OPINTO-OPAS

BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8466 HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015 TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo, Puh. vaihde 09-4511 kanslia 09-451 6049 fax kanslia 09-451 2208 sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@hut.fi

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. KOORDINOIVAN OSASTON ESITTELY... 7 1.1 Yleistä... 7 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät... 8 1.4 Laboratoriot (henkilökunta)... 8 1.5 Yhteistyölaboratoriot... 10 1.5.1 Automaatiotekniikan laboratorio AS-84... 10 1.5.2 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem-30... 10 1.5.3 Bioprosessitekniikan laboratorio Kem-70... 11 1.5.4 Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S-113... 11 1.5.5 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem-31... 12 1.5.6 Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T-121... 13 1.5.7 Laskennallisen tekniikan laboratorio S-114... 14 1.5.8 Lääketieteellisen tekniikan laboratoria Tfy-99... 14 1.5.9 Sovelletun elektroniikan laboratorio S-66... 15 1.5 Osaston kirjasto... 15 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 16 2.1 Alempi perustutkinto... 16 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 16 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 17 2.2 Ylempi perustutkinto... 18 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 18 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 19 2.3 Jatkotutkinto... 21 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet... 21 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne... 21 2.4 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne... 22 2.4.1 Alempi perustutkinto... 22 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä... 23 2.4.2 Ylempi perustutkinto... 23 2.5. Tutkinto-ohjelman moduulien ja pääaineiden kuvaukset ja sisällöt... 28 2.5.1. Alempi perustutkinto... 28 ALEMMAN PERUSTUTKINNON MODUULIT... 28 Perusopintomoduuli P (80 op)... 28 Ohjelman yhteiset opinnot O (20 op)... 28 Perusmoduuli Biologinen tekniikka (20 op)... 29 Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede (20 op)... 29 Sivuaine (20 op)... 30 Vapaasti valittavat opinnot V (10 op)... 30 Kandidaatin seminaari- ja työ K (10 op)... 30 ALEMMAN PERUSTUTKINNON JATKOMODUULIT JA PÄÄAINEET... 31 Pääaine Biologinen kemia ja biomateriaalit... 31 Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit (20 op)... 31 Pääaine Biologinen tekniikka... 32 Jatkomoduuli Biologinen tekniikka (20 op)... 32 Pääaine Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede... 33 Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede (20 op)... 33

4 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON SYVENTÄVÄT MODUULIT JA PÄÄAINEET... 35 PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit... 35 Syventävä moduuli Biomateriaalit (20 op)... 35 Syventävä moduuli Biologinen kemia (20 op)... 36 Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka (20 op)... 37 PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT... 38 Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka C (20 op)... 38 PÄÄAINE Biologinen tekniikka... 39 Syventävä moduuli Bioautomatiikka (20 op)... 39 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka (20 op)... 41 Syventävä moduuli Biologinen fysiikka (20 op)... 42 Syventävä moduuli Fysiologiset systeemit (20 op)... 43 Syventävä moduuli Lääketieteellinen kuvantaminen (20 op)... 44 Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit (20 op)... 44 PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT... 45 PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede... 46 Syventävä moduuli Bioinformatiikka (20 op)... 46 Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka (20 op)... 47 Syventävä moduuli Laskennallinen systeemibiologia (20 op)... 49 PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT... 50 Erikoismoduuli Informaatiotekniikka C T279-C (20 op)... 50 Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi C (20 op)... 51 Tieteen metodiikan opinnot M (10 op)... 51 Sivuaine (20 op + 20 op)... 52 Vapaasti valittavat opinnot W (20 op)... 52 Diplomityö D (30 op)... 52 2.6 Bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon mallilukujärjestys... 52 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 54 3.1 Opetus- ja tenttijaksot... 54 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 54 3.3 HOPS... 54 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 55 3.5 Kurssit ja opintojaksot... 55 3.6 Tentit ja välikokeet... 56 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 57 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 57 3.9 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto... 58 3.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 58 3.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 59 3.11.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti... 59 3.11.2 Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri... 59 3.11.3 Todistuksenjakotilaisuus... 59 3.11.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 60 3.11.5 Alumnitoiminta... 60 3.12 Kirjastot... 60 3.12.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 60 3.12.2 Muut kirjasto... 61 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 61 4.1 Tuutorointi... 61

5 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 62 4.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat... 62 4.4 Kanslia... 63 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 64 4.5.1 Opintotuki... 64 4.5.2 Terveydenhoito... 64 4.5.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 64 4.5.4 Muita palveluja... 64 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 65 5.1 Opetusmenetelmät... 65 5.2 Arviointi ja arvostelu... 66 5.3 Palaute... 67 6. HARJOITTELU... 68 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 68 6.2 Harjoittelun tavoitteet... 68 6.3 Harjoittelua koskevat ohjeet... 68 6.4 Harjoittelupaikan hakeminen... 70 6.5 Kansainvälinen harjoittelu... 70 6.6 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 70 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 71 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 71 7.2 Kansainvälinen opiskelu... 72 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto... 73 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI... 74 8.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 74 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 74 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 74 9. DIPLOMITYÖ... 76 9.1 Diplomityön aihe ja kieli... 76 9.1.1 Diplomityön aiheen hakeminen... 76 9.1.2 Diplomityön arviointi ja arvostelu... 76 9.2 Kypsyysnäyte... 76 10. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 78 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 80 11.1 Jatko-opintojen aloittaminen... 80 11.2 Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot... 80 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista... 81 12. STUDIERÅDGIVNING... 82 12.1 Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik... 82 12.2 Examensstruktur och målsättning... 82 12.2.1 Lägre grundexamen... 82 12.2.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 84 12.2.3 Praktik... 85 12.3 Att studera vid Tekniska högskolan... 85 12.3.1 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 85 12.3.2 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna... 86 12.3.3 Undervisning, examination och utvärdering... 86 12.3.4 Att studera på svenska... 86 12.4 Studier vid andra högskolor... 87

6 12.5 Studiehandledning... 88

1. KOORDINOIVAN OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä 7 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmaa koordinoiva Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 48 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto vastaa elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista sekä yhdessä neljän muun osaston kanssa bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi osasto vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master's Programme in Electrical Engineering Master's Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Yhteistyössä tietotekniikan osaston kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication ohjelmaa. Lukuvuoden 2005-2006 lopussa osastolla oli yhteensä noin 3000 aktiivista * tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 650 * aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Osaston hallinnosta vastaavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Lisäksi osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh. 451 2280). Osaston varajohtaja on professori Jorma Luomi (huone SI 323, puh. 451 2430). * ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi

8 Korkeakoulussa on myös viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto muodostaa yksin sähkötekniikan osastoryhmän, ja sen tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. TKYn edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastonjohtaja professori Pekka Wallin, puh. (09) 451 2280 Osaston varajohtaja professori Jorma Luomi, puh. (09) 451 2430 Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, puh. (09) 451 2200 Suunnittelijat Kati Voutilainen, perus- ja jatko-opintoasiat, puh. (09) 451 6105 Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, puh. (09) 451 5381 Johanna Mattila, puh. (09) 451 5011 Osastosihteeri Katriina Nykänen, puh. (09) 451 5323 (aamupäivisin) Toimistosihteerit Brita Vuoristo, puh. (09) 451 2201 Lea Fehrmann, puh. (09) 451 2202 Raijaliisa Karhu, puh. (09) 451 5323 (iltapäivisin) Kanslian käyntiosoite Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet SE411, SE413 ja SE425, Otaniemi, Espoo. Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Sähkö ja tietoliikennetekniikan osasto, PL 3000, 02015 TKK Kanslian puhelin (09) 451 6049 Kanslian telefax (09) 451 2208 Osaston kotisivu http://www.sahko.tkk.fi/ 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä koulutusohjelma- ja tutkintotoimikunnissa. Koulutusohjelmatoimikunnat (EST & TLT ja BIO) keskittyvät koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään opinnäytteitä ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat 20 laboratoriota, joissa henkilökuntaa on yhteensä n. 600. Yksiköt toimivat pääosin Otakaari 5:ssä ja 7:ssä, lisäksi toimipisteitä on Mikronovassa (Tietotie 3) ja Innopoli 2:ssa (Tekniikantie 14).

9 Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio http://www.acoustics.hut.fi/ esimies professori Matti Karjalainen S-89 -alkuiset kurssit Avaruustekniikan laboratorio http://www.space.tkk.fi/ esimies professori Martti Hallikainen S-92 -alkuiset kurssit Elektronifysiikan laboratorio http://www.tkk.fi/yksikot/elfys/ esimies professori Juha Sinkkonen S-69 -alkuiset kurssit Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio http://www.ept.hut.fi/ esimies professori Jorma Kivilahti S-113 -alkuiset kurssit Laskennallisen tekniikan laboratorio http://www.lce.hut.fi/ esimies professori Jouko Lampinen S-114 -alkuiset kurssit Mittaustekniikan laboratorio http://metrology.hut.fi/ esimies professori Erkki Ikonen S-108 -alkuiset kurssit Optoelektroniikan laboratorio http://atomi.hut.fi/ esimies professori Harri Lipsanen S-104 -alkuiset kurssit Optiikan ja molekyylimateriaalien laboratorio esimies professori Ilkka Tittonen S-129 -alkuiset kurssit Piiritekniikan laboratorio http://www.ecdl.hut.fi/ esimies professori Kari Halonen S-87 -alkuiset kurssit Radiolaboratorio http://www.tkk.fi/units/radio/ esimies professori Antti Räisänen S-26 -alkuiset kurssit Signaalinkäsittelytekniikan laboratorio http://wooster.hut.fi/ esimies professori Iiro Hartimo S-88 -alkuiset kurssit Sovelletun elektroniikan laboratorio http://www.tkk.fi/yksikot/elektroniikka/ esimies professori Raimo Sepponen S-66 -alkuiset kurssit Sähkömagnetiikan laboratorio http://www.tkk.fi/yksikot/sahkomagnetiikka/ esimies professori Keijo Nikoskinen S-96 -alkuiset kurssit Sähkömekaniikan laboratorio http://www.tkk.fi/yksikot/sahkomekaniikka/ esimies Asko Niemenmaa S-17 -alkuiset kurssit Sähköverkkojen ja suurjännitekniika http://powersystems.tkk.fi/ esimies professori Matti Lehtonen S-18-alkuiset kurssit Tehoelektroniikan laboratorio http://powerelectronics.tkk.fi/ esimies professori Jorma Kyyrä S-81 -alkuiset kurssit Teoreettinen sähkötekniikka http://www.ct.hut.fi/ esimies professori Martti Valtonen S-55 -alkuiset kurssit Tietoliikennelaboratorio http://www.comlab.hut.fi/ esimies professori Sven-Gustav Häggman S-72 -alkuiset kurssit Tietoverkkolaboratorio http://www.netlab.hut.fi/ esimies professori Raimo Kantola S-38 -alkuiset kurssit Valaistuslaboratorio http://lightinglab.fi/ esimies professori Liisa Halonen S-118 -alkuiset kurssit

1.5 Yhteistyölaboratoriot 10 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma sijoittuu sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle ja opiskelijat kuuluvat näin ollen sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon. Tutkinto-ohjelman toteuttamisessa ovat mukana TKK:n useat tahot. Mukana ovat myös automaatio- ja systeemitekniikan osasto, tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä kemian tekniikan osasto. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laboratoriot, jotka tuottavat opetusta tutkinto-ohjelmaan. 1.5.1 Automaatiotekniikan laboratorio AS-84 Henkilökunta Automaatiotekniikan laboratoriossa opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Laboratoriossa tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Laboratorio osallistuu myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Laboratorion tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit. Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä. 1.5.2 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem-30 Laboratorion opetus- ja tutkimusalat ovat soveltava biokemia ja soveltava mikrobiologia, jotka ovat biotekniikan keskeisimpiä tieteenaloja. Laboratorio toimii sekä Kemian tekniikan että Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmissa. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa laboratorio vastaa Biokemia ja biomateriaalit pääaineesta yhdessä Bioprosessitekniikan laboratorion ja Fysikaalisen kemian laboratorion sekä Elektroniikan valmistustekniikan kanssa. Henkilökunta Henkilökuntaa 20, joista suurin osa väitöskirjatyötään tekeviä tutkijoita (jatko-opiskelijoita), 2 professoria, 1 opettava tutkija, 1 yliassistentti, 2 assistenttia. Soveltavan biokemian tai soveltavan mikrobiologian valitsee pääaineekseen vuosittain yhteensä noin 40 perusopiskelijaa. Yksikkö toimii Life Science Centerin tiloissa Espoon Keilaniemessä. Koulutus Soveltavan biokemian ja soveltavan mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen.

11 Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian ja mikrobiologian laboratorio tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja tuotantohygieniaan sekä tuotekehitykseen. Yhdessä bioja elintarviketeollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää. 1.5.3 Bioprosessitekniikan laboratorio Kem-70 Laboratoriossa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot.. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus. Henkilökunta Henkilökuntaa 22, joista 1 professori, 3 opettavaa tutkijaa, yksi assistentti sekä joukko projektitutkijoita ja tutkijatohtoreita. Koulutus Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa. 1.5.4 Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S-113 Elektroniikan valmistustekniikan laboratoriossa (www.ept.hut.fi) tutkitaan elektroniikan, fotoniikan ja bioelektroniikan materiaaleja, valmistusta ja luotettavuutta alkaen laitteiden

12 suunnittelusta ja päätyen systeemitason testaukseen. Laboratorio on osa korkeakoulun ja VTT:n yhteistä Micronova-mikroelektroniikkakeskusta. Koulutus Laboratorion tarjoamat syventävät moduulit ovat Elektroniikan luotettavuus ja integrointi (EST) sekä Bioadaptiivinen tekniikka (BIO). Bioadaptiivisen tekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa, mikä tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston biolääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa, pääpaino on elektroniikan ja materiaalitieteen biolääketieteellisissä sovelluksissa. Bioadaptiivisen tekniikan opetuksen ja tutkimuksen vahvaan poikkitieteellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä bioadaptiivisten materiaalien ja laitteiden valmistuksessaelektroniikka, materiaalitekniikka ja biolääketiede tulevat yhdistymään osaksi laajempaa terveysteknologiaa. Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio on lisäksi vastuussa kansallisen Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta osastolla. Laboratorio on myös mukana Suomen Akatemian huippuyksikössä "Tissue Engineering and Medical, Dental and Veterinary Biomaterial Research Group", jossa tutkitaan esimerkiksi biomateriaaleja sekä niiden ja kudosten välistä yhteensopivuutta. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä pyritään yhdistämään teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikan tutkimus- ja koulutustoimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 1.5.5 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem-31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta laboratoriomme päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossamme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Koulutus Laboratorio antaa fysikaalisen kemian perusopetusta Kemian tekniikan osaston opiskelijoiden lisäksi Puunjalostus-, Materiaalitekniikan sekä Rakennus- ja ympäristötekniikan osastojen ja Bioinformatioteknologian tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden koulutus

13 tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus. 1.5.6 Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T-121 Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen ja opetuksen painopistealueena on lähes neljän vuosikymmenen ajan ollut signaali-informaation tietokonepohjaisten käsittelymenetelmien tutkimus. Laboratorion tutkimusta koordinoi Neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perustaja akateemikko Teuvo Kohonen on neurolaskennan kansainvälisesti merkittävimpiä pioneereja. Neuroverkkojen tutkimusyksikkö on ollut Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö vuodesta 1995. Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä koostuvia massiivisia verkkoja, joiden esikuvana ovat biologiset hermojärjestelmät. Informaatiotekniikan laboratoriossa neurolaskentaa on viime aikoina sovellettu moniin ongelmiin hahmontunnistuksessa, puheentunnistuksessa, kuvankäsittelyssä, biolääketieteellisessä signaalianalyysissä, kieliteknologiassa, tietoliikenteessä, bioinformatiikassa, prosessien ja laitteiden monitoroinnissa sekä suurten teksti- ja kuvaaineistojen organisoinnissa ja haussa. Lisäksi yksi laboratorion tutkimusryhmistä osallistuu Helsingin yliopiston ja laboratorion yhteiseen Datasta tietoon - huippututkimusyksikköön, joka kehittää tietokonemenetelmiä suurten ja monimutkaisten data-aineistojen käsittelyyn. Kombinatorinen hahmonsovitus ja tiedon louhinta (data mining) ovat keskeisiä menetelmätyökaluja. Datasta tietoon yksikön tutkimustuloksia käytetään molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, prosessiteollisuudessa, tietoliikenteessä, ekologiassa ja kieliteknologiassa. Laboratorion bioinformatiikan alan tutkimusta tehdään yhteistyössä useiden johtavien lääketieteen ja biologian alan tutkimusryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat mm. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osasto, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, Karolinska Institutet sekä Uppsalan yliopisto. Bioinformatiikan opinnot liittyvät kiinteästi edellä selostettuun tutkimusalaan. Informaatiotekniikan laboratorion kotisivut http://www.cis.hut.fi antavat lisää tietoa tutkimusprojekteista ja opetuksen sisällöstä.

1.5.7 Laskennallisen tekniikan laboratorio S-114 14 Laskennallisen tekniikan laboratorion keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimiseen, käsittäen kompleksisten fysikaalisten, biologisten, teknisten, taloudellisten ja kognitiivisten prosessien ja järjestelmien mallinnuksen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi yksikössä tehdään laskenta-algoritmien, graafisen visualisoinnin ja animaation, sekä rinnakkaislaskennan menetelmäkehitystä moniin informaatioteknologisiin sovelluksiin. Tutkimus keskittyy seuraaviin toisiinsa tukeviin aloihin: Laskennallinen materiaalitutkimus, Laskennallinen informaatiotekniikka, Kognitiivinen tiede ja teknologia sekä Laskennallinen systeemibiologia. Koulutus Kognitiivisen neurotieteen ja neuroinformatiikan opinnot tarjoavat tietoa ihmisen havaitsemisesta, tarkkaavaisuudesta, muistista ja monista muista kognitiivisista toiminnoista. Tämän osana kieliteknologian opetus antaa valmiudet hyödyntää uusinta teknologiaa, jossa kommunikaatio on keskeisessä asemassa: puheteknologia, adaptiiviset ja tilastolliset menetelmät, erityisesti neuroverkot, sekä kielen havaitseminen ja tuottaminen. Laskennallisen systeemibiologian opinnoissa perehdytään biosysteemien molekyyli-, solu- ja kudostason rakenteiden ja prosessien perustaan, matemaattiseen mallinnukseen ja dataanalyysiin, sekä näissä tarvittavien laskennallisten menetelmien ja informaatiokäsittelytekniikoiden toteutukseen. Tutkimus Laboratorio painottaa vahvasti tutkijakoulutusta edustamillaan tieteen ja tekniikan aloilla osallistumalla useisiin valtakunnallisiin tutkijakouluihin. Lisäksi laboratoriomme toimii vuoden 2002 alussa käynnistyneen Laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulun koordinaattorina. Laskennallisen tekniikan laboratorio on ollut yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuodesta 2000 alkaen. Yksikkömme nimi on Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus. 1.5.8 Lääketieteellisen tekniikan laboratoria Tfy-99 Laboratorion tutkimus- ja opetusalat ovat lääketieteellinen tekniikka ja elollisen aineen fysiikka. Laboratorio toimii sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa että bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Laboratoriossa harjoitetaan poikkitieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta painopistealueina kardiomagnetismi ja solutason biofysiikka. Koulutus Laboratorio antaa lääketieteellisen tekniikan ja elollisen aineen fysiikan perus- ja jatko-opetusta. Syventäväksi moduuliksi voi valita joko Lääketieteellisen kuvantamisen, Fysiologiset systeemit tai Biologisen fysiikan. Laboratorion tarjoamat kurssit/opintojaksot antavat perustiedot biofysiikasta ja fysiologiasta, lääketieteellisestä fysiikasta, biosignaalien mittaustekniikasta, terveydenhuollon instrumentoinnista sekä kuvan- ja signaalinkäsittelystä. Jatko-opetusta annetaan mm. laboratorion johtaman valtakunnallisen Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä -tutkijakoulun puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopistealueita ovat:

1. Elektro- ja magnetografia 2. Solutason biofysiikka 3. Lähi-infrapunatomografia 4. Lääketieteellinen kuvankäsittely 5. Aktuaattorimateriaalitutkimus 15 1.5.9 Sovelletun elektroniikan laboratorio S-66 Sovelletun elektroniikan laboratorio kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita. Kokonaistavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Sovelletun elektroniikan laboratorion projektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan. Laboratorion avainosaamisalueita löytyy seuraavilta alueilta: piiritekniikka ja elektronifysiikka, radiotekniikka, signaalinkäsittely- ja ohjelmistotekniikka, lääketieteellinen tekniikka, materiaalija liitostekniikka sekä kokoonpanotekniikka ja mekatroniikka. 1.5 Osaston kirjasto Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat pääsääntöisesti lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla http://www.hut.fi/yksikot/s-kirjasto/ Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh. 451 2205 Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh.451 5673 Tietopalvelusihteeri Laura Mikkola, SG224, puh. 451 5926 Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh. 451 6054 e-mail: sahko.kirjasto@hut.fi Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to 9.00-18.00 pe 9.00-15.30 Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta http://www.hut.fi/yksikot/s-kirjasto/

2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 16 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne 17 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pääja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.

18 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet

19 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: -tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; -valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; -valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; -valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; -riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä -valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen

20 jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin, miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6.

2.3 Jatkotutkinto 21 Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta (http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetusohjelma). Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava

22 väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. 2.4 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman ja ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty luvussa 2. Tutkintojen tavoitteet ja rakenne. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknlogian tutkinto-ohjelmassa. 2.4.1 Alempi perustutkinto 2.4.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä teorioita ja laiteteknisiä menetelmiä, joiden hyödyntämistä tarvitaan bioinformaation keräämisessä, muokkaamisessa ja siirtämisessä. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa poikkitieteellinen lähestyminen biologiseen informaationteknologiaan ja jota alan tieteidenvälisissä työtehtävissä toimiminen vaatii. 2.4.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alempi perustutkinto koostuu - perusopintojen moduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuunottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää. Perusaineiden laajan oppimäärän lukijat korvaavat matematiikan peruskurssit C1-C3 matematiikan laajoilla peruskursseilla L1-L3. - tutkinto-ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 20 op) - kahdesta vaihtoehtoisest perusmoduulista (A1, 20 op), jotka ovat Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Biologisen tekniikan perusmoduuli on pohjana biologisen tekniikan jatkomoduulille ja biologisen kemian ja biomateriaalien jatkomoduulille. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli on pohjana samannimiselle jatkomoduulille.

- kolmesta vaihtoehtoisesta jatkomoduulista (A2, 20 op): Biologinen kemia ja biomateriaalit Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede 23 Nämä ovat samalla myös bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. Biologisen kemian ja biomateriaalien sekä biologisen tekniikan jatkomoduulinen pohjana on biologisen tekniikan perusmoduuli. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen jatkomoduulin pohjana on laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli. - sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatko-moduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1). - vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) - kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 20 op) Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkintoohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. http://www.tkk.fi/opinnot/laaja 2.4.2 Ylempi perustutkinto 2.4.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Bioinformaatioteknologian ylemmän perustutkinnon yleisenä tavoitteena on kouluttaa insinööritieteiden ja taidon osaajia sellaisille tieteiden leikkausalueille, jotka muodostuvat sulautettaessa perinteisiä teknistieteellisiä aloja kuten sähkö-, tietoliikenne- ja automaatiotekniikka sekä fysiikka ja kemia osaksi biologiaa ja lääketiedettä. Koulutuksen ammatillisena tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot ja taidot työskennellä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sekä suuntautua monipuolisesti perinteisiin teknistieteellisiin ja bioinsinööritieteellisiin tehtäviin ja toimia tutkimus-, koulutus-, tuotekehitys-, tuotanto-, suunnittelu-, ja konsultointitehtävissä. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen pohjaava bioinsinööritieteiden tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Lisäksi tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius teollisuuden tutkimustehtäviin, julkisen sektorin asiantuntijatehtäviin ja akateemiseen uraan tähtääviin jatko-opintoihin.