Presidentinvaalit 2000 Presidentvalet Presidential election Vaalit 2000:2 Val Elections
Vaalit 2000:2 Val Elections Presidentinvaalit 2000 Presidentvalet Presidential election Helsinki - Helsingfors 2000
Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Oikeustilastot: Eeva Heinonen Kaarina Jokinen Tarja Mård (09) 17341 SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik O fficial Statistics o f Finland Kansikuva - Pärmbild - Cover graphics: Matti Jokela 2000 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8439 = Vaalit ISSN 1237-6779 ISBN 951-727-760-1 Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa 2000
Alkusanat Förord Täm ä ju lka isu sisältää tie to a vuonna 2000 to im ite tu is ta tasavallan p re sid e n tin ensimmäisestä ja toisesta vaalista. Julkaisu o n ja tko a vuodesta 1907 lä h tie n Suomen vira llise n tila s to n sarjassa (S V T X X IX ) ju l k a is tu ille tila s to ille v a ltio llis is ta ja kunnallisista vaale ista. Julkaisu sisältää vastaavat tie d o t ku in sarjan edellis e tk in ju lk a is u t. T ila s to sisältää keskeiset tie d o t vaalitu lo k s is ta ja äänestysaktiivisuudesta k u n n itta in. J u l kaisussa e site ttyje n tie to je n lisäksi Tilastokeskuksesta on saatavissa tie to ja äänestysalueittain äänestäneistä ja p re sid e n ttie h d o kka id e n äänim ääristä. Äänestys- ja va a litu lo s tie to ja v a a lip iire ittä in lö y ty y m yös in te rn e tis tä osoitteesta: h ttp ://w w w.tila s to k e s k u s.fi/tk / h e /v a a lit/v a a lit2 0 0 0 p re s /in d e x.h tm l ja k u n n itta isia v a a litie to ja S ta tf in - palvelusta osoitteesta: h ttp ://s ta tfin.s ta t.fi/s ta tw e b /in d e x _ v a a lit.s tm (vain suom eksi). Tähän ju lka isu u n on liite tty H elsingin y lio p is to n tu tk ija n V illiin a H e lls te n in a rtik k e li N aiset ehdokkaina ja äänestäjinä vuoden 2000 presidentinvaaleissa sekä y lia k tu a a ri T a rja M å rd in a rtik k e li: Vaalia n a lyysi - E hdokkaiden menestyksen taustat presidentinvaaleissa 2 0 0 0. V iim e k s i m a in ittu käsittelee Tilastokeskuksessa vaaliyönä te h d yn alueittaisen m u uttuja -an alyysin tuloksia. D enna p u b lik a tio n in n e h å lle r up p g ifte r om den fö r sta och andra valom gången i p resid e n tva le t 2000. P u b lika tio n e n är en fo rts ä ttn in g på den s ta tis tik över statliga och kom m unala v a l som sedan år 1907 pub lice ra ts i serien Finlands o ffic ie lla s ta tis tik (FOS X X IX ). P u b lika tio n e n in n e h å lle r m otsvarande u p p g ifte r som de tid ig a re p u b lik a tio n e rn a i serien. S tatistiken o m fa tta r de viktig a ste u p p g ifte rn a om valresultaten och valdeltagandet kom m unvis. U tö v e r de u p p g ifte r som ingår i p u b lik a tio n e n ha r S ta tistikce n tra le n u p p g ifte r om vä lja re och presidentkandidaternas röstetal e fte r röstningsom råde. U p p g ifte r om röstningen och valresultaten e fte r valkrets fin n s också på In te rn e t under adress: h ttp ://w w w.tila s to k e s k u s.fi/tk /h e /v a a lit/ v a a lit2 0 0 0 p re s /in d e x _ ru.h tm l och kom m unvisa u p p g ifte r om v a le t i S ta tf in-tjänste n u n d e r adress: h ttp ://s ta tfin.s ta t.fi/s ta tw e b /in d e x _ v a a lit.s tm (bara på finska). P ublikationen innehåller forskare V illiin a Hellstens (H elsingfors u n iv e rsite t) a rtik e l N aiset ehdokkaina ja äänestäjinä vuoden 2000 presidentinvaaleissa (K v in n o r som kandida ter och väljare i pre sid e n tva le t 2000, bara på fin ska ) samt öve ra ktu a rie T a rja M årds a rtik e l: V a a lia n a lyysi - E hdokkaiden m enestyksen taustat presidentinvaaleissa 2000 (V alanalys - Bakgrunden t ill kandidaternas fram gång i p re sid e n tva le t 20 0 0, bara på fin s k a ). D e n senare a rtik e ln g ä lle r re s u lta te n av den reg io n a la va ria b e la n a lys som gjordes v id S ta tistikcentrale n under valnatten. H elsingissä, Tilastokeskuksessa, heinäkuussa 2000 H elsingfors, S ta tistikce n tra le n, i ju li 2000 R iitta H arala T ila sto jo h ta ja S ta tis tik d ire k tö r
Sisällysluettelo - Innehåll - Contents A lk u s a n a t - F ö r o r d...3 1. P residentinvaalit 2000 P re sid e n tva le t 2 0 0 0... 9 1.1. V aalitapa ja m uutokset V a ls ä tt och fö rä n d rin g a r... 9 1.2. P re sid e n ttie h d o kka id e n asettam inen U p p stä lla n d e av pre s id e n tv a lsk a n d id a te r... 9 1.3. Kansalaisten äänioikeus M edborgarnas rö s trä tt...10 1.4. V a a lia ja n ko h ta ja ennakkoäänestäm inen V a ltid p u n k t och fö rh a n d s rö s ta n d e...10 1.5. T ilastoaineiston kä sittely B earbetning av s ta tis tik m a te ria le t... 11 1.6. Ä ä n io ik e u te tu t ja äänestysvilkkaus R östb erättig ad e o ch va ld e lta g a n d e t...11 2. E nsim m äinen v a a li - D en fö rsta va lo m g å n g e n...17 2.1. P re sid e n ttie h d o kka a t P re s id e n tka n d id a te rn a...17 2.2. P re sid e n ttie h d o kka id e n kannatus V ä lja rstö d e t fö r k a n d id a te rn a... 18 2.2.1. T a rja H a lo n e n... 18 2.2.2. Esko A h o...19 2.2.3. R iitta U o s u k a in e n... 21 2.2.4. E lisa b e th R e h n... 22 2.2.5. H e id i H a u ta la...23 2.2.6. Ilk k a H a k a le h to... 23 2.2.7. R isto K u is m a... 24 3. T o in e n va a li - D e n andra va lo m g å n g e n... 25 3.1. V a a litu lo s V a lre s u lta te t... 25 3.1.1. T a rja H a lo n e n...25 3.1.2. Esko A h o... 27 4. Tasavallan p re s id e n tin v a lin ta S uom en itsenäisyyden aikana V a l av re p u b like n s p re sid e n t un d e r F inlands s jä lv s tä n d ig h e ts tid... 29 5. S u m m a ry... 31 A r tik k e lit... 33 K u vat - Figurer - Figures 1.1. Ä ä n estysa ktiivisuu s presidentinvaaleissa 1 9 2 5-2 0 0 0, (% ) V a ld e lta g a n d e t i p re sid e n tva le n åren 1 9 2 5-2 0 0 0, (% ) Voting turnout in the Presidential elections in 1925-2000, ( % )... 12 1.2. Ä ä n estysa ktiivisuu s ensim m äisellä kie rro kse lla v a a lip iirin ja su kupuolen m ukaan 2000, (% ) V a ld e lta g a n d e t u n d e r den fö rsta omgången e fte r v a lkre ts o ch kö n 2000, (% ) Voting turnout in the firs t round by constituency and sex 2000, (% )...13 1.3. Ä äne stysa ktiivisuu s to is e lla kierrokse lla v a a lip iirin ja su ku p u o le n m ukaan 2000, (%) V a ld e lta g a n d e t u n d e r den andra omgången e fte r v a lkre ts o ch kön 2000, (% ) Voting turnout in the second round by constituency and sex 2000, (% )...13 1.4. Ä ä n e stysp ro se n tit v a a lip iire ittä in ensim m äisellä k ie rro k s e lla 2000, (%) V a ld e lta g a n d e t i den fö rsta omgången e fte r v a lkre ts 2000, (% ) Voting turnout in the firs t round by constituency 2000, (% )... 15 1.5. Ä ä ne stysp ro se n tit v a a lip iire ittä in toisella kierroksella 2000, (% ) V a ld e lta g a n d e t i den andra omgången e fte r v a lk re ts 2000, (% ) Voting turnout in the second round by constituency 2000, (% )... 15 2.1. P re sid e n ttie h d o kka id e n kannatus ensim m äisellä kierroksella 2000, (%) V ä lja rstö d e t fö r preside ntkan did aterna under den första om gången 2000, Percentages o f votes cast fo r the candidates in the firs t round 2000, ( % )... 17 2.2. P re sid e n ttie h d o kka id e n äänim äärien osuudet varsinaisena va alipäivänä ja ennakkoääninä I kie rro kse lla 2000, (% ) P residentkandidaternas andel av rösterna u nd e r den fö rsta om gången un de r valdagen och förhandsröstningen 2000, (%) Percentages o f votes cast fo r the candidates on the election day and in advance voting in the firs t round 2000, ( % )... 17 2.3. H alosen kannatus ensim m äisellä kie rro kse lla v a a lip iire ittä in 2000, (% ) V ä lja rstö d e t fö r H a lo n e n un d e r den fö rsta omgången e fte r va lkre ts 2 0 0 0, (%) Percentages o f votes cast fo r Halonen in the firs t round by constituency 2000, ( % )... 19
2.4. A h o n kannatus ensim m äisellä kie rro k s e lla v a a lip iire ittä in 2 00 0, (% ) V ä lja rstö d e t fö r A h o u n d e r den fö rsta omgången e fte r v a lkre ts 2 00 0, (% ) Percentages o f votes cast fo r A ho in the firs t round by constituency 2000, ( % )...2 0 2.5. U osukaisen kannatus ensim m äisellä k ie rro kse lla v a a lip iire ittä in 2 00 0, (% ) V ä lja rstö d e t fö r U osukaine n un d e r den fö rsta omgången e fte r va lk re ts 2 00 0, (% ) Percentages o f votes cast fo r Uosukainen in the firs t round by constituency 2000, (% )...21 2.6. R e h n in kannatus ensim m äisellä k ie rro k s e lla v a a lip iire ittä in 20 00, (% ) V ä lja rstö d e t fö r R ehn un d e r den fö rsta omgången e fte r v a lk re ts 20 0 0, (% ) Percentages o f votes cast fo r Rehn in the firs t round by constituency 2000, (% )... 22 3.1. H alosen ja A h o n kannatus to is e lla k ie rro k s e lla v a a lip iire ittä in 2000, (% ) V ä lja rstö d e t fö r H a lo n e n och A h o un d e r den andra omgången e fte r va lkre ts 2000, (%) Percentages o f votes cast fo r Halonen and A ho in the second round by constituency 2000, ( % )...25 Taulukot - Tabeller - Tables 1.1. E n n a ko lta äänestäneet kaikissa vaaleissa vuosina 1 9 7 8-2 0 0 0 F örhandsväljare i alla v a l åren 1 9 7 8-2 0 0 0 Advance voters in a ll elections between 1978 and 2 0 0 0... 14 1.2. P residenttiehdokkaiden h e n kilö ko h ta iste n äänim äärien o su ud et varsinaisena va alipäivänä ja ennakkoääninä P residentkandidaternas andel av rösterna under egentliga valdagar och v id förhandsröstningen Percentages o f votes cast fo r the candidates on the election day and in advance v o tin g... 14 1.3. Ä ä n e stysp ro se n tit v a a lip iire ittä in m o le m m illa k ie rro k s illa p re s id e n tin vaaleissa 2000 V a ld e lta g a n d e t e fte r va lkre ts i båda omgångarna i presidentvalet 2000 Voting turnout by constituency in both rounds o f the Presidential election 2 0 0 0... 16 2.1. Ensim m äisessä vaalissa eh d o kka iksi asetetu t, h e id än äänim ääränsä ja osuutensa äänistä K a n d id a te rn a u n d e r den fö rsta omgången, deras rö s te ta l och andel av rö ste rna Candidates in the firs t round, votes cast fo r them and percentages o f votes c a s t...18 3.1. T a rja H alosen ja Esko A h o n äänim äärät ja äänim ääräosuudet ennakkoäänestyksessä ja varsinaisina va a lip ä ivin ä 16.1.2000 ja 6.2.2000 T a rja H alonens och Esko A hos rö ste ta l o ch andelar av röstem a i förhandsvalet o ch de egentliga valdagarna 16.1.2000 och 6.2.2000 Votes cast and percentages o f votes cast fo r Tarja Halonen and Esko Aho in advance voting and on actual election days, 16 January 2000 and 6 February 2000... 25 3.2. H alosen ja A h o n saamat laskennalliset lisä-ään et toisessa vaalissa 2000 H alonens och A hos kalkylm ässiga tillä g g s rö s te r un d e r andra omgången 2000 A d d itio n a l votes calculated fo r Halonen and A ho in the second round 2000... 28 4.1. P re sid e n ttie n to im ik a u d e t sekä äänestysp ro s e n tit va lits ija m ie s te n vaaleissa 1 9 2 5-1 9 8 2 ja presidentinvaaleissa 1 9 8 8-2 0 0 0 P residenternas m a n d a tp e rio d e r och va ld e lta g a n d e t i e lektorsvalen 1 9 2 5-1 9 8 2 och i p residentvalen 1 9 8 8-2 0 0 0 The presidents o f the Republic of Finland, their terms o f office, and voting turnout in electoral college elections of 1925-1982 and in Presidential elections o f 1988 2000... 29 K arta t - K a rto r - M aps Ensimmäinen kierros - Första omgången - First round 1. Ä än estysa ktiivisu us k u n n itta in V a ld e lta g a n d e t e fte r kom m u n Voting turnout by m u n ic ip a lity...51 2. T a rja H alosen kannatus k u n n itta in T a rja H alonens vä lja rstö d efte r ko m m u n Votes cast fo r Tarja Halonen by m unicipality.... 52 3. Esko A h o n kannatus ku n n itta in Esko A h o s vä lja rstö d e fte r kom m un Votes cast fo r Esko A ho by m unicipality... 53 4. R iitta U osukaisen kannatus ku n n itta in R iitta U osukainens vä lja rstö d e fte r ko m m u n Votes cast fo r Riitta Uosukainen by municipality... 54 5. E lisa b e th R e h n in kannatus ku n n itta in E lisa b e th Rehns vä lja rstö d e fte r ko m m un Votes cast fo r Elisabeth Rehn by m unicipality.... 55 Toinen kierros - A ndra omgången - Second round 6. Ä ä n e stysa ktiivisu u s ku n n itta in V a ld e lta g a n d e t e fte r kom m u n Voting turnout by m u n ic ip a lity... 5 6 7. T a rja H alosen kannatus ku n n itta in T a rja H alonens vä lja rstö d e fte r ko m m u n Votes cast fo r Tarja Halonen by m unicipality.... 57 8. Esko A h o n kannatus k u n n itta in Esko A h o s v ä lja rstö d e fte r kom m u n Votes cast fo r Esko A ho by m unicipality...58
9. T a rja H alo se n ja Esko A h o n kannatus k u n n itta in T a rja H alonens och Esko A h o s vä lja rstö d e fte r ko m m u n Votes cast fo r T arja Halonen and Esko A h o by m u n ic ip a lity...59 Tilastotaulukot - StatistiktabeUer - Statistical tables A I. A 2. Ä ä n io ik e u te tu t ja äänestäneet sekä e n n a ko lta äänestäneet suku p u o le n m u kaa n v a a lip iire ittä in p reside ntinva aleissa 2 0 0 0,1 kierros R ö stb e rä ttig a d e och vä lja re sam t fö rha n d svä lja re e fte r kö n och va lkre ts i p re s id e n tv a le t 2 0 0 0, fö rsta omgången Persons entitled to vote, persons who voted and advance voters by sex and constituency in the Presidential election in 2000, firs t r o u n d... 61 Ä ä n io ik e u te tu t ja äänestäneet sekä e n n a k o lta äänestäneet suku p u o le n m u kaa n v a a lip iire ittä in pre s id e n tin vaaleissa 2 0 0 0, I I kie rro s R ö stb e rä ttig a d e o ch vä lja re sam t fö rha n d s vä lja re e fte r kö n och va lkre ts i p re s id e n tv a le t 2 0 0 0, andra omgången Persons entitled to vote, persons who voted and advance voters by sex and constituency in the Presidential election in 2000, second r o u n d... 69 B. H y v ä k s y ty t ja h y lä ty t äänestysliput sekä en nakkoäänten määrä v a a lip iire ittä in presidentinvaaleissa 2 0 0 0,1 kierros G odkända och förkastade röstsedlar sam t a n ta le t fö rha n d s rö ste r e fte r va lkre ts i p re s id e n tv a le t 20 0 0, fö rsta omgången V a lid and in va lid ballots and advance votes by constituency in the Presidential election in 2000, firs t round... 77 C. H y v ä k s y ty t ja h y lä ty t ä ä n e styslipu t sekä e nnakkoäänten m äärä v a a lip iire ittä in p reside ntin va aleissa 20 00, I I kie rro s G odkän da och förkastad e röstsedlar samt a n ta le t fö rha n d srö s te r e fte r va lkre ts i p re s id e n tv a le t 20 0 0, andra omgången V a lid and in va lid ballots and number of advance votes by constituency in the Presidential election in 2000, second ro u n d 79 Ensim m äinen kierros - Första omgången - First round 1. Ä ä n io ik e u te tu t ja äänestäneet sekä e n n a ko lta äänestäneet su ku p u o le n m u ka an k u n n itta in p re s id e n tin vaaleissa 2 0 0 0, I kie rro s R ö stb e rä ttig a d e och vä lja re sam t fö rh a n d svä lja re e fte r kö n och ko m m u n i pre sid e n tv a le t 2000, första om gången Persons entitled to vote, persons who voted an d advance voters by sex and m unicipality in the Presidential election in 2000, firs t r o u n d... 80 2. H y v ä k s y ty t ja h y lä ty t ään estyslip ut sekä ennakkoäänten m äärä ku n n itta in presidentinvaaleissa 2 0 0 0,1 kie rro s G odkända och förkastade röstsedlar sam t a n ta le t förha n d srö ste r efte r ko m m u n i pre sid e n tv a le t 2000, fö rsta omgången V alid and in va lid ballots and advance votes by m unicipality in the Presidential election in 2000, firs t round... I l l 3. H y lä ty t ä ä n e styslipu t syyn m ukaan v a a lip iire ittä in presidentinvaaleissa 2000, I kie rro s Kasserade röstsedlar efte r orsak o ch v a lkre ts i pre sid e n tv a le t 2000, fö rsta omgången Discarded ballots by cause and constituency in the Presidential election in 2000, first r o u n d...158 4. E n na ko lta äänestäneet sukup uo le n ja äänestyspaikan m ukaan v a a lip iire ittä in presidentinvaaleissa 2 0 0 0,1 kie rro s F örhandsväljare e fte r kön, förhandsröstningsställe och va lkre ts i p resid en tvale t 2000, första omgången Advance voters by sex, polling station and constituency in the Presidential election in 2000, firs t round... 162 5. E dustustoissa äänestäneet v a ltio n m ukaan sekä laivoissa äänestäneiden lukum ää rä presidentinvaaleissa 2 0 0 0,1 kie rro s Personer som rö s ta t på re p rese nta tio n e r e fte r sta t sam t an ta le t personer som rö s ta t på fa rty g i p re sid e n tva le t 2 00 0, första omgången Voters who cast their ballots a t diplom atic missions by country and number o f those who voted on ships in the Presidential election in 2000, firs t round... 165 Toinen kierros - A ndra omgången - Second round 6. Ä ä n io ik e u te tu t j a äänestäneet sekä ennakolta äänestäneet sukup uo len m ukaan k u n n itta in presidentinvaaleissa 2000, II kierros R östberättigade och väljare sam t fö rhan dsväljare e fte r k ö n och ko m m u n i presidentvalet 2000, andra omgången Persons entitled to vote, persons who voted and advance voters by sex and m unicipality in the Presidential election in 2000, second r o u n d... 167 7. H y v ä k s y ty t ja h y lä ty t äänestysliput sekä ennakkoäänten määrä ku n n itta in presidentinvaaleissa 20 00, I I kie rro s G odkända och förkastade röstsedlar sam t an ta le t fö rha n d srö ste r e fte r ko m m u n i pre sid e n tv a le t 2 00 0, andra omgången V alid and in va lid ballots and number o f advance votes by m unicipality in the Presidential election in 2000, second r o u n d... 198
8. H y lä ty t ää n e styslip u t syyn m ukaan v a a lip iire ittä in presidentinvaaleissa 2000, II kierros Kasserade rö stse d la r e fte r orsak och v a lk re ts i p re sid e n tva le t 2000, andra om gången Discarded ballots by cause and constituency in the Presidential election in 2000, second r o u n d... 228 9. E n n a ko lta äänestäneet suku p u o le n ja äänestyspaikan m ukaan v a a lip iire ittä in p re sid en tinvaa le issa 2 00 0, I I kie rro s F ö rh an dsvä ljare e fte r kön, förhandsröstningsställe och valkrets i p re s id e n tv a le t 200 0, andra omgången Advance voters by sex, pouing station and constituency in the Presidential election in 2000, second r o u n d... 232 10. Edustustoissa äänestäneet v a ltio n m ukaan sekä laivoissa äänestäneiden lukum äärä presidentinvaaleissa 2000, II kierros P ersoner som rö s ta t på re p re se n ta tio n e r e fte r s ta t sam t a n ta le t pe rsoner som rö s ta t på fa rty g i pre s id e n tv a le t 20 00, andra omgången Voters who cast their ballots a t diplom atic missions by country and number o f those who voted on ships in the Presidential election in 2000, second r o u n d...2 35 Liitteet - Bilagor Ennakkoäänestyslom ake - F ö rh a n d srö stn in g sb la n ke tt... 237
/. Presidentinvaalit 2000 Presidentvalet 2000 1.1. Vaalitapa ja muutokset 1. 1. Valsätt och förändringar P re sid e n tti v a littiin vuoden 1982 va a le ih in saakka v ä lillis e n vaalitavan m ukaan. Kansa äänesti 300 v a litsijam iestä, jo tk a ko ko o n tu iva t valitsem aan tasavallan p re sid e n tin. H a llitu sm u o to a m u u te ttiin vuonna 1981 a n n e tu lla la illa siten, e ttä va litsija m ie ste n lu k u m ääräksi tu li 301. Presidentinvaalia koskevat perussäännökset Suomen itsenäisyyden alkuaikana sisältyivä t vuosina 1922 ja 1924 a n n e ttu ih in la k e ih in v a litsijam iesten valitsemisesta ja tasavallan p re sid e n tin vaaleista. N ykyiset presidentin valintaan liitty v ä t perussäännökset sisältyvät Suomen H a llitu s m u o to o n ja uuteen va a lila kiin, jo ka tu li voim aan 8.10.1998 (7 1 4 /1 9 9 8 ). P re sid e n tin vaalitapaa on u u d is te ttu kaksi kertaa kansanvaltaisempaan suuntaan vuosina 1987 ja 1991. Ensim m äisen kerran 26.6.1987 vaalitapaa m u u te ttiin la illa Suomen H a llitu sm u o d o n 23 ja 24 :ien m uuttam isesta (5 7 3 /8 7 ) sekä la illa tasavallan p re sid e n tin valitsemisesta (5 7 4 /8 7 ), jo id e n m ukaan Suomen kansalaisille a n n e ttiin m ahdollisuu s va lita tasavallan p re sid e n tti suoralla kansanvaalilla. U usi vaalitapa o li sekavaalijärjestelm ä, jossa äänioikeutetu t äänestivät sekä suoraan presidenttiehdokasta että v a lits ij amiesehdokasta. Toisessa uudistuksessa (L a k i tasavallan presidentin vaalista [1 0 7 6 /9 1 ]) s iirry ttiin kokonaan suoraan kansanvaaliin. P residentti v a littiin ensi kertaa suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla vuonna 1994. Suorassa kansanvaalissa äänestäjät antavat äänensä suoraan presidenttie hdokkaalle ilm a n va litsija m ie h e n vä litystä. V aalitavan kaksivaiheisuus ta rko itta a sitä, että uusi vaali toim itetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken, jos kukaan ehdokkaista ei saa ensim m äisellä kierroksella y li 50 p ro se n ttia äänistä. P residenten valdes ända t i l l va le t år 1982 m ed in d i re k t valsätt. F o lke t röstade fra m 300 e le kto re r som sam m anträdde fö r a tt vä lja republikens president. R egeringsform en ändrades m ed en lag som gavs år 1981 och som ökade a n ta le t e le kto re r t ill 301. G rundreglerna fö r presidentvalet i början av F inlands sjä lvstä n d ig h e tstid in g ic k i lagar som gavs åren 1922 och 1924 och gällde valet av elektorer och vale t av republikens president. D e nuvarande grundreglerna om valet av p resident ingår i R egeringsform en fö r F in la n d och i den nya vallag som trädde i k ra ft 8.1 0.1 9 9 8 (7 1 4 /1 9 9 8 ). S ättet a tt vä lja p re sid e n t har två gånger reviderats i en m era d e m o kra tisk rik tn in g, åren 1987 och 1991. D en fö rsta gången, 2 6.6.1 9 8 7, ändrades va lsä tte t m ed Lag om ändring av 23 och 24 R egeringsform en fö r F in la n d (5 7 3 /8 7 ) och Lag om val av rep u b like n s p re sid e n t (5 7 4 /8 7 ). E n lig t lagarna gavs finländska m edborgare m ö jlig h e t a tt välja re p u b likens p re sid e n t m ed d ire k t fo lk v a l. D e t nya va lsä tte t var e tt blandvalssystem, där de röstberättigade röstade både d ire k t på en p resid e n tka n d id a t och på en elektorskand idat. I den nya revideringen (Lag om val av re p u b likens p re sid e n t [1 0 7 6 /9 1 ]) övergick m an h e lt och h å lle t t ill d ire k t fo lk v a l. Presidenten valdes fö rsta gången genom d ire k t fo lk v a l i två omgångar år 1994. I d ire k t fo lk v a l ger vä lja rn a sina röster d ire k t t i l l en p re sid e n tka n d id a t u ta n fö rm e d la n av e le kto re r. A tt va le t fö rrä tta s i två omgångar innebär a tt e tt n y tt val fö rrä tta s m e lla n de två ka n d id a te r som få tt m est röste r om ingen av ka ndida terna få tt m er än 50 pro ce n t av rösterna i den första omgången. 1.2. Presidenttiehdokkaiden asettaminen 1.2. Uppställande av presidentvalskandidater P residenttiehdokkaan on oltava syntyperäinen Suom en kansalainen. Ehdokkaan vo i asettaa vain sellainen p uolue, jonka ehdokaslistalta on edellisissä eduskuntavaaleissa v a littu vähintään yksi kansanedustaja. En p re sid e n tka n d id a t skall vara in fö d d fin lä n d sk m edborgare. K andidater kan uppställas bara av sådana p a rtie r som i d e t föregående riksdagsvalet få tt m in st en person på sin kandida tlista vald t ill riks-
P residenttiehdokkaan v o i m yös asettaa 20 000 äänio ike u te tu n h e n kilö n m uodostama h e n kilö ryh m ä. P uolue ta i h e n kilö ryh m ä v o iv a t asettaa vain yhden ehdokkaan. P residenttiehdokas vo i suostua yhden ta i useamman puolueen ta i h e n kilö ryh m ä n sekä p u o lu een ja henkilöryhm ä n ehdokkaaksi. V a sto in hänen tahtoaan häntä e i voida asettaa ehdokkaaksi. dagsledam ot. P residentvalskandidater kan också uppställas av persongrupper som består av 20 000 rö s tb e rä ttig a d e personer. E tt p a rti e lle r en persongrupp kan stä lla u p p bara en kandida t. En presidentvalskandid at kan ställa upp som ka n d id a t fö r en e lle r fle ra p a rtie r e lle r persongrupper e lle r som kandidat fö r ett p a rti och en persongrupp. Ingen kan m o t sin v ilja uppställas som kandidat. 1.3. Kansalaisten äänioikeus 1.3. M edborgarnas rösträtt Presidentinvaalissa ä ä n io ike u te ttu o li asuinpaikkaan katsom atta jokainen Suom en kansalainen, joka v iim eistään ensim m äisen vaalin vaalipäivänä (1 6.1.200 0) tä y tti 18 v u o tta. Ä ä n io ik e u te tu t o liv a t siis samat sekä presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa että toisessa vaalissa. Väestörekisterikeskus la a ti 1.12.1999 ä änioike utetuista atk-perusteisen rekiste rin (äänioikeusrekisteri), jo h o n o te ttiin jokaisesta presidentinvaalissa äänioikeutetusta ne tie d o t (m u u n muassa nim i, henkilötunnus, ko tik u n ta ja äänestysp a ikka ), jo tk a o liv a t väestötietojärjestelm ässä 26.11.1999. O beroende av bostadsort hade varje finländsk m edborgare rö s trä tt i p residentva let 2000, fö ru ts a tt a tt han e lle r h o n fy lld e 18 år senast valdagen i den första valomgången (1 6.1.2 0 0 0 ). D e tta innebär a tt de rö stberättigad e va r samma personer i den första och den andra om gången i presidentvalet. Befolkningsregiste rce n tra le n gjorde 1.12.1999 u p p e tt databaserat register ö ve r röstberättiga de (rö strä ttsre g iste r), som o m fattade de u p p g ifte r om varje person m ed rö s trä tt i p re sid e n tva le t som in g ic k i befolkningsdatasyste- m e t 26.11.1 9 99 (bland annat nam n, personbeteckning, hem kom m un och röstningsställe). 1.4. Vaaliajankohta ja ennakkoäänestäminen 1.4. Valtidpunkt och förhandsröstande Tasavallan p re sid e n tin vaalien ensim m äinen va a li to im ite ttiin sunnuntaina 16. päivänä ta m m ik u u ta 2000 ja toinen vaali sunnuntaina 6. päivänä h e lm i k u u ta 2000. Ennakkoon v o i Suomessa äänestää viik o n ja u lk o m a illa neljän päivän ajan. Ensim m äisen vaalin ennakkoäänestys a lko i sekä kotim aassa e ttä u lk o m a illa 5.1. 20 0 0. Se p ä ä ttyi kotim aassa 11.1.2000 ja u lk o m a illa 8.1.2000. Loppiaisena 6.1. yleiset ennakkoäänestysp a ik a t eivät kuitenkaan o lle e t avoinna. Toisen va a lin ennakkoäänestys alkoi kotimaassa ja u lko m a illa 26.1.20 00 ja p ä ä tty i kotim aassa 1.2.200 0 sekä u lk o m a illa 29.1.2000. Y leisiä ennakkoäänestyspaikkoja o liv a t p o s tit ja eräät kunnanvirastot. Sairaaloissa ja eräissä m uissa laitoksissa saivat ennakolta äänestää niissä h o id e tta vana olevat. U lk o m a illa v o itiin äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa. U lk o m a illa olevissa suom alaisissa laivoissa v o i äänestää laivan henkilöstö. D e t fö rsta v a le t i va le t av republiken s president fö r rättades söndagen den 16 ja n u a ri år 2000 och det andra va le t söndagen den 6 fe b ru a ri år 2000. I F in la n d kan m an förhandsrösta i en veckas tid och u to m la n d s un d e r fy ra dagar. Förhandsröstningen i den fö rsta valom gången började 5.1.2000 både i F inland och u to m lands. D en u p p h ö rd e 11.1.2000 i F inland och 8.1.2 0 0 0 utom lands. U n d e r tre tto n d a gen 6.1.2 0 0 0 va r de allm änna förhandsröstningsställena e m e lle rtid in te öppna. I den andra valomgången inleddes förhandsröstningen 2 6.1.20 00 både i F inland och u to m la n d s och den u pphö rd e 1.2.2000 i F inland och 29.1.2000 utom lands. Posterna och vissa kom m unala äm betsverk fungerade som allm änna förhandsröstningsställen. På sjukhus och vissa andra anstalter kunde de intagna rösta på fö rh a n d. U to m la n d s kunde m an förhandsrösta på fin lä n d ska beskickningar. M anskapet på finländska fa rty g u to m la n d s kunde rösta om bord.
1.5. Tilastoaineiston käsittely 1.5. Bearbetning av statistikm aterialet O ike u sm in iste riö, jo lle ku u lu u yleisvastuu vaalien toim eenpanosta, on k e h ittä n y t va a litie to jä rje s te l män, jo n ka teknisen to te u tta m ise n se o li a n ta n u t T ieto E nato r O y j:lle. V uoden 2000 presidentinvaaleissa atk-järjestelm ässä o liva t m ukana ka ikki va a lip iirit. M yös Tilastokeskus sai vaaleja koskevat perusaineistot T ietoe nato r O yjdtä. V aalitietojärjestelm ästä tie d o t s iirre ttiin sähköisenä tie d o n siirto n a jo va a liyönä ennakkotilaston tu o tta m ista varten. E n n akkoti- lasto ju lk a is tiin internetissä. Tilastokeskuksen va a litulospalve lun w w w -sivustot lö ytyvä t presidentinvaalie n osalta osoitteesta: h ttp ://w w w.tila s to k e s k u s.fi/ tk /h e /v a a lit/v a a lit2 0 0 0 p re s /in d e x.h tm l. K u n n itta is e t va a litie d o t v ie tiin vaaliyönä myös S tatfin- tila sto p a l- veluun, ja ne lö ytyvä t osoitteesta h ttp ://s ta tfin.s ta t.fi/ sta tw eb/ind ex_vaalit.stm. Toinen aineisto e li lo p u lliset tie d o t to im ite ttiin T ilastokeskukselle v a a litu lo k sen vahvistam isen jälkeen. T ie to ja ennakkoäänestä- misestä ke rä ttiin vielä 37 kunnasta e rillis illä tila s to lo - m akkeilla (K s. L iite ). J u s titie m in is te rie t, som har d e t allm änna ansvaret fö r v a lfö rrä ttn in g e n, h a r u tv e c k la t e tt valdatasystem som te k n is k t fö rve rklig a ts av T ie to E n a to r A b p. I p re sid e n tva le t år 200 0 om fattade datasystem et sam tliga valkretsar. O ckså S tatistikcentralen fic k p rim ä rm a te ria le t o m v a le t av T ie to E n a to r A b p. Från valdatasystem et överfördes u p p g ifte rn a e le k tro n is k t redan under va ln a tte n fö r p ro d u k tio n av den p re lim inära sta tistike n. D e n p re lim in ä ra sta tistike n p u b licerades över In te rn e t. S tatistikcentralens valresultattjä n s t m ed w e b b sid o r över p residentva let fin n s på adressen: h ttp ://w w w. tilastokeskus. fi/tk /h e /v a a lit/ v a a lit2 0 0 0 p re s /in d e x _ ru.h tm l. Också de k o m m u n visa va lu p p g ifte rn a in fö rd e s under va lnatten i S tat- F in -sta tistiktjä n ste n, och de fin n s på adressen: h ttp ://s ta tfin.s ta t.fi/s ta tw e b /in d e x _ v a a lit.s tm. D e t andra m ate rialet, dvs. de slutliga uppgifterna levererades t ill S ta tis tik c e n tra le n e fte r a tt va lre su lta te t fastställts. I 37 ko m m u n e r samlades u p p g ifte rn a om förhandsröstandet ännu in m ed separata s ta tis tik b la n k e tte r (se bila g a n ). 1.6. Äänioikeutetut ja äänestysvilkkaus 1.6. Röstberättigade och valdeltagandet Ä änestysprosentit la s k e ttiin v a a lip iire ittä in erikseen Suomessa asuvien kansalaisten ja u lk o m a illa asuvien Suomen kansalaisten osalta. Yleisenä äänestysprosenttina tilastoissa esitetään kaksi äänestysprosenttia: Suomessa asuvien äänestysprosentti ja kokonaisäänestysprosentti, joka sisältää myös u lk o suomalaisten äänestämisen. N äistä ensiksi m a in ittu a on p id e tty oikeampana ja to d e llis ta tila n n e tta k u vaavana, koska kokonaisäänestysprosentissa u lk o suomalaisten huono äänestäminen selvästi alentaa äänestysprosenttia. K a ikki ää nioike utetut m e rk ittiin yhteen äänioike u sre kiste riin asuinmaasta riip p u m a tta. K u te n jo edellisissä eduskunta- ja europarlam enttivaaleissa, u lko m a illa asuvilla Suomen kansalaisilla o li m ahdollisuus äänestää myös vaalipäivänä Suomessa. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten v a a lip iiri- ja ku n takoh taisten äänestysprosenttien lisäksi tilastoissa esitetään kokonaisäänestysprosentit v a a lip iire ittä in ka ikkien ä ä n io ike u te ttu je n äänestämisestä yhteensä sekä e rite ltyn ä u lkom ailla asuviin Suom en kansalaisiin. V a ld e lta g a n d e t räknades u t valkretsvis s k ilt fö r de m edborgare som är bosatta i F inland och fö r dem som är bosatta u to m la n d s. I sta tistike n anges två p ro ce n tta l som a llm ä n t valdeltagande: valdeltagand e t fö r finska m edborgare som är bosatta i F inland och valdeltag andet to ta lt, som också o m fa tta r u t- landsfinländare. D e t föregående ta le t har b etraktats som ko rre kta re o ch som en beskrivn in g av d e t fa k tis ka fö rh å lla n d e t, e fte rso m d e t svaga valdeltagandet bland utlandsfinländare har en ty d lig t sänkande in verkan på valdeltagandet to ta lt. A lla röstb e rä ttig a d e antecknades i e tt och samma rösträttsregister oberoende av bosättningsland. L ik som i de föregående riksdags- och europaparlam entsvalen hade fin ska m edborgare som är bosatta utom lands också m ö jlig h e t a tt rösta i Finland u n d e r valdagen. I s ta tis tik e n anges u tö ve r valdeltagandet e fte r valkrets och ko m m u n b la n d finska m edborgare som är bosatta i F in la n d också valdeltagandet to ta lt e fte r valkrets. D enna u p p g ift gäller röstandet b la n d sam tliga röstb e rä ttig a d e to ta lt och specificerat fö r finska m edborgare som är bosatta utom lands.
Suora kansanvaali a k tiv o i kansalaisia äänestämään vilkka a m m in k u in muissa vaaleissa. E nsim m äisellä ja to ise lla kierroksella ä ä n io ike u te ttu ja o li 4 167 200 henkilöä. H eistä äänioikeuttaan ensimmäisessä vaalissa k ä y tti 3 068 150 henkilöä. Y li m iljo o n a äänioik e u te ttu a jä tti k u ite n k in ensim m äisellä kie rro kse lla äänensä käyttäm ättä. T o ise lla kie rro kse lla kaikkiaan 3 201 713 kansalaista k ä y tti äänioikeuttaan, m u tta yhä lähes m iljo o n a ä ä n io ike u te ttu a (965 4 9 1 ) jä tti äänestämättä. V aalien ensim m äisellä kierroksella Suomessa asuvie n Suomen kansalaisten äänestysprosentti o li 76,9 ja to ise lla kierroksella 80,2 %. Ä änestysaktiivisuus on kahdessa edellisessä suorassa presidentinvaalissa (vuonna 1988 ja 1994) o llu t ko rkeam pi k u in n y t. M o le m p ie n kierrosten äänestysaktiivisuus o li k u ite n k in korkeam pi k u in vuonna 1999 to im ite tu is s a eduskuntavaaleissa (68,3 %) ja europarlam enttivaaleissa (3 1,4 %). N aiset äänestivät m iehiä v ilkka a m m in kumm assak in vaalissa. N aisten äänestysprosentit o liv a t 80,3 ensimmäisessä ja 83,1 toisessa vaalissa. E ro t naisten hy väksi o liv a t vastaavasti 7,1 ja 5,9 pro se n ttiyksikkö ä. Näissä vaaleissa naiset äänestivät m ie h iin ve rra ttu n a ka u tta h isto ria n ka ikke in a k tiiv is im m in. Ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut kaikissa vaaleissa kerta toisensa jälkeen. E n ite n ennakkoäänet lisä ä n tyivä t vuoden 1991 eduskuntavaaleissa, joissa 1 133 506 äänioikeutettua e li 40,8, prosenttia äänestäneistä antoi äänensä ennakkoon. Ensimmäisessä presidentinvaalissa vuonna 200 0 ennakkoääniä ann e ttiin 1 366 233, jo ka o li 44,5 p ro se n ttia ka ikista annetuista äänistä. Toisessa vaalissa ennakkoäänten määrä kasvoi 1 517 061 ääneen, joka o li 47,4 p ro senttia annetuista äänistä. Ennakkoon äänestäneiden D e t d ire k ta fo lk v a le t a ktive ra r m edborgarna a tt rösta liv lig a re än i andra val. U nder den första och andra valom gången fanns d e t 4 167 200 rö s tb e rä ttigade. A v dem u tn y ttja d e 3 068 150 sin rö s trä tt i den första omgången. M e r än en m iljo n röstberättigade lä t e m e lle rtid b li a tt använda sin rö s trä tt i den första valom gången. I den andra omgången använde a llt som a llt 3 201 713 m edborgare sin rö s trä tt, m en nästan en m iljo n röstberättigade (965 4 9 1 ) lä t b li a tt rösta. U n d e r den fö rsta valomgången var valdeltagandet b la n d fin ska m edborgare som är bosatta i Finland 76,9 p ro c e n t och under den andra omgången 80,2 p ro ce n t. V a ld e lta g a n d e t va r högre i de tv å föregående d ire kta presidentvalen (år 1988 och 1994). V a l deltagandet va r e m e lle rtid högre under båda om gångarna än i riksdagsvalet (68,3 p ro ce n t) och euro- paparlam e ntsvalet (31,4 p ro ce n t) som förrättades år 1999. K vin n o rn a röstade liv lig a re än m ännen under båda valom gångarna. V aldeltag andet b la n d kv in n o r var 80,3 p ro ce n t i den första omgången och 83,1 p ro ce n t i den andra. Sk illn aderna t ill kvinnornas fö rd e l var 7,1 re sp e ktive 5,9 procenten heter. I de t här valet röstade kvin n o rn a liv lig a re än någonsin i förhållande t i l l m ännen. Förhandsröstandet har b liv it a llt populä ra re fö r v a ije val som fö rrä tta ts. M est ökade antalet fö r handsröster i riksdagsvalet 1991, då 1 133 506 röstberättigade, dvs. 40,8 p ro ce n t av väljarna, gav sin rö s t på fö rh a n d. U nder den första omgången i presid e n tva le t år 20 0 0 avgavs 1 366 233 förhandsröster, v ilk e t va r 4 4,5 p ro ce n t av sam tliga röster. U n d e r den andra omgången ökade a n ta le t förhandsröster t ill 1 517 061, dvs. t ill 47,4 pro cent av de avgivna rös- Kuva 1.1. - Figur 1.1. - Figure 1.1. Äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa 1925-2000, (%) Valdeltagandet i presidentvalen åren 1925-2000, (%) Voting turnout in the Presidential elections in 1925-2000, (%)
lukumäärä ja prosenttiosuus kaikista äänestäneistä oli tällöin kautta historian korkein. V uoden 1994 presidentinvaaleissa y lle ttiin lähes sam oihin lu k u i hin. T u o llo in annettiin y li 1 500 000 ennakkoääntä, joka o li noin 47 prosenttia annetuista äänistä. terna. A n ta le t förhandsröstande och den procentuella andelen av alla röster var då högre än någonsin förr. I presidentvalet år 1994 uppnåddes nästan lika höga siffror. Då avgavs m er än 1 500 000 förhandsröster, vilket var 47 procent av alla röster. Kuva 1.2. - Figur 1.2. - Figure 1.2. Äänestysaktiivisuus ensimmäisellä kierroksella vaalipiirin ja sukupuolen mukaan 2000, (%) Valdeltagandet under den första omgången efter valkrets och kön 2000, (%) Voting turnout in the first round by constituency and sex 2000, (%) Kuva 1.3. - Figur 1.3. - Figure 1.3. Äänestysaktiivisuus toisella kierroksella vaalipiirin ja sukupuolen mukaan 2000, (%) Valdeltagandet under den andra omgången efter valkrets och kön 2000, (%) Voting turnout in the second round by constituency and sex 2000, (%)
Taulukko 1.1.-Tab ell 1.1.- Table 1.1. Ennakolta äänestäneet kaikissa vaaleissa vuosina 1978-2000 Förhandsväljare i alla val åren 1978-2000 Advance voters in all elections between 1978 and2000 Vuosi År Year Ennakolta äänestäneet Förhandsväljare Advance voters % - kaikista äänestäneistä Andel av alla väljare, % Percentage ofall voters Valitsijamiesten vaalit - Elektorsvalet - Electoral college elections 1978 176 850 7,2 Eduskuntavaalit - Riksdagsvalet - Parliamentary elections 1979 298 197 10,3 Kunnallisvaalit - Kommunalvalet - Municipal elections 1980 220 512 8,0 Valitsijamiesten vaalit - Elektorsvalet - Electoral college elections 1982 351 142 11,0 Eduskuntavaalit - Riksdagsvalet - Parliamentary elections 1983 357 838 12,0 Kunnallisvaalit - Kommunalvalet - Municipal elections 1984 249 129 9,2 Eduskuntavaalit - Riksdagsvalet - Parliamentary elections 1987 454 376 15,7 Presidentinvaalit - Presidentvalet - Presidential election 1988 688 641 21,8 Kunnallisvaalit - Kommunalvalet - Municipal elections 1988 485 185 18,3 Eduskuntavaalit - Riksdagsvalet - Parliamentary elections 1991 1 133 506 40,8 Kunnallisvaalit - Kommunalvalet - Municipal elections 1992 1 027 334 38,1 Presidentinvaalit, 1vaali - Presidentvalet, första omgången - Presidential election. First round 1994 1 359 137 42,4 Presidentinvaalit, II vaali - Presidentvalet, andra omgången - Presidential election. Second round 1994 1 500 212 46,7 Eduskuntavaalit - Riksdagsvalet - Parliamentary elections 1995 1 217 805 43,4 Kunnallisvaalit - Kommunalvalet - Municipal elections 1996 844 203 34,9 Europarlamenttivaalit - Europaparlamentsvalet - European Parliament elections 1996 816 623 34,5 Eduskuntavaalit - Riksdagsvalet - Parliamentary elections 1999 1 094 283 40,4 Europarlamenttivaalit - Europaparlamentsvalet - European Parliament elections 1999 589 775 47,3 Presidentinvaalit, 1vaali - Presidentvalet, första omgången - Presidential election, First round 2000 1 366 233 44,5 Presidentinvaalit, II vaali - Presidentvalet, andra omgången - Presidential election, Second round 2000 1 517 061 47,4 Taulukko 12. - Tabell 12. - Table 12. Presidenttiehdokkaiden henkilökohtaisten äänimäärien osuudet varsinaisena vaalipäivänä ja ennakkoääninä Presidentkandidaternas andel av rösterna under egentliga valdagar och vid förhandsröstningen Percentages of votes cast for the candidates on the election day and in advance voting Ehdokas Kandidat Candidate Ääniä yhteensä Röster totalt Votes total % Niistä vars. vaalipäivänä Av vilka under valdagen Of which on the election day % Joista ennakkoääniä Av vilka förhandsröster Of which advance votes % 1kierros - Första omgången - First round HALONEN 1 224431 40,0 713102 58,2 511 329 41,8 AHO 1 051 159 34,4 528 601 50,3 522 558 49,7 UOSUKAINEN 392 305 12,8 207 044 52,8 185 261 47,2 REHN 241 877 7,9 145 210 60,0 96 667 40,0 HAUTALA 100 740 3,3 72 803 72,3 27 937 27,7 HAKALEHTO 31 405 1,0 18 567 59,1 12 838 40,9 KUISMA 16 943 0,6 11 301 66,7 5 642 33,3 II kierros - Andra omgången - Second round HALONEN 1 644 532 51,6 871 812 53,0 772 720 47,0 AHO 1 540 803 48,4 803 469 52,1 737 334 47,9
Ulkosuom alaiset äänestivät to tu ttu u n tapaan laimeasti sekä ensimmäisellä että toisella kierroksella vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Ensimmäisessä vaalissa ulkosuomalaisten äänestysprosentti o li 10,5 ja toisessa 10,9. Tarkastelu vaalipiireittäin osoittaa, että vilkka im m in ensimmäisellä kierroksella vuoden 2000 presidentinvaaleissa äänestettiin Vaasan vaalipiirissä, missä äänestysaktiivisuus oli 79,1 prosenttia. Seuraavak- si aktiivisim pia äänioikeutetut olivat Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireissä, missä aktiivisuus oli 79,0 ja 78,1 prosenttia. M atalim m at äänestysprosentit olivat Ahvenanm aan maakunnan vaalipiirissä 59,1 prosenttia, Pohjois-Karjalan vaalipiirissä 73,4 prosenttia ja K uopion vaalipiirissä 74,1 prosenttia. Utlandsfinländama röstade som vanlig t la m t både under den första och den andra omgången i presidentvalet år 2000. Under den första valomgången var valdeltagandet bland utlandsfinländare 10,5 p ro cent och under den andra var det 10,9 procent. En granskning efter valkrets visar a tt valdeltagandet under den första omgången i presidentvalet 2000 var livligast i Vasa valkrets, där det u ppgick t ill 79,1 procent. N äst aktivast var de röstberättigade i N y lands och Helsingfors valkretsar, där valdeltagandet var 79,0 respektive 78,1 procent. Svagast var valdeltagandet i Ålands landskaps valkrets (59,1 procent), i N orra Karelens valkrets (73,4 procent) och i K uop io valkrets (74,1 procent). Kuva 1.4. - Figur 1.4. - Figure 1.4. Äänestysprosentit vaalipiireittäin ensimmäisellä kierroksella 2000, (%) Valdeltagandet i den första omgången efter valkrets 2000, (%) Voting turnout in the first round by constituency2000, (%) Kuva 1.5. - Figur 1.5. - Figure 1.5. Äänestysprosentit vaalipiireittäin toisella kierroksella 2000, (%) Valdeltagandet i den andra omgången efter valkrets 2000, (%) Voting turnout in the second round by constituency 2000, (%)
Taulukko 1.3. - Tabell 13. - Table 1.3. Äänestysprosentit vaalipiireittäin molemmilla kierroksilla presidentinvaaleissa 2000 Valdeltagandet efter valkrets i båda omgångarna i presidentvalet 2000 Voting turnout by constituency in both rounds of the Presidential election 2000 1vaali - Första omgången - First round II vaali - Andra omgången - Second round Vaalipiiri Valkrets Constituency t t Koko maa - Hela landet - Whole country 76,9 73,2 80,3 80,2 77,3 83,0 Helsinki - Helsingfors 78,1 73,2 82,1 79,7 75,6 83,0 Uusimaa - Nyland 79,0 75,1 82,7 80,9 77,5 84,2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 77,1 74,1 79,8 79,7 77,2 81,9 Satakunta 76,4 73,4 79,2 80,3 77,9 82,6 Häme - Tavastland 75,9 71,8 79,5 78,9 76,0 81,5 Pirkanmaa - Birkaland 77,5 73,9 80,9 80,7 77,7 83,5 Kymi - Kymmene 76,7 72,8 80,3 79,3 76,3 82,2 Mikkeli - S:t Michel 74,6 71,0 78,0 78,9 76,0 81,6 Kuopio 74,1 70,2 77,7 79,1 76,0 82,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen - North Karelia 73,4 69,8 76,9 78,4 75,9 80,9 Vaasa - Vasa 79,1 76,6 81,4 83,4 81,8 84,9 Keski Suomi - Mellersta Finland - Central Finland 75,6 71,9 79,2 80,2 77,1 83,0 Oulu - Uleäborg 75,8 71,8 79,6 81,1 78,1 84,1 Lappi - Lappland - Lapland 76,4 72,7 80,2 81,1 78,1 84,1 Ahvenanmaan maakunta - Landskapet Åland - Åland 59,1 55,0 62,9 61,6 58,2 64,8 Ä änestysprosentit kohosivat to ise lla kierroksella kaikissa vaalipiireissä verrattuna ensim m äisen k ie r roksen p ro sentteih in. Toisessa vaalissa äänestysaktiivisuus o li yhä korkein, 83,4 prosenttia, Vaasan vaalipiirissä. Seuraavaksi a ktiiv is im m in äänestettiin O u lu n ja La p in vaalipiireissä, missä äänestysaktiivisuus kohosi 81,1, p ro se n ttiin. E niten äänestysvilkkaus kasvoi to ise lle kierrokselle tultaessa ve rra ttu n a ensim m äiseen kierrokseen Vaasan vaalipiirissä 5,5 prosenttiyksikköä, O u lu n vaalipiirissä 5,3 prosenttiyksikkö ä sekä K u o p io n ja P ohjois-k arjalan va a lip iireissä 5,0 prosenttiyksikköä. V ähiten äänestysaktiivisuus kasvoi H elsingin vaalipiirissä 1,6 pro senttiyksikköä ja Uudenm aan vaalipiirissä 1,9 pro se n ttiyksikköä. E nsim m äisellä kie rro kse lla vuonna 2000 äänestys- vilkka u s (Suomessa asuvien Suomen kansalaisten) jä i 5,3 p ro se n ttiyksikkö ä vuoden 1994 ensim m äisen kierroksen aktiivisuude sta. N aisten äänestysprosentti o li 80,3 e li 3,3 prosenttiyksikköä p ie n e m p i k u in vuonna 1994. Vastaavasti äänioikeutetuista m iehistä äänesti 73,2 prosenttia, joka on 7,4 prose nttiyksikköä vähem m än ku in vuoden 1994 vaalien ensim m äisellä kierroksella. Ä änestysaktiivisuus jä i toisella kierroksella vuoden 2000 presidentinvaaleissa 2,1 p ro se n ttiyksikköä alhaisem m aksi k u in to ise lla kierroksella vuonna 1994. N aisten äänestysaktiivisuus, 83,1 prosenttia, jä i toisella kierroksella prosenttiyksikön alhaisem m aksi k u in vuonna 1994. M iesten äänestysaktiivisuus, 77,2 prosenttia, oh 3,1 prosenttiyksikköä alhaisempi ku in vuonna 1994. J ä m fö rt m ed den fö rsta om gången ökade va ld e l tagandet u n d e r den andra om gången i alla valkretsar. V ald e lta g a n d e t var då fo rtfa ra n d e stö rst i Vasa va lkrets, 83,4 procent. N äst aktivast röstades d e t i U leåborgs och Lapplands valkretsar, där valdeltagandet steg t i l l 81,1 p ro ce n t. V a ld e lta g a n d e t ökade m est frå n den fö rsta t i l l den andra om gången i Vasa v a l krets (m e d 5,5 p ro c e n te n h e te r) o ch U leåborgs va l krets (m ed 5,3 p ro ce n te n h e te r) sam t i K u o p io och N o rra K arelens valkretsar (m ed 5,0 p rocenten heter). M in s t ökade valdeltagandet i H e lsin g fo rs valkrets, m ed 1,6 p rocenten heter, och N yla n d s valkrets, m ed 1,9 procentenheter. U nder den första valom gången år 2000 var valdeltagandet (b la n d finska m edborgare som är bosatta i F inland) 5,3 p ro ce n te n h e te r lägre än under den fö r sta valom gången år 1994. V a ld e lta g a n d e t b land k v in n o r va r 80,3 p ro cent, dvs. 3,3 procenten heter lägre än år 1994. A v m ännen röstade 73,2 procent, v ilk e t va r 7,4 pro ce n te n h e te r m in d re än under den första valom gången år 1994. V a ld e lta g a n d e t under den andra valom gången var 2,1 p ro ce n te n h e te r lägre år 200 0 än år 1994. Bland kvin n o rn a va r valdeltagandet 83,1 p ro ce n t, dvs. en p ro ce n te n h e t lägre än år 1994, och b la n d m ännen var valdeltagandet 77,2 proce nt, dvs. 3,1 procentenheter lägre än 1994.
2. Ensimmäinen vaali Den första valomgången 2.1. Presidenttiehdokkaat 2.1. Presidentkandidaterna Vuoden 2000 presidentinvaaleihin asetettiin seitsemän ehdokasta, jo tka kaikki olivat puolueiden ehdokkaita. Sosialidemokraattisen puolueen ehdokas Tarja Halonen ja Suomen Keskustan ehdokas Esko A ho selviytyivät toiselle kierrokselle ja saivat yhteensä y li 74 prosenttia annetuista äänistä. Kolmanneksi tu li Kokoomuksen ehdokas R iitta Uosukainen noin 13 prosentilla annetuista äänistä ja neljänneksi Ruot- Sju kandidater, som alla kandiderade för partier, ställdes upp i presidentvalet är 2000. Finlands Socialdemokratiska Partis kandidat Tarja Halonen och Centern i Finlands kandidat Esko A ho gick till andra omgången och fic k sammanlagt mer än 74 procent av de givna rösterna. Samlingspartiets kandidat R iitta Uosukainen var tredje med ungefär 13 procent av rösterna och Svenska folkpartiets kandidat Elisabeth Kuva 2.1. - Figur 2.1. - Figure 2.1. Presidenttiehdokkaiden kannatus ensimmäisellä kierroksella 2000, (%) Väljarstödet för presidentkandidaterna under den första omgången 2000, (%) Percentages of votes cast for the candidates in the first round 2000, (%) Kuva 2.2. - Figur 2.2. - Figure 2.2. Presidenttiehdokkaiden äänimäärien osuudet varsinaisena vaalipäivänä ja ennakkoääninä I kierroksella 2000, (%) Presidentkandidaternas andel av rösterna under den första omgången under valdagen och förhandsröstningen 2000, (%) Percentages o f votes cast for the candidates on the election day and in advance voting in the first round 2000, (%)
Taulukko 2.1. - Tabell 2.1. - Table 2.1. Ensimmäisessä vaalissa ehdokkaiksi asetetut, heidän äänimääränsä ja osuutensa äänistä Kandidaterna under den första omgången, deras röstetal och andel av rösterna Candidates in the first round, votes cast for them and percentages of votes cast Puolue Parti Party Ehdokas Kandidat Candidate Äänimäärä Röstetal Votes cast Osuus äänistä Andel av rösterna Percentage of votes cast SDP HALONEN 1 224431 40,0 KESK-CENT AHO 1 051159 34,4 KOK-SAML UOSUKAINEN 392 305 12,8 RKP-SFP REHN 241 877 7,9 VIHR - GRÖNA - GREENS HAUTALA 100 740 3,3 PS-SAF HAKALEHTO 31 405 1,0 REM-REFO KUISMA 16 943 0,6 salaisen kansanpuolueen E lisabeth Rehn n o in kahdeksan prosentin äänim ääräosuudella. V ih re ä n L iito n ehdokas H e id i H autala, Perussuomalaisten ehdokas Ilkka H aka le h to ja R e m o n ttiryh m ä n ehdokas R isto Kuism a saivat yhteensä viitise n prosenttia annetuista äänistä. Rehn fjä rd e m ed o m krin g 8 p ro ce n t av rösterna. G röna fö rb u n d e ts k a n d id a t H e id i H a u ta la, Sannfinländam as kandidat Ilk k a H akalehto och R eform gruppens kandidat R isto Kuism a fic k samm anlagt o m krin g 5 procent av de givna rösterna. 2.2. Presidenttiehdokkaiden kannatus 2.2. Väljarstödet för kandidaterna 2.2.1. Tarja Halonen T a rja Halonen v o itti p re sid e n tin va a lie n ensim m äisen kierroksen 1 224 431 äänellä, jo ka o li 40,0 p ro se n ttia annetuista äänistä. S osialidem okraattisen p u o lu e e n ehdokkaan H alosen kannatus y lit t i re ilu s ti puo lu e e n p erinteiset kannatusluvut. V uosien 1945-1999 v ä lillä to im itetu issa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus on h e ila h d e llu t 19,5 p ro se n tin ja 28,3 p ro se n tin v ä lillä. V iim e k s i to im ite tu is s a eduskuntavaaleissa vuonna 1999 puolueen kannatus o li 17,1 prosenttiyksikkö ä alhaisem pi k u in H alosen kannatus näissä vaaleissa. H e n kilö ko h ta isista äänistään H alonen sai 4 1,8 prosenttia ennakkoäänestyksessä ja lo p u t 58,2 p ro senttia varsinaisena vaalipäivänä. Ennakkoäänten perusteella hän hävisi n iu k a s ti Esko A h o lle. H a lonen sai 511 329 ääntä, jo ka o li 37,5 p ro se n ttia annetuista ennakkoäänistä. Halosen kannatus v a a lip iire ittä in ta rka ste ltu n a eroaa su u re stikin e ri v a a lip iirie n v ä lillä. K o rke im m a t ka n n a tu slu vu t hän sa a vu tti H e lsin g in va a lip iirissä 48,1 prosenttia, Pirkanm aan vaalipiirissä 45,2 p ro senttia, H äm een vaalipiirissä 44,4 p ro senttia ja 2.2.1. Tarja Halonen T arja H alonen vann den första omgången i preside n tva le t med 1 224 431 röster, v ilk e t var 40,0 pro ce n t av samtliga röster. Finlands Socialdem okratiska Partis ka n d id a t Halonen överskred k la rt de t tra d itio n ella vä lja rstö d e t fö r p a rtie t. I de riksdagsval som fö rrä tta ts under åren 1 945-19 99 har vä lja rstö d e t fö r p a rtie t va rie ra t m ellan 19,5 och 28,3 p ro cent. I d e t senaste riksdagsvalet år 1999 var vä lja rstö d e t 17,1 procenten heter lägre än väljarstödet fö r H alonen i detta val. H alonen fic k 41,8 p ro ce n t av sina in d iv id u e lla röster i förhandsröstningen och de resterande 58,2 p ro ce n t under den egentliga valdagen. På basis av förhandsröstem a fö rlo ra d e hon kn a p p t åt Esko Ah o. H alonen fic k 511 329 röster, v ilk e t var 37,5 p ro ce n t av förhandsröstem a. G ranskat e fte r va lkre ts varierar vä lja rstö d e t fö r H a lonen en hel d e l m e lla n de o lik a valkretsarna. V ä lja rstö d e t var stö rst i H elsingfors valkrets (48,1 procent), i Birkalands valkrets (45,2 procent), i Tavastlands valkrets (44,4 p ro ce n t) och i N ylands valkrets (43,6 procent). V ä lja rstö d e t var lägst i landskapet
Kuva 2.3. - Figur 2.3. - Figure 2.3. Halosen kannatus ensimmäisellä kierroksella vaalipiireittäin 2000, (%) Väljarstödet för Halonen under den första omgången efter valkrets 2000, (%) Percentages o f votes cast for Halonen in the first round by constituency 2000, (%) Uudenmaan vaalipiirissä 43,6 prosenttia. A lh a isim millaan kannatus o li Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä 15,6 prosenttia, Vaasan vaalipiirissä 22,8 prosenttia sekä O u lu n vaalipiirissä 34,2 prosenttia. V errattuna Sosialidemokraattisen puolueen kannatukseen eri vaalipiireissä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Halosen kannatus oli Sosialidemokraattisen puolueen kannatusta suurem pi kaikissa vaalipiireissä. Eniten Halosen ja puolueen kannatusluvut erosivat Helsingin vaalipiirissä 25,2 prosenttiyksikköä ja Lapin vaalipiirissä 23,9 prosenttiyksikköä. V ähiten eroa Halosen hyväksi o li Pohjois-Karjalan vaalipiirissä 1,7 prosenttiyksikköä sekä M ikke lin vaalipiirissä 6,2 prosenttiyksikköä. Halosen kannatus oh koko maassa 14,1 prosenttiyksikköä suurempi k u in M a rtti Ahtisaaren kannatus presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella vuonna 1994. Kannatuksen m uutokset vaihtelivat eri vaalipiirien välillä, vaikkakin kaikissa vaalipiireissä Halosen kannatus o li suurempaa ku in Ahtisaaren vuonna 1994. Kannatuksen m uutokset heidän v ä lillään olivat suurim m at Helsingin (21,0 prosenttiyksikköä) ja Uudenmaan (17,1 prosenttiyksikköä) vaalipiireissä ja pienim m ät Ahvenanmaan maakunnan (4,9 prosenttiyksikköä) ja Vaasan (5,8 prosenttiyksikköä) vaalipiireissä. Ålands valkrets (15,6 procent), i Vasa valkrets (22,8 procent) och i Uleåborgs valkrets (34,2 procent). Jä m fö rt med väljarstödet i de olika valkretsarna fö r Finlands Socialdemokratiska Parti i riksdagsvalet 1999 fic k Halonen mera stöd i samtliga valkretsar. V äljarstödet för Halonen och fö r partiet skiljde sig mest frå n varandra i Helsingfors valkrets (25,2 procentenheter) och i Lapplands valkrets (23,9 procentenheter). Skillnaden till Halonens fördel var minst i N orra Karelens valkrets (1,7 procentenheter) och i S:t M ichels valkrets (6,2 procentenheter). I hela landet var väljarstödet för Halonen 14,1 p rocentenheter större än väljarstödet fö r M a rtti Ahtisaari under den första omgången i presidentvalet år 1994. Skillnaden i väljarstödet varierade från en valkrets till en annan, även om väljarstödet för Halonen år 2000 var större än för A htisaari år 1994 i alla valkretsar. Skillnaden i väljarstödet var störst i Helsingfors valkrets (21,1 procentenheter) och i Nylands valkrets (17,1 procentenheter) och m inst i landskapet Ålands valkrets (4,9 procentenheter) och i Vasa valkrets (5,8 procentenheter). 2.2.2. Esko Aho Esko A ho sai toiseksi eniten ääniä vaalien ensimm äisellä kierroksella. A h o n äänimäärä, 1 051 159, oh 34,4, prosenttia annetuista äänistä. Haloselle A h o hävisi 173 272 äänellä. A hon ennakkoäänestyksessä saama äänimäärä, 522 558, oli ennakkoäänestyksen korkein. Se oli 38,4 prosenttia annetuista ennakkoäänistä, ja 11 229 ääntä enemmän k u in ennakkoäänes- 2.2.2. Esko Aho Esko A h o fick näst mest röster under den första valomgången. Ahos röstetal på 1 051 159 utgjorde 34,4 procent av de givna rösterna. Han förlorade med 173 272 röster m ot Halonen. A h o fick det största antalet röster under förhandsröstningen, 522 558. Det var 38,4 procent av förhandsröstema och 11 229 fler röster än T arja H alonen fic k. H alonen placerade
Kuva 2.4. - Figur 2.4. - Figure 2.4. Ahon kannatus ensimmäisellä kierroksella vaalipiireittäin 2000, (%) Väljarstödet för Aho under den första omgången efter valkrets 2000, (%) Percentages of votes cast for Aho in the first round by constituency 2000, (%) tyksen toiseksi tulleella Tarja Halosella. H e n kilö kohtaisista äänistään hän sai ennakkoäänestyksessä 49,7 prosenttia ja varsinaisena vaalipäivänä 50,3 prosenttia. Parhaiten A h o menestyi O u lu n vaalipiirissä, m issä hänen kannatuksensa o li 50,2 prosenttia. Erityisen hyvin hän menestyi myös Vaasan vaalipiirissä ja Lapin vaalipiirissä, missä hänen kannatuksensa ylsi 49,8 prosenttiin ja 48,6 prosenttiin. A lim m a t A hon kannatusprosentit olivat Helsingin vaalipiirissä 17,4 ja Uudenmaan vaalipiirissä 22,7. Suomen Keskustan ehdokkaana A hon kannatus oli 12,0 prosenttiyksikköä korkeam pi kuin Keskustan kannatus vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. V a a lip iire ittä in tarkasteltuna A h o n kannatus kasvoi Keskustan kannatukseen verrattuna kaikissa vaalipiireissä. Eniten kannatus lisääntyi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä 23,9 prosenttiyksiköllä ja Vaasan vaalipiirissä 18,0 prosenttiyksiköllä. Pienim piä kannatuksen m uutokset o liva t Lapin vaalipiirissä 5,8 prosenttiyksikköä ja O u lu n vaalipiirissä 6,7 prosenttiyksikköä. V errattuna Suomen Keskustan ehdokkaan Paavo Väyrysen kannatukseen vuoden 1994 presidentinvaalien ensimmäisessä vaalissa A h o m enestyi V äyrystä parem m in kaikissa vaalipiireissä. Kannatuksen muutos oh pienin Lapin vaalipiirissä 5,3 prosenttiyksikköä ja H elsingin vaalipiirissä 11,4 prosenttiyksikköä. Suurim m at erot Väyrysen kannatuksen ja A h o n kannatuksen välillä olivat Pohjois-Karjalan (+20,3), K uopion (+18,9) sekä Vaasan (+18,8) vaalipiireissä. sig på andra plats i förhandsröstningen. A ho fick 49,7 procent av sina individuella röster i förhandsröstningen och 50,3 procent under den egentliga valdagen. A h o klarade sig bäst i Uleåborgs valkrets, där väljarstödet var 50,2 procent. Speciellt väl klarade han sig också i Vasa valkrets och i Lapplands valkrets, där väljarstödet uppgick till 49,8 respektive 48,6 procent. Väljarstödet fö r A ho var sämst i H e l singfors valkrets (17,4 procent) och i Nylands valkrets (22,7 procent). Väljarstödet fö r Centern i Finlands kandidat Esko A h o var 12,0 procent högre än väljarstödet fö r centern i riksdagsvalet år 1999. Granskat efter valkrets ökade väljarstödet för A h o jäm fört med väljarstödet fö r partiet i samtliga valkretsar. M est ökade väljarstödet i landskapet Ålands valkrets (m ed 23,9 p ro centenheter) och i Vasa valkrets (med 18,0 procentenheter). Förändringarna i väljarstödet var m inst i Lapplands valkrets (5,8 procentenheter) och Uleåborgs valkrets (6,7 procentenheter). Jäm fört m ed väljarstödet för centerns kandidat Paavo Väyrynen under den första omgången i presidentvalet år 1994 klarade sig A ho bättre i alla valkretsar. Skillnaden i väljarstödet var m inst i Lapplands valkrets (5,3 procentenheter) och i Helsingfors valkrets (11,4 procentenheter). Skillnaderna mellan väljarstödet fö r Väyrynen och A ho var störst i N orra Karelens valkrets (20,3 procentenheter), Kuopio valkrets (18,9 procentenheter) och Vasa valkrets (18,8 procentenheter).
2.2.3. Riitta Uosukainen Kokoomuksen ehdokas R iitta Uosukainen sai 392 305 ääntä, joka oli 12,8 prosenttia annetuista äänistä. Uosukainen sai vaalissa kolmanneksi eniten ääniä. Hän hävisi Esko A h o lle 658 854 äänellä ja Tarja Haloselle 832 126 äänellä. Uosukaisen kannatus oli huom attavasti alem pi k u in Kokoomuksen kannatus yleensä valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. V e rra t tuna puolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa 1999 Uosukaisen kannatus o li 8,2 prosenttiyksikköä alem pi ku in Kokoom uksen kannatus. V a a lip iire ittä in tarkasteltuna Uosukaisen kannatus o li suurin Kymen vaalipiirissä, missä hän sai 20,2 prosenttia annetuista äänistä. Seuraavaksi korkeinta hänen kannatuksensa o li Hämeen vaalipiirissä 16,3 prosenttia. Pienin Uosukaisen osuus annetuista äänistä o li Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä 2,0 prosenttia, O ulun vaalipiirissä 7,8 prosenttia sekä Lapin vaalipiirissä 8,1 prosenttia. Verrattuna Kokoomuksen kannatukseen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Uosukainen m e n e tti eniten ääniä Helsingin vaalipiirissä, missä ero o li 13,6 prosenttiyksikköä Uosukaisen tappioksi. Seuraavaksi eniten Kokoomuksen kannatusta s iirty i m u ille ehdokkaille V arsinais-suomen vaalipiirissä 12,5 prosenttia ja U udenmaan vaalipiirissä 11,4 prosenttia. V ähiten kannatus väheni Pohjois-Karjalan (-0,8 ) ja Lapin (-1,9) vaalipiireissä. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä Uosukaisen kannatus o li 2,0 prosenttiyksikköä suure m p i ku in Kokoom uksen kannatus eduskuntavaaleissa. V errattuna Kokoom uksen ehdokkaan, Raimo Ilaskiven, kannatukseen presidentinvaalien 1994 ensimmäisellä kierroksella R iitta Uosukainen menestyi Ilaskiveä huonom m in 2,4 prosenttiyksikön verran. 2.2.3. Riitta Uosukainen Samlingspartiets kandidat R iitta Uosukainen fick 392 305 röster, vilket var 12,8 procent av de givna röstema. Uosukainen placerade sig på tredje plats i valet. H on förlorade med 658 854 röster m ot Esko A ho och med 832 126 röster m ot Tarja Halonen. Väljarstödet för Uosukainen var betydligt lägre än väljarstödet för Samlingspartiet i nationella och kommunala val i allm änhet. Jäm fört m ed väljarstödet för partiet i riksdagsvalet år 1999 var väljarstödet för Uosukainen 8,2 procentenheter lägre. G ranskat e fte r valkre ts var v ä lja rs tö d e t fö r Uosukainen störst i Kym m ene valkrets, där hon fick 20,2 procent av röstema. Näst högst var väljarstödet i Tavastlands valkrets, där Uosukainen fic k 16,3 p ro cent av röstema. Uosukainen fick den minsta andelen av rösterna i landskapet Ålands valkrets (2,0 p ro cent), i Uleåborgs valkrets (7,8 procent) och i Lapplands valkrets (8,1 procent). Jämfört m ed väljarstödet för Samlingspartiet i riksdagsvalet år 1999 förlorade Uosukainen mest röster i Helsingfors valkrets, där skillnaden var 13,6 procentenheter t ill Uosukainens nackdel. Näst mest överfördes väljarstödet fö r Samlingspartiet på andra kandidater i Egentliga Finlands valkrets (12,5 procent) och i Nylands valkrets (11,4 procent). Väljarstödet minskade m inst i N orra Karelens valkrets (med 0,8 procentenheter) och i Lapplands valkrets (med 1,9 procentenheter). I landskapet Ålands valkrets var väljarstödet fö r Uosukainen 2,0 procentenheter större än väljarstödet fö r Samlingspartiet i riksdagsvalet. Jämfört med väljarstödet för Samlingspartiets kandidat Raimo Ilaskivi under den första omgången i presidentvalet år 1994 var väljarstödet fö r R iitta Uosukainen 2,4 procentenheter mindre. Väljarstödet Kuva 2.5. - Figur 2.5. - Figure 2.5. Uosukaisen kannatus ensimmäisellä kierroksella vaalipiireittäin 2000, (%) Väljarstödet för Uosukainen under den första omgången efter valkrets 2000, (%) Percentages of votes cast for Uosukainen in the first round by constituency 2000, (%)
M yös m elkein kaikissa vaalipiireissä kannatus o li heikompaa k u in Ilaskiven kannatus. V ain K ym in (4,4), Lapin (0,1) ja Ahvenanmaan maakunnan (0,9) vaalipiireissä kannatus oh suluissa olevan prosenttiyksikön verran suurem pi kuin Ilaskiven kannatus kuusi vuotta aikaisem m in. Kannatuserot vaihtelivat Kym in 4,4 prosenttiyksikön kasvusta Satakunnan vaalipiirin 4,7 prosenttiyksikön laskuun. 2.2.4. Elisabeth Rehn Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas Elisabeth Rehn o li ainoa, joka oh presidenttiehdokkaana myös kuusi vuotta aikaisemmin. Vuonna 1994 Rehn sai noin 700 000 ääntä, joka oh 22 prosenttia annetuista äänistä ja selviytyi M a rtti Ahtisaaren kanssa toiselle kierrokselle. Näissä vaaleissa Rehnin äänimäärä, 241 877 ääntä, oh 7,9 prosenttia annetuista äänistä. Hän sai siis neljänneksi eniten ääniä presidentinvaalien ensim m äisellä kierroksella. Rehnin saama kannatus y litti Ruotsalaisen Kansanpuolueen kannatuksen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa 2,8 prosenttiyksiköllä koko maassa. V a a lip iire ittä in tarkasteltuna Rehnin kannatus oli suurinta Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä, missä hän sai 56,8 prosenttia annetuista äänistä. Rehnin kannatus o li m elko korkea myös Vaasan vaalipiirissä, missä hän sai 15,9 prosenttia annetuista äänistä sekä H elsingin vaalipiirissä, missä hänen ääniosuutensa o li 14,0 prosenttia. Rehnin kannatus oh suurem pi k u in Ruotsalaisen kansanpuolueen kannatus kaikissa vaalipiireissä Vaasan vaalipiiriä lukuun ottam atta verrattuna puolueen menestykseen eduskuntavaaleissa vuonna 1999. Vaasan vaalipiirissä hävar också m indre än fö r Ilaskivi i nästan alla valkretsar. Bara i Kym m ene valkrets (4,4 procentenheter), Lapplands valkrets (0,1 procentenheter) och landskapet Ålands valkrets (0,9 procentenheter) var väljarstödet fö r Uosukainen större än fö r Ilaskivi sex år tidigare. Skillnaderna framgår inom parentes. Skillnaderna i väljarstödet varierade mellan en ökning på 4,4 procentenheter i Kymmene valkrets och en m inskning på 4,7 procentenheter i Satakunta valkrets. 2.2.4. Elisabeth Rehn Svenska folkpartiets kandidat Elisabeth Rehn var den enda som var presidentkandidat också fö r sex år sedan. Å r 1994 fick Rehn ungefär 700 000 röster, vilke t var 22 procent av samtliga röster, och hon klarade sig tillsammans m ed M a rtti Ahtisaari in på andra valomgången. I detta val var Rehns röstetal på 241 877 röster 7,9 pro cent av alla röster. H on var alltså på fjärde plats i antal röster under den första valomgången. V ä lja rstö d e t fö r Rehn överskred väljarstödet fö r Svenska fo lkpartiet i riksdagsvalet år 1999 med 2,8 procent i hela landet. Granskat efter valkrets var väljarstödet fö r Rehn störst i landskapet Ålands valkrets, där hon fic k 56,8 procent av rösterna. V äljarstödet fö r Rehn var ganska stort också i Vasa valkrets, där hon fic k 15,9 p ro cent av röstema, och i Helsingfors valkrets, där hennes andel av röstema var 14,0 procent. Jäm fört med riksdagsvalet år 1999 var väljarstödet fö r Rehn större än väljarstödet för Svenska folkpartiet i alla valkretsar utom Vasa valkrets. I Vasa valkrets var väljarstödet för Rehn 4,7 procentenheter lägre än väljarstödet för p artiet i riksdagsvalet. I de övriga valkretsarna Kuva 2.6. - Figur 2.6. - Figure 2.6. Rehnin kannatus ensimmäisellä kierroksella vaalipiireittäin 2000, (%) Väljarstödet för Rehn under den första omgången efter valkrets 2000, (%) Percentages o f votes cast for Rehn in the firs t round by constituency 2000, (%)
nen kannatuksensa o li 4,7 prosenttiyksikköä pienem p i k u in puolueen kannatus o li o llu t eduskuntavaaleissa. M uissa vaalipiireissä erotus v a ih te li R ehnin hyväksi H e lsin g in v a a lip iirin 2,4 p ro se n ttiyksikö n ja Pirkanmaan v a a lip iirin 5,2 p rose n ttiyksikö n v ä lillä. R ehnin kannatus aleni näissä vaaleissa 14,1 p ro senttiyksikköä verrattuna presidentinvaalien ensim mäiseen kierrokseen vuonna 1994. E niten hänen kannatuksensa laski Ahvenanmaan m aakunnan (-2 2,3 ), U udenm aan (-2 0,3 ) ja H elsingin (-1 9,7 ) vaalipiireissä ja vähiten Lapin (-7,4 ) ja O u lu n (-8,3 ) vaalipiireissä. M uissa vaalipiireissä kannatusprosenttie n erotus o li kym m enen pro se n ttiyksikö n luokkaa. varierade skillnaden t ill Rehns fö rd e l från 2,4 p ro ce n te n h e te r i H e ls in g fo rs v a lk re ts t i l l 5,2 p ro c e n t enheter i B irkalands valkrets. V ä lja rstö d e t fö r R ehn va r 14,1 procentenheter lägre i d etta va l än u n d e r den fö rsta omgången i p re sidentvale t år 1994. M e st m inskade väljarstödet i landskapet Å lands valkrets (-2 2,3 ), i Nylands va l krets (-2 0,3 ) och i H e lsin g fo rs valkrets (-1 9,7 ) och m in st minskade d e t i Lapplands valkrets (-7,4 ) och i Uleåborgs valkrets (-8,3 ). I de övriga valkretsarna var skillnaden i väljarstödet o m krin g tio procentenheter. 2.2.5. Heidi Hautala V ih re ä n L iito n ensim m äinen presidenttiehdokas ka u tta aikojen, H e id i H autala, sai viidenneksi eniten ääniä. H autalan 100 740 ääntä oh 3,3, prosenttia annetuista äänistä. H autalan äänisaalis o li 4,0 prosenttiyksikkö ä vähem m än ku in V ih re ä n L iito n äänimäärä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. V e rra ttu n a hänen henkilökohtaiseen menestykseensä europarla m e nttivaaleissa 1999, joissa hän sai 115 502 ääntä e li 9,3 prosenttia annetuista äänistä, H autala m e n e tti kannatustaan n o in 6 prosenttiyksikköä. Parhaiten H autala m enestyi H e lsin g in v a a lip iiris sä, missä hänen kannatusosuutensa oh 6,4 prosenttia. Seuraavaksi en ite n ääniä, 4,3 prosenttia, hän sai Uudenm aan vaalipiirissä. Varsinais-Suom en v a a lip iirissä hänen kannatusosuutensa oh 3,6 p ro se n ttia ja Pirkanm aan vaalipiirissä 3,5 p rosenttia. H u o n o ite n hän m enestyi Ahvenanm aan vaalipiirissä, missä hänen osuutensa äänistä oh 1,4 p ro se n ttia ja Vaasan vaalipiirissä, missä häntä ka n n a te ttiin 1,5 prosenttiyksikö n verran. V e rra ttu n a V ih re ä n L iito n kannatukseen eduskuntavaaleissa vuonna 1999 H autala hävisi ääniä A hvenanm aan ja L a pin va a lip iire jä lu ku u n otta m a tta kaikissa vaalipiireissä. Ahvenanmaan vaalipiirissä kannatus kasvoi 1,4 ja Lapin vaalipiirissä 0,2 p ro senttiyksikön verran. Eniten kannatus pieneni H e l singin va a lip iirissä 10,8 prosenttiyksikköä ja vä h ite n Vaasan vaalipiirissä 0,5 prosenttiyksikköä. 2.2.5. Heidi Hautala G röna fö rb u n d e ts fö rsta pre sid e n tka n d id a t genom tid e rn a, H e id i H autala, k o m på fem te plats i antalet röster. H autala fic k 100 740 röster, v ilk e t var 3,3 procent av rösterna. Hennes rö stetal var 4,0 procentenheter m in d re än G röna fö rb u n d e ts i riksdagsvalet 1999. Jäm fört m ed H autalas fram gång i europaparlam entsvalet år 1999, då h o n fic k 115 502 röster, dvs. 9,3 p ro ce n t av rösterna, fö rlo ra d e hon ungefär 6 procentenheter i väljarstöd. H autala klarade sig bäst i H elsingfors valkrets, där vä lja rstö d e t u p p g ic k t i l l 6,4 p ro ce n t. N äst m est röste r, 4,3 p ro c e n t av de g ivn a rösterna, fic k hon i N yla n d s v a lk re ts. I E g e n tlig a F inlands va lkre ts var v ä lja rstö d e t fö r H e id i H a u ta la 3,6 p ro ce n t och i Birkalands va lkre ts 3,5 p ro c e n t. H autala klarade sig sämst i landskapet Å lands va lkre ts, där hennes andel av rösterna var 1,4 p ro c e n t och i Vasa valkrets, där vä lja rstö d e t u p p g ic k t i l l 1,5 p ro ce n t. Jä m fö rt m ed vä lja rstö d e t fö r G röna fö rb u n d e t i riksdagsvalet 1999 fö rlo ra d e H autala röster i alla valkretsar u to m landskapet Ålands och Lapplands. I landskapet Å lands va lkre ts ökade väljarstödet m ed 1,4 p ro centen heter och i Lapplands valkrets m ed 0,2 procenten heter. V ä lja rstö d e t m inskade m est i H e l singfors valkrets (m ed 10,8 procenten heter) och m in st i Vasa va lkre ts (m ed 0,5 procentenheter). 2.2.6. Ilkka Hakalehto Ilkka H akalehto sai vaaleissa 31 405 ääntä, joka oh 1,0 p ro se n ttia annetuista äänistä. H akalehto o li Perussuomalaisten presidenttiehdokkaana vaaleissa. H akalehto e i itse k u u lu n u t Perussuomalaiseen p u o lueeseen, vaan hänen puoluetaustansa o li Vapaan Suomen L iitto, jonka puheenjohtajana hän to im i. V a a lip iire ittä in tarkasteltuna H akalehdon osuus äänistä o li m elkein kaikissa vaalipiireissä prosentin 2.2.7. Ilkka Hakalehto Ilk k a H akalehto fic k 31 405 rö ste r i valet, v ilk e t var 1,0 procent av sam tliga röster. H akalehto var Sannfinländarnas ka n d id a t i v a le t. H an hörde in te själv t i l l S annfinländarna, u ta n hans p a rtib a kg ru n d va r F örb u n d e t fö r d e t F ria F in la n d, där han var o rd fö rande. G ranskat e fte r va lkre ts va r H akalehtos andel av röstem a o m krin g en p ro c e n t i nästan alla valkretsar.
luokkaa. Suurin, 1,4 p rosenttia, se o li Satakunnan ja Pirkanm aan vaalipiireissä. H e ik o ite n hän m enestyi Ahvenanm aan m aakunnan vaalipiirissä, missä hän sai 0,1 p rosenttia annetuista äänistä sekä L a pin, K y m in ja Uudenm aan vaalipiireissä, missä hän sai 0,8 p ro senttia annetuista äänistä. V e rra ttu n a Perussuomalaisten ja Vapaan Suomen L iito n yhteenlaskettuun kannatukseen eduskuntavaaleissa vuonna 1999 H akalehto m e n e tti kannatusta kaikissa vaalipiireissä. K annatuksen m u u to kse t v a ih te liv a t Vaasan v a a lip iirin 4,1 p ro se n ttiyksikö n alenem isesta Häm een ja Varsinais-Suom en v a a lip iirie n 0,7 prosenttiyksikön kasvuun. A n d e le n var störst, 1,4 p ro cent, i Satakunta och B irkalands valkretsar. Framgången var m inst i landskap e t Å lands va lkre ts, där H akalehto fic k 0,1 p ro ce n t av röstem a sam t i Lapplands, Kym m ene och N y lands valkretsar, där han fic k 0,8 procent av rösterna. J ä m fö rt m ed d e t samm anräknade vä lja rstö d e t fö r S annfinländarna och F örbunde t fö r d e t Fria F inland fö rlo ra d e H a ka le h to vä lja rstö d i alla valkretsar. S k illnaden i vä lja rstö d e t varierade m ellan en m in skn in g på 4,1 p ro ce n te n h e te r i Vasa valkrets och en ö kn in g på 0,7 p ro ce n te n h e te r i Tavastlands och E gentliga Finlands valkretsar. 2.2.7. Risto Kuisma R em o n ttiryh m ä n presidenttiehdokas R isto Kuism a sai 16 943 ääntä, jo ka oh 0,6 p ro se n ttia annetuista äänistä. Vajaan kolm asosan äänistään (5 610 ääntä) K uism a sai H elsingin ja U udenm aan va a lip iire istä. K uism a sai kaikissa vaalipiireissä alle prosentin annetu is ta äänistä. Ä äniosuu det v a ih te liv a t U udenmaan v a a lip iirin 0,7 prosentin ja Ahvenanm aan v a a lip iirin 0,1 prosentin välillä. R e m onttiryhm än kannatukseen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ve rra ttu n a K uism an kannatus oh lähes sama näissä vaaleissa. K annatuksen m u u to kse t vaihtehva t Pohjois-Karjalan v a a lip iirin 0,2 prosenttiy k s ik ö n kasvun ja U udenmaan v a a lip iirin 2,0 p ro senttiyksikön laskun vä lillä. 2.2.7. Risto Kuisma R eform gm ppens p re sidentka ndidat R isto K uism a fic k 16 943 rö ste r, v ilk e t var 0,6 p ro ce n t av sam tliga röster. K uism a fic k något under en tre d je d e l av sina röster (5 610 rö ste r) i H elsingfors och N ylands va l kretsar. H a n fic k m in d re än en p ro ce n t av röstem a i alla valkretsar. A ndelam a varierade m ellan 0,7 p ro ce n t i N yla n d s va lkre ts och 0,1 p ro ce n t i landskapet Ålands valkrets. Jä m fö rt m ed vä lja rstö d e t fö r R eform gruppe n i riksdagsvalet år 1999 var vä ljarstödet fö r K uism a nästan lik a s to rt i d e tta val. S killnaderna varierade från en ö kning på 0,2 procentenheter i N o rra Karelens va lkre ts t i l l en m in skn in g på 2,0 pro centen heter i N ylands valkrets.
3. Toinen Vaali Den andra valomgången 3.1. Vaalitulos 3.1.1. Tarja Halonen Tarja Halonen v a littiin Suomen tasavallan yhdenneksitoista presidentiksi kaksivaiheisen kansanvaalin toisella kierroksella. Hän v o itti vastaehdokkaansa Esko A hon 103 729 äänellä. Halosen äänimäärä to i sessa vaalissa o li 1 644 532 eli 51,6 prosenttia kaikis- 3.1. Valresultatet 3.1.1. Tarja Halonen Tarja Halonen valdes till republiken Finlands elfte president under den andra omgången i det tvådelade folkvalet. H on segrade över sin m otkandidat Esko A h o med 103 729 röster. Halonens röstetal under den andra valomgången var 1 644 532, dvs. 51,6 Kuva 3.1. - Figur 3.1. - Figure 3.1. Halosen ja Ahon kannatus toisella kierroksella vaalipiireittäin 2000, (%) Väljarstödet för Halonen och Aho under den andra omgången efter valkrets 2000, (%) Percentages o f votes cast for Halonen and Aho in the second round by constituency 2000, (%) Taulukko 3.1.-Tabell 3.1.- Table3.1. Tarja Halosen ja Esko Ahon äänimäärät ja äänimääräosuudet ennakkoäänestyksessä ja varsinaisina vaalipäivinä 16.1.2000 ja 6.2.2000 Tarja Halonens och Esko Ahos röstetal och andelar av rösterna i förhandsvalet och de egentliga valdagarna 16.1.2000 och 6.2.2000 Votes cast and percentages o f votes cast fo r Tarja Halonen and Esko Aho in advance voting and on actual election days, 16 January 2000 and 6 February2000 t t % Ennakkoäänet Förhandsröster Advance votes % Vaalipäivän äänet Röster under valdagen Votes on election day % 1kierros, Första omgången, First round HALONEN 1 224431 40,0 511 329 37,5 713102 42,0 AHO 1 051159 34,4 522 558 38,4 528 601 31,2 II kierros. Andra omgången. Second round HALONEN 1 644 532 51,6 772 720 51,2 871 812 52,0 AHO 1 540 803 48,4 737 334 48,8 803 469 48,0
ta äänistä. Toisessa vaalissa H alosen kannatuspohja o li alu e e llise sti p itk ä lti sam anlainen k u in ensim m äisessä vaalissa, ka n n a tu slu vu t va in ko h o siva t ka u tta lin ja n kym m enisen prosenttiyksikköä. T o ise lla kie rro kse lla H alosen kannatus oli su u rin ta H elsingin vaalipiirissä 66,3 prosenttia, U udenmaan vaalipiirissä 59,3 p rose nttia, Pirkanm aan vaalip iirissä 57,3 p ro se n ttia ja H äm een va a lip iirissä 56,4 p ro se n ttia. E nsim m äisellä k ie rro kse lla asetelm a o li sam ankaltainen; Halosen kannatus o li su u rin Etelä-Suomessa e li H e lsin g in (48,1 % ), Pirkanmaan (4 5,2 %), H äm een (44,3 %) ja Uudenm aan (4 3,6 %) vaalipiireissä. H alonen v o itti äänienem m istön seitsemässä vaalipiirissä. S e lke im m in hän v o itti k ilp a ilija n s a H e lsin g in ja U udenm aan vaalipiireissä, m issä hänen saamiensa äänten osuus o li 66,3 p ro se n ttia ja 59,3 p ro se n ttia kaikista äänistä. H alonen m enestyi to is e lla kie rro kse lla e rityise sti kaupungeissa. H än sai kaupungeissa 59,9 p ro se n ttia, taajaan asutuissa kunnissa 4 4,8 p ro senttia ja maaseutumaisissa kunnissa 34,9 p ro s e n ttia äänistä. H alosen kannatus o li ko rke in ta K uusankoskella 69,5 prosenttia ja Kotkassa 67,3 p ro se n ttia. M yös V iia la n kunnassa annetuista äänistä H a lo n e n sai 66,5 p ro se n ttia. Suurissa kaupungeissa H a lo n e n m enestyi h yvin. H änen saamansa äänim ääräosuus H elsingissä o li 66,3 p ro se n ttia, V a n ta a lla 65,9 p ro se n ttia, Turussa 64,1 prosenttia, Tam pereella 62,5 p ro se n ttia ja Espoossa 58,4 prosenttia. P ienintä H alosen kannatus o li Vaasan v a a lip iirin maaseutumaisissa kunnissa 20,0 p ro senttia. Korsnäsissä H alosen äänim ääräosuus o li 9,9 prosenttia, E vijä rve llä sekä K ruunupyyssä 10,1 p ro senttia ja V öyrissä 10,8 prosenttia. V u oden 2 0 0 0 p re sid e n tin va a lie n ensim m äisellä kie rro kse lla pudon neiden ehdokka iden saamia ääniä va p a u tu i to is e lle kie rro kse lle n o in 780 000 kappale tta. Lisäksi to ise lla k ie rro kse lla a n n e ttiin n o in 130 000 ääntä enemm än k u in ensim m äisellä k ie rro k sella. E d e lliste n ryh m ie n äänistä H a lonen sai karkean a rvio n m ukaan taakseen n o in 420 000 ääntä e li 46 p ro se n ttia. M u ilta e h d o kka ilta va p a u tu n e e t äänet ja k a u tu iv a t suurissa kaupungeissa H alosen hyväksi. Kum m assakin vaalissa T a rja H a lo n e n keräsi ääniä y li puolue ra jojen. Hänen kannatuksensa ensim m äisellä kierroksella, 40,0 prosenttia, y litti Sosialidem o kraattisen puolueen kannatuksen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa 17,2 p ro se n ttiyksikö llä. Tilastokeskuksessa vaaliyönä te h d yn pika -a n a lyysin m ukaan H alosen v o itto v a ih te li p a ljo n k in e ri väestöryhmissä. H alonen v o itti selvästi ensim m äisellä kie rro kse lla V a s e m m is to liito n äänet taakseen. V u o d e n 1999 eduskuntavaaleissa V a s e m m is to liitto sai n o in 3 0 0 000 ääntä e li 11 p ro se n ttia annetuista äänistä. N äm ä äänet ja Sosialidem okraattisen puolueen edusp ro c e n t av samtliga röster. R egiona lt var H alonens vä lj arunderlag i s to rt se tt detsamm a under den andra om gången som under den första. S killnaden var a tt v ä lja rstö d e t ökade m ed e tt tio ta l p ro centen heter in om alla om råden. U n d e r den andra valom gången var vä lja rstö d e t fö r H alonen störst i H elsingfors valkrets (66,3 p ro ce nt), i N ylands valkrets (59,3 pro c e n t), i B irkalands va lkre ts (57,3 p ro ce n t) och i Tavastlands valkrets (5 6,4 p ro ce n t). U ppställnin gen va r liknande under den fö rsta omgången: vä lja rstö d e t fö r H alonen var störst i södra Finland, dvs. i H elsingfors valkrets (48,1 p ro ce n t), i Birkalands va lkre ts (45,2 p ro ce n t), i Tavastlands valkrets (44,3 p ro ce n t) och i N ylands valkrets (43,6 procent). H a lo n e n fic k m a jo rite te n av rösterna i sju v a lk re t sar. T y d lig a s t vann han sin k o n k u rre n t i H elsingfors och N yla n d s valkretsar, där hennes andelar av sam t liga rö ste r var 66,3 respektive 59,3 p ro cent. U nder den andra omgången hade H alonen fram gång specie llt i städerna. H on fic k 59,9 p ro c e n t av rösterna i städerna, 44,8 procent av röstem a i tä to rtsko m m u - nema och 34,9 procent av röstem a i landsbygdskomm unerna. V ä lja rstö d e t fö r H alonen var störst i K u u sankoski, 69,5 procent, och i K o tka, 67,3 procent. Också i V iia la kom m un fic k H a lo n e n 66,5 p ro ce n t av röstem a. Halonen klarade sig v ä l i de stora städerna. H ennes andel av röstem a va r 66,3 p ro ce n t i H e l singfors, 65,9 procent i Vanda, 64,1 procent i Å bo, 62,5 p ro c e n t i Tam m erfors och 58,4 p ro ce n t i Esbo. V ä lja rstö d e t fö r H alonen var m in s t i landsbygdskom m unerna i Vasa valkrets, 20,0 p ro ce n t. I Korsnäs fic k H a lonen 9,9 procent av rösterna, i E v ijä rvi och K ro noby 10,1 procent och i V örå 10,8 procent. U n gefar 780 000 rö ste r som u n d e r den första om gången i presidentvalet 2000 g å tt t i l l kandida ter som fö ll u r frigjordes t ill den andra omgången. Dessu to m avgavs om kring 130 000 fle r rö ste r u n d e r den andra omgången än under den fö rsta. E n lig t en grov upp skattn in g fic k H alonen ungefär 420 000 av rösterna u r de två grupperna ovan, dvs. 46 pro ce n t. I de stora städerna fördelades de frig jo rd a rösterna t ill H alonens fördel. T a rja H alonen samlade röster utö ver partigränserna i båda valomgångarna. V ä lja rstö d e t på 40,0 p ro ce n t u n d e r den fö rsta valomgången var 17,2 p ro centenheter större än väljarstödet fö r Finlands Socialdem okratiska P arti i riksdagsvalet 1999. E n lig t en snabbanalys som S tatistikcentralen gjorde under va l n a tte n varierade H alonens seger en h e l del i de o lika befolkningsgrupperna. U nder den första omgången fic k hon h e lt kla rt V änsterförbundets röster. I riksdagsvalet 1999 fic k V ä n ste rfö rb u n d e t ungefär 300 0 0 0 röster, dvs. 11 p ro ce n t av samtliga röster. Dessa rö ste r hade e m e lle rtid in te, tillsam m ans m ed
kuntavaaleissa saamat n o in 600 000 ääntä e iv ä t k u i tenkaan o lis i yksinään riittä n e e t H alosen v o itto o n. H alonen keräsi siis ääniä m yös y li p u o lu e ra jo je n. P ika-analyysin m ukaan H alonen m enestyi p a rh a ite n kaupungeissa sekä elin ke in o ra ke n te e lta a n p a lv e lu - ja te o llisu u sa lu e illa. H än sai to ise lla k ie rro kse lla m yös R iitta Uosukaista ensim m äisellä kierroksella kann attaneiden ääniä taakseen. (A nalyysistä lisää s.45.) de ungefär 600 000 röster som Finlands Socialdem okratiska Parti fic k i riksdagsvalet, ensamma fö rt Halonen t ill seger. H o n sam lade alltså rö ste r också ö ve r p a rtigränserna. E n lig t snabbanalysen hade H alonen bäst framgång i städerna och i områden där näringsstrukturen domineras av tjänster och industri. U nder den andra omgången fic k hon också röster av dem som stö tt R iitta Uosukainen i den första omgången. På sidan 45 presenteras y tte rlig a re resultat u r analysen (bara på finska). 3.1.2. Esko Aho Esko A h o sai toisessa vaalissa 1 540 803 ääntä, jo k a o li 48,4 p rosenttia ka ikista annetuista äänistä. H ä n hävisi T a rja H aloselle n o in 100 000 äänellä. A h o v o itti äänienem m istön kahdeksassa va a lip iirissä. Y leisesti A h o m enestyi pa re m m in Pohjois-Suomessa k u in Etelä-Suomessa. K a ikista k o rke im m a t A h o n ka n n a tu slu vu t o liv a t Vaasan va alipiirissä, missä hän sai 70,0 prosenttia annetuista äänistä sekä A hvena n m aan m aakunnan vaalipiirissä, missä hänen ääniosuutensa o li 60,6 p ro se n ttia. H e ik o im m in A h o m enestyi vastaehdokkaansa vahvoilla a lu e illa e li suurissa kaupungeissa. A h o n kannatus o li H e ls in g in vaalip iiris s ä 33,7 p rosenttia sekä U udenm aan v a a lip iiris sä 40,7 prosenttia. A h o n kannatus p ysyi vahvana a lu e illa, jo illa hän jo ensim m äisellä kie rro kse lla o li m e n e styn yt h y v in. K annatusluvut vain kohosivat ka u tta lin ja n k y m m enisen p ro se nttiyksikköä. P oikkeuksellisen s u u ri kannatuksen m uutos o li Ahvenanm aan m aakunnassa 36,7 p ro se n ttiyksikköä ja Vaasan va a lip iirissä 2 0,2 p ro se nttiyksikköä. A h o n kannatus kasvoi ru o ts in k ie lis illä a lu e illa, jo illa E lisabeth Rehn o li o llu t vahva ehdokas ensim m äisellä kierroksella. A h o m enestyi toisessa vaalissa H alosta p a re m m in sekä taajaan asutuissa e ttä maaseutumaisissa ku n n issa, missä hänen ääniosuutensa o li 55,2 ja 65,1 p ro senttia. A h o n osuus äänistä o li su u rin m aaseutum aisissa kunnissa kautta m aan. Vaasan v a a lip iirin m aaseutumaisissa kunnissa kannatus o li p o ikke u kse llise n korkea. E sim erkiksi Korsnäsissä A h o n osuus äänistä o li 90,1 prosenttia, H alsualla ja K ruunupyyssä 8 9,9 p ro se n ttia, V öyrissä 89,2 p ro se n ttia ja M aksam aalla 88,9 p ro se n ttia. A h o n kannatus o li h e ik o in ta su u rissa kaupungeissa. H änen osuutensa äänistä o li Espoossa 37,3 prosenttia, Helsingissä 33,7 p ro se n t tia, Tam pereella 37,5 prosenttia, Turussa 35,9 p ro senttia ja V antaalla 34,1 prosenttia. Ensimmäisessä vaalissa vapaaksi jääneistä äänistä sekä toisen kierroksen uusista äänistä A h o sai taakseen 53,8 prosenttia, m ikä o li n o in 500 0 0 0 ääntä. Täm ä ei kuitenkaan riittä n y t v o itto o n to is e lla k ie r roksella, sillä Halosen etum atka jo ensim m äisellä 3.1.2. Esko Aho Esko A h o fic k 1 540 803 röster i den andra valom gången, v ilk e t va r 48,4 p rocent av sam tliga röster. H an fö rlo ra d e m o t Tarja H alonen m ed ungefär 100 000 röster. A h o fic k m ajoriteten av röstem a i åtta valkretsar. A llm ä n t taget hade han större fram gång i norra Finland än i södra Finland. V ä lja rstö d e t fö r A h o var allra stö rst i Vasa valkrets, där han fic k 70,0 p ro ce n t av rösterna och i landskapet Å lands valkrets, där hans andel av röstema var 60,6 p ro ce n t. Sämst klarade sig A h o i de områden där m otkandida ten var stark, dvs. i de stora städerna. I H elsingfors valkrets var vä lja rstö d e t fö r A h o 33,7 procent och i N ylands valkrets var det 40,7 procent. V ä lja rstö d e t fö r A h o fö rb le v starkt in o m de om råden där han hade god framgång redan u n d e r den första valomgången. V ä lja rstö d e t ökade över hela lin je n m ed o m krin g 10 procentenheter. Förändringen i vä lja rstö d e t va r ovanligt sto r i landskapet Å lands valkrets, 36,7 procentenheter, och i Vasa valkrets, 20,2 procenten heter. V ä lja rstö d e t fö r A h o ökade in om de svenskspråkiga områdena, där Elisabeth Rehn v a rit en stark kandidat under den första valomgången. U n d e r den andra valomgången klarade sig A h o b ä ttre än H a lonen både i tätortskom m unern a och i landsbygdskomm unerna, där hans andel av röstem a var 55,2 respektive 65,1 procent. I landsbygdskom m unerna var A hos andel av rösterna störst ö v e ra llt i landet. I landsbygdskom m unerna i Vasa va lkre ts var vä lja rstö d e t s p e c ie llt högt. T ill exem pel i Korsnäs fic k A h o 90,1 p ro c e n t av röstema, i Haisua och K ro noby 89,9 p ro ce n t, i V örå 89,2 procent och i M a x- m o 88,9 pro cent. V ä lja rstö d e t fö r A h o var sämst i de stora städerna. I Esbo fic k han 37,3 procent av rösterna, i H elsingfors 33,7 procent, i T am m erfors 37,5 procent, i Å b o 3 5,9 procent och i V anda 34,1 p ro cent. A h o fic k 53,8 p ro ce n t av de röster som frig jo rd e s e fte r den första valomgången och av de nya rö ste r na. D e t var frågan om ungefär 500 000 rö ste r. D e tta räckte e m e lle rtid in te t ill fö r seger i den andra om gången, eftersom Halonens försprång e fte r den fö r sta omgången u p p g ick t ill om kring 170 000 röster.
Taulukko 3.2. - Tabell 3.2. - Table 3.2. Halosen ja Ahon saamat laskennalliset lisä-äänet toisessa vaalissa 2000 Halonens och Ahos kalkylmässiga tillägsröster under andra omgången 2000 Additional votes calculated for Halonen and Abo in the second round2000 Vaalipiiri - Valkrets - Constituency 1vaalista muilta ehdokkailta vapautuneet äänet Röster som frigjordes efter den första valomgången l/ofes left over from the other candidates of the 1st round Muut lisä-äänet Övriga tillägsröster Other additional votes t t Halonen % Aho % Koko maa - Hela landet - Whole country 783 270 126475 909745 420101 46,2 489 644 53,8 Helsinki - Helsingfors 117 311 5 676 122 987 65 799 53,5 57188 46,5 Uusimaa - Nyland 166 405 9 863 176 268 83 499 47,4 92 769 52,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 73 795 8 446 82 241 37 907 46,1 44334 53,9 Satakunta 31 724 7 793 39 517 18387 46,5 21 130 53,5 Häme-Tavastland 47 892 7 228 55120 27 085 49,1 28035 50,9 Pirkanmaa-Birkaland 63 572 9198 72 770 35 898 49,3 36 872 50,7 Kymi - Kymmene 53 837 6 559 60396 29 761 49,3 30 635 50,7 Mikkeli - S:t Michel 23 852 6 445 30297 13 959 46,1 16 338 53,9 Kuopio 23 657 9 782 33439 15 803 47,3 17 636 52,7 Pohjois-Karjala - Norra Karelen - North Karelia 17134 6 628 23762 11 002 46,3 12 760 53,7 Vaasa-Vasa 73 241 13 938 87179 23 506 27,0 63 673 73,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland - Central Finland 27 935 9 006 36 941 18428 49,9 18 513 50,1 Oulu - Uleåborg 39 788 17 880 57 668 24 866 43,1 32 802 56,9 Lappi - Lappland - Lapland 16 231 7 499 23 730 11 280 47,5 12 450 52,5 Ahvenanmaan maakunta - Landskapet Åland - Åland 6 896 537 7 433 2 921 39,4 4 512 60,6 kie rro kse lla o li n o in 170 000 ääntä. (H alonenh an sai lisäksi 420 000 u u tta ääntä ensimmäisessä vaalissa p udon ne ilta ehd okka ilta sekä toisen kierroksen u u s ilta äänestäjiltä ). K u te n H alonen, m yös A h o sai ääniä y li puoluerajojen. Suom en Keskustan eduskuntavaaleissa saamat 550 000 ääntä oliv a t va in no in p u o le t A h o n äänistä ensim m äisellä kie rro kse lla. K uten aikaisem m in m a in ittiin, A h o n kannatus to ise lla k ie r rokselle tultaessa kasvoi p e rin te is illä R uotsalaisen kansanpuolueen kannatusalueilla. N ä in o lle n ensim m äisellä kierroksella E lisabeth R ehniä kannattaneiden voidaan o le tta a s iirtyn e e n A h o n taakse to ise lla kierroksella. Tilastokeskuksessa vaaliyönä te h d yn p i- ka-analyysin m ukaan m yös osa R iitta U osukaista ensim m äisellä kie rro kse lla äänestäneistä s iirty i to ise lla kie rro kse lla kannattam aan A hoa. A h o n kannatus Kokoom uksen eduskuntavaaleissa 1999 vahvan kannatuksen a lu e illa kasvoi n o in 19 p ro se n ttiyksikkö ä ve rra ttu n a hänen kannatukseensa presid e n tin va a lie n ensim m äisellä kierroksella. A nalyysin tu lo ksista kerrotaan lisää kappaleessa 5. [H a lo n e n fic k ju dessutom 420 000 nya röster av de kandidater som fö ll u r e fte r den första valom gången och av de nya väljarna under den andra om gången.) Liksom H alonen fic k också A h o röster över partigränserna. D e 550 000 röster som C entern i F in la n d fic k i riksdagsvalet u tg jo rd e bara o m kring h ä lfte n av A hos röster under den fö rsta valomgången. Som redan nämnts ökade vä lja rstö d e t fö r A h o u n d e r den andra valomgången in o m de om råden där m an av tra d itio n stöder Svenska fo lk p a rtie t. D ärm ed kan m an anta a tt de som stödde E lisabeth Rehn u n d e r den första omgången ställde sig bakom A h o i den andra omgången. E n lig t den snabbanalys S ta tistikcentralen gjorde under valnatten fly tta d e också en d e l av dem som stödde R iitta U osukainen i den fö r sta omgången över sin rö st på A h o i den andra om gången. In o m de områden där S am lingspartiet hade s ta rkt stöd i riksdagsvalet 1999 ökade vä ljarstödet fö r A h o m ed ungefär 19 p ro centen heter jä m fö rt m ed den första valomgången. I k a p ite l 5 presenteras y tte rlig a re re su lta t u r analysen.
4. Tasavallan presidentin valinta Suomen itsenäisyyden aikana Val av republikens president under Finlands självständighetstid Suomessa Tasavallan p re s id e n tti on v a littu 18 kertaa, jo is ta ku u si kertaa erilaisin poikkeusm enettelyin. K a a rlo Ju h o S tåhlberg v a littiin p resid e n tiksi eduskunnan päätöksellä vuonna 1919 ja Juho Ku s ti P aasikivi vuonna 1946. R isto R yti v a littiin presiden- R epublikens president h a r valts 18 gånger i F in la n d och sex gångar har v a le t fö rrä tta ts e n lig t undantagsfö rfa ra n d e. K aarlo Juho S tåhlberg valdes år 1919 t i l l p re sid e n t m ed riksdagens b e s lu t och Juho K u s ti Paasikivi år 1946. R isto R y ti valdes åren 1940 och Taulukko 4.1. - Tabell 4.1.- Table 4.1. Presidenttien toimikaudet sekä äänestysprosentit valitsijamiesten vaaleissa 1925-1982 ja presidentinvaaleissa 1988-2000 Presidenternas mandatperioder och valdeltagandet i elektorsvalen 1925-1982 och i presidentvalen 1988-2000 The presidents of the Republic of Finland, their terms of office, and voting turnout in electoral college elections of 1925-1X2 and in Presidential elections of 1988-2X0 Presidentti President President Toimikausi Mandatperiod Term Äänioikeutettuja Röstberättigade Persons entitled to vote Äänestysprosentti Valdeltagandet Voting turnout K.J.Ståhlberg 1919-1925 Eduskunta Riksdagen Parliament Lauri Kristian Relander 1925-1931 1 572 485 39,7 P.E.Svinhufvud 1931-1937 1 775 982 47,3 Kyösti Kallio 1937-1940 1 929 868 57,8 Risto Ryti 1940-1943 v. 1937 valitsijamiehet Elektorer âr 1937 Electoral college of 1937 Risto Ryti 1943-1944 v. 1937 valitsijamiehet Elektorer år 1937 Electoral college of 1937 C.G.Mannerheim 1944-1946 Erityislaki Speciallag Special statute J.K.Paasikivi 1946-1950 Eduskunta Riksdagen Parliament J.K.Paasikivi 1950-1956 2 487 230 63,8 Urho Kekkonen 1956-1962 2 597 738 73,4 Urho Kekkonen 1962-1968 2 714 883 81,5 Urho Kekkonen 1968-1974 2 920 635 70,2 Urho Kekkonen 1974-1978 Poikkeuslaki Undantagslag Exceptive law Urho Kekkonen 1978-1981 3 844 279 69,9 Mauno Koivisto 1982-1988 3 921 005 86,8 Mauno Koivisto 1988-1994 4 036 169 82,7 Martti Ahtisaari 1994-2000 I ja II vaali 4 085 523 Första och andra omgången 4 085 523 1st and 2nd round 4,085,523 Tarja Halonen 2000-2006 I ja II vaali 4 167 200 Första och andra omgången 4 167 200 Istand 2nd round 4,167,200 - " I vaali 82,2 ja II vaali 82,3 Första omgången 82,2 och andra omgången 82,3 1st round 82.2 and 2nd round 82.3 I vaali 76,9 ja II vaali 80,2 Första omgången 76,9 och andra omgången 80,2 1st round 76.9 and 2nd round 80.2
tik s i vuosina 1940 ja 1943, ku n vuonna 1937 v a litu t va lits ija m ie h e t to im ittiv a t vaalin. C.G.E. M annerh e im m ä ä rä ttiin v a ltio n päämieheksi e rity is la illa vuonna 1944, ja vuonna 1974 eduskunta pidensi p o ikke u sla illa istuvan p re sid e n tin U rh o Kekkosen to im ik a u tta ne ljä llä vu o d e lla (1 9 7 4-1 9 7 8 ). P residentti on v a littu valitsijam iesten vaaleilla yh deksänä vuonna. V u o n n a 1925 presidentiksi v a littiin L a u ri K ris tia n R elander, vuonna 1931 Pehr E vind S vin h u fvu d, vuonna 1937 K yö sti K a llio, vuonna 1950 Juho K u s ti Paasikivi, vuosina 1956, 1962, 1968 ja 1978 U rho Kekkonen ja vuonna 1982 M auno K o ivisto. V uonna 1988 K oiviston va lin ta presid e n tik s i ta p a h tu i v ä littö m ä n vaalin ja va litsija m ie s te n vaalien yhdistelm ällä. Suora kaksivaiheinen kansanvaali o li käytössä ensim m äisen kerran vuonna 1994, kun M a rtti A htisaaresta tu li Suomen tasavalla n p re s id e n tti. T a rja H alonen v a littiin Suomen y h denneksitoista tasavallan presidentiksi. 1943 t i l l p resid e n t av e le k to re r som va lts år 1937. C.G.E. M annerheim utsågs t i l l statsöverhuvu d m ed en speciallag år 1944 och 1974 fö rlä n g d e riksdagen m ed en speciallag den sittande presidentens, U rh o Kekkonens, m a n d a tp e rio d m ed fy ra år (1 9 7 4-1978). Presidenten har valts m ed e le kto rsva l u n d e r n io år. Å r 1925 valdes L a u ri K ris tia n R elander t i l l president, år 1931 Pehr E vind S vinhufvud, år 1937 K yösti K a llio, år 1950 Juho K u s ti P aasikivi, åren 1956, 1962, 1968 och 1978 U rh o K ekkonen och år 1982 M auno K o ivisto. Å r 1988 valdes K o iv is to t i l l presid e n t m ed en k o m b in a tio n av d ire k t v a l och elektorsval. D e t d ire kta fo lk v a le t i två omgångar va r i b ru k fö r första gången år 1994, då M a rtti A h tis a a ri b le v re p u b like n Finlands president. T a rja H a lo n e n valdes t ill rep ubliken Finlands e lfte president.
5. Summary Election procedure The firs t ro u n d o f th e P residential e le ctio n was h e ld on Sunday, 16 January 2000 and th e second ro u n d on Sunday, 6 February 2000. A dvance votes co u ld be cast fo r b o th rounds in F inland d u rin g one w eek and abroad d u rin g fo u r days. A dvance vo tin g fo r th e firs t ro u n d started b o th in F inland and abroad on 5 January 2000 and fo r th e second ro u n d on 26 January 2000. The President o f th e R e p u b lic o f F in la n d is elected b y a d ire c t tw o-stage p o p u la r vote. T h is electio n procedure was used fo r th e firs t tim e in 1994. In a d ire ct p o p u la r vote voters give th e ir votes d ire c tly to the P residential candidate. The tw o-stage procedure means th a t unless one candidate receives m ore than 50 p e r cent o f a ll th e va lid b a llo ts in th e firs t round, a second e le ctio n ro u n d is h e ld betw een th e tw o candidates w ho received th e m ost votes in th e firs t round. A Presidential candidate m ust be a native -bo rn c i tize n o f F inland. A registered p a rty th a t has received at least one seat in th e preceding P arliam entary electio n m ay nom inate a Presidential candidate. A candidate m ay also be nom inated by an association o f e ligible voters form ed b y 20,000 enfranchised citizens. A party o r an association o f e lig ib le voters m ay nom inate o n ly one candidate. A P residential candidate m ay assent to be th e candidate o f one or m ore p a r ties or associations o f e lig ib le voters and o f a p a rty and an association o f e lig ib le voters. E n title d to vote in th e P residential e le ctio n w ere a ll Finnish citizens w h o had reached th e age o f 18 on o r before th e day o f th e firs t ro u n d o f the e le ctio n (16 January 2000), irrespective o f th e ir place o f residence. The e lig ib le voters w ere hence th e same bo th in the firs t and second rounds o f th e P residential election. Voting turnout A d ire ct popular vote makes citizens vote m ore activ e ly than oth e r elections. T he n u m b e r o f e lig ib le voters was 4,167,200 in th e firs t and second rounds. In th e firs t round, 3,0 6 8,1 5 0 voters used th e ir rig h t to vote. H ow ever, m ore th a n one m illio n e lig ib le voters fa ile d to vote in th e firs t ro u n d. In th e second round a to ta l o f 3,201,713 citize n s cast th e ir votes, b u t s till alm ost one m illio n (9 6 5,4 9 1 ) d id n o t vote. In th e firs t election round, th e v o tin g tu rn o u t o f F in n ish c itiz e n s resident in Finland was 76.9 per cent and in th e second ro u n d 80.2 per cent. V o tin g tu rn o u t w as h ig h e r in the tw o previous d ire c t Presidentia l e le ctio n s (in 1988 and 1994) than now. The v o t in g tu rn o u t o f b o th rounds was, how ever, higher th a n in th e P arliam entary elections (68.3% ) and in th e E uropea n P arliam ent elections (31.4% ) held in 1999. W o m e n vo te d m ore a ctive ly than m en in b o th rounds o f th e election. T he v o tin g tu rn o u t fo r w om en was 80.3 per cent in th e firs t ro u n d and 83.1 p e r c e n t in th e second ro u n d. T he differences in fav o u r o f w o m e n w ere 7.1 and 5.9 percentage points, re sp e ctive ly. C ompared to m en, w om en s vo tin g in th is e le c tio n was th e m ost active in histo ry. A d vance v o tin g has grow n in p o p u la rity in each and every e le ctio n. In th e firs t ro u n d o f th e Presidentia l e le c tio n 2000, 1,366,233 advance votes w ere cast, w h ic h was 44.5 per ce n t o f th e to ta l. In the second ro u n d, th e num ber o f advance votes clim bed to 1,517,0 61, w h ic h was 47.4 p e r cent o f a ll votes cast. T he n u m b e r o f advance voters and percentage o f a ll w h o vo te d w ere th e highest ever. Votes cast for Presidential candidates in the first round Seven candidates, a ll p a rty candidates, w ere nom i nated fo r th e Presidential election 2000. The candidate o f th e S ocial D e m ocratic Party, T a rja H alonen, and th e candidate o f th e C entre P arty o f Finland, Esko A h o, came th ro u g h to th e second ro u n d and to g e th e r received m ore th a n 74 per cent o f a ll votes cast. R iitta Uosukainen, the candidate o f the N a tio n a l C o a litio n Party, came th ird w ith about 13 per ce n t o f th e to ta l and E lisabeth Rehn, th e candidate o f th e S w edish People s P arty was th e fo u rth w ith a b o u t e ig h t p e r cent o f th e votes cast. H e id i H autala o f th e G re e n League, Ilk k a H akalehto o f T ru e Finns, and R isto K uism a o f th e R eform G ro u p received a to ta l o f a b o u t fiv e per ce n t o f a ll votes cast. T a rja H a lo n e n w on th e firs t ro u n d o f th e Presid e n tia l e le c tio n w ith 1,224,431 votes, w h ich was 4 0.0 p e r c e n t o f a ll votes cast. The num ber o f votes cast fo r H alonen, the candidate o f th e Social D em o c ra tic P arty, was w e ll in excess o f th e tra d itio n a l supp o rt w o n b y th e p a rty. V ie w e d b y constituency, votes cast fo r H alonen d iffe r m uch betw een d iffe r-
ent constituencies. She gained m ost support in southern Finland, th a t is, 48.1 per cent in th e constituency o f H elsinki, 45.2 per cent in the constituency o f Pirkanmaa, 44.4 per cent in the constituency o f Häm e and 43.6 per cent in the constituency o f Uusimaa. Esko A ho gained the second most votes in the first round. The num ber o f votes cast fo r Aho, 1,051,159, was 34.4 per cent o f all votes cast. A ho lost b y 173,272 votes to Halonen. A h o was most successful in northern Finland and especially in the constituency o f O ulu, where his support was 50.2 per cent. He did particularly w e ll in the constituencies o f Vaasa and Lapland as w ell, w ith 49.8 and 48.6 per cent o f the votes cast. The p ro p o rtio n o f votes cast for A h o was lowest in the constituency o f Helsinki, 17.4 per cent, and in the constituency o f Uusimaa, 22.7 per cent. Votes cast for Presidential candidates in the second round Taija Halonen was elected the eleventh President o f the Republic o f Finland in the second round o f the two-stage popular vote. She w on her rival candidate Esko A h o by 103,729 votes. The num ber o f votes cast fo r Halonen in the second round was 1,644,532, or 51.6 per cent o f all votes cast. In the second round, Halonen s support base was m uch the same in area as in the firs t round b u t the numbers rose all through by about ten percentage points. Halonen received the m ajority o f votes in seven constituencies. She gained the most clear-cut victory o f her rival in the constituencies o f H elsinki and Uusimaa, where the proportion o f votes cast fo r her was 66.3 and 59.3 per cent o f the total. Esko A ho received 1,540,803 votes in the second round, w hich was 48.4 per cent o f the total. Tarja Halonen beat h im b y about 100,000 votes. H e got th e m a jo rity o f votes in eight constituencies. In general, A h o fared better in northern Finland than in th e south. H is support was highest in the constituency o f Vaasa, w ith 70.0 per cent o f all votes cast, and in Åland, where he gained 60.6 per cent o f all votes. He was the least successful in his rival s strong areas, th a t is, large cities. Election of the President of the Republic o f Finland during Finnish independence The President o f the R epublic o f Finland has been elected 18 times, o f w h ic h six follow ed an exceptio n a l procedure. Kaarlo Juho Ståhlberg was elected President by a decision o f the Parliament in 1919 and Juho Kusti Paasikivi in 1946. Risto R yti was elected President in 1940 and 1943, when the electo ra l college o f 1937 perform ed the elections. C.G.E. Mannerheim was designated head o f state by an exceptive law in 1944, and in 1974, the Parliam e n t extended President U rh o Kekkonen s term by fo u r years (1974-1978) b y a special act. T h e President has been elected by electoral college elections in nine years. Lauri Kristian Relander was elected President in 1925, Pehr Evind S vinhufvud in 1931, K yösti Kallio in 1937, Juho K u sti Paasikivi in 1950, U rh o Kekkonen in 1956, 1962, 1968 and 1978, and M auno Koivisto in 1982. In 1988 Koivisto was elected President by a com bin a tion o f a direct election and an electoral college election. The direct two-stage popular vote was used fo r th e first tim e in 1994, w hen M a rtti Ahtisaari became the President o f the Republic o f Finland. Taija H alonen was elected the eleventh President o f the R epublic o f Finland. Statistics Finland election result service s W W W site on the Presidential election 2000 can be found at: http://w w w.stat.fi/tk/he/vaalit/vaalit2000pres/ index_ en.htm l.
Artikkelit - Artiklar - A rtides
ViU iina Hellsten tu tk ija H e lsin g in ylio p isto ehdokkaina ja äänestäjinä vuoden 2000 presidentinvaaleissa Suomessa naisten asema politiikassa - n iin äänestäjinä k u in edustajina - on kansainvälisesti ve rta ille n o l lu t p e rin te ise sti varsin vahva. Ä änestäjinä naiset ovat vuosituhannen vaihteeseen tultaessa jo nousseet m ie h iä a k tiiv is e m m ik s i p o liittis ik s i to im ijo ik s i. Ensim m äisen kerran na iste n äänestysaktiivisuus y lit t i m iesten aktiivisuude n vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, ja vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ero äänestysaktiivisuudessa o li jo ko lm ise n p rosenttiyksikköä naisten hyväksi (T ilastokeskus 1999, 21). V a ikka vuoden 2 0 0 0 presidentinvaaleissa m yös naisehdokkaiden osuus kä ä n ty i m iesehdokkaiden määrää suurem m aksi, e i naisten p o liittin e n asema ehdokkaina ole k e h itty n y t y h tä suotuisasti k u in äänestäjinä, ja naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista, äänim ääristä ja v a litu is ta on edelleenkin m iesten osuutta pienem pi (T ilastokeskus 1999, 22). Yhdysvalloissa naisten m ie h iä p e rife ris e m p i ro o li p o litiik a s sa on syn n yttä n yt tu tk im u s p e rin te e n, jo ka on ke skitty n y t p o liittis e n edustuksen su ku p u o littu n e is iin rake n te isiin. T u tk im u s a la lla on ta rka ste ltu etenkin, m i te n äänestäjät a rvio iva t nais- ja m iesehdokkaita ennen kaikkea k o rke im p ie n p o liittis te n edustustehtävien osalta. N aisten m ie h iä h e ik o m p i menestys ehdokkaina s e litty y m uun muassa äänestäjien naisehdokka isiin kohdistuvista ennakkoasenteista ja tiedotusvälin e id e n naisehdokkaita ja heidän kam panjoitaan syrjivä stä rap o rto in n ista (H u d d y & T erkildsen 1993a, 520; A lexander & A ndersen 538; Kahn 1996, 55). Tässä artikkelissa tarkastellaan, m illaisena Suom en vuoden 1994 presidentinvaaleissa p o litis o itu n u t sukupuolikysym ys n ä y ttä y ty i presidentinvaaleissa 2000. Y h tä ä ltä ta rka ste lla a n ehdokkaan sukupuolen va iku tu tu sta äänestäjien e h d o ka sa rvio ih in ja toisaalta m yös äänestäjän su ku p u o le n m e rkitystä ehdokasva- lintapää töksiin. K ysym yksiä siitä, m ite n naisehdokka ita Suomessa a rvio id a a n valtakunnan ko rke in ta p o liittis ta edustustehtävää täytettäessä ja eroaako naisten äänestyskäyttäytym inen m iehistä, tarkastellaan äänestäjien va lin ta p e ru ste ita koskevien a rvio i den kautta. V uoden 2000 presidentinvaalien va lin ta perusteista on käytettävissä Suomen G a llu p O y:n su o ritta m a v a lta k u n n a llis e s ti edustava kyselyaineisto. Poliittisen edustuksen sukupuolittuneet rakenteet P o liittis e n edustuksen s u k u p u o littu n e is iin ra ke n te i siin keskittyneen tu tkim u kse n m ukaan äänestäjät ja tiedotusvä lineet näkevät naisehdokkaat varovaisina ja sopuisina, joskin myös läm m inhenkisinä ja lu o te t tavina. N aisehdokkaiden kom petenssivahvuuksina pidetään puolestaan pehm eitä p o litiik a n aloja, k u te n lasten- ja vanhusten ho ito a, ko u lu tu s- ta i sosiaali- ja te rve ysp o litiikka a. M iesehdokkaiden nähdään sen sijaan omaavan asiantuntem usta u ik o - ja tu rv a llisuuspolitiikassa ja luonteenom inaisuuksiltaan itsevarm oina, rationaalisina ja kunnian him oisina. Samalla m itä korkeamm asta p o liittis e s ta edustustehtävästä on kyse, sitä enem m än äänestäjät arvostavat ehdokkaissa m iehiseksi lu o k ite ltu a asiantuntem usta ja m iehisiksi k o e ttu ja lu o n te e n p iirte itä (H u d d y & Terkildsen 1993a, 508, 51 3-5 1 6 ja 1993b, 1 3 0-1 3 1 ). Lisäksi silloinkin, kun mies- ja naisehdokkaat on koetilanteessa ku va ttu samanlaisina, äänestäjät katsovat naisehdokkaiden omaavan arvostettuja m iehisiä ominaisuuksia m iesehdokkaita vähemm än (M ille r & Dean 1989, 77; H u d d y & T erkildsen 1993b, 131; A lexander & Andersen 1993, 5 3 5-5 3 6 ). N ä in naisia saatetaan jo lähtökohtaisesti pitää ste re o typ io ih in pohjautuen m iehiä epäpäteväm pinä ko rke im p iin poliittis iin edustustehtäviin. N aisten on siis päijätäkseen onnistuttava vakuuttam aan äänestäjät myös m iehisistä luonteenpiirteistään ja kompetensseistaan (K ahn 1997, 55; H uddy & Terkildsen 1993a, 520). Tosin se, missä m äärin äänestäjät ehdokkaissa arvostavat m askuliinisia p iirte itä, vaihtelee sekä vaaliareenan että p o liittis e n tila n te e n m ukaan. Y hdysvalloissa äänestäjien on to d e ttu suosivan ehdokkaissa naisellisia luonteenom inaisuuksia paikallisvaaleissa. Sen sijaan m iehisiä om inaisuuksia ja vahvuuksia p i detään tärkeinä y le m p iin edustustehtäviin, senaattorik s i ta i presidentiksi, p y rk iv ille. Lisäksi m a sku liin iste n ja fe m in iin iste n p iirte id e n ja vahvuuksien arvostuksen on to d e ttu vaihtelevan p o liittis e n ilm a p iirin m ukaan. N iin p ä äänestäjät o va t arvostaneet m ie h i-
siä om inaisuuksia su h te e llise sti enemm än kylm ä n sodan aikana k u in lien nytyksen ta i viim eaikaisen ta lo u d e llise n kasvun ka u d e lla. (K ahn & G ordon 1997, 75; K ahn 1996, 86, 117.) P o liittis e n edustuksen su k u p u o littu n e ita ra k e n te i ta on h y ö d y llis tä ta rka ste lla ju u ri p re sidentin vaalien osalta, sillä tu tk im u s te n m ukaan m iehisiä o m in a i suuksia e d e llyte tä ä n siis ju u ri k o rke im m ilta p o liittisilta to im e n h a ltijo ilta. Koska m iesehdokkaat ta v a llisesti h y ö ty v ä t sekä naisehdokkaita e ttä p re sid e n tin ro o lia koskevista äänestäjien ennakkoasenteista, Suom en presiden tin vaalien tu lo s herättääkin kysym yksen, e ikö suomalaisessa po litiika ssa näin o lle n v a llits e sellaisia s u k u p u o littu n e ita rakenteita, jo tk a v a ik e u t ta isiva t naisehdokkaiden valintaa etenkin m aan k o r k e im p iin e d u stu ste h tä viin. V a i v o ita is iin k o T a rja Halosen v o itto a p ik e m m in k in selittää vaaliasetelm aan liitty v illä tila n n e k o h ta is illa te k ijö illä ja eh d o k kaiden h e n k ilö k o h ta is illa om in a isu u ksilla ta i kam panj astrategian onnistum isella? Valintaperusteiden muodostamat a rvioin tiulottu vu u det V u oden 2000 presidentin vaalien valintaperusteista on käytettävissä Suom en G allup O y:n suorittam a valtakunnallisesti edustava kyselyaineisto. Kyselyyn haastate ltiin tam m ikuussa 2000 vaalien ensimmäisen k ie r roksen jälkeen yhteensä 1 394 ja toisen kierroksen jälkeen 1 456 vastaajaa. Vastaajille esitetyistä 30 e rilaisesta valintaperusteesta1 m uo dostettiin pääkom ponen ttianalyysin a vu lla laajem pia asiakokonaisuusu lo ttu vu u ksia, jo tk a kuvastavat, m ite n va lin ta k rite e rit vastaajien m ielissä organisoituvat m uutam an perusu lo ttu vu u d e n y m p ä rille. T ällaisten pe rsu su lo ttu vu u k- sien on amerikkalaisessa tutkim uksessa havaittu olevan varsin pysyviä vaalista ja vuodesta toiseen (M ille r ym. 1986). V a lin tape rusteulottuvuuksien yleislu ontoisuudesta ke rto o m yös, että va lin ta p e ru ste u lo ttu - vu u d e t o s o itta u tu iv a t ta m m iku u n presidentinvaalienk in osalta hiem an toisenlaisen aineiston ja kohdejo u kon (1 8-3 0 -v u o tia a t n u o re t) tarkastelussa varsin sam ansuuntaisiksi a lla olevan tarkastelun kanssa (ks. N urm ela & Pehkonen 2000). Ehdokkaan va lin ta prosessi rakentuu site n varsin universaalien ja pysyvien asiakokonaisuusulottuvuuksien ym p ä rille ja va in osin tilannekohtaisesti vaihtelevien te kijöiden varaan. E nsim m äisellä p ä ä kom po nentilla la ta u tu v a t e rilaiset asiakysym ykset, jo id e n voidaan katsoa liitty v ä n perusturvallisu uden kokem iseen. N ä in o lle n pääk o m p o n e n tti on n im e tty sisäisen tu rva llis u u d e n ulottuvuu deksi. Toisella pääkom ponentilla - pätev y y s u lo ttu v u u d e lla - la ta u tu v a t a rvio t ehdokkaan pätevyydestä ja kyvykkyydestä va litta va a n toim een. K olm atta pääkom ponenttia voidaan puolestaan k u t sua u lk o p o litiik k a -u lo ttu v u u d e k s i, koska sillä la ta u tu v a t vo im a kka im m in a rvio t ehdokkaan u lko p o liittis is ta näkem yksistä. P ääkom ponentti neljä v o i daan nim etä im ago -u lo ttu v u u d e k s i. S illä la ta u tu va t a rvio t ehdokkaan sellaisista ulkoisista om inaisuuksista, jo tk a liitty v ä t näyttävyytee n ja edustavuuteen. V iid e n n e llä pä ä ko m p o n e n tilla la ta u tu v a t a rvio t ehdokkaan edustam ista ideologisista arvoista, ja kom p o n e n tti on siis n im e tty ideolog ia -u lo ttu v u u d e k s i. Kuudennella pääkom ponentilla la tautuva t v o i m akkaim m in ehdokkaan sukupuolen m e rkitys sekä arvio ehdokkaan sukupuolten tasa-arvoon liitty v is tä näkemyksistä. U lo ttu vu u s vo ita is iin näin o lle n nim etä esim erkiksi naisasia -u lo ttu vu u d e ksi. K o m p o n e n tilla latautuva t k u ite n k in lisäksi a rvio t ym p ä ristö - ja pakolaiskysym yksistä, jo tk a naiskysym ysten ohella liitty v ä t nk. uuden p o litiik a n keskusteluun. U uden p o litiik a n asiakysymykset edustavat postm aterialistisia arvoja eivätkä siten ole sijoitettavissa perinteiselle, pääoman ja työntekijöid en väliselle vasem m isto-oikeisto -ris tiriita-akselille. K o m p o n e n tti on näin p ä ä te tty nim etä uuden p o litiik a n -u lo ttu v u u d e k s i. V a ikka ym päristö - ja pakolaisnäkem ykset latautuvat siis voim akkaim m in pääkom ponenteilla sisäinen turva llisu us ja u l k o p o litiik k a, ne m uokkaavat selvästi m yös uuden p o litiik a n pääkom ponentin sisältöä. V iim e in e n ja vaikeim m in tu lk itta v a pääkom po nentti on n im e tty persoona -u lo ttu vu u d e ksi. S illä la ta u tu va t lähinnä sellaiset yksilö llise t, hen kilö ko h ta ise t om inaisuudet, jo illa - erotuksena im ago -ulottuvuudesta - ei k u i tenkaan suoranaisesti ole tekem istä ehdokkaan u lk o i sen edustavuuden kanssa, vaan ne liitty v ä t m u ih in henkilöäänestäm isen perusteisiin. Täm än pääkom ponentin heterogeenisesta rakenteesta jo h tu e n on s iihen liitty v iin tu lk in to ih in ku ite n k in suhtauduttava varauksella. P ääkom ponentit sisäinen tu rva llis u u s, ulko p o litiik k a ja uu si p o litiik k a liitty v ä t siis asiakysym ysp o h ja isiin va lin ta p e ru ste isiin. P ääkom ponenteilla pätevyys, im ago ja persoona la ta u tu v a t puolestaan yksinom aan h e n kilö ö n liitty v ä t a rvio t. Id eolog ia -u lo ttu v u u s edustaa sen sijaan p e rin te isim p iä, ts. puoluesidonnaisia, va lin ta p e ru ste ita. 1 Kunkin valintaperusteen m erkitystä vastaajan äänestyspäätöksessä pyydettiin arvioimaan asteikolla vaiku tti ratkaisevasti, vaiku tti melko paljon, vaikutti jonkin verran ja ei vaikuttanut lainkaan.
Taulukko 1 Ehdokasvalintaan vaikuttaneet kriteerit, vaalien ensimmäinen kierros. Pääkomponenttianalyysin rotatoitu kerroinmatriisi. Ehdokkaan... Sisäinen turvallisuus Pätevyys Ulkopolitiikka Imago Ideologia Uusi politiikka Persoona Näkemykset työllisyyden parantamiseksi 0,73 0,21 0,24 0,05 0,01 0,04 0,15 Näkem. lapsiperheiden asioissa 0,73 0,07 0,01 0,19 0,10 0,00 0,13 Näkem. köyhyyden vähentämiseksi 0,68 0,23 0,24 0,01 0,11 0,22 0,06 Näkem. aluepoliittisissa asioissa 0,68 0,07 0,15 0,26 0,17-0,07 0,04 Näkem. rikollisuuden vähentämiseksi 0,62-0,01 0,30 0,23 0,00 0,18 0,06 Näkem. sosiaalipokssa asioissa 0,61 0,40 0,24 0,01 0,21 0,08 0,04 Näkem. talouselämän asioista 0,58 0,29 0,27 0,16 0,16-0,01 0,01 Näkem. ympäristöasioissa 0,51 0,18 0,23 0,14-0,04 0,42-0,05 Ulkopoliittinen asiantuntemus 0,16 0,81 0,15-0,04 0,01 0,06 0,01 Kansainvälinen kokemus 0,11 0,76 0,17 0,05 0,05 0,16-0,07 Pätevyys 0,16 0,74 0,04 0,25 0,14 0,06-0,03 Linja viimeaikaisissa kys:ssä 0,25 0,68 0,18 0,07 0,17 0,06 0,09 Kanta NATO-jäsenyyteen 0,16 0,06 0,75 0,05 0,15 0,03 0,11 Näkemykset Venäjästä 0,25 0,20 0,73 0,14 0,07-0,02 0,06 Linja Suomen EU-toiminnassa 0,28 0,27 0,67 0,08 0,07 0,06-0,03 Kanta turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan 0,38 0,26 0,59 0,21 0,06-0,06 0,05 Kanta pakolaiskysymyksiin 0,18 0,01 0,53 0,08 0,17 0,43 0,01 Edustavuus ja tyylikkyys 0,11-0,10 0,03 0,84 0,05 0,06 0,08 Imago Suomi-kuvan kannalta 0,16 0,18 0,13 0.72 0,08 0,18-0,01 Esiintymiskykyjä ulosanti 0,11 0,35 0,16 0,69-0,11 0,01 0,16 Määrätietoisuus ja jämäkkyys 0,25 0,44 0,13 0,58-0,03-0,02 0,07 Yksityiselämän nuhteettomuus 0,35-0,13 0,06 0,51 0,23-0,09 0,17 Puoluetausta 0,08 0,01 0,12 0,11 0,83 0,00 0,01 Aatteellinen linja 0,14 0,16 0,21 0,12 0,80 0,04-0,09 Puolustaa sosiaaliryhmäni etuja 0,24 0,26 0,07-0,15 0,62-0,04 0,30 Näkem. tasa-arvokysymyksissä 0,41 0,23 0,23 0,02-0,01 0,60-0,01 Sukupuoli -,08 0,13-0,17 0,10 0,00 0,68 0,40 Äidinkieli 0,09 0,04 0,02 0,10 0,20 0,05 0,76 estys Gallup-mittauksissa 0,16-0,12 0,09 0,11-0,10 0,16 0,45 Esiintyminen televisiossa 0,02 0,36 0,24 0,17-0,34-0,16 0,42 Ominaisarvo 8,93 2,19 2,08 1,69 1,39 1,19 1,04 Kumulatiivinen selitysaste (%) 29,80 37,10 44,00 50,00 54,30 58,20 61,70 ehdokkaina vuoden 2000 presidentinvaaleissa Sitä, m ite n ehdokkaan sukupuoli vaikuttaa äänestäjien ehdokasarviointiin, voidaan tarkastella etenkin va a lien ehdokasasetelm altaan m onipuolisem m an ensim m äisen kierroksen osalta. Taulukossa 2 on k u v a ttu e ri va lin ta p e ru ste u lo ttu vu u ksie n m e rkitystä y h tä ä ltä nais- ja toisaalta m iesehdokkaiden kohdalla. L u v u t ovat fa kto rip iste m ä ä riä, ja ne ke rto va t ehdokkaiden ka n n a tta jie n näkem ysten poikkeam ista koko jo u k o n keskiarvosta. M itä suurem pi lukuarvo on, sitä tä r keäm pi kyseinen va lin ta p e ru ste u lo ttu vu u s on o llu t ehdokkaan valinnassa. T -te s ti kuvastaa keskiarvover- ta ilu n tila s to llis ta m erkitsevyyttä. Naisehdokasta ka n n a tta n e id e n äänestyspäätöksissä o va t korostunee t ennen kaikkea kyvykkyyskriteer it. Tämän lisäksi naisehdokasta on äänestetty uuteen p o litiik k a a n liitty v ie n asiakysym ysten - sukupuo lten tasa-arvo, pakolais- ja ym päristökysym ykset - peruste e lla. M ie h e t päätyessään naisehdokkaaseen ovat korostaneet ehdokkaan u lk o p o liittis ta asiantuntem usta. M iesehdokasta äänestäneet ovat puolestaan päätyneet ratkaisuunsa sisäiseen tu rva llisu u te e n liit ty v ie n asiakysym ysten sekä u lko ise e n edustavuuteen liitty v ie n krite e re id e n p e ru ste e lla. M yös ideologiset va lin ta p e ru ste e t o va t o lle e t m e rkittä vä m p iä m iesehdokkaan ku in naisehdokkaan v a lin n e ille. Sen sijaan - kenties hiem an yllä ttä e n - m iesehdokkaiden va lits i jo ille ehdokkaan pätevyys on o llu t suhteellisesti ka ikke in vähäm erkityksisin valintape ru ste.
Taulukko 2 Äänestyspäätöksen taustalla olevat valintaperusteet ehdokkaan sukupuolen mukaan, vaalien ensimmäinen kierros. Faktoripistemäärien keskiarvot. Äänesti... Sisäinen turvallisuus Pätevyys Ulkopolitiikka Imago Ideologia Uusi politiikka Persoona naisehdokasta -0,18 +0,18 +0,04-0,13-0,06 +0,11-0,05 miesehdokasta +0,48-0,34-0,09 +0,44 +0,24-0,32 +0,14 t-testi 0.000 0.000 0.052 0.000 0.000 0.000 0.004 naisehdokasta -0,18 +0,30-0,09-0,05-0,17 +0,46 +0,01 miesehdokasta +0,66-0,39-0,08 +0,46 +0,34-9,38-0,06 t-testi 0.000 0.000 0.917 0.000 0.000 0.000 0.471 naisehdokasta -0,19 +0,02 +0,20-0,24 +0,09-0,36-0,13 miesehdokasta +0,35-0,31-0,09 +0,42 +0,16-0,28 +0,28 t-testi 0.000 0.000 0.001 0.000 0.418 0.314 0.000 Taulukossa 3 on puolestaan ku v a ttu, m ite n ku n k in ehdokkaan kannattajat ovat perustelleet äänestyspäätöksensä. Ensim m äinen luku arvo kussakin solussa on jä lle e n faktoripistem äärä, jo ka kuvastaa siis, m ite n tärkeä k u k in v a lin ta k rite e riu lo ttu v u u s on o llu t ehdokkaan valinnan kannalta. F aktoripistem äärien keskiarvojen alla e site tyt ke skih a jo n ta lu vu t ke rto va t puolestaan, m ite n yksim ielisiä ehdokkaiden kannatta ja t ovat o lleen k u n kin va lin ta p e ru ste u lo ttu vu u d e n m erkityksestä. M itä pie n e m p i keskihajonta on, sitä yksim ielisem piä vastaajat o va t o lle e t kyseisen v a lin taperusteiden m erkittävyydestä ta i m e rkitykse ttö m yydestä kannattam ansa ehdokkaan osalta. V iim e i sim pänä ra p o rto id u t k o rre la a tio k e rto im e t kuvastavat ehdokasvalinnan ja valintaperusteiden yhteyden v o i m a kku u tta ja tila s to llis ta m e rkitse vyyttä. Esko A hoa on ensim m äisellä kierroksella ääneste tty ennen kaikkea yh tä ä ltä ulkoiseen edustavuuteen liitty v ie n syiden ja toisaalta sisäiseen tu rv a llisuuteen liitty v ie n asiakysym ysten perusteella. N ämä o va t m yös asiakysym yksiä, jo id e n m erkityksestä A h o n äänestäjät o va t olle e t yksim ie lisim p iä. V ä h ite n A h o n valinnassa ovat painaneet ehdokkaan pätevyyteen liitty v ä t a rvio t. T a rke m p i m u u ttu jie n v a k io in ti Taulukko 3 Äänestyspäätöksen taustalla olevat valintaperusteet ehdokkaittain. Faktoripistemäärien keskiarvot keskihajonnat ja korrelaatiot (Pearsonin r), vaalien ensimmäinen kierros. Äänesti... Sisäinen turvallisuus Pätevyys Ulkopolitiikka Imago Ideologia Uusi politiikka Persoona Esko Ahoa +0,51-0,30-0,19 +0,53 +0,25-0,28 +0,14 0,91 0,87 0,98 0,89 0,96 0,90 *1,11.30** -.2 0** -.1 2 **.30**.13** -.1 6.08** Ilkka Hakalehtoa +0,15-0,77 +1,43-0,87-0,01-0,85 +0,06 0,91 1,00 0,61 0,77 0,84 1,08 0,89 -.1 0 **.17 -.1 1 **.10 Tarja Halosta -0,06 +0,58 +0,03-0,53-0,17 0,00 +0,12 0,95 0,83 0,98 0,81 1,03 0,96 0,95.47** -.4 8 ** -.1 6.10 Heidi Hautalaa -0,01 +0,10 +0,04-0,26 +0,23 +0,92-0,46 0,87 0,70 0,92 0,83 0,81 1,06 0,88 -.0 7*.22** -.1 1 Risto Kuismaa -0,45-1,57 +1,20-1,17-0,05-0,48 +0,31 0,58 1,04 1,32 0,51 0,55 0,73 0,62 -.1 1 **.08** -.0 8 Elisabeth Rehniä -0,57 +0,06 +0,24 +0,41-0,17 +0,30-0,46 1,09 0,81 1,11 0,74 0,87 1,04 0,71 -.1 6 **.07*.11**.06*.09** -.1 4 ** Riitta Uosukaista -0,38-0,73-0,04 +0,65 +0,18 +0,05-0,16 0,92 0,83 0,95 0,89 1,04 1,01 1,00 -.17** -.3 5.29**.07* -.07* Taulukkoon on merkitty vain tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot. ** -merkityt ovat tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita 0.01 ja * -merkityt 0.05 luottamustasolla.
paljastaa, e ttä ju u ri A h o n naisäänestäjät ovat p ä ä tyneet ratkaisuunsa e te n kin sisäiseen tu rva llis u u te e n liitty v ie n asiakysym ysten perusteella sekä to isa a lta puoluesidonnaisin äänestysperustein. M ie h e t sen sijaan ova t p a in o tta n e e t e te n kin A h o n u lko ista edustavu u tta. Ilk k a H akalehtoa äänestäneet o va t korostanee t ennen kaikkea ehdokkaan u lk o p o liittis te n näkem ysten m e rkitystä. N ä y ttä is i siis siltä, e ttä H akalehd on EU -vastainen kam panjaviesti on o te ttu h y v in vastaan hänen kannattajiensa keskuudessa, jo tk a o va t o lle e t varsin yksim ie lisiä u lk o p o liittis te n k rite e rie n m e rk ittävyydestä hänen valinnassaan. M yös R isto K uism an kannatta jat o va t korostaneet pääosin u lk o p o liittis ia va lintape ru steita. T osin K uism an ka n n a tta ja t o va t o l leet y ksim ie lisim p iä ehdokkaan edustavuuteen liit t y vien k rite e rie n vähäm erkityksellisyydestä. Tarja H alosta äänestäneet ovat puolestaan te h neet valintansa ennen kaikkea p ä te vyyskrite e re in, kun sen sijaan im agoon liitty v ä t va lin ta p e ru ste e t o v a t Halosen valinnassa o lle e t varsin m e rkity k s e ttö m iä. Halosen v a lits ijo id e n keskuudessa e i m yöskään ole suuria eroja nais- ja m iesäänestäjien v ä lillä ; m o le m m at o va t T a rja Halosessa arvostaneet e te n kin hänen u lk o p o liittis ta asiantuntemustaan. H e id i H au ta la a äänestäneet - etenkin naiset - ovat p itä n e e t tärkeänä ehdokkaan näkem yksiä uuden p o litiik a n asiakysym yksiin. M yös E lisabeth R ehniä ovat e te n k in naiset äänestäneet uuden p o litiik a n asiakysym ysperustein, jo ih in m uun muassa su ku p u o lte n vä lin e n ta - sa-arvo lu k e u tu u. S u ku p u o li asiakysym yksenä o n k in ensim m äisellä kie rro kse lla n ä y ttä y ty n y t y h tä ä ltä H autalaa ja R ehniä ja toisaalta A hoa kannatta neiden vä lillä, jo ille ehdokkaan su ku p u o li on o llu t tä rke ä m p i valintaperuste k u in m uiden ehdokkaiden kannatta jille. To sin E lisabeth R ehnin ka n n a tta ja t ovat v a lin nassaan k u ite n k in painottaneet ennen kaikkea ehdokkaan u lk o is ta edustavuutta. M yös R iitta U o su ka i sen äänestäjät ovat korostaneet ehdokkaan u lk o is ta edustavuutta, ja lisäksi m ie h e t o va t äänestäneet Uosukaista etenkin puoluesidonnaisin valintape ru s te in. Y k sim ie lisim p iä Uosukaisen äänestäjät o va t k u i tenkin o lle e t pätevyyskriteerien m e rkitykse ttö m yydestä ehdokasvalinnassaan. Toisen kierroksen osalta vastaajilta k y s y ttiin h e i dän valintaperusteistaan osin to is in k u in ensim m äisen kierroksen osalta, m u tta jälleen v a lin ta k rite e rit ja k a u tu iv a t h e n kilö -, ideologia ja asiakysym ysperus- te is iin u lo ttu v u u k s iin (ta u lu kko 4). T ä llä kertaa asiakysym yksiin pa in o ttu va pääkom po nentti voidaan n i m etä h u m a a n it a rvo t -u lo ttu v u u d e k s i, koska s illä la ta u tu va t asiakysym ykset, jo tka pääosin liitty v ä t heikom piosaisista huolehtim iseen. T o in en pääkom p o n e n tti m uistuttaa ensimmäisen kierroksen aineisto lla m uo d o stu n u tta pätevyys -u lo ttu v u u tta, m u tta koska tä llä pääkom ponentilla latautuva t lisäksi esiintym iskykyä, kansanomaisuutta ja lu o te tta v u u tta ko rostavat v a lin ta k rite e rit, on pääkom ponentti n im e tty kyvykkyys -u lo ttu vu u d e ksi. N äin o lle n se edustaa sekä virkapätevyyttä kuvastavia arvioita (kuten u lk o p o liittin e n asiantuntem us) että a rvio ita m uista äänestäjien m ielestä pre sid entiltä vaadittavista om inaisuuksista.2 A rv io t ehdokkaan ideologisesta lin ja sta la ta u tu va t edelleen om alla - tä llä kertaa kolm annella - pääkomp o n e n tilla a n. N eljäs pääkom ponentti on sen sijaan n im e tty k o ti ja u skonto -u lo ttu v u u d e k s i. T ällä pääk o m p o n e n tilla la ta u tu u ehdokkaan u skonno llista vakaumusta ja perheasioita koskevien a rvio id e n lisäksi arvio ehdokkaan kannasta a lu e p o liittis iin kysym yksiin. Täm ä heijastanee Keskustapuolueen p e rin te i sesti edustam ien arvojen latautum ista tä llä pääkom p o n e n tilla, jo te n näin o lle n ko m ponen tin nim eäm istä k o ti ja uskonto -u lo ttu v u u d e k s i voidaan p itä ä pääkom ponenttia edustavana h u o lim a tta siitä, e ttä pääkom ponentilla la ta u tu u ensi silm äyksellä irra lliselta va iku tta va a lu e p o litiik k a -m u u ttu ja. V iim e in e n ja va ike im m in tu lk itta v a pääkom po nentti on n im e tty Itä va lta -ra tka isu -u lo ttu vu u d e ksi. N ä in siksi, koska vaikka ehdokkaan sukupuolen m e rkitystä koskevan arvion lataus on ko m p o n e n tin voim akkain, on se neg a tiivin e n ta rko itta e n, e ttä ehdokkaan sukupuolen m e rkitys valintapäätöksessä on käänteinen suhteessa täm än pääkom ponentin m u ih in k ä rk im u u ttu jiin - Itävallan hallitusratkaisuun ja arvioon ehdokkaan lin jauksista Suomen toim innasta EU:ssa, joka myös la ta u tu u ko m p o n e n tilla suhteellisen voim akkaasti m uiden m u u ttu jie n saamat h e iko t la taukset h u o m i oon ottaen.3 V aalien to ise lla kierroksella Esko A h o n valintaa on p e ru ste ltu ennen kaikkea ko ti ja u sko n to - u lo t tuvuuden kysym yksin (ks. taulukko 5 ). Tämä on 2 Myös amerikkalaisessa tutkimuksessa arvioiden ehdokkaan luotettavuudesta on tu lk ittu liittyvän läheiseti kom petenssiarviointiin (ks. M ille r ym. 1986, 528; Shabad & Andersen 1979, 2 5-2 6 ). 3 Viides pääkom ponentti käyttäytyy siten, että m ikäli sekä sukupuoli että Itävalta-kysymys ovat olleet yhtä merkittäviä valintapäätöksessä, pääkomponentista laskettu faktoripistemäärä lähestyy tällö in keskiarvoa, nollaa. M ikäli taas vain sukupuoli on o llu t vastaajalle tärkeä valintakriteeri, m utta ei Itävalta-ratkaisu, faktoripistemääräksi tulee tällöin negatiivinen lukuarvo. Täm ä tarkoittaa koko pääkomponentin tulkinnan kannalta, e ttei kyseinen valintaperusteulottuvuus kokonaisuudessaan ole o llu t tärkeä. Sen sijaan, m ikäli sukupuolella ei ole ehdokasvalinnassa o llu t merkitystä vastaajalle m utta Itävalta-kysymys on noussut tärkeäksi valintaperusteeksi, faktoripistem ääräksi muodostuu suuri positiivinen lukuarvo, joka koko pääkomponentin tulkinnan kannalta m erkitsee sen olevan tärkeä valintakriteeri. N äin ollen viim eisen pääkomponentin hallitsevaksi piirteeksi nousee vastaajan suhtautuminen Itävallan hallitusratkaisuun.
Taulukko 4 Ehdokasvalintaan vaikuttaneet kriteerit, vaalien toinen kierros. Pääkomponenttianalyysin rotatoitu kerroinmatriisi. Ehdokkaan... Humaanit arvot Kyvykkyys Ideologia Koti ja uskonto Itävalta-ratkaisu Kanta ihmisoikeuskysymyksiin 030 0,28 0,02 0,03 0,02 Suhtautuminen vähemmistöihin 030 0,17 0,02 0,14-0,02 Näkem. tasa-arvokysymyksissä 0,77 0,21 0,09-0,01-0,20 Näkem. köyhyyden vähentämiseksi 036 0,24 0,28 0,17 0,07 Kanta sosiaalipoliittisiin asioihin 0,56 0,34 0,44 0,07 0,09 Linja Suomen EU-toiminnassa 0,43 0,37 0,14 0,16 0,38 Pätevyys 0,22 0,78 0,19 0,04 0,02 Mielikuva luotettavuudesta 0,28 0,73 0,16 0,06-0,05 Ulkopoliittinen asiantuntemus 0,30 0,73 0,13-0,22 0,05 Esiintymiskyky ja ulosanti 0,15 0,65 0,04 0,37 0,05 Esiintyminen televisiossa 0,04 0,65-0,12 0,21-0,01 Kansanomaisuus 0,32 0,54 0,13 0,05-0,07 Puoluetausta 0,04 0,04 0,83 0,19 0,04 Sijainti oikeisto-vasemmisto -ulottuvuudella 0,00-0,04 030 0,31 0,08 Aatteellinen linja 0,14 0,14 0,78 0,24 0,06 Puolustaa sosiaaliryhmäni etuja 0,25 0,20 0,67-0,03-0,12 Perhesuhteet -0,04 0,05 0,17 037-0,04 Suhde uskontoon -0,04 0,05 0,17 030-0,10 Kanta perheitä koskevissa asioissa 0,31 0,15 0,20 0,69 0,03 Kanta aluepolitiikkaan 0,27 0,15 0,31 0,53 0,23 Sukupuoli 0,19 0,12-0,01 0,12-0,81 Kanta Itävallan hallitusratkaisuun 0,32 0,17 0,03 0,40 0,43 Ominaisarvo 7,03 2,84 1,67 1,30-1,10 Kumulatiivinen selitysaste (%) 32,0 44,9 52,4 58,3 63,3 m yös valintaperuste, jo n ka tärkeydestä A h o n kann a tta ja t ovat o lle e t yksim ie lisim p iä. U lo ttu v u u s on varsin henkilökeskeinen (m u u n muassa ehdokkaan perhesuhteet ja suhde uskontoon v a lin ta p e ru ste in a ), jo te n m yös to ise lla kie rro kse lla on A h o n v a lin ta p itk ä lti p o h ja u tu n u t h e n k ilö k rite e re ih in. M yös p u o - luesidonnaiset äänestysperusteet o va t e te n k in A h o n naiskannattajille säilyneet tärkeinä va lin ta krite e re in ä vaalien to is e lla kierroksella. A h o n m ieskannattajien keskuudessa sen sijaan k o ti ja u sko n to -u lo ttu v u s nousee tärkeim m äksi valintaperusteeksi. Lisäksi Itä va lta -ra tka isu on o h jann ut naisten ja m iesten ääniä ehdokkaiden sukupuolen osalta ris tiin : Itävalta -kysymystä tärkeänä pitäneet naiset ovat päätyneet äänestämään A h o a ja m iehet puolestaan H alosta. Tosin koska m ie h e t ovat pitäneet Itävalta-kysym ystä tä r- Taulukko 5 Äänestyspäätöksen taustalla olevat valintaperusteet Esko Ahoa ja Tarja Halosta äänestäneiden keskuudessa, vaalien toinen kierros. Faktoripistemäärien keskiarvot ja keskihajonnat. Äänesti... Humaanit arvot Kyvykkyys Ideologia Koti ja uskonto Itävalta-ratkaisu Esko Ahoa -0,28-0,18 +0,25 +0,86 +0,12 0,93 1,02 0,92 0,87 1,02 Tarja Halosta +0,23 +0,18-0,11-0,57-0,11 1,00 0,93 1,02 0,61 1,00 t-testi 0.000 0.000 0.001 0.000 0.418 Esko Ahoa -0,19-0,15 +0,33 +0,93 +0,21 Tarja Halosta +0,42 +0,25-0,27-0,45-0,49 t-testi 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 Esko Ahoa -0,35-0,20 +0,18 +0,81 +0,05 Tarja Halosta -0,04 +0,08 +0,10-0,73 +0,41 t-testi 0.000 0.001 0.331 0.000 0.000
keämpänä v a lin ta k rite e rin ä k u in naiset (vrt. ta u lu kko 6), on m ie ste n ääniä o h ja u tu n u t H aloselle su h te e llisesti enem m än k u in vastaavasti naisten ääniä Esko A h o lle. T a rja H alosen valinnassa p ä te v y y s k rite e rit ovat korostuneet m yös vaalien toisella kierroksella. Lisäksi H alosta on äänestetty hum aaneihin arvoihin liit ty v ie n asiakysym ysten perusteella. T arja Halosen m iesäänestäjien äänestyspäätöstä selittää puolestaan ennen kaikkea ehdokkaan kanta Itävallan h a llitu sra t kaisuun. Sitä, m issä m äärin sukupuoli asiakysymyksenä selit t i ehdokasvalintaa presidentinvaaleissa 2000 ta r k a s te ltiin lo p u lta logistisen regressioanalyysin avulla (tu lo k s e t ta rke m m in ra p o rto itu artikkelissa H ellsten 2000). S elitettävänä m uuttujana o li v a litu n ehdokkaan s u k u p u o li, ja se littä viksi te k ijö ik s i v a littiin valin ta p e ru s te u lo ttu v u u k s ie n lisäksi vastaajan sukup u o li sekä vastaajan näkemys siitä, tu lis ik o presidentin o lla m ies. Koska ehdokkaan sukupuolen m erkitys la ta u tu u jo u u d e n p o litiik a n pääkom ponentilla, ei tä tä m u u ttu ja a v a littu analyysiin toistamiseen. E nsim m äisellä kierroksella ehdokkaan sukupuoleen perustuvaa va lin ta a on ka ikkein e n ite n s e littä n y t presid e n tin s u ku p u o lta koskevat odotukset. V aatim us m ie sp residen ttiydestä on o llu t tärkeä etenkin Esko A h o n v a lits ijo ille, sillä va litu is ta m u u ttu jis ta tämä m u u ttu ja se littä ä A h o n va lin ta a ka ikke in eniten. Täm ä vahvistaa edellä to d e ttu a havaintoa siitä, että s u k u p u o li asiakysym yksenä on p o litis o itu n u t yh täältä A h o n ja to isa a lta H e id i H autalan ja Elisabeth Rehn in ka n n a tta jie n vä lillä. T a rja H alosen valintaa s e littä ä kin sen sijaan - suku p u o likysym ystä koskevien m u u ttu jie n lisäämisen jä lke e n kin - ennen kaikkea näkem ys ehdokkaan kyvykkyydestä valittavaan toim een. P residentin sukup u o lta koskeva m u u ttu ja s ijo ittu u m allissa Halosen kohdalla selitysvoim altaan vasta neljänneksi. Y llä ttä vää k yllä, vastaajan sukupuolella ei ole o llu t m erkitystä ehdokkaan sukupuoleen perustuvassa valinnassa vaalien ensim m äisellä kierroksella. H a vainto tosin vahvistaa näkem ystä siitä, e ttä äänestäjät arvioinevat e hdokka ita m e lko samanlaisin k rite e re in sukupuolesta riip p u m a tta. S itä vastoin p e rin te is e t ro o lio d o tu k set k y llä k in ohjaavat ehdokasvalintaa m iesehdokkaiden suuntaan. T o ise lla kie rro kse lla ei o llu t käytettävissä sukup u o liro o lio d o tu k s ia koskevaa kysym ystä. M e rkille pantavaa k u ite n k in on, että vastaajan su ku p u o li on toisen kie rro kse n vastakkain asetelmassa tila s to llis e s ti m erkitsevä ehdokasvalinnan selitystekijä, ja se se littää ete n k in T a rja H alosen valintaa, va ikka kin vähem m än k u in k a ik k i pääkom ponenttianalyysin p o h ja lta la a d itu t va lin ta p e ru s te u lo ttu v u u d e t. Toisen k ie rro k sen osalta on siis havaittavissa naisten joukkoasettautu m ista T a rja Halosen taakse, ku n sen sijaan vu onna 1994 naisia s y y te ttiin riittä m ä ttö m ä s tä keskinäissolidaarisuudesta M a rtti A h tisa a re n v o ite ttu a v a a lit (ks. R onkainen 1994). äänestäjinä vuoden 2000 presidentin vaaleissa Y hdysvaltalainen p o litiik a n s u k u p u o littu n e ita ra ke n te ita tarkasteleva tu tk im u s p e rin n e on p y rk in y t k u moamaan m yös naisten äänestyskäyttäytym istä koskevia olettam uksia, jo id e n m ukaan naiset to im is iv a t äänestäjinä m ie h iä irratio n a a lise m m in. N aisten o n o le te ttu k iin n ittä v ä n h u o m io ta ennen kaikkea e h dokkaiden persoonallisiin om inaisuuksiin, kun sen sijaan ehdokkaan puoluekannan ja asiakysym ysten on a ja te ltu olevan m ie h ille tä rke im p iä v a lin ta k rite e re itä. A m e rikka la iste n tu tk im u s te n m ukaan naiset ja m ie h e t tekevät valintapäätöksensä k u ite n k in varsin sam anlaisin k rite e re in (Shabad & Andersen 1979, 2 3-2 4 ; Lew is & B ie rly 1990, 9 ). Lisäksi irra tio n a a lis ik s ik in tu lk itu t ehdokkaan h e n k ilö k o h ta is iin o m in a isu u ksiin ke skittyvä t k rite e r it heijastavat usein varsin rationaalisia a rvio ita ehdokkaan pätevyydestä - ts. luotettavuudesta, u sko t tavuudesta jn e. - va litta va a n toim een. N ä in o lle n ete n kin ko rke a sti k o u lu te ttu je n äänestäjien on to d e t tu pitävän tällaisia kom petenssiin liitty v iä persoonallisia om inaisuuksia tä rke in ä va lin ta krite e re in ä, k u n sen sijaan vähemm än k o u lu te tu t äänestäjät p e ru sta va t valintapäätöksensä ulkoiseen olem ukseen liit t y v iin p e rso o n a llisiin o m in a isu u ksiin (M ille r ym. 1986 5 2 9-5 3 1 ; Shabad & A ndersen 1979, 24). Lisäksi ju u ri naisten on to d e ttu p itä vä n ehdokkaiden k o m petenssia kuvaavia om inaisuuksia tärkeänä v a lin ta krite e rin ä, ku n taas ehdokkaan u lko in e n olemus v a i ku tta a p ik e m m in k in m iesten va lin ta p ä ä tö ksiin (Lew is & B ie rly 1990, 9; Shabad & Andersen 1979, 24). Taulukossa 6 on e s ite tty ensim m äisen kie rro kse n va lintape ru steiden su h te e llin e n m e rkitys äänestäjän sukupuolen m ukaan. N aisäänestäjät ovat korostanee t valintaperusteissaan ennen kaikkea uuden p o litiik a n pe h m e isiin a rvo ih in liitty v iä asiakysym yksiä sekä kyvykkyyskrite e re itä. M iesäänestäjät ovat puolestaan p a in o tta n e e t eniten ehdokkaan ideologisia a rvo ja m u tta vä hiten kyvykkyyskriteereitä sekä uuden p o litiik a n asiakysym yksiä, jo ita osin voidaan tu lk ita k in su ku puo lten välisenä ris tiriita u lo ttu v u u te n a. M yös to is e lla kie rro kse lla naisäänestäjät ovat a rv i oinee t ehdokkaita ennen kaikkea p e ru stu rva llisu u teen liitty v ie n pehm eiden asiakysymysten, ts. h u -
Taulukko 6 Äänestyspäätöksen taustalla olevat valintaperusteet äänestäjän sukupuolen mukaan, vaalien toinen kierros. Faktoripistemäärien keskiarvot. Äänestäjä Sisäinen turvallisuus Pätevyys Ulkopolitiikka Imago Ideologia Uusi politiikka Persoona nainen 0,00 +0,14-0,08 +0,05-0,07 +0,30-0,01 mies 0,00-0,14 +0,08-0,05 +0,08-0,31 +0,01 t-testi 0.903 0.000 0.003 0.071 0.007 0.000 0.782 Taulukko 7 Äänestyspäätöksen taustalla olevat valintaperusteet äänestäjän sukupuolen mukaan, vaalien toinen kierros. Faktoripistemäärien keskiarvot Äänestäjä Humaanit arvot Kyvykkyys Ideologia Koti ja uskonto Itävaltaratkaisu Nainen +0,19 +0,09-0,09 0,00-0,24 Mies -0,20-0,10 +0,10 0,00 +0,25 t-testi 0.000 0.001 0.001 0.917 0.000 m a a n it a rvo t -u lo ttu v u u d e n, perusteella. Lisäksi naiset ovat vaalien to is e lla k in kierroksella korostaneet ehdokkaan kyvykkyyteen liitty v iä valintaperuste ita. M iesten valintaa on to is e lla kierroksella ohjann u t ennen kaikkea ehdokkaiden näkem ykset Itävalta-ratkaisusta. N ä in olle n v iim e hetken asiakysym yksenä Itä va lla n hallitu skysym ykse llä on saattanut olla ratkaiseva m erkitys vaalien tuloksen kannalta. T ark e m p i m u u ttu jie n v a k io in ti paljastaa, e ttä Itä va l ta-kysym ys on o hjann ut ennen kaikkea m iesten ään iä T a rja H aloselle: n iis tä miesäänestäjistä, jo ille Itä - va lla n h a llitu sra tka isu on o llu t tärkeä valintaperuste, lähes kaksi kolmasosaa on äänestänyt T a ija Halosta. V a ik k a m yös naisten ääniä on vastaavasti oh ja u tu n u t A h o lle saman asiakysym yksen perusteella, ei yhtä voim akasta y h te y ttä naisten osalta k u ite n k a a n ole havaittavissa. M yös p u o lu e sid o n n a isilla äänestyspe- ru s te illa on o llu t m e rkitystä m iesten äänestyspäätöksissä. N ais- ja m iesäänestäjien p r o fiilit o v a t siis selvästi erilaisia ja heijastavat näin o lle n vain osin aikaisem p ie n tu tk im u s te n tu lo ksia, jo id e n m ukaan nais- ja m iesäänestäjät te ke vä t valintapäätöksensä lo p u lta p itk ä lti varsin samanlaisin k rite e re in. N a is e t ovat presidentinvaaleissa 2000 perustaneet valintansa e te n kin pehm eiden asiakysym ysten ja ehdokkaan k y v y k k y y ttä kuvastavien k rite e rie n varaan, jo is ta jä l kim m ä iste n to sin on amerikkalaisessa tutkim uksessa to d e ttu olevan naisäänestäjien e h d o ka sa rvio in n ille ty y p illis tä (Shabad & A ndersen 1979, 2 4 ). M ie h e t Taulukko 8 Ehdokkaan ja äänestäjän sukupuolen yhteydet valintaperusteiden merkittävyyteen (korrelaatio, Pearsonin r). Ensimmäinen kierros Ehdokas nainen Sisäinen turvallisuus -.30 Äänestaia nainen Pätevyys.24.14 Ulkopolitiikka -.08 Imago -.25 Ideologia -.13 -.08 Uusi politiikka.19.31 Persoona -.08 Toinen kierros Humaanit arvot.25.19 Kyvykkyys.18.09 Ideologia -.18 -.09 Koti ja uskonto -.70 Itävalta-ratkaisu -.11 -.24 Taulukkoon on merkitty vain tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot. Korrelaatiot ovat tilastollisesti merkitseviä 0.01 luottamustasolla.
ovat puolestaan valinnassaan painottaneet suhteellisesti enem m än ideologisia ja u lk o p o liittis ia asiakysym yksiä m u tta myös ehdokkaan u lko ista edustav u u tta. N äm ä tu lo k s e t on esite tty taulukossa 8, jossa sekä ehdokkaan että äänestäjän sukupuolen ja valinta p e ru ste id e n välisiä yhteyksiä on k o o tu s ti ku va ttu k o rre la a tio in. Suomessa p o liittis e n edustuksen su ku p u o littu n e ita rakenteita in n o s tu ttiin tarkastelemaan ete n kin vuoden 1994 presidentinvaalien jälkeen. A nne-m aria H o llin (1 9 9 4 ) m ie lip id e k irjo itu k s iin p o hjau tuva tarkastelu äänestäjien tu o llo is is ta va lin ta krite e re istä noudattaa tu lo k s ilta a n va in osin vuoden 2000 vaaleja koskevan tarkastelun suuntaa: N ais- ja m iesäänestäjien valintak rite e rit o liv a t tu o llo in pääosin varsin samankaltaiset, jo s k in m yös tu o llo in m iesten valintape ru steet p a in o ttu iv a t yh tä ä ltä ideologisten va lin ta k rite e rie n ja to isa a lta u ik o - ja tu rva llis u u s p o litiik k a a n liitty v ie n asiakysym ysten suuntaan. Vastaavasti naiset korostiva t ehdokasvalinnassaan sukupuo lten tasa-arvoon liitty v iä - siis uuden p o litiik a n pehm eitä -asiakysym yksiä. Ä änestäjien va lin ta k rite e re itä koskevat tu lo k s e t o v a tk in huom attavan samansuuntaiset tu t kim usaineistojen erilaisuus huom ioon ottaen. Sen sijaan M a rtti A h tisa a rta ja Elisabeth R ehniä koskevissa a rvio in tik rite e re is s ä e i tu o llo in kuitenkaa n osoittautu n u t olevan suuria eroja, ja olemassa olevat hienoiset e ro tk in o liv a t vastakkaiset vuoden 200 0 presidentinvaaliase telm aa vasten: A htisaaren ko h d a lla kom - p e te n s s ik rite e rit ko ro s tu iv a t hienoisesti, ku n sen sijaan R ehniä a rv io itiin jo n k in verran enemm än u l konäköön liitty v in k rite e re in (H o lli 1994, 4 3-4 6 ). N ä y ttä ä k in siltä, että R ehnin kom pastuskivenä vuonna 1994 on o llu t lo p u lta kom petenssiuskottavuuden p u u ttu m in e n, sillä vuonna 2000 T a rja Halosen m e nestys n ä yttä ä perustuneen ju u ri u lk o p o liittis e n asiantuntem uksen arvostukseen. Johtopäätöksiä N ais- ja m iesehdokkaiden valintaperusteiden painotuksissa vu oden 2000 presidentinvaaleissa on asiakysym ysten osalta havaittavissa stereotyyppisten äänestysperusteiden noudattam ista: naisehdokkaita on äänestetty e te n k in pehm eiden uuden p o litiik a n ta i hum aaneihin a rvo ih in liitty v ie n asiakysym ysten perusteella, k u n sen sijaan m iesehdokkaiden va lin ta on p e ru stu n u t puoluesidonnaisiin ja konservatiivisem p iin asiakysym yksiin. Ensim m äisellä kierroksella näm ä asiakysym ykset ko skiva t m uun muassa rik o llis u u den vähentäm istä ta i m u u to in ko v iin p o litiik a n a lo ih in lu k e u tu v ia ta lo u s- ja ty ö llis y y s p o liittis ia peru steita. T o ise lla kierroksella m iesehdokkaan valintaa asiakysym ysten osalta s e littiv ä t puolestaan ennen kaikkea k o ti ja u skonto -u lo ttu v u u d e n alle s ijo ittu v a t v a lin ta k rite e rit. Tosin vaalien ensim m äisellä k ie r roksella sisäiseen tu rva llis u u te e n liitty v ä t asiakysym ykset k a tto iv a t myös m o n ia pehm eitä p o litiikan aloja, ku te n s o s ia a lip o liittis e t kysym ykset, lapsiperheiden asiat sekä köyhyyden ja syrjäytym isen vähentäm inen. Tässä mielessä m iesehdokkaiden - siis lähinnä A hon - voidaan katsoa ensim m äisellä k ie r roksella onnistuneen esiintym ään uskottavasti fe m in iin is ik s i m ie lle ty illä p o litiik a n a lo illa. Vastaavasti naisehdokkaat o n n istu iva t vakuuttam aa n äänestäjät u lk o p o liittis e s ta ja kansainvälisestä kokemuksestaan, ja n iin p ä s u ku p u o liro o lio d o tu ksia koskevat v a lin ta k rite e rit rik k o u tu iv a t osin myös ulk o p o liittis ia v a lin taperusteita tä rke in ä p itä n e id e n m iesten äänestyspäätöksissä, jo tk a siis päätyivät naisehdokkaan kannalle. V aalien to is e lla kierroksella asiakysym yspohjaisissa äänestysperusteissa on jo nähtävissä selkeäm pi ja ko naisten ja m iesten asiakysym yksiin: naisehdokasta äänestäneet ko ro stiva t valinnassaan humaaneja arvoja ja m iesehdokkaan kannalle päätyneet puolestaan konservatiivisem pia k o ti ja uskonto" - u lo ttu vuuden alle s ijo ittu v ia v a lin ta k rite e re itä. N ämä suk u p u o liro o lio d o tu k s iin liitty v ä t ennakkoasenteet e i vä t kuitenkaan estäneet T arja Halosen nousua vaalien vo itta ja ksi. N ä y ttä is ik in s iltä, e ttä u lk o m in is te rin ä kahdessa hallituksessa to im in e e n H alosen u lk o p o liittin e n asiantuntem us m iehiseksi katsotulla ja presidenttieh dokkaalle arvostetulla p o litiik a n alalla on vak u u tta n u t äänestäjät Halosen pätevyydestä v a litta vaan toim een. Samalla H alosen h y v in v o in tiv a ltio te - m atiikkaan k e s k itty n y t kam panjastrategia v ie s titti kuvaa ehdokkaasta pehm eiden arvojen edustajana. H u d d y ja T e rkild se n (1993b, 125) to te a va tkin, että vaikka äänestäjien käsitykset ehdokkaiden o m inaisuuksista ja pätevyydestä p e ru stu va tkin p itk ä lti stereotyyppiseen ajatteluu n, v o iv a t naisehdokkaat p y r kiä vastustamaan stereotypioita vaalistrategian m u u to ks illa korostam alla m iehistä ja siten presidenttiehdokkaalle arvokkaaksi katsottua asiantuntem usta. N äyttää siis s iltä, että T a rja H alosen kampanjassa o li o n n istu ttu tässä m iehisten kom petenssien vakuuttam isessa. Lisäksi H alosen menestys on itse asiassa osin saattanut hyötyä naisehdokkaisiin ko h d istu vista stereotypioista. A m e rikka la ise n tu tk im u k s e n m ukaan naisehdokkaita pidetää n yleensä m iehiä lu o te tta va m p in a ja rehellisem pinä (A le xa n d e r & A n d e r sen 1993, 530), ja ju u ri H alosen valintaa on peruste ltu kyvykkyyte e n liitty v in k rite e re in, jo ih in vaalien to ise lla kie rro kse lla u lk o p o liittis e n asiantuntem uksen lisäksi lu k e u tu i m ie liku va ehdokkaan lu o te tta v u u desta. Lisäksi Halosen m enestystä on saattanut a v ittaa fe m in iin iste n ja m askuliinisten ehdokasom inai-
suuksien arvostuksen tilannesidonnaisuus (vrt. Kahn & G o rd o n 1997, 75). Y htäältä äänestäjien on ta m m i k u u n vaalissa a rvio itu kaivanneen u lk o p o liittis ta asiantuntijaa m u tta toisaalta sisäpolitiikassa pehm eiden arvojen edustajaa taloudellisen nousukauden kovie n arvojen vastapainoksi. N ä in o lle n Halosen p o liittise ssa p ro fiilis s a u lko m in is te rin ä ja h y v in v o in tiv a ltio ta puolustavana sosialidem okraattina yhdisty v ä tk in o p tim a a lise sti sekä m ie h in e n että naisellin e n p o liittin e n asiantuntem us. O n myös m ahdollista, e ttä perustuslakiu udistuksen m yötä m u u ttu n u t p re sid e n tin asema on innostanut äänestäjiä valitsem aan ehdokkaansa u lk o p o liittis ta asiantuntemusta koskevien v a lin ta k rite e rie n lisäksi m yös pehm eisiin a rvo ih in lu k e u tu v in perustein. V a ik k a Esko A h o p y rk i kam panjoim aan vo im a k kaasti pehm eiden arvojen puolestapuhujana, ei hänen viestinsä lo p u lta etenkään to is e lla kierroksella o l lu t äänestäjistä yh tä uskottava ku in vastaavasti H a lo sen vakuutus u lko p o liittise sta asiantuntem uksesta. Pehm eiden arvojen puolustu s k ie to u tu i lo p u lta m e l ko konservatiiviseen k o ti ja uskonto -te m a tiik k a a n, ku n vielä ensim m äisellä kie rro kse lla A h o n v a lin ta p e ru s tu i m u u n muassa p e ru stu rva llisu u d e n y llä p itä m iseen liitty v iin asiakysym yksiin, s o s ia a lip o litiik kaan, köyhyyden ja syrjäytym isen vähentäm iseen ja lapsiperheiden asioihin. A h o n v a ltik s i jä iv ä t n ä in o l le n lähinnä ulkoiseen edustavuuteen liitty v ä t v a lin ta k rite e rit, jo ita äänestäjät e iv ä t ku ite n ka a n ka iken kaikkiaan p itä n e e t yh tä m e rkittä v in ä v a lin ta p e ru s te i na k u in ulk o p o liittis e e n pätevyyteen liitty v iä te k ijö i tä. Suomen ensim m äisen n a ispreside ntin va lin ta a nä yttä isivä t nä in o lle n se littä vä n n iin vaaliasetelm aan liitty v ä t tila n n e ko h ta ise t te k ijä t ja ehdokka iden henk ilö k o h ta is e t om in a isu u d e t k u in m yös v o itta ja n kam panj astrategian o n n istu m in e n. V iitte itä on m yös havaittavissa siitä, e ttä äänestäjinä suom alaiset o va t v a lm iita m yös kyseenalaistam aan nais- ja m iesehd o kka ita koskevia p e rin te isiä s u k u p u o liro o lio d o tu k - sia. Lähteet: A le x a n d e r, D e b o ra h & A n d e rse n, K r is ti (19 9 3 ): G ender as a fa c to r in th e a ttrib u tio n o f le ad ership tra its. Political Research Q uarterly 46: 5 2 7-5 4 5. H e lls te n, V illiin a (2 0 0 0 ): N a ise t e hd okka ina vuoden 2 0 00 presidentinvaaleissa: P residenttiehdokkaiden evaluoint i nais- ja m iesäänestäjien keskuudessa. (H y vä ks ytty ju lk a is ta v a k s i a rtik k e lin a.) H o lli, A n n e M a ria (1 9 9 4 ): M ara v a i L iila n? P re sid e nttie h d o k k a id e n e v a lu o in ti m ie lip id e k irjo itu k s is s a. Teoksessa L a m m i-t a sku la, Johanna (to im.j Sukupuoli, media ja presidentinvaalit. S osiaali- ja te rve y sm in iste riö : Tasa-arv o ju lk a is u ja 1 /9 4. H e ls in k i. H u d d y, L e o n ie & T e rkild s e n, S uny (1 9 9 3 a ): T he consequences o f gender stereotypes fo r w o m e n candidates a t d iffe re n t typ es o f o ffic e. Political Research Q uarterly 4 6 :5 0 3-5 2 5. H u d d y & T e rkild s e n (1 9 9 3 ): G ender stereotypes and th e p e rce p tio n o f m ale and fem ale candidates. American Journal o f Political Science 37: 1 1 9-1 4 7. K a h n, K im F rid k in (1 9 9 6 ): The political consequences of being a woman. C o lu m b ia U n iv e rsity Press: N e w Y o rk. K a h n, K im F rid k in & G o rd o n, A n n (1 9 9 7 ): H o w w o m en cam paign fo r th e U.S. Senate: substance and strategy. Teoksessa N o rris, Pippa (ed.), media and po litics. O x fo rd U n iv e rsity Press, N e w Y o rk. L e w is, K a th ryn E. & B ie rly, M a rg a re t (1 9 9 0 ): T o w a rd a p ro file o f th e fe m ale v o te r: sex d iffe ren ce s in pe rce ive d p h ysica l attractive ne ss and com petence o f p o litic a l candidates. Sex Roles 22: 1-1 2. M ille r, A rth u r H.; M a rtin P. W a tte n b e rg & O ksan a M alanchuk (19 8 6 ): S chem atic assessments o f pre sid e n tia l candidates. Am erican Political Science Review 80: 5 2 1-5 4 0. M ille r R osenwasser, S h irle y & D ea n, N o rm a G. (1 9 8 9 ): G ender ro le and p o litic a l o ffic e. E ffe cts o f p e rce ive d m a s c u lin ity /fe m in in ity o f ca n didate and p o litic a l o ffice. Psychology o f Q uarterly 1 3 :7 7-8 5. N u rm e la, S akari & P ehkonen, Ju h a n i (2 0 0 0 ): P re s id e n tin v a a lit ja n u o re t 2 00 0. N u o ra n ju lk a is u ja n ro 16. O p e tu s m in is te riö : N u o riso a sia in n e u v o tte lu k u n ta. H e ls in k i. R o nkaine n, S uvi (1 9 9 4 ): S u k u p u o li, naisten e tu ja pre s i d e n tin v a a lit. Teoksessa L a m m i-t a sku la, Johanna (to im.) Sukupuoli, media ja presidentinvaalit. S osiaalija terveysm inisteriö : Tasa-arvojulkaisuja 1 /94. H e lsin ki. S habad, G o ld ie & A n d e rse n, K ris ti (1 9 7 9 ): C a n d id a te eva luatio ns b y m en and w o m e n. The P ublic O pinion Q uarterly 43: 18-3 5. T ilastokeskus (1 9 9 9 ): E d u sk u n ta v a a lit 19 99. V a a lit 1999:1. H e ls in k i.
T a rja M ård Yliaktuaari Tilastokeskus Vaalianalyysi - Ehdokkaiden menestyksen taustat presidentinvaaleissa 2000 A n a lyysi ehdokkaiden vaalim enestyksen taustoista te h tiin presidentinvaalien ensim m äisen ja toisen kierroksen vaaliöinä. A lu e itta is e n m u u ttu ja -a n a ly y sin avulla p y rittiin selvittäm ään presidenttie hdo kkaiden vaalim enestyksen ta u s ta te k ijö itä e rity y p p is illä a lueilla. Vastaavanlainen analyysi te h tiin m yös edusku n ta - ja europarlam enttivaaleista vuonna 1999. T austam uuttujina o liv a t työttöm yys, elinkeino rakenne, eläkeläisten osuus äänioikeutetuista, p u o lu e i den kannatus, kaupungistum isaste, E U :n kannatus, alle seitsem änvuotiaiden lasten osuus väestöstä ja tu lotaso. Ensim m äisen kierroksen tulosanalyysissä ehdokkaiden m enestystä v e rra ttiin h e id ä t asettaneen puolueen menestykseen eduskuntavaaleissa 1999 sekä saman puolueen ehdokkaan m enestykseen presidentinvaaleissa vuonna 1994. T o ise lle kierrokselle päässeiden kahden ehdokkaan m enestystä taas verta iltiin heidän menestykseensä ensim m äisellä k ie r roksella sekä vastinehdokkaan menestykseen to ise l la kierroksella vuonna 1994. K aikkia m u u ttu jia ta r k a s te ltiin m olem pien ve rta ilu je n avulla. A nalyysi perustui äänestysalueittaiseen tarkastelu u n. Pienet, alle 1 000 äänioikeutetun äänestysalueet y h d is te ttiin tarkastelua va rte n siten, että alueen keskikooksi tu li n o in 2 000 ä änioike utettua. A n a ly y sin pohjaksi saatiin näin o lle n n o in 2 000 e d e llis iin eduskuntavaaleihin ve rta ilu ke lp o ista aluetta. E d e llisiin presidentinvaaleihin verta ilu ke lp o isia alueita saatiin m uodostettua va in n o in 1 700-1 800, s illä äänestysaluejako o li m u u ttu n u t v e rra tta in p a ljo n k u u den vuoden aikana. Taustamuuttujien rakenteet A lu e e t ja e ttiin kolm een osaan ku n k in ta u s ta m u u ttu ja n m ukaan seuraavanlaisesta: Työttömyys T yöttöm yys la ske ttiin ty ö ttö m ie n työ n h a kijo id e n osuutena työvoim asta. Analyysissä kä yte tty tie to saatiin työssäkäyntitilaston perusaineistosta vuodelta 1997. E hdokkaiden menestystä v e rra ttiin vastinpuolueen ta i vastinehdokkaan menestykseen korkean, keskim ääräisen ta i m atalan työttöm yyden alueilla. Elinkeinorakenne E lin ke in o ra ke n n e -m u u ttu ja ra ke n n e ttiin seuraavasti: Ensin v a littiin kolmasosa m aatalousalueita. Jäljelle jääneistä v a littiin p u o le t te o llisuusa lueita. L o p u t lu o k ite ltiin p a lve lu a lu e iksi. Jaottelu te h tiin palvelu-, m aatalous-, ja te o llisu u sse kto rilla työskentelevien osuuden m ukaan. (M aatalous tu skin on m onellakaan alueella pääelin keino, sillä p a lv e lu t o va t ka ikkia lla vallitsevia. Jos alueella k u ite n k in on m aatalouselinke in o n h a rjo itta jia esim erkiksi 15 p ro se n ttia ty ö v o i masta, n iin m a a ta lo u tta voidaan pitää alueelle ty y p illisenä e lin ke in o n a.) Eläkeläisten osuus äänioikeutetuista E lä ke lä isiksi la s k e ttiin vanhuus- ja työ ttöm yyseläke- läiset. E hdokkaid en m enestystä v e rra ttiin vastinpuolu e e n ta i vastinehdokkaan m enestykseen alue illa, jo illa eläkeläisten osuus ä ä n io ike utetuista o li suuri, keskim ääräinen ta i pieni. Puolueiden kannatus A lu e e t ja e ttiin Sosialidem okraattisen puoleen, Suom en Keskustan, K okoom uksen ja V a se m m isto liito n kannatuksen vahvoihin, h e ikko ih in ja keskinkertaisiin alu e is iin. K u n k in puolueen kannatuksesta te h tiin e rillin e n analyysi. Puolueen vahvoja a lu e ita o li se kolm asosa alueista, joissa puolue sai edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1999 prosenteissa m ita ttu n a eniten ääniä. Kaupungistumisaste V altaosa ä ä n io ike u te tu ista asuu taajamissa, jo te n kaupungistum isaste -m uuttujan ko lm ija ko rakennet-
tiin seuraavasti: Jos alueella sijaitsevassa taajamassa tai sen osassa asui enintään 500 henkeä, alue o te ttiin haja-asutukseksi. Ensiksi v a littiin kolmasosa siten, että o te ttiin mukaan y li 50 000 asukkaan kaupun kien alueet, joissa taajama-aste on 100 % (kaupunkiasutus). Toiseksi valitaan jäljelle jääneistä puolet pienimmän taajama-asteen perusteella (haja-asutus). Haja-asutus ryhmään sisällytetään myös alueet, jo illa olevassa taajamassa tai taajaman osassa asuu enintään 500 henkeä. Loput alueet muodostavat ryhm än asutuskeskusalueet. EU-kannatus Alueet ja e ttiin vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen tulosten perusteella luokkiin, jo illa EU :n kannatus kansanäänestyksessä o li korkea, keskimääräinen tai matala. Alle seitsemänvuotiaiden lasten osuus väestöstä Alueet ja e ttiin kolmeen samansuuruiseen ryhmään alle seitsemänvuotiaiden lasten prosenttiosuuksien (väestöstä) suhteessa. Lapsiperheiden keskimääräisessä koossa oh eroja eri vaalipiireissä. Tätä analyysiä varten lasten määrän ole te ttiin kuitenkin indikoivan lapsiperheiden osuutta riittävän hyvin. Perusaineistona oli työssäkäyntitilasto vuodelta 1997. Tulotaso Alueet ja e ttiin kolmeen ryhmään - tulotaso korkea, keskimääräinen tai heikko - asukkaiden keskimääräisten valtionveronalaisten ansiotulojen suhteessa. E ri m u u ttu ja t ovat jokseenkin päällekkäisiä. Esim erkiksi kaupungistumisaste ja elinkeinorakenne liitty v ä t läheisesti toisiinsa - yleensä haja-asutusalu- eilla vallitsee maatalouselinkeino ja kaupungeissa p a lve lu- ja teollisuuselinkeinot. Analyysin tulokset Koska m u u ttu jie n määrä on suuri, tarkastellaan tässä vain muutamaa m uuttujaa sekä ensimmäisen että toisen vaalin osalta. Lisäksi tarkasteluun otetaan m u kaan vain ehdokkaiden kannatuksen vertailun ensimm äisen kierroksen analyysien osalta puolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa 1999 ja toisen kierroksen osalta ehdokkaiden kannatukseen ensimmäisellä kierroksella. Ensimmäinen vaali Näissä vaaleissa m ielenkiintoisiksi m u uttujiksi osoitta u tu iv a t elinkeinorakenne (kuva 1.), kaupungistumisaste (kuva 2.) sekä Kokoomuksen kannatus (kuva 3.). Seitsemästä ehdokkaasta kahden ennakkosuosikin, Tarja Halosen ja Esko Ahon, kannattajakunnat edustivat elinkeinorakenteen ja kaupungistumisasteen osalta vastakkaisia ryhm iä. Kokoomuksen kannatus -m u u ttu ja antoi taas suuntaa siitä, m iten eduskuntavaaleissa Kokoom usta kannattaneet jakaantuiv a t tukem aan m uita kuin Kokoomuksen omaa ehdokasta R iitta Uosukaista. Koska sekä Halosen että A hon kannatus kasvoi heidän edustamiensa puolueiden kannatukseen verra ttu n a y li kym m enen prosenttia, on luonnollista, että kannattajia lö y ty i perinteisten kannattajaryhmien ja kannatusalueiden ulkopuolelta. Kaupungistu- Kuva 1. Kannatuksen muutokset elinkeinorakenteen mukaan prosenttiyksikköinä, ehdokkaan kannatus verrattuna vastinpuolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa 1999.
Kuva 2. Kannatuksen muutokset kaupungistumisasteen mukaan prosenttiyksikköinä, ehdokkaan kannatus verrattuna vastinpuolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa 1999. m isasteen ja elinkeinorakenteen m ukaan Tarja H alosen kannatus kasvoi S D P :n kannatukseen ve rra ttu n a ka ike n tyyp p isillä a lueilla, m u tta e rityise sti kaupungeissa (2 4,2 p ro se n ttiyksikkö ä ) sekä p a lve lu a lu e illa (23,3 p ro se n ttiyksikkö ä ). Esko A h o n kannatus kas- vo i Suom en Keskustan eduskuntavaalien 1999 kannatukseen ve rra ttu n a e n ite n m yös kaupungeissa (12,2 p ro se n ttiyksikkö ä ) sekä te o llisu u sa lu e illa (1 3,0 p ro se n ttiyksikkö ä ). M u u ttu ja -a n a lyysie n tu lo s v iitta si siis siihen, että nämä ehdokkaat saivat ääniä p u o lu eidensa ka n n a tta ja ryh m ie n ulk o p u o le lta. M u ista ehdokkaista va in E lisabeth Rehn v o itti ääniä R K P :n kannatukseen v e rra ttu n a ka ike n tyyp p isillä a lu e illa. E d e lliste n kahden m u u ttu ja n mukaan eniten k u ite n k in ka u p u n kia lu e illa (3,6 p rosenttiyksikköä ) sekä palvelualueilla (3,9 prosenttiyksikköä). M u u t ehdokkaat hävisivät kaikentyypp isillä alueilla verrattuna puolueidensa kannatukseen edellisissä eduskuntavaaleissa. R iitta Uosukainen hävisi eniten palvelua lueilla ( -1 3,0 prosenttiyksikköä) ja kaupungeissa (-1 2,9 prosenttiyksikköä), samoin te k i H e id i Hautala. Kokoomuksen ehdokkaan R iitta Uosukaisen kannatus laski Kokoomuksen eduskuntavaalien kannatukseen verrattuna n o in kahdeksan prosenttiyksikköä. Uosukainen m enetti eduskuntavaaleissa K okoom ukselle annettuja ääniä eniten Kokoom uksen kannatuksen vahvoilla alueilla (-1 5,8 prosenttiyksikköä ), jo illa e te nkin Tarja Halosen (21,5 prosenttiyksikköä ), m u t ta m yös Esko A hon (12,8 prosenttiyksikköä) ja Elisab e th Rehnin (4,4 prosenttiyksikköä) kannatukset kasv o iv a t verrattuna puolueidensa kannatukseen eduskuntavaaleissa. Ensim m äisen kierroksen analyysin m ukaan o li tu lkitta vissa, e ttä K okoom uksen ääniä o lis i s iirty n y t etupäässä T arja H alosen taakse. Kuva 3. Kannatuksen muutokset Kokoomuksen vahvoilla, keskitasoisilla ja heikoilla alueilla prosenttiyksikköinä verrattuna vastinpuoleen kannatukseen eduskuntavaaleissa 1999.
Toinen vaali Ennakkosuosikit Tarja Halonen ja Esko A ho selvisi- vät toiselle kierrokselle kamppailemaan presidentin virasta. Ensimmäisen kierroksen jälkeen Halosen etum atka oli noin 170 000 ääntä (5,6 prosenttiyksikköä). Toisella kierroksella A hon olisi siis voittaakseen p itä n yt saada y li 5,6 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin Halosen. A h o kuroikin eroa umpeen, m utta jä i kuitenkin 3,2 prosenttiyksikköä jälkeen Halosesta. Elinkeinorakenteen mukaan tarkasteltuna (kuva 4.) sekä Halonen että A h o saivat eniten lisä-ääniä palvelualueilla. Halosen kannatus kasvoi ensimmäisen kierroksen kannatukseensa verrattuna 13,4 p ro senttiyksikköä ja A h o n 18,1 prosenttiyksikköä. H alosen kannatus kasvoi suhteellisen vähän maatalousalueilla (4,9 prosenttiyksikköä), jo illa A h o n kannatuksen kasvu o li suurta (16,8 prosenttiyksikköä). Teollisuusalueilla A hon kannatus (14,4 prosenttiyksikköä) ensimmäiseen kierrokseen verrattuna kasvoi muutaman prosenttiyksikön verran enemmän kuin Halosen (9,8 prosenttiyksikköä). Kaupungistumisasteen mukaan (kuva 5.) H a lo nen menestyi todella hyvin kaupungeissa (kasvua 13,4 prosenttiyksikköä). A h o sai lisä-ääniä kaikilta alueilla tasaisesti y li 16 prosenttiyksikön verran. Halosen ja A h o n kannatuksen kasvun ero kaupungeissa oli 3,4 prosenttiyksikköä A hon hyväksi. Tämä ei kuitenkaan o llu t riittävä lisätuki A h o n voittoon. Ensimmäiseltä kierrokselta pudonneilta ehdokkailta vapautui noin 780 000 ääntä, joista R iitta Kuva 4. Kannatuksen muutokset elinkeinorakenteen mukaan prosenttiyksikköinä, ehdokkaan kannatus verrattuna ensimmäisen kierroksen kannatukseen. Kuva 5. Kannatuksen muutokset kaupungistumisasteen mukaan prosenttiyksikköinä, ehdokkaan kannatus verrattuna ensimmäisen kierroksen kannatukseen.
Kuva 6. Kannatuksen muutokset Kokoomuksen vahvoilla, keskitasoisilla ja heikoilla alueilla prosenttiyksikköinä; ehdokkaan ensimmäisen kierroksen kannatus verrattuna vastinpuolueen kannatukseen eduskuntavaaleissa 1999. Uosukaisen perintöä o li n o in 400 000 ääntä. Osa Kokoom usta eduskuntavaaleissa 1999 kannattaneista äänesti jo ensim m äisellä kierroksella m uuta k u in Kokoom uksen ehdokasta ta i jä tti kokonaan äänestäm ättä. T arja H alosen ja Esko A h o n äänim äärät m u u ttu iv a t K okoom uksen kannatuksen m ukaan ta r kasteltuina (kuva 6.) seuraavasti: Esko A hon kannatus kasvoi 18,8 prosenttiyksikköä Kokoom uksen vahvan kannatuksen a lu e illa ensimmäiseen kierrokseen verrattuna. Tämä o li 5,9 prosenttiyksikköä enemmän ku in Halosen vastaava kannatuksen kasvu. O n k u i te n kin m uistettava, e ttä ensimmäisellä kierroksella Halosen kannatus kasvoi SDP:n eduskuntavaalien kannatukseen nähden sam oilla alueilla y li 20 prosenttiyksikköä, joka o li n o in kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän ku in A h o n kannatuksen kasvu verrattuna Keskustan kannatukseen eduskuntavaaleissa. A nalyysin perusteella o li tulkittavissa perinteisten puoluerajojen rikkoutum inen sekä puolueuskollisuuden heikkenem inen vaaleissa. O sittainhan se on presidentinvaalien henkilövaaliluonteelle tyypillistä. Lopuksi A lu e itta in e n m u u ttu ja -a n a lyysi pystyy selittämään, m inkä ty y p p is illä a lu e illa ehdokkaiden kannatus kas- vo i ta i väheni ve rra ttu n a ehdokkaan ta i puolueen kannatukseen aikaisem pana ajankohtana. Se antaa myös v iitte itä m uutoksen suuruudesta. Se on k u i te n k in vain m u u ttu jie n m ukaan lu o k ite llu illa äänestysalueilla tapahtuvaan m uutokseen pohjautuva ta r kastelu, joka ei selitä äänestyskäyttäytym isen syitä. Presidentinvaalien ensim m äisellä kierroksella ann e ttiin n o in 360 000 ääntä enemmän k u in vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja toisella kierroksella y li 130 000 ääntä enemm än ku in ensim m äisellä k ie rro k sella. Näm ä lisä-äänet selittävät ehdokkaiden m e nestyksen kasvusta m u utam an p rose n ttiyksikö n. A n a lyysin se lityskyky e i ku ite n ka a n riitä kertomaan kävivätkö samat h e n k ilö t äänestämässä kaikissa vaaleissa vai s iirty ik ö osa edellisessä vaalissa äänestäneistä n u kku vie n puo lu e e n ka n natta jakuntaan. Äänes- tä jäkunta han v o i m u u ttu a e ri vaaleissa, vaikka äänestäneiden lukum äärä pysyisi samana. Äänestysalueiden ra jo je n m u u to kse t e ri vaalien v ä lillä heikensivät analyysin selittäm iskykyä. Esim erk ik s i Jyväskylän kunnassa äänestysaluejako m u u ttu i e ri vaalien v ä lillä n iin p a ljo n, e ttä ve rta ilu ke lp o isia alueita presidentinvaalien 1994 ja 2000 v ä lillä ei ju u rikaan v o itu m uodostaa. M itä p id e m p i vaalien v ä linen aika o li, sitä enemm än väestö e h ti s iirty ä paikasta toiseen ja äänestysalueiden ja o t e h tiv ä t m u u ttu a. A lu e e t eroavat o m in a isuuksilta an toisistaan. J o illa k in äänestysalueilla asuu enem m än su u ritu lo iste n ryhm ään lu o k ite ltu ja ä ä n io ik e u te ttu ja k u in toisella, jo lla k in taas asuu enem m än eläkeläisiä ta i lapsiperh e itä ku in to ise lla. Y leisesti otta e n alueide n ty y p it e i vä t o le e llise sti m u u tu lyh ye n ajanjakson kuluessa. Täten voidaan olettaa, että m uu ttu ja -a n a lyysin selityskyky on vahva. V uoden 2000 presidentinvaaleissa kahden ehdokkaan etum atka m u ih in e h d o kka isiin nähden o li jo ensim m äisellä kie rro kse lla huim aava. T ila s to t k e rto i v a t selvästi sen, kuka v o itti ta i hä visi e n ite n. M u u ttu ja-analyysin tu lo k s e t s e lk e y ttiv ä t h ä viö n ta i ta p p io n syitä. Lisää tie to a analyysistä lö y ty y presidentin vaalien osalta in te rn e tis tä osoitteesta: h ttp ://w w w.tila s to k e s - k u s.fi/tk /h e /v a a lit/v a a lit2 0 0 0 p re s /n e ta n a l. h tm l/, eduskuntavaalien 1999 osalta osoitteesta: h ttp : / / w w w.tila s to k e s k u s.fi/tk /h e /v a a lit/v a a lit9 9 /tila s to - a n a lyysi.h tm l ja e u ro p a rla m e n ttiva a lie n 1999 osalta osoitteesta: h ttp ://w w w.tila s to k e s k u s.fi/tk /h e /v a a lit/ va alit99e uro /anataustat.htm l.
Äänestysaktiivisuus kunnittain Valdeltagandet efter kommun Voting turnout by municipality Presidentinvaalit 2 0 0 0,1vaali Presidentvalet 2000, första omgången Presidential election, 1st round
Tarja Halosen kannatus kunnittain Tarja Halonens väljarstöd efter kommun Votes cast for Tarja Halonen by municipality Presidentinvaalit 2 0 0 0,1vaali Presidentvalet 2000, första omgången Presidential election, 1st round
Esko Ahon kannatus kunnittain Esko Ahos väljarstöd efter kommun Votes cast for Esko Aho by municipality Presidentinvaalit 2 0 0 0,1vaali Presidentvalet 2000, första omgången Presidential election, 1st round
Riitta Uosukaisen kannatus kunnittain Riitta Uosukainens väljarstöd efter kommun Votes cast for Riitta Uosukainen by municipality Presidentinvaalit 2 0 0 0,1vaali Presidentvalet 2000, första omgången Presicential election, 1st round
Elisabeth Rehnin kannatus kunnittain Elisabeth Rehns väljarstöd efter kommun Votes cast for Elisabeth Rehn by municipality Presidentinvaalit 2 0 0 0,1vaali Presidentvalet 2000, första omgången Elections for presidency, 1st round
Äänestysaktiivisuus kunnittain Valdeltagandet efter kommun Voting turnout by municipality Presidentinvaalit 2000, II vaali Presidentvalet 2000, andra omgången Presidential election, 2nd round
Tarja Halosen kannatus kunnittain Tarja Halonens väljarstöd efter kommun Votes cast for Tarja Halonen by municipality Presidentinvaalit 2000, II vaali Presidentvalet 2000, andra omgången Presidential election, 2nd round
Esko Ahon kannatus kunnittain Esko Ahos väljarstöd efter kommun Votes cast for Esko Aho by municipality Presidentinvaalit 2000, II vaali Presidentvalet 2000, andra omgången Presidential election, 2nd round
Tarja Halosen ja Esko Ahon kannatus kunnittain Tarja Halonens ooh Esko Ahos väljarstöd efter kommun Votes cast for Tarja Halonen and Esko Aho by municipality Presidentinvaalit 2000, II vaali Presidentvalet 2000, andra omgången Presidential election, 2nd round