Kysymyksiä ja vastauksia datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen Tähän dokumenttiin on kerätty datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyviä kysymyksiä vastauksineen. Tässä dokumentissa on seuraavien aihealueiden kysymyksiä: 1. Käyttöpaikkatietojen käsittely 2. Mittaustiedot 3. Taseselvitys 1 Käyttöpaikkatietojen käsittely 1.1 Miten hyvin jakeluverkonhaltijat ylläpitävät tietoja, jotka eivät ole pakollisia, voiko myyjä luottaa niihin? Työryhmissä keskusteltiin datahubin tiedon tallennusperusteesta ja mm. tiedon ajantasaisuudesta. Tiedon eheyttäminen ja päivitys tulee olemaan mittava ponnistus koko toimialalle. 1.2 Tuleeko sanktioita jakeluverkonhaltijoille jos tiedot eivät ole ajan tasalla? Datahub operaattori ei ole viranomainen eikä näin ollen voi määrätä sanktioita. Datahub mahdollistaa nykyistä huomattavasti laajemmat valvontamahdollisuudet. 1.3 Ovatko tietyt tiedot pakollisempia, kuin toiset, kun osa on ilman viivoja luokkakaavioissa? Kaikki tiedot tulee lähettää? Luokkakaaviokuvissa vaihtoehdot tietyille tiedoille on listattu erillisissä laatikoissa. Pakollisuudet on täsmennetty lopulliseen dokumentaatioon. 1.4 Käyttöpaikan linkittäminen rakennustietoihin, onko mahdollista (rakennustunnus väestörekisterikeskus)? Suomessa ei ole olemassa virallista osoiterekisteriä. Virallisen rekisterin puuttuessa, linkityksessä nähdään useita haasteita. 1.5 Onko tiedossa voidaanko katkaisu tehdä etänä? Voi olla irtikytketty vaikka on etäkytkentämahdollisuus. Tieto etäkytkettävyydestä löytyy käyttöpaikkatiedoista. 1.6 Esikysely - mistä ja miten myyjä kyselee käyttöpaikan tietoja? Mikäli myyjällä on asiakkaan antama valtuutus asiakkaan tietoihin, voi myyjä hakea tietoja datahubista omaa järjestelmää käyttäen. Rajapintojen kautta välitetään haku datahubiin ja tiedot palautuvat myyjän järjestelmään. 1.7 Mihin tilaan kuuluu käyttöpaikka, jossa liittymä on ylläpidolla? Käyttöpaikan tila on tuolloin 'Rakenteilla'.
1.8 Miten tilapäiskohteet tunnistetaan? Mikäli jakeluverkonhaltija on jollain tapaa yksilöinyt nämä kohteet, tulee tieto myös datahubiin. Voidaan yksilöidä esim. käyttäjäryhmätiedolla tai osoitteessa vapaa teksti kohtaan. 1.9 Onko käyttöpaikalla sellaista tilaa mitä voidaan hyödyntää takamittauksissa? Takamittauksia ei tuoda datahubiin. 1.10 Saako jakeluverkonhaltija tiedon käyttöpaikasta joka on jäämässä myyjättömäksi? Datahubista lähtee tieto myyjättömästä käyttöpaikasta jakeluverkonhaltijalle. 1.11 Mitä laitetaan tuotantolajiksi, jos pientuottajalla on useampi tuotantolaitos (esim. tuuli ja aurinko)? Suuremman nimellistehon mukaan? Tällöin datahubiin ilmoitetaan useampi tuotantolaitos, jokainen omanansa. 1.12 Datahub toimii jatkossa käyttöpaikkarekisterinä? Kyllä. 1.13 Jos jakeluverkonhaltija käyttää yhtä käyttöpakkatunnusta väliaikaisilla käyttöpaikoilla, niin onko käyttöpaikan osoite päivitettävä? Vai voiko käyttöpaikan osoitteena käyttää esim. Liikuteltava tapahtumasähkökeskus? Jakeluverkonhaltijan on nimettävä käyttöpaikka niin, että se löytyy datahubista myyjän tehdessä siihen sopimusta. Mikäli osoitteena on Liikuteltava tapahtumasähkökeskus, ei myyjä välttämättä tästä tiedä onko juuri se käyttöpaikka mihin sopimus on tehtävä. 1.14 Miten toimitaan kun asiakastietojärjestelmässämme on x määrä enemmän käyttäjäryhmäluokitteluja kuin datahubissa? Toimijoilla voi olla datahubin tietomallia laajempi käyttäjäryhmäluokittelu, mutta datahubiin ne on yhdistettävä määriteltyjen luokkien alle. 2 Mittaustiedot 2.1 Mittaustietojen säilytysajaksi on sovittu 6 vuotta, onko keskusteltu siitä säilyykö jakeluverkonhaltijan 10 vuoden korjausvastuu tämänkin jälkeen? Mikäli tämä vastuu säilyy, on verkonhaltijan tallennettava tiedot omiin järjestelmiin. Mittaustietojen säilytysajaksi linjattu 6 vuotta perustuu viranomaisten kanssa käydyn keskustelun lisäksi kirjanpitolakiin ja mittausasetukseen. Säilytysaika tiedetään varmasti sitten, kun se on asetuksessa säädetty. Jakeluverkonhaltijan 10 vuoden korjausvastuuseen ei ole tässä vaiheessa tulossa muutoksia. 2.2 3 vuoden jälkeen mittaustietojen korjaaminen on verkon ja asiakkaan välinen asia. Kyllä.
2.3 Raportin mukaan alle 63A kohteiden raportoinnin tarkkuus on 10 Wh ja 63A isompien kohteiden tarkkuus 1 kwh. Miksi heikennetään? Nykyisin kaikki on 10 Wh tarkkuudella. Tarkkuutta ei heikennetä, toimitaan tuntimittausasetuksen mukaisesti. 2.4 Voi ilmoittaa 10 Wh tarkuudella, mutta raportti on nykyisten vaatimusten mukainen. Kyllä. 2.5 Toimiiiko epävarma-statuksen käyttö lukemakohteille laskutuksen näkökulmasta? Jos näin toimitaan, myös tuntimitatut kohteet pitäisi laskuttaa epävarmastatuksella. Yhdenmukaiset statuskäsittelyt olisi oltava kaikille käyttöpaikoille. Toimijat voivat itse päättää millä statuksilla laskuttavat. Esim. ne joilla on kuormitusmalli 1, voidaan laskuttaa epävarmalla statuksella. 2.6 Jos mittaustiedoissa on puutteita ja niitä ei löydy myyjän järjestelmästä, keneltä kysytään puuttuvia tietoja (ja kysyykö myyjä vai datahub)? Myyjä hakee puuttuvia tietoja datahubista. Datahub puolestaan "karhuaa" puuttuvia mittaustietoja automaattisesti jakeluverkonhaltijalta. 2.7 Ovatko lois-tiedot molempiin suuntiin, anto ja otto? Kyllä, jos on mitattu. 2.8 Saako myyjä mittaustietoja ajalta, jolloin ei ole ollut myyjä? Ei saa ilman asiakkaan antamaa valtuutusta. Myyjällä on oikeus ainoastaan oman sopimuskautensa aikaisiin tietoihin. 2.9 Onko yksi vai monta käyttöpaikkaa mittaustietojen haussa? Voi hakea useampien käyttöpaikkojen tietoja. 2.10 Mittaustietojen validointi datahubissa perustuu aikaisempaan ilmoitettuun vai pääsulake ja sähköteho tietojen perusteella? Kyllä, datahubin validointi perustuu pääsulakekokoon ja sähkötehotietoihin. 2.11 Onko datahubissa varauduttu varttitunnin mittaus- ja tasejaksoon? Tullaan varautumaan hankinnassa myös pienempään aika-askeleeseen kuin tuntiin. 2.12 Mittaustietojen toimitus ja taseikkuna aikataulut - pitääkö jakeluverkonhaltijan säätää taseselvitysaikaikkunaa omissa järjestelmissään? Kyllä, jakeluverkonhaltijoiden tulee toimia voimassaolevien säädösten puitteissa. 2.13 Onko datahubissa mittarilukemia? Ei, datahubiin viedään ainoastaan tuntisarjoja.
2.14 Tuoko datahub apuja myyjän vuotuiseen asiakkaille lähetettävään käyttöraporttiin? Vertailutiedot ym. Kyllä, tiedot voidaan raportoida jatkossa datahubista. 2.15 Dokumentissa ei ole otettu kantaa mittaustietojen formaattiin, millä toimitetaan datahubiin? Tarkempi kuvaus löytyy teknisestä dokumentaatiosta Datahub-tapahtumat. 2.16 Kuinka asiakkaiden alamittaukset (takamittaukset) hoidetaan datahubissa? Alamittauksia ei tuoda datahubiin. 2.17 Miksi lukemamitatuille kohteille määritellään tuntisarja käyrän 1 mukaisesti? Perustelut tälle? Datahubin käyttöönoton yhteydessä lukemamitattujakohteita arvioitiin olevan vähäinen määrä. Lämpötilakorjauksen vaatiminen tälle määrälle nähtiin hyötyyn nähden turhaksi. Työryhmät päättivät kuormitusmalli 1:n vastaavan tarpeeksi hyvin siihen, että lukemamitatuista kohteista pystytään muodostamaan tuntisarjat. 2.18 Miksi tuntiarvot toimitetaan lukemamitatuille kohteille epävarmalla statuksella? Taseikkunan sulkeutumisen jälkeen voidaan jättää arvoja statukselle epävarma. 2.19 Miten rajapiste ja tuotantopisteiden ilmoitukset jakeluverkonhaltijalta hoidetaan jatkossa? Rakenteelliset tiedot päivitetään datahubin käyttöliittymän kautta ja mittaustiedot toimitetaan rajapinnan kautta. 2.20 Säilytetäänkö jakeluhäiriöistä tieto datahubissa? Ei säilytetä. 2.21 Tuntitietojen korjaus - pitääkö jakeluverkonhaltijan lähettää ne myyjälle sähköpostitse? Tuntitietojen korjaus lähetetään datahubiin. Jakeluverkonhaltija lähettää korjausajanjakson tarvittaessa myyjälle sähköpostitse ja myyjä voi hakea korjatut tiedot datahubista. 2.22 Voidaanko vakiotehokohteiden tuntisarja ilmoittaa todellisen käytön mukaisesti silloin jos käyttötunnit tiedetään? Kyllä voidaan. 2.23 Ei ole oikeutta tietää mikä on käyttöpaikan mittaustapa. Miten vaikuttaa sopimuksiin? Miten verkko reagoi vai palautuuko myyjälle? Miten lainsäädäntö ottaa tähän kantaa? Ei ole asiakkaalla tietoa. Myös dokumentaatioon tulisi kirjata mitä tapahtuu jos tulee väärällä mittaustavalla. Asiakkaan muuttaessa uuteen käyttöpaikkaan, asiakas ei voi antaa valtuutusta käyttöpaikan tietoihin, koska ei vielä asu siellä. Tällöin käyttöpaikasta näkee ainoastaan rajatut tiedot. Eli myyjä ei näe sitä onko kyseessä yleis- vai aikasähkömittaus. Myyjä saa
sopimuksen teon jälkeen tietää mikä on käyttöpaikalla verkkotuote ja voi tämän tiedon perusteella tarkistaa oman tuotteen täsmäävyyden. 2.24 Poistuuko nykyinen velvollisuus jakeluverkonhaltijan osalta lähettää asiakkaan pyynnöstä kolmannelle osapuolelle käyttöpaikan aikasarjaa? Esimerkiksi sellainen toimija mikä ei ole tehnyt sopimusta hubin kanssa, onko verkko edelleen velvollinen toimittamaan aikasarjaa? Lähtökohtaisesti jakeluverkonhaltija toimittaa tuntisarjat datahubiin, josta sitten 3.osapuolet saavat tiedot asiakkaan myöntämien oikeuksien perusteella. 3.osapuolet ovat aina datahubin rekisteröityneitä osapuolia. 2.25 Miksi mittauksen ilmoituksessa sallitaan monia erilaisia aika-askelia? Mittaustietojen ilmoituksessa sovelletaan laissa määriteltyä taseselvityksessä käytettävää aika-askelta. Datahubin käyttöönotossa otetaan kuitenkin jo huomioon se mahdollisuus, että siirryttäisiin lyhempään aika-askeleeseen kuin mitä nykyään käytetään. 2.26 Entä jos käyttötunnit tiedetään, esim. valaistus? Kirjataanko silloin käyttötuntien mukaisesti vai edelleen jokaiselle tunnille? Jakeluverkonhaltija voi laatia mittaroimattoman käyttöpaikan profiilin haluamallaan tavalla, kuten ilmoittamalla tiedossa olevat kulutukset tietyille tunneille, saman energian jokaiselle tunnille tai käyttämällä tyyppikäyttäjäryhmän 1 vertailukäyrää. 2.27 Miten toimitaan toimitusvelvollisen myyjän osalta mittaustietojen korjauksessa? Entä miten toimitaan esim. mittarit ristissä tapauksissa, jossa sama myyjä ja hyvitysvelvollisuus 10 vuotta meneekö tuo 6 vuoden ylittävä osuus manuaalikorjauslaskutukseen, tuleeko verkkoyhtiön toimittaa nämä tiedot erikseen ja missä muodossa? (Jos jostakin syystä ei saada myyjän ehdottamaa muutosta läpi, että yleinen korjausvelvoite alennettaisiin koskemaan tuota kuutta vuotta). Mittaustietojen korjausten osalta toimitaan datahubissa nykyisen ohjeistuksen mukaisesti (Energiateollisuuden ohje Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen). Tämän ohjeistuksen mukaisesti myyjä korjaa virheen kolmen vuoden ajalta ja sen ylittävältä ajalta korjauksesta vastaa jakeluverkonhaltija. Jos korjauksen tekee toimitusvelvollinen myyjä jakeluverkonhaltijan sijasta yli kuusi vuotta ylittävissä korjauksissa, tulee myyjän saada hyvitettävän energian määrä jakeluverkonhaltijalta. 2.28 DH-220 Mittaustietojen haku. Tapahtuman kuvauksessa kohdassa Prosessointi kirjataan Mittaustiedon haku toteutetaan asynkronisena isojen tietomassojen johdosta. Sekvenssikaaviossa haku näyttää synkroniselta. Hakupyyntöön ei saada siis positiivista vastausta lain. Keskustelimme tästä prosessidokumentaation päivityksen yhteydessä ja totesimme, että emme muuta kuvia ettemme sekoittaisi liikaa lukijoita. Tämä on teknisessä dokumentissa avattu. Aikasarjatietojen (mittaustiedot ja taseselvitystiedot) osalta palvelut ovat asynkronisia. Kuittaukset ja vastaustiedot kyselyyn palautetaan erikseen noutopalvelun kautta. (Datahub-tapahtumat 2.12). Voidaan ottaa vielä keskusteluun työryhmässä tullaanko tämä muuttamaan
prosessidokumentin seuraavaan versioon. 2.29 Samaa epäloogisuutta on myös muissa kuvauksissa DH-521 Taseselvitystietojen haku myyjä ja DH-522 Taseselvitystietojen haku JVH (onko asynkroninen?) Kts vastaus edellisessä kysymyksessä. 3 Taseselvitys 3.1 Tuleeko Fingrid valvomaan, että kulutustietoja on käyttöpaikkakohtaisesti vaikka tasessa on tyhjä. Vuoteen ei ole veloitettu. Datahub valvoo, että käyttöpaikalla oleva sähkönmyyjä on mukana myös taseselvityksessä. Mikäli käyttöpaikalta puuttuu myyjä, datahub ilmoittaa tästä jakeluverkonhaltijalle toimenpiteitä varten.