Valtioneuvoston kanslia Muistio 21.12.2015 Istuntoyksikkö VALTIONEUVOSTON ASETUS LAINSÄÄDÄNNÖN ARVIOINTINEUVOSTOSTA Lainsäädännön valmistelussa vaikutusten arviointi tuottaa tietoa erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusten kartoittaminen ja arvioiminen parantavat sääntelyn kohderyhmien, sidosryhmien ja muiden tahojen mahdollisuuksia osallistua valmisteluun. Päätöksentekijöille annetaan luotettavaa tietoa erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Lakien ja muiden säädösten vaikutusten arviointi on välttämätön pohja poliittiselle päätöksenteolle. Hyvä vaikutusten arviointi parantaa lainsäädännön laatua ja kattaa niin välittömät kuin välillisetkin vaikutukset. Lainvalmistelun laadun kehittämiseksi valtion ohjaushankkeen kehittämishankkeessa (OHRA-hanke) esitettiin valtioneuvostoon perustettavaksi vaikutusarvioinnin asiantuntijayksikkö. OHRA-hankkeen suosituksen taustalla on erillisen valmisteluryhmän tuottama raportti, joka annettiin 24. huhtikuuta 2015 ja jossa esitettiin vaikutusarviointilautakunnan perustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomusta (K 18/2014 vp) käsittelevässä mietinnössään (TrVM 9/2014 vp) lausunut että eduskunta edellyttää, hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin lakien vaikutusarviointeja käsittelevän yksikön perustamiseksi. Tällä asetusehdotuksella ehdotetaan perustettavaksi lainsäädännön vaikutusarviointia arviointia varten riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. On huomattava, että vaikutusarvioinnin arviointia tehdään erityisesti hallituksen esitysten lausunto- ja kuulemisvaiheissa, jolloin sidosryhmät saavat esittää näkemyksensä esitykseen liittyvistä vaikutuksista. Lausuntovaiheessa erityisesti valtionvarainministeriö tekee arvioita hallituksen esitysten taloudellisista vaikutuksista. Vaikutusarvioinnin arviointia tehdään myös työ- ja elinkeinoministeriössä, joka edistää yritysvaikutusten huomioimista säädösvalmistelussa, tukee säädösvalmistelijoita yritysvaikutusten arvioinnissa ja kehittää yritysvaikutusten arvioinnin menetelmiä. Ministeriö antaa myös lausuntoja hallitusten esitysten yritysvaikutusarvioista. Kuntalain (410/2015) 13 :n mukaan valtiovarainministeriön yhteydessä toimii kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunta (Kuthanek), joka käsittelee säännöllisesti kuntien taloutta ja toimintaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi myös kuntatalouden kehitystä sekä huolehtii, että kuntatalousohjelma, joka sisältää hallituksen keskeiset kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavat päätökset, otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön ja päätösten valmistelussa. Valtioneuvoston asetuksessa kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnasta (596/2015) neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä valmisteluvaiheessa kuntien taloutta ja hallintoa koskevia kehittämissuunnitelmia ja lainsäädäntöhankkeita. Kaikki valmisteilla olevat hallituksen esitykset, joilla on vaikutuksia kuntien talouteen tai hallintoon käsitellään kuntalain mukaisessa neuvottelumenettelyssä ennen kuin asiasta päätetään valtioneuvostossa. Valtiovarainministeriön tehtäviin kuuluu myös talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutusarviointi ja kansantalouden esiintuominen päätöksentekoa varten. Lainsäädännön vaikutusarvioinnin arviointi tuo valtioneuvoston menettelyihin ja käytäntöihin uuden vaiheen, joka tulee korostamaan entisestään suunnitelmalli-
suutta ministeriöiden hallituksen esitysten valmisteluun ja erityisesti lainvalmistelun aikatauluttamisen suunnittelua. Arviointineuvoston tarkoituksena on erityisesti parantaa hallituksen esitysten vaikutusarviontien laatua ja yleisemmin lainvalmistelukulttuuria. Neuvoston lausuntokäytäntö täsmentänee ajan oloon sitä vaatimustasoa, joka lakiehdotusten vaikutusarvioinnin on täytettävä. Neuvoston sihteeristö antaa lisäksi neuvontaa ja koulutusta. Jos lakiehdotusten vaikutusarviointeja onnistutaan parantamaan, sillä voidaan säästää arviointineuvoston toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Hyvät vaikutusarvioinnit johtavat kohdistetumpaan lainsäädäntöön ja parempaan vaikuttavuuteen, jolloin vältytään mahdolliselta lainsäädännön uudistamistarpeelta. Hyvät vaikutusarvioinnit parantavat valtioneuvoston ja eduskunnan edellytyksiä päättää hallituksen esityksiin sisältyvistä laeista. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on ehdotettu valtioneuvoston kanslialle lisäystä 0,25 milj. euroa arviointineuvoston menoihin. Vastaava määräraha on sisällytetty myös valtiontalouden kehyksiin vuodelle 2017 2019. Vaikutusarvioinnin arviointi lisää jonkin verran ministeriöiden ja valmistelijoiden hallinnollista työtä ja saattaa jonkin verran pidentää valmisteluun tarvittavaa aikaa niissä tapauksissa, kun hallituksen esitys otetaan neuvoston käsittelyyn. Lainsäädännön arviointineuvosto on luonteeltaan perustuslain 119 :n 2 momentissa tarkoitettu valtionhallinnon yksikkö. Asetus voidaan siten antaa perustuslain 119 :n 2 momentin nojalla. 1 Lainsäädännön arviointineuvosto Asetuksen 1 :ssä esitetään, että lainsäädännön vaikutusarvioinnin arviointia varten valtioneuvoston kansliassa toimii riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. Lainsäädännön vaikutusarvioinnissa päätöksentekijöille annetaan luotettavaa tietoa erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Arviointineuvoston perustamisella pyritään parantamaan vaikutusarviointien ja samalla lainsäädännön laatua ja näin ollen viime kädessä arvioinnit turvaavat päätöksentekijää ja samalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Lainsäädännön arviointineuvosto keskittyy tulevan lainsäädännön vaikutusarviointiin ja se voi arvioida vaikutuksia myös jälkikäteen. Nimi antaa jatkossa mahdollisuuden kehittää arviointineuvoston toimintaa laajemminkin lainsäädännön arvioimiseen. Tehtävässään arviointineuvoston on oltava riippumaton suhteessa eri hallintosektoreiden ja yhteiskunnan etutahojen erityisintresseihin. Sille on taattava itsenäisyys ja riippumattomuus. Kyse on itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta suhteessa poliittiseen päätöksentekoon. Tämän tulee näkyä arviointiin ottamisen menettelyissä ja lausuntojen riippumattomana laatimisena. Arviointien tulee olla avoimia ja puolueettomia. Kyse on merkittäville säädöshankkeille tarkoitetusta vuorovaikutteisesta tieto- ja prosessituesta. Arviointineuvostoa esitetään organisatorisesti valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Neuvoston sihteerit ovat valtioneuvoston kansliassa, valtioneuvoston kanslian viroissa. 2 Tehtävät Ehdotetussa 2 :n 1 momentissa todetaan, että neuvosto antaa lausuntoja vaikutusarvioinneista, jotka ovat luonnoksissa hallituksen esityksiksi. Neuvosto valitsee ne hallituksen esitykset, joista se antaa lausuntonsa. Toiminnan käynnistyessä neuvostolla on rajalliset resurssit. Jotta toiminnalla on vaikuttavuutta, sen toiminnan tulee aluksi keskittyä tiettyihin vaikutusalueisiin tai vaikutusalueeseen.
Ensi vaiheessa tarkoitus onkin, että neuvosto keskittyy hallituksen esitysluonnosten taloudellisten vaikutusten (julkinen talous ml. kuntatalous, yritykset ja kotitaloudet) arviointeihin. Neuvoston tehtävänä ei ole suorittaa vaikutusarviointeja, vaan se arvioi laadittuja arviointeja. Arvioinnin kohteena on ensisijassa esitysluonnoksen perustelujen kestävyys. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että esitysluonnoksen arvioinnin tietopohja on riittävä arvioinnin tekemiseksi ja johtopäätökset ovat uskottavia. Myös perustelujen läpinäkyvyyttä arvioidaan. Tämä voi tarkoittaa sen arvioimista, onko erilaiset vaikutusketjut ja epävarmuustekijät tuotu esiin erityisesti silloin, kun numeerinen arviointi on vaikeaa tai kun sitä ei voida tehdä. Myös taloudellisten vaikutusarvioinnin suhdetta tavoitteisiin tai säännösehdotuksiin voidaan mahdollisuuksien mukaan arvioida. Taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan erityisesti sääntelyn noudattamisesta aiheutuvia kertaluonteisia ja toistuvia kustannuksia ja hyötyjä yrityksille, yksityisille henkilöille ja julkiselle taloudelle. Arviointi painottuisi kustannusten ja hyötyjen arviointiin. Arviointineuvosto voi ottaa kantaa, mikäli valittu keino näyttäisi olevan selvässä epäsuhdassa asetettuihin tavoitteisiin nähden. Lisäksi voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, onko mahdollisten muiden toimintavaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset esitetty riittävällä tavalla. Arviointi pohjautuisi olemassa olevaan ja arviointineuvoston toiminnasta saatavan kokemuksen perusteella myöhemmin täydennettävään ohjeistukseen. Arviointineuvosto voi, sikäli kuin katsoo tarpeelliseksi, antaa myös kokonaisarvioinnin siitä, onko hallituksen esitysluonnokseen liittyvien vaikutusarviointien tietopohja ollut riittävä, ovatko vaikutusarvioinnin pohjalta tehdyt johtopäätökset uskottavia ja ovatko esitetyt perustelut läpinäkyviä ja kestäviä. Arviointineuvosto voi myös antaa lausuntoja muiden säädösluonnosten kuin hallituksen esitysten vaikutusarvioinneista. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi merkittäviä asetustasoisia säännöksiä. Samoin arvioitaviksi voisivat tulla EU-lainsäädäntöön liittyvät vaikutusarvioinnit, kuten esimerkiksi U-kirjelmiin ja E-kirjeisiin liittyvien vaikutusarviointien arviointi. Vaikutusarvioinnin arviointi voitaisiin antaa myös sen jälkeen, kun esimerkiksi U-kirjelmä on toimitettu eduskunnalle, tukemaan eduskunnan työtä ja jatkovalmistelua. Lisäksi neuvosto voi tehdä aloitteita lainvalmistelun laadun, erityisesti vaikutusarviointien laadun ja arviointitoiminnan parantamiseksi. Se voi myös säädösten tultua voimaan arvioida, ovatko lainsäädännön vaikutukset toteutuneet arvioidusti. Ehdotetun 2 momentin mukaan neuvosto seuraa vaikutusarviointien laadun kehitystä ja arvioi toimintansa vaikuttavuutta. Neuvosto arvioi omaa toimintaansa ja toimintansa vaikuttavuutta esimerkiksi suhteessa siihen, miten hallituksen esitysten vaikutusarvioinnit ovat muuttuneet neuvoston lausuntojen jälkeen ja miten ministeriöiden valmistelemien hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatu on kehittynyt. Neuvosto antaa vuosittain katsauksen toiminnastaan valtioneuvoston kanslialle. Katsaus sisältää tietoja neuvostossa kyseisenä vuonna käsitellyistä asioista. Katsaukseen voi sisältyä myös selostus havainnoista vaikutusarvioinnin laadusta ja kehittämistarpeista. 3 Kokoonpano Arviointineuvostossa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Lisäksi neuvostoon voidaan nimittää enintään kuusi muuta jäsentä. 4 Nimittäminen ja toimikausi Valtioneuvoston yleisistunto nimittää neuvoston puheenjohtajan ja muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajalta edellytetään laaja-alaista tuntemusta yhteiskunnan ohjausmekanismeista ja arviointityöstä. Puheenjohtaja edustaa arviointineuvostoa ja linjaa sen toimintaa.
Neuvoston kokoonpanoa valittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että arviointineuvostossa on asiantuntemusta lainvalmistelusta esimerkiksi siten, että yhdellä tai useammalla henkilöllä on perehtyneisyyttä lainvalmistelun prosessista ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laadinnasta. Lisäksi neuvostossa on oltava riittävä asiantuntemus tarkastelukohteena oleviin eri vaikutusalueiden tarkasteluun. Vaikutusalueilla tässä yhteydessä tarkoitetaan säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeiden (oikeusministeriö, 2007:6) mukaisia taloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutuksia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Muilla yhteiskunnallisilla vaikutuksilla tarkoitetaan muun muassa vaikutuksia kansalaisten asemaan ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Esimerkiksi, kun neuvosto arvioi esitysten taloudellisia vaikutuksia, voisi kyse olla esimerkiksi yhtiöoikeudellisesta tai liikkeenjohdollisesta asiantuntijuudesta. Arviointineuvoston jäsenet nimitetään henkilökohtaisen asiantuntijuutensa perusteella. Jäsenet eivät voi tehtävässään edustaa edunvalvontaorganisaatiota, mutta voivat olla edunvalvontaorganisaation palveluksessa. Neuvosto valitsee keskuudestaan itselleen kaksi varapuheenjohtajaa. Ehdotuksen mukaan valtioneuvoston kanslia nimittää neuvoston sihteerit ja mahdolliset pysyvät asiantuntijat. Neuvoston sihteeristö koostuu ensivaiheessa kahdesta sihteeristä. Sihteerit ovat kokopäivätoimisia. Sihteeristöä voidaan täydentää työmäärän mahdollisesti lisääntyessä. Sihteeristö toimii arviointineuvostossa asioiden esittelijänä. Sihteeristö osallistuu asiantuntijana mahdollisten vaikutusarvioohjeiden kehittämiseen valtioneuvostossa sekä antaa neuvontaa ja koulutusta. Neuvonta voi koskea esimerkiksi lainsäädäntöhankkeiden vaikutusarvioinnin suunnittelua, arviointimenetelmiä tai neuvoston käsittelyn menettelyjä. Sihteeristö ei voi neuvoa varsinaisen vaikutusarvioinnin sisällön tekemisessä siten, että se olisi katsottavissa arvioinnin tekemiseksi. Lisäksi sihteeristö hoitaa kokousvalmistelut sekä annettavien lausuntojen julkaisun. Pysyviä asiantuntijoita voidaan nimittää neuvoston toiminnan tukemiseen. Neuvoston pysyviksi asiantuntijoiksi voidaan nimetä henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi lainsäädäntöprosessin tai yleisemmin valtioneuvoston toiminnan asiantuntijoita. Pysyvät asiantuntijat eivät osallistu neuvoston päätöksentekoon eli he eivät äänestä eivätkä päätä asioista, mutta voivat osallistua neuvostossa käytävään keskusteluun. Valtioneuvosto voi määrätä uuden puheenjohtajan tai muun jäsenen eron tai muun pysyvän esteen johdosta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 5 Toiminta Neuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Neuvoston kokouksia arvioidaan olevan noin kerran kuukaudessa. Käynnistysvaiheessa kokouksia voi olla useamminkin. Neuvosto voi kokoontua myös kirjallisessa menettelyssä. Neuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään kaksi muuta neuvoston jäsentä. Neuvoston toiminnan luonteesta johtuen saattaa päätöksentekoon liittyä vain tiettyyn alueeseen tarvittavaa asiantuntemusta. Tällöin varsinaiseen päätöksentekoon voisi osallistua vain ko. asiantuntemusta edustavat jäsenet. On kuitenkin selvää, että kokouksiin voivat halutessaan osallistua kaikki jäsenet. Neuvosto valitsee kansliapäällikkökokouksen esittämistä lainsäädäntöhankkeista, hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta tai muulla tavoin ne merkitykselliset lainsäädäntöehdotukset, jotka se ottaa arvioitavakseen. Resursoinnin kannalta on tärkeää, että neuvosto voi itse vaikuttaa työmääräänsä ja valita arvioitavat hallituksen esitykset. Kansliapäällikkökokous voi esimerkiksi hallitusohjelmasta, sen toiminta-
suunnitelmasta tai julkisen talouden suunnitelmasta tuoda esille niitä säädöshankkeita, joita kansliapäällikkökokous pitää hallitusohjelman toimeenpanon kannalta keskeisinä hankkeina. Neuvoston käsittelyyn voidaan esittää myös muita esimerkiksi taloudellisesti tai poikkihallinnollisesti merkittäviä hankkeita. Arviointineuvosto voi myös hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta tai muulla tavoin ottaa arvioitavakseen hallituksen esityksiä. Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, johon tullaan kokoamaan kaikkien ministeriöiden valmistelussa olevat hallituksen esitykset. Lainsäädäntösuunnitelma toimii jatkossa valtioneuvoston ja eduskunnan välisen sekä valtioneuvoston sisäisen ja kansalaisiin suuntautuvan tiedottamisen välineenä. Suunnitelmaan voi sisältyä samalla myös puolivuosittainen hallituksen neuvottelussa hyväksytty luettelo, jossa todetaan eduskunnalle kyseisellä istuntokaudella annettavat hallituksen esitykset. Neuvosto voi ottaa myös lausuntokierroksella olevan hallituksen esitysluonnoksen arvioitavakseen. Neuvoston sihteeri ilmoittaa ministeriölle neuvoston aikeesta ottaa hallituksen esityksen vaikutusarviointi arvioitavaksi. Asianomainen ministeriö toimittaa arviointineuvostolle sen tarvitseman hallituksen esitysluonnoksen ja muut sen tarvitsemat tiedot, selvitykset ja asiakirjat. Kyse saattaa olla esimerkiksi vaikutusarviointia varten tehdyistä tutkimuksista, asiantuntijaselvityksistä tai laskelmista taikka oikeusministeriön laatimasta vaikutusten tunnistamisen tarkistuslistasta. Menettely edellyttää vuorovaikutusta sihteeristön ja ministeriön välillä prosessin eri vaiheissa. Ministeriö on velvollinen ilmoittamaan arviointineuvostolle käsiteltäväksi tulevan lainsäädäntöhankkeen alustavan aikataulun ja mahdolliset muutokset. Valittu hallituksen esitys toimitetaan arviointineuvostolle mahdollisimman valmiina esitysluonnoksena. Se voidaan toimittaa esimerkiksi kuulemisvaiheessa tai samanaikaisesti laintarkastukseen tai käännettäväksi toimittamisen kanssa. Kyse on siitä, milloin vaikutusarvioinnin katsotaan olevan valmis toimitettavaksi arviointineuvostolle. Useissa tapauksissa esimerkiksi kuulemisvaiheen jälkeen vaikutusarvioinnit vasta täydentyvät siten, että niiden voidaan katsoa olevan riittävän valmiit arviointineuvoston arviolle. Keskeneräisiä ja puutteellisia, arviointineuvoston työskentelyn ajan täydentyviä, arviointeja ei tule arviointineuvostolle lähettää. Hankkeiden aikatauluttamisessa onkin ministeriöiden kansliapäälliköillä lainvalmistelusta vastaavina sekä esittelijällä erittäin merkityksellinen rooli. Valtion ohjaushankkeen kehittämishankkeessa (OHRA) ja sen työryhmäraportissa arvioitiin, että arviointineuvoston käsittely veisi aikaa noin neljä viikkoa. Yksinkertaisissa ja selvissä tapauksissa käsittely voi kestää vähemmänkin. Käsittelyaika riippuu myös hallituksen esitysluonnoksen ja siihen liittyvien vaikutusarviointien laajuudesta ja laadusta. 6 Asioiden käsittely ja lausunnot Neuvosto voi tehtävässään kuulla virkamiehiä ja muita asiantuntijoita. Esimerkiksi, jos vaikutusarviointia on tehty asiantuntijaselvityksenä, voidaan kuulla selvityksen tehneitä asiantuntijoita. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Jäsen voi jättää lausuntoon eriävän mielipiteen. Arviointineuvoston lausunnot allekirjoittaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Neuvosto antaa asianomaiselle ministeriölle lausuntonsa, joka voi olla joko myönteinen tai kielteinen. Kielteisessä lausunnossa arviointineuvosto esittää näkemyksensä mahdollisista puutteista ja antaa niihin kehittämisehdotuksia. Myös myönteiseen lausuntoon voi sisältyä kehittämisehdotuksia. Neuvoston lausunto vaikutusarvioinnista ei kuitenkaan sido ministeriöitä. Hallituksen esityksessä on kuitenkin kerrottava, jos arviointineuvosto on antanut vaikutusarvioinnista lausunnon ja perusteltava, jos arviointineuvoston suosittamia muutoksia ei ole tehty. Jaettaessa hallituksen esitys valtioneuvoston yleisistuntoon on merkintä vaikutusarvioinnista teh-
tävä myös ns. listakanteen. Valtioneuvoston kanslia antaa merkinnän tekemisestä tarkemmat ohjeet. Arviointineuvoston lausunnon on oltava julkinen, jotta sille asetetut tavoitteet voivat toteutua tehokkaasti. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan viranomaisena pidetään esimerkiksi asetuksen perusteella tiettyä tehtävää itsenäisesti hoitamaan asetettuja lautakuntia, neuvottelukuntia ja komiteoita sekä muita niihin verrattavia toimielimiä. Arviointineuvoston antama lausunto tulisi siten julkisuuslain soveltamisen piiriin. Arviointineuvoston lausunto tulee siten julkiseksi, kun se on allekirjoitettu. 7 Työjärjestys Neuvosto vahvistaa itselleen työjärjestyksen työn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä. 8 Palkkiot Neuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, muiden jäsenten ja pysyvien asiantuntijoiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkioiden ja korvausten perusteista päättää valtioneuvoston kanslia. Valmistelu Asetus on valmisteltu valtioneuvoston kansliassa yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaikilta ministeriöiltä ja oikeuskanslerinvirastolta sekä muilta sidosryhmiltä: Aalto-yliopisto, Akava ry, Eduskunnan kanslia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elinkeinoelämän valtuuskunta, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Keskuskauppakamari, Kilpailuja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Palvelualojen Työnantajat PALTA ry, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Pääesikunta, SAK ry, STTK ry, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Suomen kiinteistöliitto ry, Suomen kuluttajaliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Standardoimisliitto SFS ry, Suomen Yrittäjät ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Teknologiateollisuus ry, Tilastokeskus, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Valtiokonttori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Åbo Akademi. Lisäksi lausunnon antoivat Suomen Mielenterveysseura, Rakennusteollisuus RT ry ja Suomen tuomariliitto. Lausuntoja annettiin yhteensä 26 kappaletta. Lausuntokooste löytyy valtioneuvoston kanslian verkkosivuilta: vnk.fi/hankkeet/arviointineuvosto. Lausunnonantajat kannattivat lainvalmistelun laadun ja siihen liittyen erityisesti vaikutusarvioinnin kehittämistä. Lausunnonantajat näkivät, että lainsäädännön arviointineuvosto voi osaltaan parantaa lainvalmistelun laatua ja neuvoston perustamista kannatettiin erittäin laajasti. Osa lausunnonantajista toivoi, että vaikutusarviointia laajennettaisiin taloudellisten vaikutusten arvioinnista ja näissä lausunnoissa esitettiin esimerkkeinä vaikutusarvioinneista perus- ja ihmisoikeusvaikutukset, vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan ja sen toteutumiseen sekä mielenterveysvaikutukset, kuten myös kokonaisvaikuttavuuden arviointi. Lausunnoissa kiinnitettiin myös huomiota neuvoston itsenäisyyden ja riippumattomuuden tärkeyteen.
Useat lausunnonantajat esittivät lisäksi, että neuvosto ja sihteeristö voisivat tukea vaikutusarvioinnin kehittämistä lausuntojen antamisen lisäksi antamalla esimerkiksi yleistä neuvontaa, koulutusta ja ohjeistusta. Lisäksi esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi vaikutusarvioinnin arvioinnin tuloksellisuuden kannalta paras ajankohta saattaa lainsäädäntöhanke arviointineuvoston arvioitavaksi. Eräissä lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että lainsäädännön laadun parantamisessa olennaista on ministeriöiden lainvalmisteluun osoitetut riittävät resurssit ja valmisteluaika. Lausunnoissa esitettiin huoli siitä, että lainsäädäntöhankkeen valmistelu saattaa viivästyä arviointineuvoston käsittelyn takia. Samoin huomautettiin siitä, että arviointineuvoston työn ei tule olla päällekkäistä muiden arviointielinten tai vaikutusarviointia suorittavien tahojen työn kanssa. Saatujen lausuntojen perusteella asetusluonnosta ja sen perusteluja täsmennettiin. Voimaantulo Asetus tulisi voimaan 1 päivänä helmikuuta 2016.