1(6) Maantieteen laitos Oulun yliopisto Kevätlukukausi/2012 Satu Kivelä & Topiantti Äikäs Ohjeita LuK-tutkielman laatimiseen ja LuK-tutkinnon hakemiseen LuK-tutkielma ja siihen liittyvä seminaarityö muodostavat 13 op:n opintojakson, joka kuuluu kaikille maantieteen pääaineopiskelijoille. Opintojakson nimi on syksystä 2012 lähtien LuK-seminaari ja -tutkielma. Se ajoittuu kolmannen opintovuoden syys- ja kevätlukukaudelle. Kyseessä on kahdessa vaiheessa laadittava luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvä kirjallinen työ, joka nojautuu laitoksella opetettavan maantieteen eri osa-alueiden teoreettiseen viitekehykseen. LuK-tutkielman tekeminen antaa opiskelijalle valmiudet tutkimustyön perusteisiin ja opintojakson jälkeen opiskelijat osaavat käyttää maantieteellisen tutkimuksenteon tärkeimpiä lähtökohtia, menetelmävalintoja sekä kirjoitustapoja. Opiskelija osaa laatia itsenäisesti tieteellisen opinnäytetyön ja hallitsee tieteellisen tutkimustyön perusteet. LuK-tutkielmalla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielmansa aihepiiriin ja sen keskeisiin teoreettisiin käsitteisiin sekä kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen, tieteellisten tutkimusmenetelmien hyödyntämiseen ja monipuolisen kotimaisen ja kansainvälisen lähdekirjallisuuden käyttöön. LuKtutkielma on usein aihepiirin tieteelliseen lähdekirjallisuuteen perustuva kirjallinen työ, mutta se voi olla myös empiiristä aineistoa sisältävä pienimuotoinen tutkielma. Pelkästään jostain maantieteellisestä aiheesta kirjoittaminen ei riitä LuK-tutkielmaksi, vaan tutkielmassa esitetään tutkimuskysymykset, joihin etsitään vastauksia lähdekirjallisuuden tai empiirisen aineiston avulla. LuK-tutkielman kirjoittamisprosessi 1. Seminaarityö LuK-tutkielman kirjoittaminen etenee kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on seminaarityön laatiminen kolmannen opintovuoden syyslukukaudella (aloitus syyskuussa). Näin ollen seminaarityön ja LuK-tutkielman aihepiiriä kannattaa alkaa miettiä hyvissä ajoin ennen kolmannen opintovuoden alkua, jotta seminaarityöskentely käynnistyisi sujuvasti. Aihetta voi ideoida itse, mutta tutkielman aiheita voi tarvittaessa tiedustella myös maantieteen laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnalta. Aiheen tulee joka tapauksessa olla tutkielman tekijää kiinnostava ja mahdollisesti tulevien opintojen tai työelämän kannalta hyödyllinen. Aihetta miettiessä kannattaa pitää mielessä myös mahdollisuus LuK-tutkielman pohjalta laadittavasta Pro Gradu -tutkielmasta. Kun sopiva ja kiinnostava aihe on löytynyt, siitä on hyvä käydä keskustelemassa työtä ohjaavan tutkijatohtorin kanssa.
Kun seminaarityön ja LuK-tutkielman aihe on selvillä, laaditaan työn tekemistä ohjaava ja aikatauluttava tutkimussuunnitelma sekä perehdytään työn aihepiiriin ja keskeisiin käsitteisiin lähdekirjallisuuden avulla. Lähdekirjallisuuden tulee koostua monipuolisesta aihepiiriä käsittelevästä kotimaisesta ja kansainvälisestä tieteellisestä kirjallisuudesta, jonka pohjalta seminaarityön ja LuKtutkielman teoreettinen viitekehys muotoutuu. Aihepiiriin perehtyessä seminaarityön/luktutkielman näkökulma, aihe ja tutkimuskysymykset täsmentyvät ja samalla myös varsinainen kirjoitustyö käynnistyy. Aivan ensimmäisenä kannattaa laatia sisällysluettelo, joka toimii työn runkona ja helpottaa varsinaisen tekstin jäsentämistä. 2(6) Seminaarityö on 12 15 sivun mi ainen teoriakatsaus LuK-tutkielman aiheeseen eikä se näin ollen ole vielä varsinainen LuK-tutkielma. Seminaarityön tyypillinen rakenne on: Nimiölehti eli kansilehti (työn nimi, tekijä) Sisällys Johdanto (mm. aiheen ajankohtaisuus, tutkimuskysymykset ja työn tarkoitus) Teoreettinen viitekehys ja kirjallisuuskatsaus Mahdollinen aineisto Pohdinta Lähdeluettelo Mahdolliset liitteet Tarkemmat seminaarityötä ja samalla myös LuK-tutkielmaa koskevat kirjoitus- ja muotoiluohjeet ovat saatavilla laitoksen www-sivuilta. Seminaarityö palautetaan joulukuussa, minkä lisäksi toisen opiskelijan tekemä työ opponoidaan kirjallisesti. 2. Seminaarityön työstäminen LuK-tutkielmaksi Tarkoituksena on, että tarkastettu ja hyväksytty seminaarityö työstetään annetun palautteen ja ohjauksen pohjalta varsinaiseksi LuK-tutkielmaksi, joka on sivumäärältään 20 30 sivun laajuinen. Seminaarityötä laajennetaan LuK-tutkielmaksi esimerkiksi tarkastelemalla aihetta siihen liittyvän esimerkkitapauksen kautta. Mikäli LuK-tutkielma on empiiriseen aineistoon perustuva tutkimus, aineistonanalyysiin perustuvien tutkimustulosten esittäminen ja tulosten tarkastelu tapahtuu tässä vaiheessa. Olipa tutkielma sitten kirjallisuustyö tai pienimuotoinen tutkimustyö, oleellista on pysytellä tiukasti tutkimusaiheessa eikä paisuttaa työtä turhaan. Tyypillinen LuK-tutkielman rakenne on: Nimiölehti eli kansilehti (työn nimi, tekijä) Tiivistelmä (noin 200 sanaa) Sisällys Johdanto (mm. aiheen ajankohtaisuus, tutkimuskysymykset ja tutkielman tarkoitus) Teoreettinen viitekehys ja kirjallisuuskatsaus
Tutkimusaineisto ja käytetyt analyysimenetelmät (mikäli tutkielmassa käytetään empiiristä aineistoa) Tulokset (mikäli tutkielmassa käytetään empiiristä aineistoa) Johtopäätökset ja pohdinta Lähdeluettelo Liitteet 3(6) Valmis LuK-tutkielma esitetään suullisesti maaliskuussa järjestettävässä seminaarissa, minkä jälkeen tutkielmaan tehdään vaadittavat korjaukset ja se palautetaan ohjaajalle arvioitavaksi. Seminaarityön ja LuK-tutkielman muodostama opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla 1 5. Seminaarityövaiheessa tehtävän kirjallisen opponoinnin vaikutus arvosanaan on 1/3. 3. Kypsyysnäyte Kun LuK-tutkielma on tarkastettu ja hyväksytty, opiskelija ilmoittautuu maantieteen laitoksen yleisinä tenttipäivinä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen. Kypsyysnäyte tehdään kolmannen opintovuoden loppuun mennessä, viimeistään toukokuun tenttipäivänä. LuK-tutkielman tarkastanut tutkijatohtori laatii kolme tutkielman aihepiiriin liittyvää esseekysymystä, joista vastataan yhteen. Vastauksen pituus on yksi konseptiarkki, 4 sivua. Kypsyysnäytteestä ei saa erikseen opintopisteitä, vaan se on osa seminaarityön ja LuK-tutkielman muodostamaa opintokokonaisuutta (13 op.) Tarkempia ohjeita kypsyysnäytteeseen on www-sivuilla. Ohjeet LuK-tutkinnon hakemiseen LuTK:sta Kun suoritusmerkintä LuK-tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä on annettu, opiskelija hakee luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoa. LuK-tutkintoa voi hakea, kun tutkintoon vaadittava määrä opintoja, vähintään 180 op, on suoritettu. Opiskelijan on oltava ilmoittautuneena läsnä olevaksi yliopistoon, jotta tutkinto voidaan koostaa ja myöntää. LuK-tutkinto kannattaa hakea heti, kun vaadittavat opinnot on suoritettu. Tutkinto vaikuttaa esimerkiksi työnsaantiin sekä helpottaa maisterivaiheen opintojen suunnittelua ja jäsentämistä, minkä vuoksi tutkintoa kannattaa hakea mahdollisimman pian tutkintoon vaadittavien opintojen suorittamisen jälkeen. LuK-tutkinnossa pääaineen opintoja on oltava vähintään 80 opintopistettä (perusopintoja vähintään 25 op ja aineopintoja vähintään 55), yleisopintoja 20 opintopistettä ja sivuaineita vähintään 80 opintopistettä. Yleensä pääaineen, maantieteen, op-määrä on hieman enemmän kuin 80 op, samoin sivuaineissa opiskelijat suorittavat hieman enemmän kuin vaadittu 80 op. LuTK:ssa opintojen laajuudelle ei ole toistaiseksi asetettu ns. ylärajaa, mutta tutkintoa ei ole tarkoituksenmukaista myöskään kasvattaa liian suureksi 3 opintovuotta riittää LuK-tutkinnon suorittamiseen.
Sivuaineena suoritetaan yleensä perusopinnot kolmesta oppiainesta (eli 75 op) ja lisäksi muita sivuaineopintoja vähintään 5 op tai yhdestä oppiaineesta sekä perus- että aineopinnot (eli 60 op) ja lisäksi muita sivuaineopintoja vähintään 20 opintopistettä. Maantieteen opiskelijoilla on siis oltava kokonaisuusmerkintä kolmesta eri oppiaineen perusopintokokonaisuudesta tai yhden oppiaineen aineopintojen laajuisesta opintokokonaisuudesta. Käytännössä eräissä oppiaineissa perusopintomerkinnän saa alle 25 op:n suorituksella. Tällaisia oppiaineita ovat esim. KieKuVi (Kieli-, kulttuuri- ja viestintäopinnot/kieli- ja viestintäkeskus), tilastotiede ja biologia. Mikäli sivuaineet koostetaan P-opinnoiksi pienemmällä kuin 25 op suorituksella (esim. em. oppiaineissa), niin sivuaineita on joka tapauksessa oltava vähintään 80 op. Tämä lisää muiden sivuaineopintojen määrää. 4(6) Mikäli opiskelija suorittaa Tilastotieteen sivuaineen (joko 19 tai 25 op), niin silloin Y- eli yleisopintoja tulee 11 op. Siinä tapauksessa Y-opinnoista puuttuvat 9 op:n verran opintoja on lisättävä sivu- tai pääaineen opintoihin (LuK-tutkielman laajuus on vähintään 180 op). Yksittäiset opintojaksot, kurssit, jotka eivät liity pääaineen opintoihin, Y-opintoihin tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin, luetaan sivuaineopinnoiksi ( muut sivuaineopinnot ). LuK-tutkinnon sivuaineeksi hyväksytään vain perus- ja aineopintoja (P- ja A-opintoja), poikkeuksena ovat erilliset opintokokonaisuudet, joissa on mukana S-opintoja. Sellaiset opintokokonaisuudet (esim. GIS-opinnot) voi liittää LuKtutkielmaan. Mikäli opiskelija suorittaa sivuaineestaan muita S-opintoja, ne luetaan osaksi FMtutkinnon sivuaineisiin. Ennen tutkinnon hakemista tiedekunnasta opiskelijan on ratkaistava, mitä sivuainekokonaisuuksia hän haluaa LuK-tutkintoonsa sisällyttää. LuK-tutkinnossa sivuaineet koostuvat (pääaineen tavoin) perus- ja aineopinnoista. Suoritettuja opintopisteitä voidaan käyttää vain kerran eli yhteen tutkintovaiheeseen. Toisin sanoen: jos opiskelija on suorittanut sosiologian perusopinnot (25 op) ja hän haluaa sisällyttää ne LuK-tutkintoon, niitä ei voi käyttää maisterin tutkintoa haettaessa. Hän voi kuitenkin suorittaa maisterivaiheessa sosiologian aineopinnot ja sisällyttää ne FM-tutkintoon. On kuitenkin suositeltavaa sisällyttää laaja sivuainekokonaisuus yhteen tutkintoon. Kun tutkinnon laajuus ja sivuaineet ovat selvillä opiskelija pyytää tutkinnon ja siihen kuuluvien opintokokonaisuuksien koostamista. Se tarkoittaa, että LuTK:n (tai sivuaineiden osalta muun tiedekunnan) puolesta Palvelupisteen opintosihteeri (tällä hetkellä Paula Pöntiö) kokoaa tutkintoon kuuluvat opinnot WebOodissa oikeisiin opintokokonaisuuksiin (P- ja A-opinnot maantieteen osalta) ja että sivuaineiden opintokokonaisuudet tarkastetaan Oodista. Sivuaineiden osalta koostamisen osalta LuTK:ssa suositetut opinnot koostetaan tiedekunnan opintotoimistossa, muiden tiedekuntien opintojen osalta on käännyttävä niiden tiedekuntien opintosihteereiden puoleen. Koostaminen on hyvä pyytää noin viikkoa ennen tiedekunnan papereidenjättö päivää. (Eli: päivämäärä, joka on ilmoitettu tutkinnon hakemiseen liittyvän aineiston viimeiseksi jättöpäiväksi, ei ole sama, jolloin tutkintoa ryhdytään koostamaan.) Tutkinto ja siihen kuuluvat opinnot pitää olla koostettuna WebOodissa ennen tutkintoaineiston jättämistä tiedekuntaan. LuK-tutkintoon ei kannata sisällyttää keskeneräisiä opintokokonaisuuksia, joita aikoo täydentää maisterivaiheessa. Sivuaineita valittaessa on syytä muistaa, että LuK- ja FM- tutkinnot muodosta-
vat kokonaisuuden, ylemmän korkeakoulututkinnon: esimerkiksi LuK-vaiheessa suoritetut sosiologian perusopinnot (25 op) ja maisterivaiheessa suoritetut sosiologian aineopinnot (35 op) tarkoittavat sitä, että opiskelija on suorittanut sosiologiaa yhteensä 60 op opintojensa aikana, vaikka suoritusmerkinnät sisältyvätkin eri tutkintovaiheisiin. Näin opiskelijalla on yliopistotutkinnossaan suoritettuna sosiologian aineopinnot. 5(6) LuK-tutkinnon hakuun liittyy myös HOPS-lomake, jonka hyväksyy maantieteen laitoksen amanuenssi. Syksystä 2011 lähtien HOPS on tehty ensimmäisen opintovuoden syksyllä WebOodissa. Myös suunnitelman hyväksyntä on tapahtunut WebOodissa. Vuonna 2010 ja sitä ennen opintonsa aloittaneet opiskelijat laativat kirjallisen HOPS:n, jonka täyttöohjeet, mallilomake ja tutkinnon hakuun liitettävä HOPS-lomake ovat maantieteen laitoksen sivulla. Lisäohjeita ja vinkkejä esimerkiksi sivuaineiden sisällyttämiseen liittyen saa omaopettajilta sekä amanuenssilta. Tutkintotodistuksen hakemista varten opintosuoritukset on koostettava WebOodiin. Pääaineen eli maantieteen sekä Y-opintojen (mm. kieliopinnot) opintosuoritukset koostaa maantieteen laitoksen opintosihteeri, jonka toimipiste on LuTK:n palvelupisteessä. Palvelupisteessä toimivat myös muut LuTK:n opintosihteerit, jotka pyynnöstä koostavat muilla luonnontieteellisen tiedekunnan laitoksilla suoritetut opintokokonaisuudet (esim. ympäristönsuojelun perusteet, geologia, biologia jne.). Muissa tiedekunnissa suoritettujen opintokokonaisuuksien koostamista tulee pyytää koostamisesta vastaavalta henkilöltä. Muiden kuin LuTK:n opintokokonaisuuksien koostamiset on hyvä olla WebOodissa valmiina ennen kuin tutkintoanomus viedään opintoasiainsihteerille. Myös luonnontieteellisessä tiedekunnassa suoritettujen opintojen koostamista on pyydettävä noin viikko etukäteen. Opinnot on oltava koostettuna ennen kuin tutkintoa voidaan hakea. Hakemiselle on määrätty erilliset päivämäärät. Tutkintoa voi hakea 8 9 kertaa lukukaudessa. Kun huolellisesti täytetty todistusanomuslomake on valmiina jätettäväksi, sen mukaan liitetään seuraavat asiakirjat: Amanuenssin hyväksymä HOPS-lomake (Huom: 2010 ja sitä ennen aloittaneilla paperiversio, 2011 ja sen jälkeen aloittaneilla HOPS on WebOodissa). Opintosuoritusrekisterin ote, johon opinnot on koostettu (otteeseen tulee myös Tdk:n kuittaus läsnäolosta) Tutkinnon suorittaneen osoiteilmoitus -lomake (LuTK:n sivulta) Työllistymislomake (LuTK:n sivulta) Lisäohjeita tutkinnon hakemiseen ja todistusanomuslomakkeen täyttämiseen: http://www.lutk.oulu.fi/suomi/lomakkeet.html Tietoa tutkinnon hakupäivistä on luonnontieteellisen tiedekunnan sivulla: http://www.lutk.oulu.fi/tiedostot2007/ohjeet_ja_lomakkeet/tutkintotodistuksetkevat2012.pdf