Kuntien elinvoima talouden realiteetit Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Seinäjoki Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys
Kuntien ja alueiden elinvoima ja elinvoiman eväät
Kuntien itsehallinto ja tehtävät Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Kuntalaki 1 ) Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla (Kuntalaki 2 ) Kunta on» asukkaiden yhteisö» palvelujen järjestäjä» paikallisen ja alueellisen elinvoiman ylläpitäjä ja vahvistaja
Kunnan elinvoiman kokonaisuus VAHVA KUNTATALOUS mahdollistaa uudistusten toteuttamiseen SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS luo uutta VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ houkutteleeja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle ELINVOIMAINEN KUNTA JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT mahdollistavat sujuvan arjen KILPAILUKYKYI- NEN YRITYS- KANTA edistää työllisyyttä, toimenntuloa ja turvattua arkea OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS turvaavat palvelut ja yritystoiminnan Lähde: Sallinen, Sini (toim.) Elinvoimainen kunta2011
Kunnan ja alueen elinvoima Kunnan/alueen elinvoima on kunnan/alueen uudistumiskykyä Elinvoima on tahtoa ja kykyä sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena ja vahvistumisena sekä kasvuna ja vaurastumisena Elinvoima luo elinvoimaa Kunta/alueen kunnat luovat omilla toimenpiteillään toimintaympäristöä kuntalaisten valinnoille sekä yritysten ja yhteisöjen toiminnalle 5
Kuntien/alueiden elinvoiman vahvistaminen Elinvoiman kokonaisuuden tunnistaminen Ympäristön muutosten tunnistaminen Oman toiminnan sopeuttaminen ja kehittäminen vastaamaan uusiin vaateisiin Kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen, muiden sidosryhmien ja kunnan eri toimialojen aktivoiminen yhteistyöhön Erilaisen osaamisen hyödyntäminen Luottamuksen ilmapiirin ja tiiviin vuorovaikutuksen turvaaminen ja ylläpitäminen ihmisten ja yhteisöjen välillä Siirtyminen elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan
Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne Mikä on erilaisten kuntarakenne- ja palvelurakennevaihtoehtojen merkitys alueen elinvoimalle?
Väestörakenteen muutos ja alueen elinvoima
Asukasluvun muutos 2009-2030 kunnittain Lähde: Tilastokeskus 20.8.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma
Etelä-Pohjanmaan kuntien väestönmuutos 2010-2030 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % Seinäjoki Töysä Ilmajoki Lapua Kauhajoki Alavus Vimpeli Kauhava Ähtäri Kurikka Kuortane Alajärvi Jalasjärvi Teuva Karijoki Isojoki Soini Evijärvi Lappajärvi -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % 10 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste
Uudenmaan kuntien väestönmuutos 2010-2030 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % Siuntio Pornainen Kirkkonummi Inkoo Sipoo Mäntsälä Vihti Kerava Karjalohja Nurmijärvi Espoo Tuusula Vantaa Askola Lohja Porvoo Järvenpää Pukkila Hyvinkää Myrskylä Karkkila Loviisa Nummi-Pusula Kauniainen Lapinjärvi Helsinki Raasepori Hanko 1 11 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste
Väestönkehitys kymmenvuotiskausittain 1980-2030 kunnan koon mukaan, % Koko maa 100000 ja yli 40000-99999 20000-39999 10000-19999 1980-1990 1990-2000 2000-2010 2010-2020 2020-2030 6000-9999 alle 6000-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Lähde: Tilastokeskus
50 % Suomen väestöstä asuu tällä alueella Lähde: Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus 2011 Lähde: Tilastokeskus
Kasvukeskukset vuoteen 2030 mennessä Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä 2010 2030. Lähde: Tilastokeskus MML 2011 Aluerajat: Tilastokeskus 20.11.2010 Kuntaliitto/JAH Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2010-2030 henkilöitä 65 000 32 500 6 500
Väkiluvun muutos maakunnissa osatekijöiden mukaan 2000 2010 (% vuoden 2000 väkiluvusta) Uusimaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi KOKO MAA Keski-Suomi Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu -15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Luonnollinen väestönkasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus
Kuntatalouden tila ja kehityssuunta
Kuntien ja kuntayhtymien tulot 2011 4,9 % 6,6 % 5,0 % 3,2 % 38,8 % Verotulot yhteensä 19,1 mrd. : Kunnan tulovero 16,2 mrd. Yhteisövero 1,7 mrd. Kiinteistövero 1,2 mrd. Käyttötal. valtionosuudet 7,7 mrd. Toimintatuotot yht. 11,4 mrd. : 15,8 % Myyntituotot 6,6 mrd. Maksutuotot 2,0 mrd. Muut toimintatuotot 2,8 mrd. Lainanotto 2,1 mrd. 18,4 % 2,9 % 4,0 % Muut tulot 1,5 mrd. Ulkoiset tulot yht. 41,7 mrd. Lähde: Tilastokeskus 7.1.2013 /hp
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset tulot 1) 1997-2013, %:a kokonaistuloista 9,8 9,8 9,8 10,7 8,4 10,2 10,0 10,5 10,5 11,7 9,2 8,7 10,3 26,0 25,7 25,9 25,2 14,9 13,7 13,4 13,2 24,9 13,8 25,1 26,6 26,8 26,9 26,4 14,0 15,3 16,1 16,4 16,5 26,6 26,4 16,8 17,4 49,3 50,8 50,9 50,9 52,9 50,7 48,1 46,6 46,2 45,4 47,4 47,5 45,7 26,1 17,9 14,8 25,3 17,3 42,6 8,6 10,2 11,6 27,3 26,7 26,2 18,4 18,6 18,1 45,7 44,5 44,1 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13** % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Verotulot Valtionosuudet 2) Toimintatulot Muut tulot 3) Lähde: Kuntaliiton laskelma, pohjana vuosina 1997-2012 Tilastokeskuksen tiedot ja vuonna 2013 Peruspalveluohjelman ja Kuntaliiton arviot. 1) Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistulot. Vuoden 2010 muissa tuloissa on Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 2) Valtionosuuksien tasoon 2002-2013 vaikuttaa verokevennysten kompensointi kunnille valtionosuuksia lisäämällä. 3) Mm. lainanotto, korkotulot ja muut rahoitustulot, satunnaiset tulot, rahoitusosuudet investointeihin, omaisuuden myyntitulot, antolainojen lyhennykset. 28.3.2013 /hp
Kuntien ja kuntayhtymien menot 2011 3,4 % 0,8 % 1,3 % 4,9 % 9,3 % 10,2 % 1,3 % 37,0 % Toimintakulut 35,7 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,7 mrd. Henkilösivukulut 4,7 mrd. Palvelujen ostot 8,8 mrd. Materiaalin ostot 3,9 mrd. Avustukset 2,1 mrd. Muut toimintakulut 0,6 mrd. Lainanhoito 1,8 mrd. : Korkomenot 0,4 mrd. Lainojen vähennys 1,4 mrd. Lähde: Tilastokeskus 20,7 % 11,0 % Investoinnit 4,3 mrd. Muut menot 0,6 mrd. Ulkoiset menot yht. 42,3 mrd. 7.1.2013 /hp
Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot 1) 1997-2013, %:a kokonaismenoista % % 100 100 11,9 10,0 9,7 8,9 8,4 6,3 4,6 4,5 5,0 5,5 4,9 5,7 5,0 7,1 5,6 5,1 5,1 90 9,8 10,6 9,8 11,2 11,3 10,9 11,3 11,1 10,4 10,8 11,0 11,0 10,4 13,4 10,2 10,5 10,2 90 80 80 17,4 17,2 17,1 16,6 16,6 16,9 17,1 16,8 16,9 16,6 16,2 16,1 16,0 15,5 15,7 15,5 14,9 70 70 60 50 10,7 11,3 12,0 12,8 13,3 14,1 14,5 15,3 15,7 16,1 16,8 17,5 19,0 18,8 20,7 21,3 22,0 60 50 40 40 30 20 10 0 50,2 50,9 51,4 50,5 50,4 51,8 52,5 52,3 52,0 51,0 51,1 49,7 49,6 45,8 48,0 47,4 47,2 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13** Palkat ja muut henk.menot Palvelujen ostot Muut toimintamenot 2) Investoinnit Muut menot 3) Lähde: Kuntaliiton laskelma, pohjana vuosina 1997-2012 Tilastokeskuksen tiedot ja vuonna 2013 Peruspalveluohjelman ja Kuntaliiton arviot. 1) Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaismenot. Vuoden 2010 investointimenoissa ja muissa menoissa on Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 2) Mm. materiaalin ostot, avustukset ja vuokrat. 3) Mm. lainojen korot ja lyhennykset, muut rahoitusmenot sekä antolainat 28.3.2013 /hp 30 20 10 0
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2013 8,6 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 Lähde: Vuodet 1991-2012 Tilastokeskus. Vuoden 2013 arviot Peruspalveluohjelma 27.3.2013. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 5,2 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12*13** 3,5
220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2013 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13** Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuoden 2013 arviot Peruspalveluohjelma 27.3.2013. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan).
Erilaisia elinvoiman eväitä Esimerkkinä Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan kuntien elinvoimatekijöitä Väkiluku 31.12.2011 75 + osuus väestöstä 75 + osuus vuonna 2025 Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Konsernivelka /asukas Kunnallisveropros. 2011 Sairastavuusindeksi Sote nettomenot /asukas ESH nettomenot /asukas Alajärvi 10 327 10,9 15,0 2574 3013 3143 20,5 119 3515 1113 Alavus 12 385 11,3 15,9 2457 2717 4385 19,9 124,6 3409 956 Evijärvi 2 747 11,9 15,6 2687 3009 1840 21,0 114,8 3850 1226 Ilmajoki 11 898 9,2 10,9 2689 2048 4834 19,5 100,3 3085 1054 Isojoki 2 354 16,0 19,4 2471 3430 675 20,5 122 4384 1102 Jalasjärvi 8 130 11,1 15,9 2706 3875 1756 20,5 129,8 3473 1226 Karijoki 1 527 15,1 19,2 2369 2714 1138 20,0 103,5 3466 1079 Kauhajoki 14 191 9,6 15,0 2821 2462 5290 21,0 119 3628 1088 Kauhava 17 265 11,7 16,1 2771 2474 3882 19,8 106,9 3413 1116 Kuortane 3 906 14,1 18,3 2482 2812 2061 19,5 123,4 3475 906 Kurikka 14 495 10,8 15,9 2503 2347 2486 18,0 116,9 3469 1168 Lappajärvi 3 436 14,0 18,5 2485 2695 2346 20,0 118,8 3519 1180 Lapua 14 530 10,0 12,5 2837 2171 4263 19,5 108,1 3121 1069 Seinäjoki 58 703 7,2 10,7 3419 1220 5421 19,3 89,6 2936 1035 Soini 2 360 12,8 16,9 2305 3101 5890 20,8 122,7 3713 1321 Teuva 5 847 14,3 19,1 2642 2711 1090 20,5 112,8 3833 1114 Vimpeli 3 222 11,6 14,4 2982 2101 3671 19,8 128 3663 1184 Ähtäri 6 412 11,5 17,7 2954 2537 5694 20,8 121,1 3583 1089 MAAKUNTA 193 735 10,0 13,6 2899 2180 4181 19,7 107,8 3302 1081 Pienin 1 527 7,2 10,7 2305 1220 675 18,0 89,6 2936 906 Suurin 58 703 16,0 19,4 3419 3875 5890 21,0 129,8 4384 1321 KOKO MAA 5 401 267 8,2 12,4 3530 1418 4729 19,2 100 3272 1011 24 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kiitos!