Puhemiesneuvoston aamukoulu MUISTIO 14.11.2016 (MW,TK) Puhemiesneuvoston kokoushuone Perjantai 21.10.2016 klo 8:00 9:50 Läsnä: Maria Lohela Mauri Pekkarinen Arto Satonen Anne-Mari Virolainen, Annika Lapintie, Timo Kalli, Matti Vanhanen, Ilkka Kanerva, Tuula Haatainen, Ari Jalonen, Tarja Filatov, Satu Hassi, Kaj Turunen, Thomas Blomqvist, Päivi Räsänen Virkamiehet: Maija-Leena Paavola, Timo Tuovinen, Tuula Kulovesi, Marjo Timonen, Marja Wallin Ari Apilo, Mikko Virtanen 1. Valtiopäivätoimien sähköinen asiointi kansanedustajille - toimistopäällikkö Ari Apilo - tietokanta-asiantuntija Mikko Virtanen Ari Apilo esitteli, millä tavoin on suunniteltu helpotettavaksi kirjallisten kysymysten (ja mahdollisesti myöhemmin aloitteiden) jättämistä ennen kuin suunnitteilla oleva sähköinen verkkopalvelu (SAKKI II) saadaan käyttövalmiiksi. Mikko Virtanen esitteli puolestaan tähän liittyvää matkapuhelinsovellusta, joka toimii sähköisenä allekirjoituksena. Yhtenä ehdotuksena tuotiin myös esille mahdollisuus käyttää avustajaa asiamiehenä aloitteita/kirjallisia kysymyksiä jätettäessä. (Liite A) KESKUSTELU: Puhemies totesi, että edustajien sähköistä asiointia tukevan verkkopalvelun (SAKKI II) valmistelu etenee, joten esitelty kirjallisten kysymysten sähköinen toimittaminen tulee olemaan väliaikainen ratkaisu. Puheenvuoroissa kiiteltiin tätä uudistusta ja sähköistä asiointia pidettiin tarpeellisena ja suunniteltua menettelyä tarkoituksenmukaisena. Keskustelua käytiin myös mahdollisuudesta myöhemmässä vaiheessa - yhtyä sähköisesti vireillepantuun aloitteeseen/kysymykseen. Yhtyminen voisi tapahtua toimittamalla aloite/kysymys kopiona vireillepanijan valitsemille muille edustajille. Järjestely, jossa yhtyminen olisi mahdollista, sai keskustelussa kannatusta. Tällöin yhtymiselle tulisi asettaa määräaika, jonka olisi hyvä olla yhteinen kaikissa tapauksissa. Samoin on aiheellista kieltää massalähetykset, joissa aloite toimitetaan kaikille edustajille mahdollista yhtymistä varten. Kirjallisten kysymysten vastausten osalta tuotiin esille tarve saada kirjallisen kysymyksen vastaukset paperiversion ohella myös sähköisesti, esim. sähköpostin välityksellä (vastaava käytäntö on EUparlamentissa). Sovittiin, että tällaisen menettelyn käyttöönottomahdollisuus selvitetään.
Asiamiehen käyttö aloitteiden jättämisessä nosti esille mm. kysymyksiä siitä, miten todetaan, että aloite on edustajan tahdon mukainen. Voisiko aloitteen jättää joku muukin kuin edustajan avustaja? Miten toimitaan tilanteissa, joissa on usea allekirjoittaja? Ryhmissä, joissa avustajat ovat ryhmäkanslian palveluksessa, edustajilla ei ole omaa avustajaa, mikä vaatisi oman pohdintansa. Lisäksi kysyttiin, voiko jatkossa lähettää kirjallisen kysymyksen/aloitteen postin välityksellä. Puhemies Lohela totesi keskustelun pohjalta seuraavaa: Tulevalla joulutauolla lähdetään kokeilemaan pilottimaisesti kirjallisten kysymysten toimittamista sähköpostilla alustuksessa esitetyllä menettelyllä. Tässä vaiheessa voidaan jättää vain yhden allekirjoittajan kirjallisia kysymyksiä. Asiamiehen käyttöä aloitteiden jättämisessä ei lähdetä toteuttamaan. Myöskään mahdollisuutta toimittaa aloite kirjeitse ei oteta käyttöön. 2. Täysistuntokeskustelujen kehittäminen; ajankohtaiset asiat - lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi Tuula Kulovesi kertoi esille tulleista toiveista kehittää täysistuntokeskusteluja. On myös käyty keskustelua tarpeesta saada ajankohtaista aihetta koskeva keskustelu saliin viiveettä. Nykyinen sääntely täysistunnossa käytävistä keskusteluista mahdollistaa monenlaisten välineiden käytön tämän tyyppisten keskustelujen käynnistämiseksi lyhyelläkin varoitusajalla. Näistä voidaan mainita pääministerin ilmoitus, ajankohtaiskeskustelu (keskustelualoite) ja suullinen kyselytunti. (Liite B) KESKUSTELU: Täysistuntokeskustelujen kehittäminen Keskustelussa painotettiin tarvetta monipuolistaa nykyistä salin keskustelukulttuuria. Debatointi on lisääntynyt ja pitkiä debatteja käydään varsin usein. Nopeatahtistakin debatointia tarvitaan, mutta sen ohella on oltava mahdollisuus pidempiin, syvällisemmän argumentoinnin mahdollistaviin, puheenvuoroihin. Jos edetään vain lyhyiden puheenvuorojen suuntaan, salikeskustelu näivettyy. Nykyistä enemmän onkin tarvetta aidon keskustelun käymiseen, jossa puheenvuorojen pituus on vähintäänkin 2 minuuttia myös debattivaiheessa. On välttämätöntä käydä myös analyyttistä keskustelua maalata ikään kuin isommalla pensselillä. Toisaalta todettiin, etteivät myöskään pitkät 10 minuutin puheenvuorot välttämättä edistä keskustelu. Salikeskusteluun kaivataan monimuotoisuutta myös puheenvuorojen keston osalta, joten kehittämiselle tulee asettaa erilaisia tavoitteita. Salityöskentelylle on nykyisin tyypillistä, että keskustelut keskittyvät usein päiväjärjestyksen alkupuolen asioihin. Varsin usein klo 18-19 salissa on enää vain muutama edustaja. Syitä tilanteeseen lienee monia. Yksittäisinä mainittiin sosiaalisen median lisääntynyt käyttö näkemykset saa myös sitä kautta helposti laajaan tietoisuuteen. Myös, mm. valiokuntatyöhön liittyvät, sidosryhmien info-tilaisuudet ovat pääosin iltaaikaan ja verottavat täysistuntoon osallistumista. Keskustelussa katsottiin, että täysistuntokeskustelujen
kehittämisellä saattaa olla mahdollista vaikuttaa täysistuntotyön - ja mahdollisesti myös median - kiinnostukseen, mikä puolestaan voi lisätä edustajien osallistumista salityöskentelyyn. Debatoinnin / kyselytunnin / puheenvuorojen osalta nousi esille seuraavia näkemyksiä: Nykyisen debatoinnin osalta tuntuu olevan vallalla käsitys, että kaikkien tulee saada puhua jokaisessa asiassa. Pitkää debattia ei ole syytä käydä missä tahansa asiassa. Puheenvuoroja pitäisi jakaa myös niille, jotka eivät kuulu asianomaisesta asiasta vastaavaan valiokuntaan. Kyselytunnin osalta tuotiin esille joustavuus siinä, että esim. ensimmäisen kysymyksen keskustelu on mahdollista päättää hyvinkin nopeasti, jos keskustelu jää paikalleen eikä etene. Puheenvuorokäytäntöjen osalta tuotiin esille toive, että etukäteen, ennen puheenvuorojärjestelmän aukeamista jonotetut puheenvuorot myönnettäisiin ennen asiassa käytävää debattia. Ajankohtaiset asiat salikeskustelussa Puhemiesneuvostolla on salityötä koskevan sääntelyn pohjalta laajat valtuudet erilaisten keskustelujen ja niihin liittyvien menettelytapojen käyttöön eikä keskustelun yhteydessä tullut esille tarpeita uuteen sääntelyyn. Sen sijaan katsottiin, että nykyisiä instrumentteja pitäisi käyttää monipuolisemmin. Keskustelussa tuotiin esille ajatus mahdollisuudesta järjestää nopealla aikataululla (esim. tiistain tai keskiviikon istunnon alussa) keskustelu, jossa voitaisiin käydä läpi jotain ajankohtaista aihetta. Erilaisia näkemyksiä esitettiin siitä, olisiko tällainen keskustelu lähinnä informaatiota antava nopea (esim. 10 min.) ministerin puheenvuoro vai pitäisikö sen yhteydessä olla aina mahdollisuus myös keskusteluun ja tulisiko sen yhteydessä käytävän keskustelun painottua opposition kysymyksiin/kommentteihin. Keskeistä ei niinkään ole keskustelun muoto (kuten ajankohtaiskeskustelu/pääministerin ilmoitus), kuin se, että keskustelu saadaan pikaisesti järjestettyä. Eduskunta on tärkeää pitää ajan tasalla yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien osalta, mitä nopeasti vireille saatavat keskustelut palvelisivat. Esille tuotiin myös ajatus järjestää tarvittaessa ylimääräinen kyselytunti taikka jatkaa torstain kyselytuntia yli tunnin määräajan. Samoin ehdotettiin, että aika-ajoin pääministeri voisi antaa EU-huippukokoukseen liittyvän raportin täysistunnossa. Puhemies Lohela totesi keskustelun pohjalta seuraavaa [suluissa nykyisen sääntelyn/ohjeistuksen mahdollisesti asettamat rajoitukset]: Puheenvuorot, jotka varataan jonottamalla ennen puheenvuorojärjestelmän avaamista, pyritään antamaan ennen asiassa käytävää debattia. Puhemiehellä on kuitenkin lopullinen harkintavalta (tässä on syytä ottaa huomioon myös keskustelun mahdollinen televisiointi). [Ei edellytä muutoksia sääntelyyn] Nykyisestä 10 min. puherajasta olisi hyvä pyrkiä siirtymään 5 minuutin mittaisiin puheenvuoroihin (korokkeelta). Paikaltaan edustajan tulisi voida puhua 3 minuuttia. Esittelypuheenvuorot on syytä säilyttää nykyisellään (15 min.). [Siirtyminen em. 5 / 3
minuutin suositukseen edellyttää, että puhemiesneuvoston ohjetta puheenvuorojen pyytämisestä ja pitämisestä muutetaan] Istunnoissa voitaisiin varata keskeisille päiväjärjestyksen (alkupään)asioille tietty maksimikeskusteluaika (esim. 1-2 tuntia) kullekin, jonka jälkeen siirrytään seuraavaan asiaa. Jäljelle jääneet puheenvuorot pidettäisiin istunnon muiden asiakohtien jälkeen lähtökohtaisesti samana iltana. Edustajien olisi näin helpompi hallita ajankäyttöään ja osallistua nykyistä useampien asiakohtien käsittelyyn. [Muutos on mahdollista toteuttaa nykysääntelyn/-ohjeistuksen puitteissa. Edellyttää, että edustajia informoidaan sopivalla tavalla etukäteen kuhunkin keskusteluun käytettävissä olevasta maksimiajasta.] Käytäntöjä ajankohtaisten asioiden tuomiseksi saliin pohditaan puhemiesneuvoston toimesta. [Nykyinen sääntely mahdollistaa asian tuomisen salikeskusteluun lyhyelläkin aikavälillä. Ajankohtaiskeskusteluja koskeva ohjeistus on hyvin väljä. Samoin kyselytunteja koskeva ohjeistus mahdollistaa tarvittaessa nykyistä monimuotoisemmat menettelyt kuten lyhyemmät/pidemmät ja/tai tiettyä teemaa käsittelevät kyselytunnit] 3. Muu asiat Puhemies viittasi pöydälle jaettuun paperiin (Eduskuntatutkimuksen keskus, johtaja Markku Jokisipilä, 18.10.2016; Aloite eduskunnan oman tieteellisen tutkimustoiminnan käynnistämisestä). Asiaan palataan myöhemmin.
Eduskunta Asiakirjatoimisto Toimistopäällikkö Ari Apilo Eduskunnan puhemiesneuvostolle Muistio 26.10.2016 LIITE A Kirjallisten kysymysten sähköisen jättämisen kokeilu Tämä muistio ja sen päätösesitys perustuvat 21.10.2016 puhemiesneuvoston aamukoulussa käytyyn keskusteluun. Eduskunnan työjärjestyksen 6.1 :n mukaan puhemiesneuvoston tehtävänä on mm. antaa ohjeita eduskuntatyön järjestelystä. 1. Valmistelun taustaa Eduskunnan työjärjestyksen 20 :n mukaan eduskunta-aloite toimitetaan keskuskansliaan ja se voidaan tehdä vain eduskunnan ollessa koolla. Työjärjestyksen 27 :n mukaan edustaja voi tehdä ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Kysymys voidaan tehdä myös valtiopäivien ollessa keskeytettyinä. Sekä eduskunta-aloite että kirjallinen kysymys tulee tehdä kirjallisessa muodossa. Nykykäytännön mukaan edustajan tulee jättää allekirjoittamansa aloite tai kysymys henkilökohtaisesti keskuskansliaan. Lisäksi edustaja on toimittanut sähköisen (word-muotoisen) asiakirjaversion sähköpostitse, jotta asiakirjan teksti voidaan kopioida julkaistavaan asiakirjaan. Perustuslaissa tai työjärjestyksessä ei kuitenkaan ole määritelty, miten aloite tai kysymys tulee eduskunnalle toimittaa. Työjärjestyksen 1.5.2011 voimaantulleen muutoksen tarkoituksena tehdä myös mahdolliseksi aloitteiden ja kysymysten jättäminen sähköisesti. Muutoksen perusteluissa todetaan (PNE 2/2010 vp, s. 3): Puhemiesneuvoston toimivaltaan kuuluu työjärjestyksen 6 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla antaa ohjeita eduskuntatyön järjestelystä. Tähän kuuluvat luontevasti myös ohjeet aloitteiden ynnä muiden asiakirjojen toimittamisesta sähköisiä välineitä hyödyntäen samoin kuin siitä päättäminen, missä asioissa sähköinen menettely mahdollistetaan. Eduskunnan kansliassa on suunniteltu edustajien sähköistä verkkopalvelua, jonka avulla voisi jättää aloitteita ja kysymyksiä sekä yhtyä niihin (Sakki II). Tietohallinnollisten ongelmien vuoksi palvelun toteutuminen näyttää lykkääntyvän kuitenkin selvästi suunnitellusta. 2. Aloitteiden ja kysymysten jättäminen sähköpostilla ja vahvistus tekstiviestillä
Jo nykykäytännön mukaan asiakirjojen teksti toimitetaan myös sähköisenä versiona asiakirjatoimistoon. Sähköiseen menettelyyn siirtyminen edellyttää lisäksi, että voidaan luotettavasti tunnistaa asiakirjan allekirjoittaja (tai allekirjoittajat) ja että allekirjoituksen kaltaisella toimella allekirjoittaja hyväksyy asiakirjan jätetyksi. Kaikilla kansanedustajille on jo käytössään eduskunnan virkapuhelin. Puhelimet ovat erittäin aktiivisessa käytössä ja niitä hallitaan henkilökohtaisesti. Miten puhelimia voidaan turvallisesti ja joustavasti käyttää aloitteiden ja kysymysten sähköisen toimittamisen apuna? Menettely on seuraava, jos asia tulee vireille yhden edustajan allekirjoituksella: 1) edustaja laatii aloitteen tai kysymyksen ja lähettää asiakirjan (wordmuodossa liitteenä) sähköpostilla omasta sähköpostiosoitteestaan (milloin vain, mistä vain) ja saa automaattisen vahvistuksen viestin, kun viesti on mennyt perille 2) eduskunnan virkailija lähettää vahvistuspyynnön tekstiviestillä edustajan virkapuhelimeen, kun asiakirja on otettu vastaan (seuraavana arkipäivänä) 3) edustaja vahvistaa tai hylkää nimissään tehdyn aloitteen tai kysymyksen lähettämällä virkapuhelimestaan paluuviestin (esim. k tai e ) ja saa vastauksen vahvistuksesta tekstiviestinä 4) virkailija vie asiakirjan asianhallintaan ja liittää asiakirjan arkistotulosteeseen tiedot vahvistusviestistä, joka korvaa allekirjoituksen. Jos kuvattu menettely toimii, niin vastaavan menettelyn soveltuvuutta voidaan tutkia myös asiakirjoissa, joihin ensimmäinen allekirjoittaja pyytää muita yhtymään. Erikseen on jatkossa harkittava, onko sellaisia asioita, joiden vireillepano edellyttää edelleen edustajan henkilökohtaista asiointia keskuskansliassa mahdollisten virheiden välttämiseksi. Välikysymyksen jättämisen ohella myös muut nopeasti salikäsittelyyn äänestykseen etenevät asiat kuten mietintöön kohdistuvat muutosehdotukset ja talousarvion muutosehdotukset (talousarvioaloitteiden aktivointi), saattaa olla aiheellista jättää sähköisen menettelyn ulkopuolelle. 3. Päätösehdotus Edellä kuvattua sähköistä menettelyä voitaisiin kokeilla, kun eduskuntatyö keskeytyy seuraavan kerran joulukuussa. Joulutauolla kirjallisia kysymyksiä valtioneuvostolle voisi tehdä sähköisesti, jos kysymyksessä on vain yksi allekirjoittaja. Tämä helpottaisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien edustajien mahdollisuuksia tehdä kirjallisia kysymyksiä tauon aikana. Kokeilua on tarpeen jatkaa vielä kevätistuntokaudellakin, jotta saadaan riittävästi kokemusta uudesta menettelystä. Edellä olevan perustella ehdotetaan, että puhemiesneuvosto hyväksyy sähköisen kirjallisen kysymyksen kokeilun, joka alkaa joulukuussa 2016 eduskuntatyön keskeydyttyä. Kokeilu koskee yhden edustajan allekirjoittamia kirjallisia kysymyksiä.
Eduskunta Keskuskanslia Muistio 11.10.2016 LIITE B Täysistuntokeskustelujen kehittäminen; ajankohtaiset asiat Eri foorumeilla on tuotu esille tarve saada merkittävät ajankohtaiset asiat nykyistä nopeammalla aikataululla salikeskusteluun. Tämän muistion tavoitteena on tuoda esille, missä määrin jo voimassa oleva sääntely mahdollistaa erilaiset ajankohtaiskäsittelyt. Tämän lisäksi muistio sisältää joitakin ajatuksia siitä, miten nykyisiä instrumentteja voitaisiin mahdollisesti käyttää uudella tavalla. Ajankohtainen aihe voidaan saada täysistuntokeskusteluun nopealla aikataululla keskustelualoitteella (TJ 26 ), pääministerin ilmoituksella (TJ 24 ) tai suullisella kyselytunnilla (TJ 25 ). Liitteissä 1 ja 2 on lueteltu tällä ja viime vaalikaudella käydyt ajankohtaiskeskustelut ja pääministerin ilmoitukset. Liitteessä 3 on käyty läpi keskeiset täysistuntokeskusteluja koskevat uudistukset aiemmilta vuosikymmeniltä. Edellä mainitut asian käsittelytavat ovat sellaisia, joiden osalta ei sovelleta kansanedustajan rajoittamatonta puheoikeutta vaan puhemiesneuvosto päättää menettelytavasta ja puhemies voi täysistunnossa päättää asian käsittelyn siinä vaiheessa, kun hän katsoo keskustelun riittävän. Sääntely mahdollistaa näin tarvittaessa lyhyetkin keskustelut täysistunnossa. Ajankohtaiskeskustelu Ajankohtaiskeskustelun järjestämisestä päättää puhemiesneuvosto (TJ 26,2 ). Puhemiesneuvostolla on toimivalta antaa ajankohtaiskeskustelusta tarkempia ohjeita (puhemiesneuvoston ohje ajankohtaiskeskustelusta 15.2.2000). Ajankohtaiskeskustelu voidaan käydä edustajan aloitteen pohjalta tai puhemiesneuvoston omasta aloitteesta. Säännökset mahdollistavat nopeankin aikataulun. Haasteita keskustelun nopealle järjestämiselle aiheuttavat eduskunnan ja valtioneuvoston (ministereiden) aikataulujen yhteensovittaminen. Lisäksi tarkistetaan, onko asia mahdollisesti tulossa eduskunnan käsiteltäväksi lähiaikoina jossain muussa muodossa. Samalla pyritään välttämään sitä, että jo sovittuja täysistuntokeskusteluja jouduttaisiin siirtämään toiseen ajankohtaan. Viime vuosina ajankohtaiskeskustelun pituus on rajattu menettelytavassa 2 3 tuntiin. Ryhmäpuheenvuorokierrosta on käytetty vaihtelevasti aiheesta riippuen. Puheenvuorojen pituudet ovat vaihdelleet ryhmäpuheenvuorojen 5 minuutista tavallisten puheenvuorojen 2 3 minuuttiin (vastauspuheenvuorot 1 minuutti). Kuten edellä on todettu, valittava menettelytapa on puhemiesneuvoston päätösvallassa. Ajankohtaiskeskustelun kehittämisvaihtoehtoja: 1) Keskustelun keston rajaaminen esimerkiksi 30 minuuttiin tai yhteen tuntiin, jolloin niiden järjestäminen ei vaikuttaisi kovin paljon muiden täysistuntoasioiden käsittelyn myöhentymiseen. 2) Ajankohtaiskeskustelujen sarja (esim. ulkopolitiikasta, Suomen EU-puheenjohtajuus 2019) Pääministerin ilmoitus Pääministerin tai hänen määräämänsä ministerin ilmoitus ajankohtaisesta aiheesta annetaan eduskunnalle puhemiehen kanssa sovittavana aikana. Puhemies päättää, sallitaanko ilmoituksen johdosta keskustelua. Puhemies myöntää harkintansa mukaan puheenvuorot sen estämättä, mitä 50 :ssä säädetään. Kun puhemies katsoo keskustelun riittävän, hän toteaa sen päättyneeksi. (TJ 24 )
Pääministerin ilmoitusta on käytetty, kun valtioneuvosto on halunnut tuoda jonkin ajankohtaisen asian nopeasti eduskunnan keskusteltavaksi (esim. 1.7.2016 Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta). Myös pääministerin ilmoituksiin on puhemiesneuvosto vakiintuneen käytännön mukaan hyväksynyt menettelytavan, jossa on ilmoitettu puheenvuorojen pituudet ja keskustelun kesto. Ryhmäpuheenvuorokierros on ollut pääministerin ilmoituksissa yleisempi kuin ajankohtaiskeskusteluissa. Puheenvuorojen pituudet ovat vaihdelleet ryhmäpuheenvuorojen 5-7 minuutista vastauspuheenvuorojen 1-2 minuuttiin. Suullinen kyselytunti Suullisesta kyselytunnista säädetään eduskunnan työjärjestyksen 25 :ssä. Puhemiesneuvostolla on toimivalta antaa kyselytunnista tarkempia ohjeita (puhemiesneuvoston ohje suullisesta kyselytunnista 15.2.2000). Puhemiesneuvoston ohjeessa todetaan, että kyselytunti järjestetään yleensä torstaisin klo 16 alkaen. Kyselytunti kestää pääsääntöisesti tunnin, puhemiehen harkinnan mukaan se voi olla kestoltaan myös tätä lyhyempi tai pidempi. Puheenvuorot myönnetään puhemiehen harkinnan mukaan. Puhemiesneuvosto voi päättää varata jonkin kyselytunnin tai sen osan tietyn hallinnonalan kysymysten tai jonkin erityisen asian käsittelyyn. Suullisen kyselytunnin keskeinen elementti on hallituksen ja opposition välinen debatti ajankohtaisista aiheista. Viikoittainen suorana televisioitava kyselytunti kiinnostaa sekä mediaa että yleisöä. Aika ajoin käydään keskustelua siitä, millä periaatteilla puhemiehet myöntävät puheenvuoroja. Käytäntönä on ollut, että kyselytunti aloitetaan pääsääntöisesti suurimman oppositioryhmän kysymyksellä. Ryhmät ilmoittavat keskuskansliaan etukäteen kysyjän/kysyjien nimen ja halutessaan aiheen/aiheet (enintään kaksi). Hallitusryhmien edustajien kysymykset painottuvat kyselytunnin loppuun. Myös näistä kysymyksistä voidaan mahdollistaa lyhyt keskustelu varsinkin tilanteissa, joissa aihe kiinnostaa monia edustajia. Jatkokysymystä ei myönnetä automaattisesti vaan harkinnan mukaan. Suositus on, että hallituspuolueiden edustajat esittävät kysymyksiä oman puolueen ministerille vain erityisen painavasta syystä Vastausten osalta periaatteena on ollut, että vain yksi ministeri vastaa kuhunkin kysymykseen/ lisäkysymykseen, ellei erityistä syytä ole toisenkin tai esim. pääministerin vastauspuheenvuoroon. Jos kysymys kohdistuu toimialaan, jonka ministeri ei ole paikalla, voidaan kysymys sivuuttaa tämä toteamalla taikka antaa vastauspuheenvuoro ministeriön toiselle ministerille ja eräissä tapauksissa pääministerille. Kyselytunnin kehittämisvaihtoehtoja: 1) Puhemies on tuonut esille ajatuksen (PmNP 78/2015 vp) varata jonkin kyselytunnin alkuosa suurimpien oppositioryhmien johtajien ja valtioneuvoston jäsenten väliseen keskusteluun (kysymys/vastaus). 2) Kyselytunti ilman eduskuntaryhmien etukäteistä ilmoitusta kysyjistä tai kysymysten aiheista (tällainen kyselytunti oli viime vaalikauden lopulla 19.2.2015). 3) Kaikki jatkokysymykset myönnetään alkuperäisen kysymyksen esittäneellä eduskuntaryhmälle. 4) Kyselytunnin jatkaminen tarpeen mukaan klo 17 jälkeen 5) Teemoittaiset kyselytunnit normaalien kyselytuntien lisäksi; esimerkiksi tiistaina tai keskiviikkona klo 16-17 osana täysistuntoa siten, että muiden asioiden käsittely keskeytetään kyselytunnin ajaksi ja niiden käsittelyä jatketaan kyselytunnin jälkeen
Ajankohtaiskeskustelut 2015 2016 ja vaalikausi 2011-2014 LIITE 1 5.10.2016 Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa KA 13/2016 vp (Antti Kaikkonen /kesk) 1.6.2016 Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä KA 9/2016 vp (puhemiesneuvoston aloitteesta) 26.4.2016 Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä KA 5/2016 vp (Outi Alanko- Kahiluoto /vihr) 3.5.2016 Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa KA 4/2016 vp (Juho Eerola /ps) 20.10.2015 Ajankohtaiskeskustelu ulkopolitiikasta KA 3/2015 vp (puhemiesneuvoston aloitteesta) 14.10.2015 Keskustelualoite vihateoista ja rasismista Suomessa KA 1/2015 vp (Nasima Razmyar /sd) 4.12.2014 Keskustelualoite: Pohjoismaat EU:ssa - EU Pohjoismaissa KA 10/2014 vp (puhemiesneuvoston aloitteesta) 20.11.2014 Keskustelualoite: Suomen maaseutupolitiikka KA 8/2014 vp (Pentti Oikonen /ps) 13.3.2014 Keskustelualoite: Teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelu KA 17/2013 vp (Jari Myllykoski /vas) 5.3.2014 Keskustelualoite: Liikunnan ja urheilun edistäminen KA 15/2013 vp (Leena Harkimo /kok) 14.1.2014 Keskustelualoite: Ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista KA 11/2014 vp (puhemiesneuvoston aloitteesta 20.11.2013 Keskustelualoite: Valtion omistajapolitiikka ja omistajuuteen liittyvä ohjaus KA 14/2013 vp (Mauri Pekkarinen /kesk) 14.11.2013 Keskustelualoite: Uusi oppiminen KA 16/2013 vp (Päivi Lipponen /sd ym.) 27.9.2012 Lastensuojelun nykytilan arviointi ja puutteiden korjaaminen KA 11/2012 vp (Aila Paloniemi /kesk ym.) 11.4.2012 Luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö KA 3/2012 vp (puhemiesneuvoston aloitteesta: teeman valinta perustui eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumissa 2011 joulukuussa käytyyn keskusteluun) 28.3.2012 Itämeri-yhteistyön vahvistaminen KA 3/2011 vp (Susanna Huovinen /sd ym.) 20.10.2011 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen KA 2/2011 vp (Raija Vahasalo /kok ym.) Pääministerin ilmoitukset 2015 2016, vaalikausi 2011 2014 LIITE 2 1.7.2016 Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta PI 3/2016 vp 17.5.2016 Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta PI 2/2016 vp 9.2.2016 Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä PI 1/2016 vp 18.11.2015 Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja itsehallintoalueiden muodostamisesta PI 4/2015 vp 11.11.2015 Pääministerin ilmoitus ydinjätehuollon tutkimuksen ja turvallisuuden arvioinnista PI 3/2015 vp
7.10.2015 Pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista PI 2/2015 vp 24.6.2015 Pääministerin ilmoitus normien purkamisesta PI 1/2015 vp 11.3.2015 Pääministerin ilmoitus Pääministerin ilmoitus rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta PI 7/2014 vp 6.11.2014 Pääministerin ilmoitus Pääministerin ilmoitus Talvivaaran tilanteesta PI 6/2014 vp 7.10.2014 Pääministerin ilmoitus energiapolitiikan kokonaisuudesta PI 5/2014 vp 2.9.2014 Pääministerin ilmoitus Pääministerin ilmoitus Ukrainan tilanteesta PI 4/2014 vp 19.3.2014 Pääministerin ilmoitus transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta PI 3/2014 vp 12.3.2014 Pääministerin ilmoitus EU:n huippukokouksesta ja Ukrainan tilanteesta PI 2/2014 vp 5.2.2014 Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2014 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä PI 1/2014 vp 2.10.2014 Pääministerin ilmoitus arktisesta strategiasta PI 4/2013 vp 4.9.2014 Pääministerin ilmoitus rakenteellisista uudistuksista PI 3/2013 vp 16.5.2013 Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä PI 2/2013 vp 12.2.2013 Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2013 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä PI 1/2013 vp 10.2.2012 Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2012 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä PI 1/2012 vp 8.11.2011 Pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa PI 2/2011 vp 8.9.2011 Pääministerin ilmoitus ajankohtaisesta taloustilanteesta PI 1/2011 vp LIITE 3 Täysistuntokeskustelut Suomessa kansanedustajan puheoikeus on laaja. Eri vuosikymmeninä tehdyt hallituksen esitykset tai aloitteet rajoittamattoman puheoikeuden kaventamisesta eivät ole edenneet. Täysistuntokeskusteluja on saatu jäntevöitettyä ja lyhennettyä pitkälti puhemiesneuvoston suositusten kautta ja kulloinkin istuntoa johtavan puhemiehen toimesta. Uudistuksia ovat olleet: I Puheenvuoron kesto - v. 1965: puhemies voi myöntää 2 minuutin vastauspuheenvuoroja ennen varsinaisia puheenvuoroja - v. 1988: puhemies Ahde eduskuntaryhmien puheenjohtajia kuultuaan suositti vapaaehtoista puheenvuorojen rajoittamista 15 minuuttiin (ryhmä- ja esittelypuheenvuorot 30 minuuttia) - v. 1995: puhemies Uosukainen tarkisti suositusta siten, että varsinainen puheenvuoro kestäisi korkeintaan 10 minuuttia ja ryhmäpuheenvuoro 15 minuuttia. - v. 2000: puhemiesneuvoston ohjeet puheenvuoron pyytämisestä ja pitämisestä (voimassa)
o puheenvuoron suosituspituus on enintään 10 minuuttia; ryhmäpuheenvuoron suosituspituus on enintään 15 minuuttia; nopeatahtinen keskustelu: puhemiesneuvosto voi etukäteen varata osan johonkin asiaan liittyvästä keskustelusta puheenvuoroille, joiden pituus on rajoitettu; vastauspuheenvuoro saa kestää enintään 2 minuuttia; paikaltaan edustaja voi käyttää enintään 2 minuutin puheenvuoron II Kyselytunti - v. 1966: suulliset kysymykset; ministeri vastasi suullisesti kyselytunnilla edustajien kirjallisesti etukäteen jättämään kysymykseen ja kahteen lisäkysymykseen - v. 1987: kyselytunnilla kysyjän ja vastaajan lisäksi myös muut edustajat saivat mahdollisuuden tehdä lisäkysymyksiä - v. 1989: valtioneuvoston kyselytunti kerran kuukaudessa; puhemiesneuvosto valitsi kahta päivää ennen kyselytuntia kirjallisena jätetyistä kysymyksistä ne, jotka toimitettiin valtioneuvoston ao. jäsenille vastauksen valmistelua varten (kyselytunti televisioitiin) - v. 1993: suullinen kyselytunti muuttui siten, että edustajat saivat tehdä läsnä oleville ministereille spontaanisti kysymyksiä (puhemies päättää, kuinka kauan kutakin asiaa käsitellään ja kenelle ja missä järjestyksessä hän myöntää puheenvuorot) - v. 2000: puhemiesneuvoston ohje suullisesta kyselytunnista (voimassa) III Muuta - v. 1993: pääministerin ilmoitus ja ajankohtaiskeskustelu käyttöön uusina keskustelumuotoina - v. 2000: puhemiesneuvoston ohje ajankohtaiskeskustelusta (voimassa) - 2000-luvulta lähtien budjetin lähete- ja palautekeskusteluja on pyritty aikatauluttamaan hallinnonalakohtaisiksi keskusteluosuuksiksi. Näin edustajat ja ministerit saavat etukäteen tiedon kunkin pääluokan keskustelun alkamisajasta. Varsinkin palautekeskustelussa painopistettä on siirretty talousarvion yleiskeskustelusta pääluokkakohtaisiin yleiskeskusteluihin. - 2010-luvulta lähtien opposition vaihtoehtobudjettikokonaisuuksista (LA:t ja TPA:t) on käyty yhteinen lähetekeskustelu (valtioneuvoston edustaja paikalla) - v. 2016 puhemiesneuvoston suositus; vaihtoehtobudjettikeskustelu käydään keskustelualoitteiden pohjalta