksi varapresidentin. äänet lasketaan kongressin yhteisistunnossa. mikäli kukaan ehdokkaista ei saa enemmistöä, senaatti valitsee varapresidentin kahdesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta. 14 15
16 Al Gore sai vuoden 2000 presidentinvaaleissa yli 500 000 ääntä enemmän kuin George W. Bush, mutta hävisi vaalit, koska hänellä oli viisi valitsijamiestä vähemmän kuin vastaehdokkaallaan. Presidentin valitsevat lopulta 538 valitsijamiestä. mät edustajiensa valitsemiseksi vaihtelevat, useimmissa järjestetään esivaalit. yhdysvaltojen presidentin valitsee kansanäänestyksellä valittujen 538 valitsijamiehen kokous, joka järjestetään vaalivuoden joulukuun 17. päivä. Vaalien tulos julistetaan senaatin ja edustajainhuoneen yhteisistunnossa seuraavan vuoden tammikuun 6. päivä. Valittu presidentti astuu virkaansa tammikuun 20. päivänä ja aloittaa toimikautensa vannomalla virkavalan kongressirakennuksen portailla was hington d.c.:ssa. Presidentinvaaleissa on siis käytössä epäsuora vaalitapa: kansalaiset äänestävät oman osavaltionsa valitsijamiestä, joka sitoutuu äänestämään tiettyä ehdokasta. Presidentinvaalien ehdokas, joka saa enemmistön osa valtion valitsijamiesäänistä, saa kaikki osavaltion valitsijamiesäänet. tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava enemmistö valitsijamiesäänistä eli vähintään 270. mikäli kukaan ehdokkaista ei saa tarvittavaa enemmistöä, edustajainhuone valitsee presidentin. muutaman kerran eniten ääniä kerännyt ehdokas on saanut vähemmän valitsijamiehiä ja hävinnyt vaalit. näin kävi esimerkiksi vuonna 2000, jolloin demokraattiehdokas Al Gore hävisi republikaanien George W. Bushille. Lisätietoja VaaLeista www.electionresources.org/us www.livingroomcandidate.org http://uselectionatlas.org www.usa.gov/citizen/topics/voting.shtml spirit Of america / shutterstock YhdYsVaLLoissa on monipuoluejärjestelmä, joka on käytännössä muodostunut kaksipuoluejärjestelmäksi. Puolueet ovat ensi sijassa vaaliorganisaatioita. Hallitsevat puolueet ovat demokraattinen ja republikaaninen puolue. republikaaneja pidetään arvomaailmaltaan konservatiivisempina, demokraatteja taas liberaalimpina. tämä ideologinen jako ei kuitenkaan ole aina selvä. 1800-luvulla puolueiden ideologiat olivat nykypäivän nähden jopa vastakkaisia. suurissa puolueissa puheenjohtajalla ei ole näkyvää julkista roolia vaan hän on usein hallinnollinen johtaja, joka vastaa suhdetoiminnasta ja varainkeruusta. Puolueen poliittinen komitea määrittelee puolueen poliittisen linjan. Kolmannet puolueet Pieniä, niin sanottuja kolmansia puolueita on kymmenittäin, ja ne toimivat pääosin paikallisella tasolla. Pienpuolueet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: yhtä asiaa tai ideologiaa edistävät, kuten kieltolakia ajanut liike, suurista puolueista irtautuneet mielipide ryhmittymät, kuten theodore rooseveltin johdolla vuonna 1912 syntynyt progressiivinen puolue, suosittujen presidentti ehdokkaiden ympä rille syntyneet, kuten ross Perot n kan nattajien puolue 1990- luvulla. PuoLueet Yhdysvalloissa toimii myös muun muassa libertaristinen, vihreä ja kommunistinen puolue. Aasi on ollut demokraattisen puolueen tunnuksena, kuten tässä poliittisessa pilakuvassa (Harper s Weekly, 19.1.1870). 17
Kolmannet puolueet häviävät väistämättä suurille puolueille, koska ne eivät pysty hankkimaan yhtä paljon rahoitusta. amerikansuomalaiset YhdYsVaLtojen PoLitiiKassa John morton (1724 1777) toimi Pennsylvanian valtuuskunnan jäsenenä siirtokuntien kongressissa, joka hyväksyi yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen heinäkuussa 1776. morton, joka oli suhtautunut epäillen itsenäistymiseen, äänesti valtuuskunnassa julistuksen puolesta. itsenäisyyden kannattajat voittivat yhdellä äänellä. näin ollen Pennsylvania antoi kongressissa äänen itsenäisyysjulistukselle, joka lopulta hyväksyttiin yksimielisesti. emil hurja (1892 1953) nousi demokraattien puoluetoimiston päällikön paikalta puolueen virkaatekeväksi puheenjohtajaksi vuonna 1932. 1920-luvulla suomalaistaustaiset muodostivat vahvan ryhmän yhdysvaltojen kommunistisessa puolueessa. toisen maailmansodan jälkeen puo lueen huipulle nousi moskovassa opiskellut Arvo kustaa hallberg eli Gus hall (1910 2000), joka toimi puolue sihteerinä ja presidenttiehdokkaana vuosina 1972, 1976, 1980 ja 1984. William A. niskanen (1933 2011) toimi presidentti ronald reaganin talouspoliittisena neuvonantajana vuosina 1981 1985. Vapaata markkinataloutta kannattanut niskanen vaikutti merkittävästi yhdysvaltojen talouspolitiikan liberalisoimiseen. Lisätietoja PuoLueista www.democrats.org (demokraatit) www.gop.com (republikaanit) kolmansillakin puolueilla voi olla paljon vaikutusvaltaa. ne tuovat uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun ja siten ohjaavat yleistä mielipidettä. suuriin puolueisiin tyytymättömät voivat löytää niistä itselleen vaihtoehdon. kolmannet puolueet voivat myös vaikuttaa vaalien lopputulokseen. esimerkiksi vuoden 2000 presidentinvaaleissa vihreän puolueen ralph nader saattoi auttaa George W. Bushia voittamaan floridan valitsijamiesten ratkaisevat äänet viemällä ääniä Al Gorelta. kolmansien puolueiden menestystä vaikeuttaa vaalijärjestelmä: kustakin vaalipiiristä valitaan edustajainhuoneeseen vain yksi edustaja. niiden olisi siis kerättävä enemmän ääniä kuin suurpuolueet. Emil Hurja Timelehden kannessa vuonna 1936. gyi nsea / IstOCKPhOtO koulutus turvallisuus terveydenhoito talous demokraatit perustettu 1828 uusia työpaikkoja luodaan lopettamalla yritysverotuksen porsaanreiät, tarjoamalla verohelpotuksia pienyrittäjille, investoimalla puhtaaseen energiatuotantoon ja parantamalla infrastruktuuria. maaliskuussa 2012 presidentti obama toteutti sen, mitä demokraatit ovat yrittäneet lähes vuosisadan ajan: terveydenhoito on tarjolla kaikille amerikkalaisille. keskitymme torjumaan terrorismia kaikkialla maail massa. tämä edellyttää tiedusteluyhteis työtä ja tietojen vaihtoa liittolaistemme kanssa. jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus tavoitella amerikkalaista unelmaa. koulutus on amerikan tulevaisuuden kannalta polttavin teema taloudessa. Barack Obaman valinta presidentiksi vuonna 2008 oli merkittävä etappi tasa-arvokehityksessä orjuuden lak kaut tamisen ja 1960-luvun kansalais oikeus - liikkeen ohella. RePuBLiKaanit perustettu 1854 uskomme amerikkalaiseen vapaaseen markkina talouteen. Liitto valtio ei saa kontrolloida teollisuutta eikä vaikuttaa markkinoihin. kannatamme uudistuksia, jotka vähentävät kustannuksia ja takaavat amerikkalaisten ansaitseman laadukkaan hoidon. Vastustamme valtiojohtoista terveydenhoitoa. sotilaallinen voima on rauhan tae. kestävä rauha perustuu vapauteen ja haluun puolustaa sitä. kotimaata puolustetaan torjumalla kansainvälistä terrorismia. on tärkeää, että oppilaat saavat kykyjensä mukaista opetusta. Vanhempien on saatava lähettää lapsensa haluamaansa kouluun. Ensimmäisen republikaani presidentin Abraham Lincolnin (1861 1865) ansiosta orjuus lakkautettiin. lähteet: PuOlueIDen Internet-sIVut www.democrats.org Ja www.gop.com (27.8.2012). 18 19
Kannen KuVat: eray haciosmanoglu & leslie BanKs & KatrIn solansky / IstOCKPhOtO Yhdysvaltojen lipun 13 vaakaviivaa kuvaavat siirtokuntia, jotka julistautuivat itsenäisiksi vuonna 1776. Sinisen kentän 50 tähteä kuvaavat nykyisiä osavaltioita. Etukannessa on Yhdys valtojen kongressi rakennus, United States Capitol. tule amerikan-ystäväksi! suomi amerikka yhdistysten Liitto r.y. (sayl) on vuonna 1943 perustettu suomen ja yhdysvaltain välinen ystävyysjärjestö. Poliittisesti sayl on sitoutumaton. Liitolla on 44 paikallisyhdistystä LEAGUE OF FINNISH- AMERICAN ja lähes SOCIETIES 8000 jäsentä. järjestämme satoja yhdysvallataiheisia tilaisuuksia ja tapahtumia vuosittain. korkeakoulu opiskelijoiden kesä työ ohjelma yhdysvalloissa ja perheen pienimpien englanninkieliset leikkikoulut kuuluvat tarjontaamme. neljästi vuodessa ilmestyvän suomi usa-lehden sivuilta löytyy paljon ajankohtaista, kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa yhdysvalloista. LEAGUE OF Liity FINNISH-AMERICAN Sinäkin www.sayl.fi! SOCIETIES 20 Suomi AmerikkA YhdiStYSten Liitto www.sayl.fi