OH-CVZ Tanskassa toukokuussa 2013 Taustaa Saatuani lokakuussa 2012 uusitun lupakirjan taskuuni käytin muitten lähisukulaisteni muassa myös äitini ilmassa. Lentoasemalta kotiin palatessamme hän kysyi voisinko lentää hänen kanssaan Tanskaan. Aiemmin olemme käyneet Tanskassa sukulaisten luona useasti auto laiva auto menetelmällä. Aikaa matkaan on yleensä kulunut yhteen suuntaan noin 1,5 vuorokautta. Niinpä ajatus lentomatkasta alkoi vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja aloitin valmistelut. Äitini koiranpennun suhtautuminen lentokyytiin oli kysymysmerkki, joten käytin Ronin tutustumislennolla noin kuukautta ennen matkaa. Tuolloin koira oli hämmästyttävän rauhallinen, joten jatkoimme matkavalmisteluja. Lähtöaamuna ainakin matkustajilla taisi olla vähän perhosia vatsanpohjassa. Automatka kohti Joensuun kenttää Ilomantsista alkoi 9.5.2013 noin klo 5:30 paikallista aikaa. Menomatka Lentosuunnitelmat olin lähettänyt jo useita päiviä ennen lähtöä. Departure from EFJO 9.5.2013 04:42 UTC (off block). PIC Olli Summala, mukana vaimoni, äitini ja hänen pieni koiransa. Takapenkkiläiset
Utti 5:24 UTC Keli oli vaihteleva, mutta kuitenkin hyvä VFR-keli. Suomenlahden yllä vaimoni sai hyviä kuvia valon ja varjojen leikeistä. Suomenlahtea itään
Matkalla Helsingistä Tallinnaan Naissaaren hiekkarannat ovat upeita. Paljonkohan rantatontti maksaisi?
Ensimmäinen pysähdys oli Saarenmaan eteläpäässä ihan meren rannalla sijaitsevalla Kuressaaren kentällä. Keli oli puuskainen. Ehkä juuri keikkuvan finaalin vuoksi vaimoni ei muistanutkaan ottaa laskusta kuvia. Kuressaaressa kävimme syömässä lounaan ja tutustuimme vanhaan linnaan. Tietysti myös kone piti tankata. Oli mukavaa. Tyytyväiset matkustajat Kuressaaressa lounaan jälkeen Mietin vieläkin tämän taideteoksen funktiota?
Väli Kuressaaresta Visbyyn oli pelkkää merta. Lentoaika blokkiaikana oli 1:53. Välillä tuli Latvian ilmatilassa vähän vettä. Rankimman edessä olevan sateen näin hyvissä ajoin, ja kiersin tuon pienen paikallisen kuuron eteläpuolelta. Kommunikaatio Latvian lennonjohtopalveluiden kanssa oli välillä vähän vaikeasti ymmärrettävää, mutta toimeen tultiin. Selvitys perusosalle RW 21 Visby Ihan kohta maassa
Visbyssä oli muitakin. Täällä joimme vain kahvit ja tankkasimme koneen ennen viimeistä etappia. Lähdön jälkeen lennonjohto muistutti rajoitusalueesta ES R31, jonka olin kyllä tiedostanut jo lentosuunnitelmia tehdessäni. Ilmoitin kiertäväni alueen. Suorin reitti Visbystä Roskildeen olisi kulkenut Ruotsin yli. Olin kuitenkin valinnut merireitin maisemien vuoksi. Maisemista emme saaneet nauttia, koska keli oli välillä melko huono. Visbyn TMA:n rajan jälkeen tiedustelin reitillämme edessä olevaa säätä. Sanoivat kelin olevan OK, joten jatkoin matkaa. Öölannista tai Bornholmista emme silti nähneet vilaustakaan. Tässä vaiheessa ei näkynyt kovin kauas. Ruotsi on tuolla jossakin.
Parempaakin oli välillä. Tämä osuus oli ylivoimaisesti puuduttavin pätkä koko reissulla. Matkaa oli tehty aikaisesta aamusta asti, ja väsymys alkoi jo lopussa tuntua. Meren päällä lentäminen välillä huonohkossa näkyvyydessä pakotti keskittymään hommaan erityisen tarkasti, mikä osaltaan varmaankin toi oman lisänsä päivän rasituksiin. Onneksi saimme välillä nauttia tosi upeista näkymistä.
Oli helpotus ilmoittaa Roskilden tornille Koge in. Perillä Roskildessa EKRK final RW 29; kohta perillä
Sisko ja sen veli Roskilden asematasolla. Pitkä päivä takana. Tuosta lipusta päättelin, että suunnistus osui ainakin oikean valtion alueelle.
Tanskassa Perjantaina 10.5.2013 käytin enoni ja kaksi serkkuani paikallislennolla Sjellannin saaren pohjois- ja luoteiskolkalla. Näytin enolleni hänen kesämökkinsä sijainnin. Serkkuni kertoi tosin myöhemmin illalla ottaneensa kuvan väärästä talosta. Se oli kuvaajan eikä pilotin syy. Olin taatusti oikeassa paikassa. Roskilde Fjordin ja Isefjordin välisen salmen lauttayhteys Roskilden kentän liikenne tuona päivänä oli vilkasta. Ennen kiitotielle pääsyä jouduimme rullausteiden G, A ja A5 jälkeen odotuspaikalla RW21 odottamaan lähtöä jonossa melko kauan. EKRK holding RW 21; jonossa yksi takana, kolme vielä edellä
Odotellessani ihmettelin mielessäni lennonjohdon kiitotievalintaa, koska tuuli oli lähes suoraan vasemmalta. Selitys lienee se, että asematasolta on lyhin matka nimenomaan kiitotien 21 odotukseen. Koneita kun oli tosi paljon. Höjbyn länsipuolella, kohta enon kesämökin päällä Radioliikenne tämän lennon aikana oli vilkasta. Hyvä, että sai suunvuoron tarvittaessa. Palatessamme ilmoitukseeni Valby in sain vastaukseksi kehotuksen jatkaa lähestymistä. Joitakin minuutteja myöhemmin minulle kerrottiin, että olen numero neljä. Tuolloin olin siis jo ollut useita minuutteja lähialueella. En nähnyt missään vaiheessa ykköstä ja kakkosta. Kolmonen oli finaalissa RW 11, kun minä olin perusosalla. Lennonjohto vaikutti olevan tosi kiireinen, mutta jatkuvasti ajan tasalla. Ammattitaitoista porukkaa. Oli mielenkiintoinen kokemus. Vielä ovet lukkoon ja sitten syömään
Kotiin Paluumatkaa varten lähetin ja varmistin lentosuunnitelmat lähtöä edeltävänä päivänä. Reitti oli Roskilde-Jönköping-Maarianhamina-Tampere-Joensuu. Tanska jää taakse. Lähes heti Tanskan salmen jälkeen Ruotsin puolella vastaan tuli alle 2 000 jalan pilvikerros, joten pyysin lupaa laskea lentokorkeutta 1 500 ft tai alle. Sain Ängelholmilta pyytämäni selvityksen. Pitää mennä vähän alemmaksi.
Jönköpingin lähialueelle tultiin Mulserydin pakollisen pisteen kautta. Lennonjohto käski kiertää ympyrää vasemmalle holding westin kohdalla muun liikenteen takia. Kaksi kolmekuuskymppistä riitti, ja sain selvityksen jatkaa lähestymistä. ESGJ finaali RW 19 Tankkaukseen meni yli tunti. Automaatti ei hyväksynyt VISA-korttia, joten jouduin odottamaan aika kauan ystävällistä kaveria, jolla oli kannettava maksupääte mukanaan. Tankkauksen jälkeen takaisin ilmaan. Suora reitti Jönköpingistä Maarianhaminaan olisi kulkenut Tukholman Arlandan ja Bromman kenttien välistä. Lennonjohto määräsi kuitenkin ennen Brommaa kääntymään suuntaan 110 muun liikenteen vuoksi. Bromma ohitettiin siis eteläpuolelta, ja pian sain selvityksen takaisin reitille. Bromma
Saaristo oli komeaa katsottavaa. Maarianhaminaan sain selvityksen oikealle myötätuuliosalle 21. Tankkaus, kahvit ja sämpylät. Sitten taas matkaan. EFMA oikea perusosa RW 21 Muitakin oli liikenteessä.
Tampereella tankkauksen aikana näimme kolmen Hornetin startin. Olen kuullut ja nähnyt niitä aiemminkin, mutta mahtava moottoreiden jyly on aina yhtä vaikuttava kokemus. U.S. Air Force:n tankkauskone KC-135 laskeutui Tampereelle, kun olin viemässä konetta parkkiin. Myöhemmin kotona luin, että kyseessä oli tankkausharjoituksessa mukana ollut kone, jonka tukikohta on Englannissa. Hornetit lähdössä U.S. AIR FORCE KC-135 Stratotanker Pirkkalassa
Tampereelta lähdettiin noin klo 17 paikallista aikaa. Ilmoitin aluelennonjohtoon, että paluu Joensuuhun tulee tapahtumaan tornin ollessa jo suljettuna. Kerroin päättäväni lentosuunnitelman puhelimitse. Neula Varkaudessa oli liikennettä. Aluelennonjohdon ohjeistuksen mukaisesti vaihdoin siis Varkauden taajuudelle. Oli kiva kuulla lupsakkaa ystävällistä savolaista puhetta pitkästä aikaa. Tulossa oikealle perusosalle RW 10
Joensuuhun laskeuduttiin illalla vähän yli seitsemän paikallista aikaa. Päätin lentosuunnitelman, ja purimme tavarat koneesta. Kiitimme Victor Zulua uskollisesta palvelusta, ja poistuimme asematasolta kohti vastassa olleita tyttäriämme. Matka oli rankka ja vaiherikas, mutta ehdottomasti antoisa. Lopultakin finaalissa EFJO RW 10 Yhteenvetona Matkalento on hauskaa. Yli kolmen tunnin osuudet yksin lennettäessä ovat kyllä ainakin minun mielestäni liian pitkiä. Lentäkää matkaa, mutta jakakaa reissut riittävän lyhyisiin pätkiin, ellei mukana ole toista pilottia. Olli
Matkareitti Menomatka mustalla, paluu punaisella.