KSV:n sääntötyöryhmä Kokous 6.9.2011
Tehtävänanto Tehtävänne on valmistella piirin syyskokoukselle esitys KSV:n uusiksi säännöiksi käyttäen pohjana Vihreän liiton piirijärjestöjen mallisääntöjä.
Kokoonpano Antti-Juhani Kaijanaho (puheenjohtaja) Kalevi Flyktman (Laukaa) Varalla Terhi Ek Irene Hallamäki (Kesvina) Ville Korhonen (Jyvioni) Matti Pakkanen (Petäjävesi) Petri Vähäkangas (Jyvi)
Työn reunaehdot Piirihallituksen velvoite ottaa pohjaksi mallisäännöt Se realiteetti, että sääntömuutos vaatii piirin kokouksessa 3/4 äänten enemmistön. Työmme tulee siis perustua jatkuvaan viestintään piirin jäsenyhdistysten kanssa, sillä niiden tuki on ehdoton välttämättömyys. lievä ongelma on, että kaikista yhdistyksistä ei ole ryhmässä edustusta Sääntöehdotuksella pitää toki olla myös puoluetoimiston tuki, joten sinnekin pitää olla yhteyksissä viimeistään loppupuolella.
Piirin jäsenyhdistykset Jyvioni (52 jäsentä, 6 edustajaa syyskokouksessa) Kesvina (20 jäsentä, 3 edustajaa) Jyväskylä (80 jäsentä, 6 edustajaa) Laukaa (7 jäsentä, 2 edustajaa) Muurame (1 jäsen, 1 edustaja) Petäjävesi (2 jäsentä, 1 edustaja) Saarijärvi (6 jäsentä, 1 edustaja) Jämsä (4 jäsentä, 1 edustaja) Jäsenmäärät (ja edustajamäärät?) eivät liene aivan oikein, mutta sinne päin ainakin. Keuruu (6 jäsentä, 2 edustajaa) Äänekoski (8 jäsentä, 2 edustajaa)
Tämän kokouksen agenda Järjestäytyminen: mitä teemme ja milloin Nykyisten sääntöjen ja pohjan vertailu Tarvittaessa jatketaan seuraavassa kokouksessa
Ehdotus syksyn työjärjestykseksi Syyskuu (1 2 kokousta) Tutustuminen tehtävään (1 2 kokousta vkot 36, 37?) Muutostarpeiden kartoitus (yhdistyksissä) Jäsenet omissa yhdistyksissään, AJ ja Veikko kiertävät yhdistykset Lokakuu (2 kokousta) Muutostarpeiden kokoaminen (1 kokous vko 40) Sääntömuutosesityksen luonnostelu (AJ?) Luonnoksen kommentointi työryhmän sisällä (sähköpostissa) Luonnoksen julkistaminen (1 kokous vko 43) Marraskuu (1 kokous) Luonnoksen esittely yhdistyksille Jäsenet omissa yhdistyksissään, AJ ja Veikko kiertävät tarvittaessa yhdistykset Esityksen kiinnittäminen, työn päättäminen (1 kokous vko 46)
KSV:n säännöt vanha vs pohja
Nimi ja kotipaikka 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Vihreät ry., kotikunta Jyväskylä ja toimintaalueena Keski- Suomen vaalipiiri. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on [Vaalipiirin] vihreät ry. Sen kotipaikka on [Kunnan] kaupunki/kunta ja toimialue [Vaalipiirin] vaalipiiri. [ ] [...]
Asema puolueessa 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys toimii Vihreä liitto r.p.:n piirijärjestönä. [...] 1 Nimi ja kotipaikka [...] Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan piirijärjestöksi. Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys ja toimii Vihreän liiton sääntöjen mukaisena piirijärjestönä toimialueellaan. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä. 3 Jäsenet [...] Piirijärjestön jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. [...]
Tarkoitus 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu [ ] Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin ja parantaa demokratian toimivuutta edistämällä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on edistää henkistä kasvua ja sellaista yhteiskunnallista keskustelua, tutkimusta ja toimintaa, joka palvelee ihmisen ja muun luonnon rauhanomaista rinnakkaiseloa, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, kansainvälistä solidaarisuutta ja ihmisten vapautusta. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot Piirijärjestön tarkoituksena on edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnonja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasaarvoa ja suvaitsevaisuutta; toimia puolueen paikallisyhdistysten yhteistyöelimenä [Vaalipiirissä]; tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta [Vaalipiirin] alueella.
Varsinaiset toimintamuodot Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi: harjoittaa ja tukea tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, kerätä ja välittää tietoja, osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin, tehdä aloitteita ja kannanottoja sekä toimia muillakin vastaavilla tavoilla, jotka edistävät yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi piirijärjestö asettaa eduskuntavaaleissa ehdokkaat puolueen listalle toimialueellaan, vastaa puolueen eduskuntavaalikampanjasta toimialueellaan, nimeää puolueen ehdokkaat vaalipiirikohtaisiin, maakunnallisiin tai vastaaviin luottamustehtäviin, tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja koordinoi niiden yhteistyötä, vastaa tiedonkulusta jäsenyhdistystensä ja puolueen välillä sekä piirijärjestön sisällä, tekee aloitteita ja kannanottoja, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Varainhankinta Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi: kantaa jäseniltään vuosimaksua, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereita, järjestää keräyksiä, arpajaisia ja myyjäisiä, harjoittaa kirpputori- ja kahvilatoimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi: päättää luottamushenkilömaksun perimisestä vaalipiirikohtaisiin, maakunnallisiin tai vastaaviin luottamustehtäviin valituilta; ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja; omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta; järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä harjoittaa muuta tarkoituksensa toteuttamiseksi tarpeellista varainhankintaa.
Jäsenyyden alkaminen 3 Jäsenet [...] Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen yhdistyksen tarkoitusta kannattava rekisteröity yhdistys Keski- Suomen vaalipiiristä, jonka jäsenyyden yhdistyksen vuosikokous hyväksyy. 3 Jäsenet Piirijärjestön jäseneksi voi liittyä [Vaalipiirin] alueella toimiva rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa, joka haluaa osallistua puolueen ja piirijärjestön toimintaan, joka hyväksyy puolueen ja piirijärjestön tarkoituksen ja säännöt ja joka on hyväksytty puolueen jäseneksi. [...] Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta piirijärjestön kokous.
Jäsenyyden päättyminen 3 Jäsenet [...] [...] Jäsen voi erota yhdistyksestä tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen, joka vaadittaessa ei ole suorittanut vuosimaksua, jota jäseneksi hyväksytyn on yhdistykselle suoritettava, voi yhdistyksen kokous erottaa. Yhdistyksen kokous voi päätöksellään myös erottaa jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusta, tai menettelyllään yhdistyksessä, tai sen ulkopuolella tuntuvasi vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen kokouksen on kuitenkin kuultava erotettavaa jäsentä ennen päätöstä. 4 Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota piirijärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti piirihallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta piirijärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Piirijärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä, jos jäsenyhdistys on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on piirijärjestöön liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään piirijärjestössä tai sen ulkopuolella vahingoittanut piirijärjestöä tai puoluetta tai ei enää täytä laissa tai näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenyhdistys, joka on erotettu puolueesta, on erotettava myös piirijärjestöstä.
Jäsenten maksuvelvollisuus 3 Jäsenet ja jäsenmaksun suuruus [...] Jäsen suorittaa vuosimaksuna syyskokouksen vahvistaman summan, joka koostuu niiden henkilöjäsenten määrän perusteella, jotka ovat maksaneet Vihreälle liitolle menevän jäsenmaksuosuuden. 5 Jäsenmaksu Piirijärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruudesta päättää piirijärjestön syyskokous.
Jäsenkokouksien edellytykset 8 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua. Yhdistyksen syyskokous pidetään syys-marraskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai, kun vähintään 1/3 yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. [...] 9 Piirijärjestön kokoukset Piirijärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Piirijärjestön kevätkokous pidetään maalishuhtikuussa ja syyskokous marrasjoulukuussa piirihallituksen määräämänä päivänä. Piirijärjestön ylimääräinen kokous pidetään, kun piirijärjestön kokous niin päättää tai kun piirihallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) piirijärjestön jäsenyhdistystä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Kevätkokouksen asiat 9 Syys- ja kevätkokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 14 Varsinaiset kokoukset Piirijärjestön kevätkokouksen tehtävänä on: 1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, tilintarkastajan tilintarkastuskertomus ja hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta 2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. 5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Syyskokouksen asiat 9 Syys- ja kevätkokoukset [ ] Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle tilikaudelle. 6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 7. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä. 8. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet. 9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 14 Varsinaiset kokoukset [...] Piirijärjestön syyskokouksen tehtävänä on: 1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle 2. päättää joka toinen vuosi hallituksen jäsenten lukumäärästä seuraavalle toimikaudelle 3. valita joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja [TAI: ja varapuheenjohtaja] sekä muut varsinaiset jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet 4. valita kaksi tilintarkastajaa ja näille henkilökohtaiset varatilintarkastajat 5. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Jäsenaloitteet syys- ja kevätkokouksissa 9 Syys- ja kevätkokoukset [ ] Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokoukseen käsiteltäväksi, on jäsenen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun hallituksen käsittelyn jälkeen. 14 Varsinaiset kokoukset [...] Mikäli jäsenyhdistys haluaa saada jonkin asian piirijärjestön kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Puolueen asiat jäsenkokouksissa 13 Piirijärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös piirijärjestön kokouksessa: Vanhoissa säännöissä ei ole määräyksiä tästä aiheesta. ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin siltä osin kuin ehdokasasettelua ei päätetä puolueen sääntöjen mukaisessa jäsenäänestyksessä; piirijärjestön äänivaltaisten edustajien valitseminen puolueen puoluekokoukseen; ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri). Piirijärjestön kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellämainituissa asioissa piirihallitukselle.
Jäsenkokousten koolle kutsuminen 7 Yhdistyksen kokousten kokoon kutsuminen Yhdistyksen kokoukset kutsuu kokoon hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle. 8 Yhdistyksen kokoukset [ ] Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 10 Piirijärjestön kokousten koollekutsuminen Piirijärjestön kokoukset kutsuu koolle piirihallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.
Läsnäolo ja äänioikeus jäsenkokouksissa 8 Yhdistyksen kokoukset [...] Yhdistyksen kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta vain jäsenillä on äänioikeus, joka on vaadittaessa valtakirjalla tai pöytäkirjan otteella todistettava. [ ] Yhdistyksen jäsen voi lähettää kokoukseen äänivaltaisia edustajia niiden henkilöjäsenten määrän perusteella, joista yhdistyksen vuosimaksu määräytyy. Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus: 1 5 henkilöjäsenen vuosimaksuosuus 1 edustaja 6 10 henkilöjäsenen vuosimaksuosuus 2 edustajaa 11 20 henkilöjäsenen vuosimaksuosuus 3 edustajaa 21 30 henkilöjäsenen vuosimaksuosuus 4 edustajaa 31 50 henkilöjäsenen vuosimaksuosuus 5 edustajaa 51 tai useamman henkilöjäsenen vuosimaksuosuus 6 edustajaa. 11 Jäsenyhdistysten äänivalta piirijärjestön kokouksessa Jäsenyhdistyksen äänivalta piirijärjestön kokouksessa määräytyy jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärän mukaan seuraavasti: yhdistyksellä, jolla on 1-15 jäsentä, on yksi ääni yhdistyksellä, jolla on 16-30 jäsentä, on 2 ääntä yhdistyksellä, jolla on 31-60 jäsentä, on 3 ääntä tästä eteenpäin jäsenyhdistys saa yhden lisä-äänen jokaista alkavaa 30 henkilöjäsentään kohden. [TAI (jos piirin jäsenmäärä on pieni): yhdistyksellä, jolla on 1-10 jäsentä, on yksi ääni yhdistyksellä, jolla on 11-20 jäsentä, on 2 ääntä yhdistyksellä, jolla on 21-30 jäsentä, on 3 ääntä tästä eteenpäin jäsenyhdistys saa yhden lisä-äänen jokaista alkavaa 30 henkilöjäsentään kohden.] Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.
Päätöksenteko jäsenkokouksessa 8 Yhdistyksen kokoukset [...] Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, paitsi 10 mainituissa tapauksissa. Jokaisella äänivaltaisella edustajalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide [...]. [...] 12 Päätöksenteko piirijärjestön kokouksessa Piirijärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni [...]. [...] Yksinkertainen ääntenenemmistö on moniselitteinen termi.
Yhden voittajan vaali jäsenkokouksessa 8 Yhdistyksen kokoukset [ ] Äänten mennessä tasan ratkaisee [...] vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyslaki 28 Vaalit Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai jollei säännöissä ole toisin määrätty. [...] 29 Vaalien toimittaminen Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet, jollei säännöissä ole vaadittavasta enemmistöstä muuta määrätty. [...] 12 Päätöksenteko piirijärjestön kokouksessa [...] Äänten mennessä tasan ratkaisee [...] vaaleissa kuitenkin arpa. Piirihallituksen puheenjohtaja [TAI: ja varapuheenjohtaja] valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos vaalissa on täytettävänä vain yksi paikka.
Usean voittajan vaali jäsenkokouksessa 8 Yhdistyksen kokoukset [ ] Äänten mennessä tasan ratkaisee [...] vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyslaki 28 Vaalit Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai jollei säännöissä ole toisin määrätty. [...] 29 Vaalien toimittaminen Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet, jollei säännöissä ole vaadittavasta enemmistöstä muuta määrätty. [...] 12 Päätöksenteko piirijärjestön kokouksessa [...] Äänten mennessä tasan ratkaisee [...] vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen muut jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla ehdokasparien välillä; ehdokaspari koostuu aina ehdokkaasta hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja ehdokkaasta hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos vaalissa on täytettävänä useita paikkoja. Jos vaalissa ei valita henkilökohtaisia varajäseniä, suoritetaan vaali ehdokasparien sijasta yksittäisten ehdokkaiden välillä. Suhteellinen vaali toteutetaan seuraavasti: 1. Äänestäjä merkitsee vaalilippuunsa enintään niin monta ehdokasta tai ehdokasparia kuin on täytettäviä paikkoja; 2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas tai ehdokaspari saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.; 3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden tai ehdokasparien saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.
Hallituksen kokoonpano ja toimikausi 4 Hallitus Toimeenpanovaltaa yhdistyksessä käyttää hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 4 9 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen muilla varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen, jotka myös valitaan syyskokouksessa. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. [...] 6 Piirihallitus Piirijärjestön asioita hoitaa piirihallitus, johon kuuluu piirijärjestön syyskokouksessa valitut puheenjohtaja [TAI: ja varapuheenjohtaja] sekä viidestä yhdeksään muuta varsinaista jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen koosta päättää piirijärjestön syyskokous. Piirihallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. [TAI: Piirihallituksen toimikausi on kalenterivuosi.] [MAHDOLLINEN ROTAATIOSÄÄNTÖ A (jos hallituksen toimikausi 2-vuotinen): Sama henkilö voi toimia piirihallituksen varsinaisena jäsenenä enintään kaksi täyttä toimikautta peräkkäin. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta sama henkilö on toiminut hallituksen jäsenenä, hänet voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kolmeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.] [MAHDOLLINEN ROTAATIOSÄÄNTÖ B (jos hallituksen toimikausi 1-vuotinen): Sama henkilö voi toimia piirihallituksen varsinaisena jäsenenä enintään neljä täyttä toimikautta peräkkäin. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta sama henkilö on toiminut hallituksen jäsenenä, hänet voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kuudeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.]
Hallituksen toiminta 4 Hallitus [...] Hallitus kutsuu sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvitsemansa toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai, kun vähintään puolet sen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna ovat paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. 6 Piirihallitus [...] Piirihallitus valitsee [JOS VPJ:TÄ EI VALITA PIIRIN SYYSKOKOUKSESSA: keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä] keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja mahdolliset muut tarvittavat toimihenkilöt. Piirihallitus päättää talousarvion puitteissa myös piirijärjestön työntekijöiden palkkaamisesta ja heidän työehdoistaan. Piirihallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Piirihallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Nimenkirjoitusoikeudet 5 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jompikumpi, yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. 7 Piirijärjestön nimen kirjoittaminen Piirijärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.
Tilikausi ja tilinpäätös 6 Tilit Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. [ ] 9 Syys- ja kevätkokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat: [ ] 5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. [...] 8 Tilikausi ja tilintarkastus Piirijärjestön tilikausi on kalenterivuosi. [ ] 14 Varsinaiset kokoukset Piirijärjestön kevätkokouksen tehtävänä on: 1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, tilintarkastajan tilintarkastuskertomus ja hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta 2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille [...]
Tilin- ja toiminnantarkastus 6 Tilit [...] Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on toimitettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. 9 Syys- ja kevätkokoukset [ ] Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat: [ ] 9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. [ ] Yhdistyslain siirtymäsäännöksen nojalla tämä vanha säännös saadaan tulkita myös tarkoittamaan toiminnantarkastajia. 8 Tilikausi ja tilintarkastus [...] Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen piirijärjestön kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta piirihallitukselle. 14 Varsinaiset kokoukset [ ] Piirijärjestön syyskokouksen tehtävänä on: [ ] 4. valita kaksi tilintarkastajaa ja näille henkilökohtaiset varatilintarkastajat Puuttuu lain vaatima määräys toimikaudesta!
Sääntömuutokset ja purkautuminen 10 Yhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen, sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen kiinteä omaisuus Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. 15 Sääntöjen muuttaminen ja piirijärjestön purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai piirijärjestön purkamisesta on tehtävä piirijärjestön kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai piirijärjestön purkamisesta. Piirijärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat puolueen käytettäväksi piirijärjestön tarkoituksen edistämiseen. Yhdistyksen purkamisesta, sääntöjen muuttamisesta ja kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä päättää yhdistyksen kokous vähintään kahdella kolmasosalla (2/3) annetuista äänistä.