KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ 15.6. 17.12.2012 Yhteenveto kuulemispalautteesta KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUE
Yleistä kuulemisesta Kuuleminen vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä järjestettiin 15.6. 17.12.2012. Kukin vesienhoitoalueen kuudesta ELY-keskuksesta pyysi lausunnot oman toimialueensa keskeisiltä vesienhoitoon liittyviltä tahoilta. Koordinoiva Uudenmaan ELY-keskus pyysi lisäksi lausunnot valtakunnallisilta toimijoilta. Palautetta pystyi antamaan myös Internetissä vastaamalla vesienhoitoalueen webropol-kyselyyn. 2
Palautteen määrä ELY-keskuksittain Palautemäärä Etelä-Savon ELY-keskus 18 Hämeen ELY-keskus 19 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 24 Keski-Suomen ELY-keskus 47 Pohjois-Savon ELY-keskus 37 Uudenmaan ELY-keskus 34 Internet-kysely 37 Yhteensä 210 3
Yleistä palautetta Asiakirja käsittelee alueella vaadittavia tulevaisuuden vesienhoidollisia toimia laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteet ovat hyvät, mutta suunnittelujärjestelmä on liian raskas. Toisella kaudella pitää päästä asioissa eteenpäin ja toteuttaa konkreettisempia toimenpiteitä vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi. 4
Tiedonsaanti ja viestintä Lisää alueellista ja tiettyä vesialuetta koskevaa kansanomaista tiedottamista. Parempaa näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa. Jalkautuminen kuntiin vesienhoitotyön tunnetuksi tekemiseksi. Tilaisuuksia tulisi järjestää myös virka-ajan ulkopuolella. Kansalaisille tilaisuuksia keskustella omista lähivesistään Verkkoviestintää lisättävä, tieto kuulemisesta ei tavoittanut kaikkia. Jatkossa käyttöön karttapohjaiset osallistumismenetelmät 5
Yhteistyö ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet Osallistumismenettely on ollut avointa ja tiedotus yhteistyöryhmän jäsenille riittävää. Eri kansalais- ja sidosryhmille on annettu mahdollisuus osallistua suunnitelmien ja toimenpideohjelmien laadintaan. Vesienhoidon toimintamalleja tulisi kehittää enemmän vuorovaikutteiseen suuntaan. Tällä hetkellä yhteistyö on liikaa ELY- keskusten vetämää. Viranomaisten ja toiminnanharjoittajien välinen yhteistyö nähtiin tärkeänä ja toivottiin viranomaisten jalkautumista asioiden esittelyn yhteydessä. 6
Kuulemismenettelyt Osallistumisjärjestelmä pidettiin yleisesti hyvänä ja riittävänä. Tavalliset kansalaiset eivät ole vielä riittävän tietoisia osallistumismahdollisuuksista. Suunnittelujärjestelmää pidetään vaikeaselkoisena. Internetiin ja sähköiseen tiedonkäsittelyyn perustuvia kuulemis- ja osallistumisjärjestelmiä tulee edelleen kehittää 7
Suunnittelun aikataulu ja vaiheet Esitetty suunnittelun aikataulu ja työohjelma on selkeä ja realistinen. Asetettu aikataulu vesien hyvän tilan saavuttamiseksi on liian tiukka. Jo tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset eivät ole vielä ehtineet kunnolla näkyä asetetussa aikataulussa. Suunnittelun aikataulussa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon EU:n maatalouspolitiikan tulevan ohjelmakauden ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän sisältö. 8
Suunnittelu koskee pinta- ja pohjavesiä Tarkastelun laajentamista pienempiin vesimuodostumiin pidettiin hyvänä. Moni palautteenantaja toivoi pienten vesien tarkastelua lisättäväksi edelleen. Pienvesien tarkastelun tulisi sisältää myös taajamapienvedet koko vesienhoitoalueella. Merialueiden vedenalaisesta luonnosta ja sen tilasta on äärimmäisen vähän tutkittua tietoa. Pohjavesiä käsittelevissä kappaleissa ei ole lainkaan käsitelty lähteitä ja lähteikköjä. 9
Arvio ihmistoiminnan vaikutuksista vesien tilaan Paineiden tunnistamisen sijaan pitäisi arvioida paremmin paineiden vaikutuksia ekologiseen tilaan. Kuormitusarvioita tulee edelleen tarkentaa ja luotettavuutta parantaa. Kiintoaines- ja humuskuormituksen arviointi on tärkeää. Sisäisen kuormituksen arviointia tulee lisätä. Jätevesien typpipäästöistä, puhdistamoiden ohijuoksutuksista ja viherrakentamisen huuhtoutumavaikutuksista tarkempaa tietoa. Tierakentamisen ja liikenteen päästöjen vaikutuksia vesistöihin tulee arvioida. 10
Vesien tilan arviointi Lisää panostusta vesimuodostumien ekologisen tilan määrittämiseksi ja seuraamiseksi. Alueiden erityistekijät, jotka vaikuttavat veden laatuun, tulisi ottaa luokittelussa nykyistä paremmin huomioon. Asianosaisille tahoille tulisi antaa mahdollisuus kommentoida myös tilan luokittelua ja tilatavoitteita jo aikaisemmassa vaiheessa. Vesistöjen tilan arviota tulisi kehittää tavallisten kansalaisten kannalta ymmärrettävämpään muotoon. 11
Seurantaohjelmien tarkistaminen Valtion tulee edelleen kantaa päävastuu luokitukseen tarvittavan tiedon tuottamisesta. Valtionhallinnon seurantojen vähentämisen sijaan niitä tulisi yhdistää olemassa oleviin yhteistarkkailuihin. Seurantavelvoitteiden tulee olla oikeassa suhteessa aiheutettuun kuormitukseen. Velvoitetarkkailuihin mukaan myös hajakuormitus ja hajakuormittajat. Pilaantumisvaarassa olevien kaupunkipurojen ja turvetuotannon kuormituksen piiriin joutuvien vesistöjen seurantaa pitää tehostaa. Pienempien vesien biologista seurantaa on tehostettava. 12
Toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteiden kustannustehokkuus ja toteuttamiskelpoisuus tärkeätä. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia tulee parantaa. Taloudellisen kohtuullisuuden parempi arviointi koko toimialan, ei yksittäisen hankkeen näkökulmasta. Valuma-aluekohtaisten ohjelmien laadinta on aloitettava kiireellisesti priorisoimalla alueet ja muodostamalla tärkeimmille alueille esim. neuvottelukunnat edistämään yhteistä keskustelua asiasta. Vesienhoitosuunnitelmiin tulee kirjata vain lainsäädännön ja direktiivien vaatimat toimenpiteet. 13
Vesienhoidon toteutuksen edistäminen ja seuranta Julkisella hallinnolla päävastuu toimenpiteiden edistämisessä, toteuttamisessa, sen ohjaamisessa ja seurannassa. Julkisen hallinnon säästötoimenpiteet ovat ristiriidassa lisääntyvien vesienhoitotehtävien kanssa. EU:n rahoituslähteiden byrokraattisuus ja lyhytjänteisyys eivät takaa vesienhoitotoimien jatkuvuutta. Toimenpiteiden raportointiin yksinkertainen ja läpi näkyvä järjestelmä. 14
Ympäristövaikutusten arviointi Ehdotus ympäristöarvioinnin toteuttamisesta ja ympäristöselostuksen laadinnasta on riittävä. Laaja-alaiset asiakokonaisuudet ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet tekevät arvioinnista haasteellisen. Vaikea arvioida sitä, miten ympäristön tila kehittyisi ilman suunnitelmia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, mitä vaikutuksia vesienhoidon toteuttamisella on vesistöalueen toimijoihin. 15
Suunnitteluun vaikuttava yleinen kehitys Enemmän huomiota ilmastomuutoksen vaikutuksiin ja niihin varautumiseen. Merenhoidon yhdistäminen vesienhoidon kanssa tuo uusia mahdollisuuksia. Kansallisessa kalatiestrategiassa esitetyt linjaukset tulevat jatkossa suurelta osin ohjaamaan kalateiden suunnittelua. Kansallinen vesiviljelyohjelma ja vesiviljelystrategia tulee myös huomioida vesienhoidossa. Huomioitaviin strategioihin tulisi kuulua myös alueelliset energiastrategiat. 16
Vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset verkkokyselyn palaute merkittävyydestä Keskeinen kysymys Maatalouden toimenpiteet käytäntöön Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Erittäin keskeinen Keskeinen Ei keskeinen Ei tarpeen käsitellä En osaa sanoa 23 13 2 0 0 16 18 2 0 1 18 17 3 0 0 Vesielinympäristöjen parantaminen 17 17 3 0 1 Pohjavesien turvaaminen 28 7 1 0 2 Jätevesihaitat hallintaan 19 17 2 0 0 Turvetuotannon päästöt 29 5 3 0 1 hallintaan Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen 23 13 2 0 0 Toimeenpanon turvaaminen 26 8 0 0 3 17
Yleistä keskeisistä kysymyksistä Vesienhoidon keskeisten kysymysten todettiin olevan hyvin valittuja ja tärkeitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Keskeisiksi kysymyksiksi esitettiin myös: Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat ongelmat Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ongelmat Yhteistyön kehittäminen vesienhoidossa Sisäisen kuormituksen huomioiminen Erityistilanteet ja onnettomuuksiin varautuminen Kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden tarkempi selvittäminen sekä kuormitusmenetelmien kehittäminen 18
Maatalouden toimenpiteet käytäntöön Maatalouden kuormituksen vähentäminen keskeinen tavoite vesien hyvän tilan saavuttamisessa Keskeistä nykyisen ympäristötukijärjestelmän kehittäminen Toimenpiteet tulee kohdentaa sinne, missä niiden merkitys on vesienhoidollisesti suurin. Lannoitustasoja enää voida laskea satojen kärsimättä Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen tärkeää Sääolot ravinnepäästöjen kannalta keskeisiä Tilakohtaisella neuvonnalla ja ongelma-alueiden kartoituksella on mahdollista löytää kustannustehokkaita kuormituksen vähentämistoimia. 19
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen KEMERA-varat turvattava ja ohjattava entistä enemmän luonnonhoitoon Vesiensuojelumenetelmiä ja rakenteita on käytettävä tapauskohtaisesti ja maasto-olosuhteiden mukaan, ei kaavamaisesti. Metsätalouden vesiensuojelulle uusia vaatimuksia vasta, kun vanhojen toimivuudesta on parempaa tietoa. Toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset toimijoille paremmin huomioon Kunnostusojituksia, niiden parempaa kohdentamista tai tekemättä jättämistä koskien saatiin runsaasti palautetta. 20
Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Maankäytön suunnittelu pitää saada entistä paremmin tukemaan vesiensuojelun tavoitteita Toisaalta kaavoitus soveltuu huonosti yksityiskohtaiseen vesiensuojeluun. Esimerkkejä kaavoituksen kehittämistä: Valuma-alueiden ja pohjavesien muodostumisalueiden liittäminen kaavoihin Kaavoituksen ulottaminen jatkossa merialueille Turvetuotannon aluevaraukset maakuntakaavoissa Hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta Ilmastonmuutoksen ja tulvien huomioon ottaminen 21
Vesielinympäristöjen parantaminen Toimenpiteiden toteuttamiseen kohdennettava entistä enemmän resursseja sekä kehittämistoimenpiteitä ELYn rooli tärkeä asiantuntijana ja hankkeiden alulle saattajana Yksittäisistä kunnostuskohteista laajempien vesistökokonaisuuksien kunnostamiseen Virtavesien ja pienvesien ennallistamisohjelma käyntiin Erillinen määrärahaa tärkeimpien uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämistoimintaan Sisäisen kuormituksen merkitys tulee selvittää ja suunnata toimenpiteitä tarvittaessa myös sisäisiin prosesseihin Kunnostuksissa keskitytty liikaa sisävesiin 22
Pohjavesien turvaaminen Pohjavedet erittäin tärkeitä, eikä niiden likaantumista tule sallia Tärkeintä pohjavedet huomioiva maankäytön suunnittelu sekä riskejä ehkäisevä työ. Riittävät resurssit kunnissa ja valtionhallinnossa turvattava Suojelusuunnitelmat ja tarvittavat rakenneselvitykset keskeisiä. Pohjavesien rajaustyötä jatkettava. Selvitys maa- ja metsätalouden vaikutuksista pohjavesiin Pohjavesien seurantoja ja yhteistarkkailuohjelmia kehitettävä edelleen. 23
Jätevesihaitat hallintaan Haja-asutuksen jätevesineuvontaan on edelleen panostettava Haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmistä tarvitaan lisää tutkimusta ja uusia innovaatioita. Viemärilaitostoiminnan toimintavarmuuden parantaminen sekä verkostojen oikea-aikaisen ja riittävän kunnostamisen edistäminen tärkeitä kehittämiskohteita. Viemäriverkostojen kunnostaminen vaatii entistä enemmän resursseja ja tutkimustietoa kustannustehokkaista menetelmistä. Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen rooli tärkeä jätevesiverkostojen hulevesikuormituksen vähentämisessä Haitallisia aineita koskevan tiedon kartoittaminen useiden tahojen yhteisinä hankkeina 24
Turvetuotannon päästöt hallintaan Turvetuotannon tiukempia päästövaatimuksia, tiukempaa valvontaa tai tuotannon lopettamista esitettiin lukuisissa lausunnoissa ja kansalaispalautteissa. Turvetuotannon päästöissä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kiintoaine- ja humuskuormitukseen, virtaamien hallintaan ja happamuusongelmiin. Turvetuotannon vesistövaikutukset ovat arvioitavissa ja hyvin hallittavissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla. Turveteollisuus on viime aikoina investoinut vesiensuojeluun ja vaikutusarvioinneissa tämä tulisi huomioida. 25
Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen Palautteen perusteella yksinomaan tärkeä asia. Keinoina esitettiin mm. kaavoituksen rantarakentamisen tiukentamista, lupaehtojen kiristämistä, turvetuotannon sijainninohjausta sekä asiaa koskevan tietoisuuden lisäämistä. 26
Toimeenpanon turvaaminen Vesienhoidon onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet pystytään toteuttamaan. Pysyvän rahoitusohjelman luominen vesienhoitosuunnitelman toteuttamiseen Rahoituksen yksinkertaisuus myös paikallisille toimijoille Haitallisten tukien kääntäminen ympäristömyönteisiksi Ympäristöhallinnon voimavarat ja itsenäisyys turvattava Tarvittaessa säädöksiä tulee kiristää edelleen Toimenpiteiden toteuttamisen vastuita selkiytettävä Tavoitteiden sitovuus valtiolle ja kunnille Yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen työn tukeminen 27
Palautteen huomioiminen Palaute toimitetaan vesienhoitotyöhön osallistuvien ELYkeskuksen asiantuntijoiden ja yhteistyöryhmien jäsenten käyttöön. Palaute otetaan huomioon tarkistettaessa vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia. ELY-keskukset käsittelevät aluettaan koskevan palautteen yhteistyöryhmässä Yhteenveto vesienhoitoalueen palautteesta julkaistaan vesienhoitoalueen Internet-sivuilla (www.ymparisto.fi/kymijoensuomenlahdenvesienhoitoalue) Valtakunnalliset linjaukset erityisiin palautteissa esille tulleisiin kysymyksiin on esitetty toimenpideohjelman tarkistusta koskevissa ohjeissa toimialoittain ja horisontaalisten kysymysten osalta. Nämä ohjeet julkaistaan verkossa kevään 2013 aikana osoitteessa www.ymparisto.fi/vesienhoito 28