PÄÄTÖS Nro 133/07/2 Dnro ISY-2007-Y-61 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2007 ASIA Yhtiön rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen tuotannon lisäämistä koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa sekä Kuuslahdesta otettavan vesimäärän korottaminen, Siilinjärvi LUVAN HAKIJA Kemphos Oy PL 20 71801 Siilinjärvi HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kemphos Oy on hakenut 7.3.2007 ympäristölupaa Kemira GrowHow Oyj:n Siilinjärven tehtaiden rikkihappo- ja energiantuotannon kasvattamiselle sekä jäähdytysveden lisäykselle. SIJAINTI Siilinjärven tehtaiden tehdasalue on pääosin kantatien 75 (Nilsiäntie) ja Juurusveden Laukanrannan välissä Siilinjärven kunnan Kasurilan kylän kiinteistöllä Rikkihappo 1 RN:o 33:5. Rikkihappotehtaat sijaitsevat tehdasalueen itäosassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminnat ovat ympäristölupavelvollisia ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b ja 4 a mukaan. Vesilain 9 luvussa tarkoitettuun veden johtamiseen muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi, on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto käsittelee lannoitetehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella. Siilinjärven tehdasalueella toimivilla laitoksilla on sellainen ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä.
2 Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/2005) nojalla. Ympäristölupavirasto myöntää luvan vesilain 9 luvun 2 :n mukaan veden ottamiseen. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 6.10.2006 antanut päätöksellään nro 79/06/2 yhtiöiden Siilinjärven tuotantolaitoksia koskevan ympäristöluvan ja vesitalousluvan. Lupapäätös ei ole lainvoimainen. Kyseisessä päätöksessä on rikkihappotehtaalle annettu muun muassa seuraava määräys: "10. Rikkihappotehtaan ominaispäästön raja-arvo vuosikeskiarvona on 3,0 kg SO 2 / t 100 % H 2 SO 4 ja tavoite-arvo 2,0 kg SO 2 / t 100 % H 2 SO 4. Mikäli asetettua tavoitetasoa ei saavuteta, tulee toiminnanharjoittajan esittää luvan tarkistamisen yhteydessä teknillis-taloudellinen suunnitelma tavoitearvon saavuttamisesta. Rikkidioksidin hapetusaste rikkihapoksi tulee olla vähintään 99,8 %. Rikkihappotehtaan hönkäpesurin hiukkaspäästöraja-arvo on 50 mg/m 3 ja kokonaishiukkaspäästö seisokit mukaan lukien enintään 50 t/a." Rikkihappotehtaan pesuhapon puhdistuksessa ilmaan johdettavan poistokaasun rikkivetyraja-arvo on vuorokausikeskiarvona 5 mg/m 3." Käyttöveden ottamista koskevassa lupaehdossa 64. on Kuuslahdesta otettavaksi jäähdytysvesimääräksi vahvistettu aikaisemman vesitalousluvan mukainen määrä 206 000 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Kaavoitus Tehdasalue on voimassa olevassa Pohjois-Savon seutukaavassa merkitty teollisuusalueeksi. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Siilinjärven keskustaajama on 3 4 km:n etäisyydellä rikkihappotehtaiden ja tehdasalueen lounaispuolella. Noin 1,5 km:n etäisyydellä tehdasalueen eteläpuolella on loma-asutusta Jynkänlahden rannalla. Tehtaan kaakkoispuolella on Kuuslahden kylä. Alueella ei ole pohjaveden hankintaan tärkeitä pohjavesialueita. Toimipaikan lähialueilla ei ole luonnonsuojelukohteita. Ilman laatu Siilinjärven keskusta-alueen ilmanlaatu kuvattuna ilmanlaatuindeksillä vuonna 2003 oli 86,6 % ajasta hyvä, 12, 3 % ajasta tyydyttävä, 1,0 % ajasta välttävä ja 0,04 % ajasta huono. Veden laatu Veden laadun yleisluokituksen perusteella Juurusveden Kuuslahden veden laatu on tyydyttävä. Muilta osin Juurusveden veden laatu on hyvä.
Melu Tehdastoiminnan aiheuttama enimmäismelutaso melun leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa on Juurusveden vastarannalla 44 db(a). 3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Siilinjärven toimipaikan liiketoimintayksiköt ovat fosforihappoliiketoiminta päätuotteena fosforihappo, lannoiteliiketoiminta päätuotteena lannoitteet, prosessikemikaalit päätuotteena tekninen typpiliuos, kalsiumsulfaattipigmentti-liiketoiminta päätuotteenaan paperinpäällystyspigmentti ja kiilleliiketoiminta päätuotteena kiilletuotteet. Rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen kapasiteetin kasvattaminen sekä jäähdytysveden lisätarve kuuluvat fosforihappoliiketoimintaan. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Nykyinen rikkihappotuotanto perustuu Pyhäsalmen kaivoksen pyriitin käyttöön raakaaineena. Lisätuotannon raaka-aineena käytetään Fortum Heat and Power Oy:n sularikkiä, joka poltetaan rikkidioksidikaasuksi noin 20 MW:n polttolaitoksella. Kaasu johdetaan rikkihappotehtaille ja syntynyt energia hyödynnetään voimalaitoksella. Siilinjärven tehtailla rikkihapon ja energian tuotanto tulee lisääntymään noin 30 %. Rikkihapon tuotantokapasiteetti tulee olemaan 800 000 t/a (vuoden 2006 tuotanto oli 614 000 t), sähköenergian 195 000 MWh/a (vuoden 2006 tuotanto oli 151 000 t) ja höyryn 800 000 MWh/a (vuoden 2006 tuotanto oli 600 000 t). Nykyiset rikkihappotehtaat ja pasutot Rikkihappoa valmistetaan kolmessa pasutossa ja kahdessa rikkihappotehtaassa fosforihappo- ja lannoitetehtaan käyttöön. Rikkirikaste eli pyriitti tuodaan tehtaalle jatkuvina junakuljetuksina ja siirretään kuljettimilla pasuttojen päiväsiiloihin tai rikastevarastoon. Rikkirikaste poltetaan (pasutetaan) pasuteuuneissa (2 x 22,4 MW ja 1 x 28 MW) leijupetitekniikalla. Palamisessa muodostuu rikkidioksidikaasua, pasutetta (rautaoksidia) ja lämpöä. Rikkidioksidikaasu puhdistetaan pasutepölystä sykloneilla ja sähkösuodattimilla. Erotettu pasute jäähdytetään, kostutetaan ja siirretään kuljettimilla pasutteen läjitys-alueelle. Pasuton noin 12 %:nen ja 400 C:nen SO 2 -prosessikaasu jäähdytetään ja puhdistetaan edelleen rikkihappotehtaan pesutorneissa ja märkäsähkösuodattimissa. Rikkidioksidi hapetetaan katalyyttisesti kaksoiskontaktilaitteistoissa. Syntynyt SO 3 -prosessikaasu imeytetään väkevään rikkihappoon. Kaasuun jäänyt rikkidioksidi (2 3 %) hapetetaan uudessa katalyyttikerroksessa, jolloin saavutetaan korkea SO 2 :n hapettumishyötysuhde (99,8 %). Rikkihappo laimennetaan 93 %:ksi tuotehapoksi (620 000 t/a) ja johdetaan varastosäiliöihin. Oman tuotannon lisäksi rikkihappoa on tuotu toimipaikalle vuosittain 150 000 230 000 t/a junakuljetuksina. Pasutuksessa syntyvä lämpö sidotaan prosessilämpökattiloissa korkeapainehöyryksi (60 bar, 480 C), joka hyödynnetään tehdashöyryksi ja voimalaitoksella sähköksi. Ha-
petuksessa, imeytyksessä ja laimennuksessa vapautuva lämpö otetaan talteen kattilan syöttöveden lämmityksessä ja kaukolämpönä. 4 Voimalaitos Uusi sularikinpolttolaitos Voimalaitos on sähköteholtaan 26 MW:n höyryvoimalaitos. Korkeapainehöyry (126 t/h, 60 bar ja 480 C) saadaan pääasiassa rikki- ja typpihappotehtaalta. Tuotantolaitosten energiatarpeen varmistaa raskasta polttoöljyä käyttävä 19,8 MW:n apukattila, jota käytetään satunnaisesti ja lyhyitä aikoja kerrallaan korkeapainehöyryn tuotantohäiriöiden aikana. Sähköenergian tuotto nousee tasolle 150 200 GWh/a nykyisen 140 GWh/a sijasta. Voimalaitos vastaa tehdasalueen kaukolämmön jakelusta. Sulan rikin kuljetuksesta sekä siirrosta lämmitettävään varastosäiliöön vastaa Neste Oil Oyj. Sularikinpolttolaitos otetaan käyttöön alkuvuodesta 2008. Laitoksen rakentaa ja sen omistaa Fortum Heat and Power Oy. Rikkihappotehtaan henkilöstö ohjaa laitoksen käyttöä. Rikinpolttolaitoksen ympäristöluvan haltijana on Kemphos Oy. Sularikki (145 o C) pumpataan 1 000 m 3 :n varastosäiliöstä laitoksen polttimelle nimellisteholla 7,6 t/h. Palamisilmana käytetään rikkihapon kuivaustornin ilmaa. Palamiskaasut (1 150 o C) jäähdytetään lämmöntalteenottokattilassa 400 o C.een. Samalla tuotetaan korkeapaineista tulistettua höyryä 20 t/h. Jäähtyneet kaasut johdetaan rikkihappotehtaille 1 ja 2 rikkihapon talteenottoon. Muutokset rikkihappotehtailla Rikkihappotehtaiden prosessi säilyy nykyisenä kaksoiskontakti-/kaksoisabsorptiomenetelmänä. Ensimmäisessä vaiheessa hapetuksen jälkeen syntynyt SO 3 -prosessikaasu imeytetään väkevään rikkihappoon. Toisessa vaiheessa kaasuun jäänyt rikkidioksidi (2 3 %) hapetetaan katalyyttikerroksessa. Rikkihappotehtaille (RHT) 1 ja 2 lisätään katalyyttiä hapetusreaktoriin sekä RHT 2:lle viides kerros hapetusreaktoriin. Tehtaisiin lisätään lämmönvaihtimia ja pisaranerottimia sekä tehdään pumppujen ja putkistojen laajennuksia. RHT 1:lle lisätään kontaktiaparaattiin katalyyttimassoja noin 50 m 3 ja RHT 2:lle tulee uusi kontaktiaparaatin viides katalyyttikerros (50 m 3 ). RHT 1:lle tulee myös paineenkorotuspuhallin kasvaneen painehäviön vuoksi. Veden hankinta ja viemäröinti Vedenotto- ja viemäreiden paikat säilyvät voimassa olevien lupien mukaisina. Vedenottokohta sijaitsee Kuuslahdessa noin 250 m rannasta yhteisellä vesialueella 876:2:0 (Kasurilan eteläinen osakaskunta). Vedenottoputken halkaisija on 1,5 m. Veden ottorakenteet ja niiden sijainti on esitetty asemapiirroksessa 1:2 000, 17.3.2007. Rikkihappotuotannon lisäys kasvattaa jäähdytysveden tarvetta. Nykyinen luparaja Siilinjärven tehtaille on 206 000 m 3 /d. Vuonna 2005 veden kulutus on ollut 1. vuosipuoliskolla 151 400 m 3 /d ja 2. vuosipuoliskolla 171 500 m 3 /d. Vastaavasti vuona 2006 veden kulutus on ollut 126 400 m 3 /d ja 166 500 m 3 /d. Rikkihapon tuotannon lisäyksen
jälkeen veden kulutuksen on arvioitu olevan noin 200 000 m 3 /d. Vuosina 2008 2015 mahdollisten uusien hankkeiden vuoksi uudeksi luparajaksi esitetään 225 000 m 3 /d. Jäähdytysvesi palautetaan vesistöön noin 10 o C lämmenneenä. Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikennejärjestelyt säilyvät pääosin ennallaan. Ulkopuolelta tulevan rikkihapon (noin 200 000 t/a) junakuljetukset vähenevät. Sularikki kuljetetaan tehtaan varastosäiliöön säiliöautoilla 4 6 kertaa vuorokaudessa. PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Rikkihappotehtaiden toiminnassa ei muodostu prosessivesiä. Jäähdytysvettä käytetään 37 m 3 /t-h 2 SO 4, enimmillään 3 200 m 3 /h. Sularikin polttolaitos ei tuota prosessivesiä. Laitoksen kuivaustorni käyttää jäähdytysvettä noin 50 m 3 /h. Vesistöön johdettavan jäteveden laatu ja määrä eivät muutu. Myös vaikutusalue säilyy ennallaan. Rikkihappotehtaiden tuotanto, rikkidioksidipäästöt ja ominaispäästöt vuosina 1999 2006 sekä arvio päästöistä tuotannon laajennuksen jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi Rikkihappo (t) Rikkidioksidipäästö (t) Ominaispäästö (kg SO2/t) 1999 514 000 1 084 2,11 2000 509 000 1 238 2,43 2001 519 000 1 370 2,64 2002 547 500 1 589 2,90 2003 515 500 1 391 2,70 2004 586 100 1 301 2,20 2005 605 200 1 369 2,26 2006 614 000 1 702 2,77 2008-2015 800 000 alle 2 100 1,88-2,62 Rikkirikasteen pasutuksessa ja pasutteen käsittelyssä syntyviä hiukkaspäästöjä vähennetään pasutetta kostuttamalla ja hönkäkaasupesurilla. Pesurin hiukkaspäästön arvioidaan olevan 1,2 1,4 t/a. Suurimmat pölypäästöt aiheutuvat seisokeista 20 23 t/a. Prosessin SO x -päästöt koostuvat hapettumattomasta SO 2 - ja imeytymättömästä SO 3 - kaasusta. Pesuhapon arseeninpoistossa vapautuvat rikkivetyä sisältävät kaasut puhdistetaan pesurissa ja pesuliuos palautetaan arseeninsaostusprosessiin. Vuonna 2006 rikkivetypäästö oli 0,7 mg/m 3. Rikkihappotehtaiden ominaispäästö on ollut 2,1 2,9 kg SO 2 /t-h 2 SO 4. 5
Rikkihappotehtaiden ominaispäästö on kapasiteetin lisäyksen jälkeen keskimäärin 2,2 kg SO 2 /t-h 2 SO 4, joka vastaa poistokaasun SO 2 -pitoisuutta 351 ppm ja päästöä 1 760 t/a. Katalyytin ollessa uusi on päästö 1,88 kg SO 2 /t-h 2 SO 4 (pitoisuus 300 ppm ja 1 504 t/a). Katalyytin ikääntyessä ennen sen vaihtoa ominaispäästö on 2,62 kg SO 2 /t-h 2 SO 4 (pitoisuus 418 ppm ja 2 096 t/a). Lyhytaikaiset päästöhuiput (1d 3 vko) voivat olla 600 ppm. Häiriötilanteissa ja käynnistyksessä (1 d, 2 5 x vuodessa) poistokaasun SO 2 -päästö voi olla 1 000 1 500 ppm. Energiatuotannon lisäys ei aiheuta muutosta voimalaitoksen päästöihin. 6 Melu Rikkihappotuotannon ja energian tuoton lisäykset eivät vaikuta tehtaan melutasoon. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Rikkihappotehtaiden kunnossapidossa ja korjauksissa syntyy öljyjä, rasvoja, romuja sekä likaisen pasutteen alueelle toimitettavaa purkujätettä 120 t/a. Jätteet sisältyvät Siilinjärven tehtaiden jätehuoltoon. Toiminnan laajennus ei lisää jätteitä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Rikkihappotehtailla käytetään kaksoiskontakti/kaksoisabsorptiomenetelmää. Rikkidioksidin hapettumishyötysuhde on korkea 99,8 % ja vastaa BAT-tasoa. Tehtaan pääraaka-aineena käytetty pyriitti on hyvälaatuista. Se sisältää vähän haitallisia raskasmetalleja. Myös toisena raaka-aineena käytetty sularikki on öljynjalostuksessa syntynyttä puhdasta alkuainerikkiä. Tehtaiden rikkidioksidin (SO 2 ) ominaispäästö on ollut 1,5 3,0 kg/t-h 2 SO 4. Laajennetun tuotannon SO 2 -päästö on 1,6 2,6 kg/t-h 2 SO 4. Vuosipäästö on normaali verrattaessa sitä muiden vanhojen tehtaiden päästöihin. Rikkihappotehtaiden prosessi ei muutu, vaan ainoastaan käsiteltävän rikkidioksidikaasun määrä lisääntyy. RHT 1:ssä on olemassa jo BAT:in mukainen viides katalyyttikerros, jonka katalyyttimassaa vielä lisätään 50 m 3. RHT 2:lle tulee viides katalyyttikerros. Lisäksi lisätään neljänteen katalyyttikerrokseen cesiumia, joka tehostaa rikkidioksidin hapettumista ja varmistaa paremmat reaktio-olosuhteet. Katalyyttikerrosten toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Katalyytin toiminnasta ja sen ikääntymisestä saadaan tietoa painehäviöiden, lämpötilojen ja ilmapäästöjen avulla. Katalyyttikerroksia vaihdetaan tarpeen mukaan vuosiseisokkien aikana. Lämmönvaihdon tehokkuudesta huolehditaan lisäämällä lämmönsiirtokapasiteettia uusimalla ja lisäämällä lämmönvaihtimia. SO 3 - ja H 2 SO 4 -päästöjä vähennetään jakamalla rikkihappo mahdollisimman tasaisesti loppuimeytystorneihin. Molempien tehtaiden imeytystorneihin uusitaan jakolaitteisto (Monsanto-tekniikka). Tehtaiden pumppauskapasiteettia lisätään. Lisäksi RHT 1:n välikiertopumppujen tehoa kasvatetaan. Toimenpiteillä varmistetaan haponkiertomäärän optimointi. Imeytyshapon väkevyyttä tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittareilla. Imeytystornien jälkeiset sumunerotussuodattimet (tyyppi "Brink") uusitaan joka toinen vuosi.
Rikkihappotehtaista ei tule prosessivesiä vesistöön. Kaasunpesuosaston pesuhappo käytetään apatiittirikastamon kemikaaliksi ja fosforihappotehtaan suljettuun vesikiertoon. Vesistöön johdetaan vain tehtaiden jäähdytysvedet. Pasutteen läjitysalueen pohjavesi alennetaan porakaivopumpuilla, jolloin maassa pohjavesivalumat vuotavat porakaivopumpuille. Vesi pumpataan valumavesialtaisiin ja käytetään rikkihappotehtailla, jolloin vesi on suljetussa kierrossa. Näin hallitaan liukenevien metallien leviäminen pohjavesiin ja läheiseen järveen. Sularikin poltosta ei synny jätteitä. Hiukkaspäästöt ovat vähäiset tehtaan käynnistyksessä, pysäytyksessä ja pasutteen käsittelyssä. Pasutteen läjitysalue verhoillaan irtomaalla tarpeen mukaan pölyämisen estämiseksi. Energian käyttö ja sen käytön tehokkuus Toimipaikalla pyritään mahdollisimman suureen lämpöenergian ja sähkön tuotannon omavaraisuuteen. Rikkihappotehtaat ovat energiaylivaraisia tuottaen sähköä 0,2 MWh/t-H 2 SO 4, höyryä 1,0 t/t-h 2 SO 4 ja kaukolämpöä 0,2 MWh/t-H 2 SO 4. Voimalaitoksen raskaan polttoöljyn käyttöä on voitu vähentää rikkihappotehtaiden ja fosforihappotehtaan prosessihöyryn optimoidulla yhteiskäytöllä. Oman prosessihöyrypohjaisen sähkön tuotantoa on voitu kasvattaa rikkihappotehtaiden käyntivarmuuden parantamisella, jolloin ulkoisen hankinnan osuus vastaavasti vähenee. Ympäristönhallintajärjestelmät Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sisältyy toimipaikan toimintajärjestelmään. Toimipaikan johto vastaa toimintajärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Jokainen toimipaikan henkilö vastaa omalta osaltaan toimintajärjestelmän ja sen dokumentoinnissa esitettyjen menettelytapojen mukaisesta toiminnasta. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Arvio toimintoihin liittyvistä ympäristöriskeistä, suunnitelluista toimista onnettomuuksien estämiseksi ja toimista häiriötilanteissa sisältyvät toimipaikan turvallisuusselvitykseen ja pelastussuunnitelmaan. Sularikin kuljetuksesta ja siirrosta säiliöön vastaa Neste Oil Oyj. Yhtiö on selvittänyt toimitusten turvallisuusriskit ja laatinut toimintaohjeet poikkeamatilanteisiin. Sularikin varastoinnista ja käsittelystä sekä rikinpolttolaitoksen toiminnasta on prosessien vaaran arviointi tehty Hazop-poikkeamatarkastelulla. Mahdolliset vaaralähteet on tunnistettu ja niiden varalle on suunniteltu toimenpiteet. 7
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 8 Vaikutukset vesistöön Vaikutukset ilmaan Vesistöön johdettavien jätevesien laatu ja määrä eivät muutu. Kuuslahteen palautettavan, noin 10 o C lämmenneen, jäähdytysveden määrä kasvaa jonkin verran. Vesistövaikutukset pysyvät ennallaan. Siilinjärven keskustaajaman ilmalaatuun vaikuttaa merkittävimmin liikenteen päästöt ja keväinen katupöly. Tuotannon laajennuksesta huolimatta jää tehtaiden rikkidioksidipäästö alle nykyisen päästörajan (2 100 t/a). Melu Tuotannon lisäys ei vaikuta Siilinjärven tehtaiden melutasoon sanottavasti. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Rikinpolttolaitoksen ohjaus, valvonta ja lukitukset liitetään rikkihappotehtaiden digitaaliseen ohjausjärjestelmään. Rikinpolttolaitos ei aiheuta päästöjä eikä lisää tarkkailtavien suureiden määrää eikä tarkkailukohteita. Rikkihappotehtaiden imeytystornien 1 ja 2 rikkidioksidipitoisuutta mitataan jatkuvatoimisesti ja rikkitrioksidipitoisuus poistokaasuista mitataan kahdesti kuukaudessa. Tehtaiden tarkkailu toteutetaan nykyisessä laajuudessa. Myös veden otto tapahtuu samalla tavalla kuin olemassa olevassa laitoksessa. Toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailu sisältyvät toimipaikan tarkkailusuunnitelmiin. LUPA TOIMINNAN ALOITTAMISEEN Hakija hakee lupaa toiminnan aloittamiseen vuoden 2008 alusta lähtien annettavan päätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Neste Oil Oyj:n Porvoon tuotantolaitoksilla käynnistyy kesällä 2007 nestemäisten polttoaineiden rikintalteenottolaitos. Sularikkivarastoja on noin kuudeksi kuukaudeksi. Tuotantoketjun käynnistyminen on tärkeää taloudellisesti, logistisesti ja eri osapuolten aikataulujen yhteensovittamiseksi. Toiminnan aloittamisesta ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankeen ympäristövaikutukset ovat kokonaisuudessaan myönteiset eikä toiminnan aloittaminen loukkaa sanottavasti ulkopuolista etua tai tee muutoksenhakua perusteettomaksi.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 9 Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 17.4.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Siilinjärven kunnassa 7.5. 6.6.2007. Hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Savon Sanomat -nimisessä lehdessä 7.5.2007. 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut, että hanke lisää rikkidioksidin päästöjä 13 35% vuosien 2001 2006 päästöihin verrattuna. Hakijan esittämien toimenpiteiden myötä rikkihappotuotannossa voidaan savuttaa BAT:n mukainen taso, 1,8 2,0 kg SO 2 /t-h 2 SO 4. Vuosina 1999 2006 ominaispäästöt ovat olleet korkeampia (2,2 3,0 kg SO 2 /t-h 2 SO 4 ). Katalyytin vanhetessa päästötasot nousevat. Hakijan antamista tiedoista ei voida päätellä, kuinka usein katalyytti vaihdetaan. BAT:n mukaisen toiminnan varmistamiseksi, katalyytin vaihto ja muut tarvittavat toimenpiteet ominaispäästön pitämiseksi alhaisena, on tehtävä riittävän usein. Toimenpiteisiin tulee ryhtyä ominaispäästötason ylittäessä 2,0 kg SO 2 /t- H 2 SO 4. Hanke perustuu Neste Oil Oyj:n nestemäisten polttoaineiden rikinpoistoprojektiin, joka hakijan mukaan alentaa rikkihappotuotannon SO 2 -ominaispäästöjä, sekä alentaa merkittävästi rikkipäästöjä valtakunnallisesti. Laitokselta tulee edellyttää ominaispäästötasoa 1,8 2,0 kg SO 2 /t-h 2 SO 4. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei voida arvioida, minkä verran eri hankkeet kokonaisuudessaan vaikuttaisivat Suomen rikkidioksidipäästöihin. Vuosina 2001 2006 tehtaiden hiukkaspäästöt olivat Vahti-tietojen mukaan 40 t/a, josta suurin osa peräisin rikkihappotehtaalta. Rikkihappotehtaan seisokkien pölypäästöjä on vähennettävä. Vedenottopaikat säilyvät nykyisellään. Jätevesikuormitus ei vedenoton lisäyksen takia kasva. Jäähdytysvesimäärän lisääminen Kuuslahdesta ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Syntyviin jätteisiin muutoksella ei ole vaikutusta. Sulan rikin varastointi ja kuljetus tehdasalueella lisäävät ympäristövaikutuksia ja onnettomuusriskejä, mutta toisaalta tehdasalueella vähenevät rikkihapon kuljetukset ja sisäiset siirrot pienenentävät ympäristövaikutuksia ja onnettomuusriskejä. Rikinpolttolaitoksella ei ole uusia päästölähteitä, jotka edellyttäisivät tarkkailua. Rikkihappotehtaan tarkkailu voidaan toteuttaa nykyisen ympäristöluvan mukaisella tavalla. Vedenoton määrän ja jäähdytysveden aiheuttaman kuormituksen tarkkailua on jatkettava.
10 2) Itä-Suomen läänihallitus on todennut, että lupa myönnettäessä tulisi varmistaa, ettei toiminnan aiheuttama melu, päästöt ja pasutteen läjittäminen aiheuta terveyshaittaa ympäristön asukkaille. Toiminnassa tapahtuviin häiriötilanteisiin tulee varautua ja tiedottaa asukkaille ja työntekijöille. 3) Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että rikkihappotehtaiden rikkidioksidipäästöissä on tapahtunut olennainen muutos vuonna 1998. Vuosina 1994 1997 ominaispäästö on ollut noin 1,4 kg SO 2/t-H 2 SO 4 ja rikkidioksidipäästö noin 750 t/a. Vuonna 1998 rikkidioksidin ominaispäästö on ollut 2,04 kg SO 2/t-H 2 SO 4 ja rikkidioksidipäästö 1 110 t. Vuosien 2002 2006 ominaispäästön keskiarvo on ollut 2,6 kg SO 2/t-H 2 SO 4 ja rikkidioksidipäästön keskiarvo 1 470 t/a. Tiedossa ei ole, mitkä tekijät ovat aiheuttaneet ominaispäästön ja vuosipäästön nousun. Syynä voi esimerkiksi olla katalyyttimassan vaihtovälin pidentäminen. Ympäristön kannalta myönteistä on, että tehtaiden katalyytti saatetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi. Rikkihappotehtaiden kapasiteetin nostaminen lisää Kemphos Oy:n rikkidioksidipäästöjä yli 40 % vuosien 2002 2006 rikkidioksidipäästöjen keskiarvoon verrattuna. Hakemuksessa ei ole rikkidioksidin leviämisselvitystä eikä päästöä koskevia tarkempia tietoja (mm. virtausnopeus, lämpötila). Tämän vuoksi päästölisäyksen vaikutuksia ei voida arvioida. Rikkihappotehtaiden kapasiteetin nostaminen lisää merkittävästi paikallisella ja alueellisella tasolla rikkidioksidipäästöjä. Hakemuksessa esitetty tehtaiden poistokaasun rikkidioksidipitoisuus jo uudella katalyytillä toimittaessa ylittää BAT-vuorokausikeskiarvon (muuntokerroin 1 ppm = 2,61 mg/m 3 ). Hakija tulee velvoittaa esittämään Itä-Suomen ympäristölupaviraston 6.10.2006 antaman, lainvoimaa vailla olevan, ympäristöluvan määräyksen 10 mukainen teknillis-taloudellinen suunnitelma tavoitearvon 2,0 kg SO 2/t 100 % H 2SO 4 saavuttamiseksi 1.1.2010 mennessä. Hakemuksessa varaudutaan lisäämään jäähdytysveden ottoa lähes 50 % kuin mitä edellisen 10 vuoden aikana vedenotto on keskimäärin ollut. Hakemuksessa ei arvioida jäähdytysveden otto- ja poistomäärän lisäämisen vesistövaikutuksia. Ilmeistä on, että lämpimän jäähdytysveden palauttaminen tehostaa yhteyttämistä ja lisää Kuuslahden rehevöitymistä. Rikkihappotehtaiden hönkäpesurin hiukkaspäästömittauksia tulee jatkaa. Vaikka muutokset pesurin poistoilman hiukkaspitoisuudessa voidaan todeta silmämääräisesti, ei ko. havainto anna tietoa poistoilman hiukkaspitoisuudesta eikä päästön suuruudesta. Kyseisen päästölähteen enimmäispäästö (50 t/a) on lähes 60 % vuoden 2006 Siilinjärven ympäristölupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöstä. Rikkihappotehtaiden hönkäpesurin poistoilman hiukkaspitoisuuden raja-arvo ja kokonaishiukkaspäästö tulee olla lupaviraston 6.10.2006 antaman luvan määräysten mukaiset. 4) Siilinjärven kunnanhallitus on lausunut, että laitoksen tuotannon lisäys on Siilinjärven tehtaiden toimintaedellytysten turvaamisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Myös prosessilämmön hyödyntäminen kuntakeskuksen kaukolämpönä on myönteinen ratkaisu.
Huolestuttavana kehityspiirteenä on ollut rikkidioksidipäästöjen lisääntyminen 1990-luvun puolivälin jälkeen niin kokonaistonnimäärinä kuin tuotettua rikkihappotonnia kohden laskettuna. Rikkidioksidipäästöjen kehitykseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. 11 Muistutukset Hakijan selitys 1) Kaaraslahti I osakaskunta on huolestunut lisääntyvien jäähdytysvesien aiheuttamista haittavaikutuksista Kuuslahdessa. Haittavaikutukset ovat huomattavasti suurempia kuin suhteellinen vesimäärän lisäys, koska veden vaihtuvuus Kuuslahdessa ei ole riittävä haittojen ehkäisemiseksi. Jäähdytysvesien haittavaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Hakemusta tulee täydentää jäähdytysvesien vaikutusarvioinnilla. Osakaskunta vaatii 350 euron vuosittaista korvausta toiminnasta aiheutuvista haitoista. Kompensaatioistutukset eivät ole oikea tapa haittojen korvaamiseksi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta hakija toteaa, ettei BATdokumentointi ota huomioon olemassa olevien laitosten raaka-aineista ja laitoskokonaisuudesta johtuvia seikkoja. Siten hakija toistaa hakemuksessa esitetyt arvot, jolloin SO 2 -päästön vuosikeskiarvo on 2,2 kg/t-h 2 SO 4 (351 ppm). Raaka-aineena käytettävä sularikki on moottoripolttoaineesta erotettu jae, joka poistuu kokonaisuudessaan valtakunnallisesta päästömäärästä. Sularikin poltolla ei ole vaikutusta rikkihappotehtaan seisokkipölyyn. Itä-Suomen läänihallituksen lausunnossa esitetyt asiat ovat kattavasti selvitetty hakemuksessa ja otettu huomioon Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 79/06/2, 6.10.2006. Siilinjärven kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausuntoon hakija vastaa, että tuotannon lisäys toteutetaan laitoksen polttokapasiteetin noston ja modernisoinnin avulla. Toimenpiteillä saavutetaan ominaispäästön alenema ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan taso vanhassa tuotantolaitoksessa. Kapasiteetin nostaminen ei lisää rikkidioksidipäästöjä merkittävästi. Rikkidioksidipäästötasojen vertailukohdaksi otettu ajanjakso ei ole edustava, koska tuotantokapasiteetti ei ole ollut täysin käytössä. Katalyytin vaihtovälin pidentäminen ei tuo säästöjä, vaan aiheuttaa tuotantotalouden heikkenemisen raaka-aineiden käytön ja tuotantotappioiden kasvaessa. Jäähdytysvesimäärän lisääminen ei aiheuta rehevöitymistä, kuten Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunnossaan arvioinut. Voimaan tuloa odottavaan ympäristölupaan (Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 79/06/2, 6.10.2006) esitetyt muutokset ovat tarpeettomia. Kaaraslahti I osakaskunnan muistutukseen hakija vastaa, että hanke ei vaikuta vesistökuormitukseen. Jäähdytysvesimäärän lisäys nykyisestä on 15 20 % ja on voimassa olevan lupaehdon rajoissa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 12 Ympäristölupa Vesitalouslupa LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristölupa Ympäristölupavirasto myöntää Kemphos Oy:lle luvan hakemuksen mukaiseen rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen tuotannon lisäykseen. Rikkihappotehtaisiin sisältyy sularikinpolttolaitos. Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden vesistön pilaantumiseen tai sen käyttöön perustuvaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Ympäristölupavirasto myöntää Kemphos Oy:lle luvan vesilain nojalla Kuuslahdesta otettavan vesimäärän korottamiseen vesistöstä teollisuuslaitosten käyttö- ja jäähdytysvedeksi. Itä-Suomen vesioikeus on 21.12.1972 antamallaan päätöksellä nro 102/Va/72 myöntänyt luvan vedenottoputken rakentamiseen Juurusveteen (Kuuslahti). 1. Rikkihappotehtaiden ominaispäästön raja-arvo vuosikeskiarvona on 2,2 kg SO 2 /t 100 % H 2 SO 4 ja tavoitearvo 2,0 kg SO 2 / t 100 % H 2 SO 4. Rikkidioksidin hapetusaste rikkihapoksi tulee olla vähintään 99,8 % ja tavoitteena on 99,9 %:n hapetusaste. Mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta, tulee luvan saajan esittää luvan tarkistamisen yhteydessä teknillis-taloudellinen suunnitelma tavoitearvojen saavuttamisesta. 2. Rikkihappotehtaiden hönkäpesurin hiukkaspäästöraja-arvo on 50 mg/m 3 ja kokonaishiukkaspäästö seisokit mukaan lukien enintään 50 t/a. 3. Rikkihappotehtaiden pesuhapon puhdistuksessa ilmaan johdettavan poistokaasun rikkivetyraja-arvo on vuorokausikeskiarvona 5 mg/m 3. 4. Luvan saajan tulee selvittää rikkihappotehtaiden typenoksidien (NO X ) päästötaso sekä tarvittaessa on tehtävä teknis-taloudellinen selvitys ja suunnitelma toimenpiteistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisen päästötason saavuttamiseksi. Selvitys tulee sisältyä lupamääräysten tarkistamishakemukseen. 5. Tuotantoprosesseja ja puhdistuslaitteita on käytettävä ja huollettava niin, että häiriötilanteet voidaan minimoida ja rikkiyhdisteiden (SO 2, SO 3 ja H 2 SO 4 ) talteenotto on kaikissa olosuhteissa mahdollisimman tehokasta sekä päästöt ilmaan pieniä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää katalyyttimassojen vaihtotiheyden optimoimiseen sekä lämmönvaihtimien kunnon seurantaan.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13 Vesitalouslupa Käyttötarkkailu 6. Rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen jäähdytys- ja sadevesiviemärien toimintaa, käyttöä sekä häiriötilanteita on tarkkailtava ja käyttötarkkailun tiedoista on pidettävä kirjaa. 7. Rikkihapon ja energian tuotantoon liittyvää energian ja raaka-aineiden kulutusta on seurattava ja toimenpiteitä energian säästämiseksi on kehitettävä. Kehityksestä on raportoitava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä. Päästöjen tarkkailu 8. Jäähdytysvesien tarkkailu tehdään osana Siilinjärven tehtaiden jätevesien velvoitetarkkailua. 9. Ilmapäästöjen tarkkailu on tehtävä ympäristölupahakemuksen mukaisesti ja seuraavasti täydennettynä. Rikkihappotehtaiden typenoksidien päästö on mitattava vuosittain. Tarkkailutulokset tulee sisällyttää toimipaikan vuosiraporttiin. 10. Kuuslahdesta saadaan johtaa vettä enintään 225 000 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. 11. Luvan saajan on mitattava otetut vesimäärät ja pidettävä niistä kirjaa. Tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Vesitaloushankkeesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
14 Vesitalouslupa Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksissä on otettu huomioon vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa sekä energian käytön tehokkuus toiminnassa. Määräykset koskevat rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen tuotannon lisäystä. Itä- Suomen ympäristölupaviraston 6.10.2006 antama ympäristölupapäätös nro 79/06/2 sisältää Siilinjärven tuotantolaitoksia koskevia yhteisiä määräyksiä. Korotetun vesimäärään johtaminen Kuuslahdesta on tarpeen rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen prosesseissa ja laitteistojen jäähdytyksessä sekä välttämätön edellytys toimipaikan tuotantolaitosten toiminnalle. Otettava vesimäärä hieman lisääntyy ja rakennelmat pysyvät entisellään. Veden johtamisella ei ole vaikutuksia Kuuslahden virtaamiin eikä käyttöön. Korotetun vesimäärän johtamisesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristölupa Rikkihappotehtaiden tuotannon lisäyksen yhteydessä tehdään prosessiteknisiä muutoksia, joiden avulla on mahdollista vähentää rikkidioksidin ominaispäästöjä tuotettua rikkihappotonnia kohden. Samalla pyritään rajoittamaan rikkidioksidipäästöjen vaikutukset kokonaisuudessaan alueen ilman laatuun mahdollisimman pieneksi. Valtakunnallisena tavoitteena (muun muassa rikkitoimikunta 1993) on ollut, että rikkihappoteollisuuden rikkiyhdisteiden päästö olisi enintään 2,0 kg tuotettua rikkihappotonnia kohden. Tavoitteellisilla vaatimuksilla pyritään varmistamaan laitoksen huolellinen käyttö ja toiminnanharjoittajan aktiivisuus päästöjen vähentämismahdollisuuksien selvittämiseen. Ominaispäästöt ja tavoitteet vastaavat uudistettavien laitosten BAT-tasoa. Rikinpolttolaitoksen korkeammat palamislämpötilat mahdollistavat typenoksidien muodostumisen lisääntymisen. Rikinpoltossa syntyvää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena NO x -päästötasona pidetään poistokaasun NO 2 -pitoisuutta 20 mg/m 3.
Luvan saajan tulee olla tietoinen päästöistä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamismahdollisuuksista. Toiminnanharjoittajan tulee etukäteen varautua prosessin optimaalisen toiminnan varmistamiseen ja puhdistinlaitteita koskeviin mahdollisten häiriötilanteiden välttämiseen niin, että päästöt ovat mahdollisimman pienet. Rikkidioksidipäästöön vaikuttavien katalyyttimassojen vaihtotiheyteen ja niiden vaihtoon sekä lämmönvaihtimien kunnon seurantaan tulee kiinnittää huomiota. Päästöjen tarkkailu on tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja niiden valvomiseksi sekä vaikutusten arvioimiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Korvattavat päätökset Asetuksen noudattaminen Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä samanaikaisesti Siilinjärven tuotantolaitoksia koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamishakemuksen kanssa (Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 79/06/2 mukaan 31.3.2015 mennessä). Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto laitoksen päästö- ja vaikutustarkkailun tuloksista ja arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristösuojeluasetuksen mukaiset selvitykset tarvittavassa laajuudessa. Vesitalouslupa on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa toimintaa koskevat lainvoimaisten lupien määräykset siltä osin kuin tässä päätöksessä on niistä poikkeavasti määrätty. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN, LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset on olennaisilta osin otettu huomioon luparatkaisussa ja sen määräyksissä ilmenevin tavoin. Esitetyistä yksilöidyistä vaatimuksista poikkeavien määräysten perusteluissa on selostettu määräyksen sisältöön vaikuttaneet seikat. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Siilinjärven kunnan ympäristösuojeluviranomaisen sekä kunnanhallituksen vaatimukset otetaan huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 15
Kaaraslahti I osakaskunnan korvausvaatimus hylätään, koska toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden vesistön pilaantumiseen tai sen käyttöön perustuvaa vahinkoa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Luvan saaja voi aloittaa rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Pohjoisympäristökeskukselle 5 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-Savon ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksi. 16 Perustelut Päätöksen voimaantulon viivästyminen voi johtaa tilanteeseen, joka aiheuttaisi luvan saajalle ja yhteistyökumppaneille merkittävää toiminnallista ja taloudellista vahinkoa. Rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen kapasiteetin nostaminen muutoksenhausta huolimatta on tuotannollisesti ja taloudellisesti perusteltua. Toiminnasta ei päätöstä noudattaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristölupa Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 52, 53, 55, 56, 62, 72, 101, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19 ja 37 Veden ottaminen vesistöstä Vesilaki 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 9 luvun 2. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksu 10 570 euroa. Maksun perustelu Ympäristöministeriön asetusten 1387/2006 maksutaulukon mukaisesti maksu on 50 % epäorgaanisia peruskemikaaleja valmistavan tehtaan lupamaksusta 21 140 euroa, koska hakemus koskee rikkihappotehtaiden toiminnan olennaista muuttamista. Vesitalousluvan maksu on pinta- ja pohjaveden ottamisesta (yli 500 m 3 /d) 2 300 euroa.
Vesitalouslupa on käsitelty yhteiskäsittelyssä ympäristölupa-asian kanssa. Käsittelymaksua ei peritä vesitalousluvan osalta erikseen, koska ympäristöluvan maksu on vesitalousluvan maksua (2 300 ) suurempi. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) ja vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) sekä ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006). 17
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Ahti Itkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen (esittelijä) ja Esko Vaskinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4956, 040 774 8068
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 28.12.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.