Kunnallisvaalit Kommunalvalet Municipal elections. Vaalit 1997:2 Val Elections

Transkriptio

1 Vaalit 1997:2 Val Elections Kunnallisvaalit 1996 Kommunalvalet Municipal elections Lisätietoja - F örfrågningar-inquiries: Eeva Heinonen (09) Vastaava tilastojohtaja - Ansvarig statistikdirektör - Statistical director in charge : Riitta Harata

2 Vaalit 1997:2 Val Elections Kunnallisvaalit 1996 Kommunalvalet Municipal elections Helsinki - Helsingfors 1997

3 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eeva Heinonen Kaarina Jokinen (09} Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Kansikuva - Omslagsbild - Cover Design: Tiina Keskimäki 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteeksi on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Vaalit ISSN ISBN Oy Edita Ab, Helsinki 1997

4 Alkusanat Förord Täm ä julkaisu sisältää tietoja vuoden 1996 kunnallisvaaleista sekä Ahvenanm aan m aakunnassa vuonna 1995 to im itetu ista ku n n allisvaaleista. A hvenanm aan tied o t on esitetty omana taulukkonaan, eivätkä sitä koskevat tie d ot sisälly koko m aan vaalitulokseen. Julka isu sisältää pääosin vastaavat tied o t kuin sarjan ed ellinen kin ju lkaisu kunnallisvaaleista. Lisäksi julkaisu sisältää tiedot äänestäm isestä äänestäneen kansalaisuuden mukaan e rite ltyinä Suom en kansalaisiin, m uihin Euroopan unionin kansalaisiin, Islannin ja N orjan kansalaisiin ja m uiden m aiden kansalaisiin. Tilastokeskus sai vaaleja koskevat peru stied o t T T - T ieto p a lvelu t O y:n va a litieto p alve lu n kau tta. Julkaisussa o levien tieto je n lisäksi Tilastokeskuksesta on saatavissa äänestysalueittain tieto ja äänioikeu tetu ista ja äänestäneistä sekä p uolueiden saamista äänim ääristä ja hylätyistä äänistä. Publikationen innehåller uppgifter både om kom m unalva le t 1996 och kom m u nalvalet i landskapet Å lan d U p p g ifte rn a fö r Å lan d har in te tagits m ed i valresu ltaten fö r h ela lan d et u tan de har g ivits i en separat tab e ll. Uppgifterna i publikationen m otsvarar i huvudsak uppgifterna i den föregående publikationen över kom m unalv a le t som u tko m m it i serien. I p u b likatio n en ingår u ppg ifte r om dem som röstat uppdelade e fte r natio n a lite t i finska m edborgare, övriga m edborgare i den Europeiska U nionen, isländska och norska m edborgare och m edborgare i övriga län der. Statistikcen tralen fick prim äruppgif- tem a för v a le t v ia valin fo rm atio n stjän sten v id TT-Infor- m atio n stjän st A b. U töv e r de u p p g ifter som finn s i p u b likation en går det a tt b eställa u p p g ifter om röstberättigade och dem som röstat uppställda efter röstningsom råde och antalet röste r som de o lika p artiern a få tt och om an talet kasserade röster. Helsingissä, Tilastokeskuksessa, lokakuussa 1997 H elsingfors, Statistikcentralen i oktober 1997 R iitta Harala

5 Sisällys A lk u san at... 3 Puo lueid en nim istä k ä yte ty t lyh en teet Yleiskatsaus kunnallisvaaleihin V a a lito im itu s Eh dokkaiden asettam inen V a ltu u sto p a ik a t Ä ä n io ik e u s Ä ä n io ik e u te tu t ja ään estysvilkkau s Pu o lu eid en äänim äärät ja valtu u sto p aikat V a littu jen ikä ja aikaisem pi kokem us valtuu stossa H y lä ty t ään et K u n tam u utokset...19 Kem inm aan u u sin tavaali Liitekartat, -taulukot ja -kuviot K a rtta 1.1. Ä än estysprosen tti ku n n ittain T au lu kko 1.1. Ä än estysaktiivisu us kunnallisvaaleissa K u vio 1.1. Ä än estysaktiivisu us kunnallisvaaleissa K a rtta 1.2. S D P :n kannatus k u n n ittain Taulukko 1.2. Suom en Sosialidem okraattisen Puolueen äänim ääräosuus ja valtuustopaikat ku nn allisvaaleissa K u vio 1.2. S D P :n kannatus kunnallisvaaleissa K a rtta 1.3. Suom en Keskustan kannatus k u n n ittain Taulukko 1.3. Suom en Keskustan äänim ääräosuus ja valtuustopaikat ku nnallisvaaleissa K u vio 1.3. Suom en Keskustan kannatus ku nn allisvaaleissa K a rtta 1.4. Kokoom uksen kannatus k u n n ittain Taulukko 1.4. Kokoom uksen äänim ääräosuus ja valtuustopaikat kunnallisvaaleissa K u vio 1.4. Kokoom uksen kannatus kunnallisvaaleissa K a rtta 1.5. V asem m isto liito n kannatus k u n n ittain Taulukko 1.5. Vasem m istoliiton äänim ääräosuus ja valtuustopaikat ku nnallisvaaleissa K u vio 1.5. V asem m isto liito n kannatus ku nnallisvaaleissa K a rtta 1.6. Su u rin valtuu storyhm ä k u n n ittain Tau lu kko 1.6. Pu o lu eid en äänim äärät ja su h teellin en kannatus vuosina N aiset kunnallisvaaleissa 2.1. N aisten ään e stysak tiivisu u s N aisten osuus e h d o k k aista N aisten osuus ä ä n is tä N aisten osuus va litu ista Tutkija Sam i Borg: Puolue- ja ehdokasvalintojen p iirteitä vuoden 1996 kunnallis- ja eu ro vaaleissa... 42

6 Taulukot A. Ä ä n io ik e u te tu t ja äänestäneet sukupuolen m ukaan v a a lip iire ittä in B. Pu o lu eid en äänim äärät va a lip iire ittä in kuntam uodon m ukaan C. N aisehdokkaiden äänim äärät p u o lu eittain va a lip iirin ja kuntam uodon m ukaan D. V a ltu u te tu ik si v a litu t puolueen ja v a a lip iirin m ukaan Ä ä n io ik e u te tu t ja äänestäneet sukupuolen m ukaan, h yväksytyt äänestysliput, valtuutetuiksi valitu t ja ennakkoäänet puolueen mukaan sekä äänestysalueiden, hylättyjen äänestyslippujen ja huom ioon otettujen ennakkoäänten lukum äärä kunnittain H y lä ty t äänestyslip ut syyn m ukaan v a a lip iire ittä in Eh d o kk aat sukupuolen m ukaan v a a lip iire ittä in ja p u o lu eittain V a litu ik s i tu lleid e n m äärä sukupuolen m ukaan v a a lip iire ittä in ja p u o lu eittain Puolueiden ennakkoäänestyksessä saam at äänim äärät vaalip iireittäin kuntam uodon m ukaan Ennakolta äänestäneet ennakkoäänestyspaikan mukaan vaalip iireittäin kuntam uodon m ukaan Ä ä n io ik e u te tu t j a äänestäneet ulkom aalaiset Naisehdokkaiden äänim äärät ja paikkajakautum a puolueen ja ryhm än m ukaan k u n n ittain V a litu ik s i tu lleid e n ikäjakautum a sukupuolen mukaan p u o lu eittain V a litu ik s i tu lle e t iän ja v a a lip iirin m ukaan p u o lu eittain V a litu ik s i tu lle e t n aiset iän ja v a a lip iirin m ukaan p u o lu eittain V a litu ik s i tu lle e t m ieh et iän ja v a a lip iirin m ukaan p u o lu eittain V alitu ik si tulleiden aikaisem pi kokemus valtuustossa sukupuolen mukaan p u o lu e ittain V alitu ik si tu lleet valtuutetut aikaisem m an kokemuksen ja vaalip iirin mukaan p u o lu e ittain V alitu ik si tu lleet naisvaltuutetut aikaisem m an kokemuksen ja vaalipiirin m ukaan p u o lu eittain V alitu ik si tu lleet m iesvaltuutetut aikaisem m an kokemuksen ja vaalipiirin m ukaan p u o lu eittain A h venanm aan m aakunnan k u n n a llisvaa lit Naisehdokkaiden äänim äärät ja paikkajakautum a ryhm ittäin ja kunnittain Ahvenanm aan m aakunnan kunnallisvaaleissa Liitteet V alitsijayh d istysten nim et, äänim äärät ja valtuustopaikkojen m äärät T ied o nkeruu lom ake A

7 Innehåll F ö ro rd... 3 Pa rtiern a och deras fö rk o rtnin g ar Ö versikt över kom m unalvalet V a lfö rrättnin g e n U p p ställan d e av k a n d id a te r M an d at i fu llm äk tig e R ö strätt Röstberättigade och vald eltag an d et Partiern as rö stetal och m a n d a t D e invaldas åld er och tid ig are erfarenh et i fu llm ä k tig e Kasserade rö s te r Förändringar i den kom m unala in d e ln in g e n O m va le t i K em inm aa Bilagor: kartor, tabeller och figurer K a rta 1.1. V ald eltag an d et kom m unvis T a b e ll 1.1. V ald eltag an d et i kom m unalvalen : Fig u r 1.1. V ald eltag an d et i kom m unalvalen K a rta 1.2. S D P s väljarstö d kom m unvis år Tabell 1.2. Finlands Socialdem okratiska Partis röstandel och fullm äktigplatser i kom m unalvalen Fig u r 1.2. S D P :s väljarstö d i kom m unalvalen K a rta 1.3. Cen terp artiets väljarstö d kom m unvis år T ab ell 1.3. Röstandel och fullm äktigplatser för Centem i Finland i kom m unalvalen Fig u r 1.3. Väljarstö d fö r C en tem i Fin lan d i kom m unalvalen K a rta 1.4. Sam lin gspartiets väljarstö d kom m unvis år T a b e ll 1.4. Sam lin gspartiets röstandel och fullm äktigp latser i kom m unalvalen Fig u r 1.4. Sam lin gspartiets väljarstö d i kom m unalvalen K a rta 1.5. V än sterförb un d ets väljarstö d kom m unvis år T a b e ll 1.5. V än sterförb un d ets röstandel och fullm äktigp latser i kom m unalvalen Fig u r 1.5. V än sterförb un d ets väljarstö d i kom m unalvalen K a rta 1.6. Den största fullm äktigeg ru p p en kom m unvis år T a b e ll 1.6. Partiern as rö stetal och d et re lativa väljarstö d et åren Kvinnor i kom m unalvalet 2.1. V ald eltag an d et blan d k v in n o r A n d e l kvin n o r av kan d id atern a K vin no rn as andel av rö stern a A n d e l kvin n o r av de in v a ld a Forskare Sam i Borg : Puolue- ja ehdokasvalintojen p iirte itä vuoden 1996 kunnallis- ja eurovaaleissa (U tm ärkan d e drag i v a le t av pa rti och va le t av kandidat i kom m u nalvalet och va let t ill Eu ro p ap arlam en tet )... 42

8 Tabeller A. Röstberättigade och välja re e fte r kön och valkrets år B. Partiern as rö stetal e fte r valkrets och kom m unform år C. A n ta l röster för kvin n lig a kandidater e fte r pa rti, valkrets och kom m unform år D. V a ld a fu llm äktig e efter pa rti och valkrets år Röstberättigade och vä ljare e fte r kön, godkända röstsedlar och valda fu llm äktig e samt förhandsröster efter p arti och antal röstningsom råden, kasserade röstsedlar och beaktade förhandsröster e fte r kom m un år Kasserade röstsedlar efter orsak och valkrets år K andidatern a e fte r kön, valkrets och pa rti å r A n ta l valda e fte r kön, valkrets och p arti år Partiern as rö stetal e fte r valkrets och kom m unform i förhandsröstningen år Förhandsväljare e fte r förhandsröstningsställe e fte r valkrets och kom m unform år Röstberättigade u tlän ningar och u tlän n in g ar som rö stat år A n tal röster för kvinnliga kandidater och m andatfördelning efter p arti och grupp kom m unvis år Å ld ersförd elnin g av valda fu llm äktige e fte r kön och p a rti år A n ta l valda e fte r ålder, valkrets och p a rti å r A n ta l valda kvin n o r e fte r ålder, valkrets o ch p arti år A n ta l valda män e fte r åld er, valkrets och p a rti år In vald a en lig t tid ig are in v a l i fu llm äktig e e fte r kön och p a rti år A n ta l in vald a e n lig t tid ig are in va l i fu llm äktig e efter valkrets och p a rti år A n ta l in vald a kvin n o r en lig t tid ig are in va l i fu llm äktig e e fte r valkrets och p a rti år A n ta l in vald a m än e n lig t tid ig are in va l i fu llm äk tig e e fte r valkrets och p a rti år K om m un alvalet på landskapet Å lan d år A n tal röster för kvinnliga kandidater och m andatfördelning efter grupper kom m unvis i ko m m u nalvalet på landskapet Å lan d år Bilagor Valm ansföreningarnas namn, an talet röster och an talet fu llm ä k tig p latse r D atainsam lingsblankett A

9 Contents Su m m a ry...10 Parties and ab b reviation s...10 G en eral vie w o f M u n icip a l elections 1996 in Fin n ish and in S w e d ish Appendices: M aps, tables and figures M ap 1.1. Vo tin g tu rn o u t by m u n icip a lity in T ab le 1.1. Vo tin g a c tivity in m u n icip al electio n s Figu re 1.1. Vo tin g a c tivity in m u n icip al electio n s M ap 1.2. V o te s cast fo r th e S D P b y m u n icip a lity in T ab le Figu re 1.2. Proportion o f votes and num ber of seats gained by the So cial D em ocratic Party o f Finland in m u n icip al elections Pro p o rtio n o f votes and num ber o f seats gained b y the S D P in m u n icip al electio n s M ap 1.3. Vo te s cast for th e C en tre P a rty b y m u n icip a lity in T ab le Figu re 1.3. Pro p o rtio n o f votes and num ber o f seats gained b y the C en tre P a rty in m u n icip al electio n s Pro p o rtio n o f votes and num ber o f seats gained b y the C en tre P a rty in m u n icip al electio n s M ap 1.4. Vo te s cast for th e N atio n a l C o a litio n P a rty b y m u n icip a lity in T ab le Figu re 1.4. Pro p o rtio n o f votes and num ber o f seats gained b y the N atio n a l C o a litio n P a rty in m u n icip al electio n s Pro p o rtio n o f votes and num ber o f seats gained b y th e N atio n a l C o a litio n P a rty in m u n icip al electio n s M ap 1.5. V o te s cast for th e L e ft W in g A llia n c e b y m u n icip a lity in T ab le Figu re 1.5. Pro p o rtio n o f votes and num ber o f seats gained b y th e L e ft W in g A llian ce in m u n icip al electio n s Pro p o rtio n o f votes and num ber o f seats gained b y th e L e ft W in g A llian ce in m u n icip al electio n s M ap 1.6. T h e largest co u n cillo r group b y p a rty and m u n icip a lity in T ab le 1.6. Num b er and p ro p o rtion o f votes gained b y parties in Researcher Sam i Borg: Puolue- ja ehdokasvalintojen piirteitä vuoden 1996 kunnallis- ja eurovaaleissa (The features of Party and Candidate Selections in the M unicipal and Eu ro p ean Parliam e n t Electio n s o f )...42

10 Tables A. Persons e n titled to vote and persons w h o vo ted by sex and co n stitu en cy in B. V o tes recorded b y p arty and co n stitu en cy according to typ e o f m u n icip a lity in C. N um b er o f votes fo r w om en candidates b y p arty, con stitu en cy and typ e o f m u n icip a lity in D. M u n icip a l co u n cillo rs elected b y p arty and co n stitu en cy in Persons e n titled to vote and persons wh o vo te d by sex, va lid ballo ts, m u n icip al councillors and advance votes by party also num ber o f voting districts, disallow ed ballots and advance votes taken in to accou nt b y m u n icip a lity in D iscarded b allo ts b y cause and co n stitu en cy in C andidates b y sex, con stitu en cy and p a rty in N um b er o f persons elected by con stituen cy, p a rty and sex in A d van ce votes b y p arty and co n stitu en cy according to typ e o f m u n icip a lity in Advance voters by voting place and constituency according to type o f m unicipality in Foreigners e n title d to vo te and those w h o vo ted in N um ber o f votes and d istrib u tio n o f seats fo r w om en candidates b y p a rty or group and m u n icip alities in D istrib u tio n o f age o f the m u n icip al co u n cillo rs b y sex and p arty in N u m b er o f persons elected b y age, co n stitu en cy and p arty in N um b er o f w om en elected b y age, co n stitu en cy and p arty in N um b er o f m en elected b y age, co n stitu en cy and p arty in Members of m unicipal councils elected, earlier council membership by sex and party in Mem bers o f m unicipal councils elected, earlier council membership by constituency and p arty in N um b er o f m u n icip al councilw om en elected, e a rlier co u n cil m em bership b y con stituen cy and party in Num ber of m unicipal councilm en elected, earlier council m em bership by constituency and p arty in M u n icip a l electio n s in the autonom ous te rrito ry o f Å lan d Islands in N u m b er o f votes fo r w om en candidates and d istrib u tio n o f seats b y group in th e m u n icip al elections in th e autonom ous te rritory o f Å lan d Islands in Appendices Names, votes and co u n cil seats o f th e non-partisan vo ters associations D ata co llectio n form A

11 Puolueiden nimistä käytetyt lyhenteet Partierna och deras förkortningar Parties and abbreviations Puolueen lyhenne ja nimi Förkortning och namn Party s abbreviation and name SDP Suomen Sosialidem okraattinen Puolue SDP Finlands Socialdem okratiska Parti SDP Social Democratic Party of Finland KESK Suomen Keskusta CENT Centern i Finland KESK Centre Party of Finland KOK Kansallinen Kokoomus SAML Sam lingspartiet KOK National Coalition Party VAS Vasem m istoliitto VÄNST Vänsterförbundet LEFT Left W ing Alliance VIHR V ih reä Liitto GRÖNA G rö n a Förbundet GREENS Green League RKP Ruotsalainen Kansanpuolue SFP Svenska folkpartiet i Finland RKP Swedish People s Party in Finland SKL Suomen Kristillinen Liitto FKF Finlands K ristliga Förbund SKL Christian League of Finland LKP Liberaalinen Kansanpuolue LFP Lib erala folkpartiet LKP Liberal Party NUORS. "Nuorsuom alainen Puolue UNGF U ngfinska pa rtiet NUORS. Progressive Finnish Party PS Perussuomalaiset SAF Sannfinländam a PS True Finns VSL Vapaan Suomen Liitto FFF Förbundet fö r det Fria Finland VSL Alliance for Free Finland SEP Suomen Eläkeläisten Puolue FPP Finlands Pensionärsparti SEP Finnish Pensioners Party UP Luonnonlain puolue NLP N aturlagspartiet LLP Natural Law Party EKA Eläkeläiset Kansan Asialla PFF Pensionärer för Folket EKA Pensioners for the People EKO Ekologinen puolue EKOL Ekologiska Partiet EKO Ecological Party KT? Rauhan ja Sosialism in puolesta - Komm unistinen Työväenpuolue KAP F ö r Fred och Socialism - Kom m unistiska Arbetarpartiet KTP For Peace and Socialism - Communist Workers Party Summary This publication contains the official statistics on the m unicipal elections o f O ctober The statistics also include the results o f the latest m unicipal elections o f the autonomous territory o f Åland Islands held in O ctober M unicipal councillors are elected by direct proportional vote for a period o f four years. En titled to vote in the m unicipal elections o f 1996 w ere Finnish citizens, citizens o f other E U M em ber States and citizens o f Iceland and N orw ay w ho had reached the age o f 18 on the day of the elections at the latest and whose m unicipality o f domicile, as referred to in the A c t on the M unicipality o f Dom icile, was in Finland. In addition, other foreigners were entitled to vote in m unicipal elections provided they had had their m unicipality o f domicile in Finland for at least tw o years. In m unicipal elections, the electoral district consists o f one m unicipality. In this publication, m unicipalities have been grouped according to the electoral districts of general elections. These coincide w ith the counties w ith the following exceptions: the city o f H elsinki constitutes a separate electoral district, and the counties of Turku- Pori and Häm e are divided into two electoral districts. M unicipalities are divided into voting districts. Persons m ay vote on their own voting district or, in advance, in some post office, at home or in some institution. A short summary o f the results o f the m unicipal elections: The Centre Party o f Finland and the National Coalition Party emerged as the winners of the m unicipal elections in comparison to the previous m unicipal elections. O n the other hand, the Social Dem ocratic Party lost the most votes, w hilst still retaining its position as the country s biggest party. The votes cast for the major parties were the following (change on the previous m unicipal elections in brackets): Social Dem ocrats 24.5% (-2.6), Centre Party 21.8% (+2.6), N ational Coalition Party 21.6% (+2.5), Left W in g A lliance 10.4% (-1.3), G reen League 6.3% (-0.6) and Swedish People s Party 5.4% (+0.5). The voting activity in the m unicipal elections was 61.3 per cent, wich is 9.6 percentage points smaller than in m unicipal elections in 1992.

12 am 7. Yleiskatsaus 1. Oversiktöver kunnallisvaaleihin 1996 kommunalvalet Vaalitoimitus V a a lit to im ite ttiin ku n n allisvaalilain (361/72) m ukaisesti lokakuun 20. päivänä Ennakkoäänestys alkoi lokakuun 9. p äivänä ja p ää ttyi lokakuun 15. päivänä. V a a lito im itu s tap ah tui jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. V a alito im itu k se n suorittam ista varten kunnanvaltuusto asetti kunnan keskusvaalilautakunnan ja kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunnan. Kem inm aan kunnan keskusvaalilautakunnan vahvistam asta k u n n allisvaalien tuloksesta te h tiin valitu s L a p in lääninoikeuteen. Lääninoikeuden ratkaisun lopputuloksen perusteella toim itetut kunnallisvaalit kum o ttiin ja m äärättiin to im itettavak si u ud et va alit. K H O ei myöskään tältä osin m uuttanut lääninoikeuden päätöstä. U u sin ta va a lit to im ite ttiin K em inm aalla U u sin tavaalien tu lo ksia e i ole h uom ioitu tämän julkaisu n tilastotau luko issa. S ivu lle 19 on k u iten kin liite tty lyh y t kuvaus Kem inm aan vaalituloksesta Ehdokkaiden asettaminen Sekä valitsijayhdistyksillä että puoluerekisteriin m erkityillä puolueilla o li oikeus asettaa valtuustoon ehdokkaita. V äh in tään kymm enen äänioikeu tettu a vo i n orm aalisti perustaa valitsijayhdistyksen. Puolueet saivat asettaa ehdokkaita valitsijayh d istyk siä perustam atta. K ah d ella ta i useam m alla valitsijayhdistyksellä o li oikeus antaa yhteislis ta. K aksi ta i useam pi puolue vo i yh tyä va a liliito k si. Y h te islista n, v a a liliito n ta i v a a liliittoo n kuulum attom an puolueen ehdokkaita sai olla enintään valittavien valtuute ttuje n p u o lito istak ertain en (aikaisem m an käytännön m ukaan kaksinkertainen ) m äärä. Eh d o kkaita asetettiin koko maassa yhteensä , joista n aisia o li , 36,3 prosenttia Valtuustopaikat Kunnanvaltuutetut ja heidän varam iehensä valittiin n elivuotiskaudeksi V a litta v ie n valtu u te ttu jen luku m ääräytyi kunnan asukasluvun m ukaan seuraavasti: /. 1. Valförrättningen V a le t förrättades i en lig h et m ed den kom m unala vallagen (361/72) den 20 oktober Förhandsröstningen in leddes den 9 okto ber och avlutades den 15 oktober. V a le t förrättades i sam tliga kom m uner e fte r röstningsom råde. K om m un fu llm äktige i va rje kom m un tills a tte en central-. valnäm nd fö r a tt sköta valfö rrättn in g en och en valnäm nd för varje röstningsom råde. D et resultat i kom m unalvalet som fastställdes av centralvaln äm n den i K em inm aa kom m un överklagades hos länsrätten i Lap p land s län. På basis av länsrättens utslag og iltigförklarades d et ko m m unalval som förrättats och om val utlystes. Högsta förvaltningsdom stolen ändrade in te i d etta avseende länsrättens beslut. O m valet i K em inm aa förrättad es R e su lta te t av om valet har in te beaktats i statistiktab ellem a i denna publikation. På sidan 19 finns em ellertid en kort beskrivning av va lre su lta te t i K em inm aa Uppställande av kandidater Både valsam m ansföreningar och p artier som är införda i partiregistret hade rätt att ställa upp kandidater för fullm äktige. N o rm alt kan en grupp på m inst tio röstberättigade personer bilda en valm ansförening. Partierna fic k ställa upp kandidater utan a tt bilda valm ansföreningar. Två e ller flera valm ansföreningar hade rätt att inge gemensam kandidatlista. T vå e ller flera p artier kunde gå samm an t ill e tt valfö r bund. A n talet kandidater på gemensam m a kandidatlistor, fö r valförbund e ller p artier som in te hör till valförbund fick vara högst en och en h alv gång an talet ledam öter i fullm äktige (en lig t tidigare praxis kunde antalet vara d u bb elt). I hela landet uppställdes sam m anlagt kandidater, av vilka var kvinnor, 36,3 procent Mandat i fullmäktige Ledamöterna i komm unfullmäktige och deras ersättare valdes för fyraårsperioden Antalet ledamöter fastställdes enligt antalet invånare i kommunen på följande sätt: Asukasluku - Antalet invånare Valtuutettuja - Antalet ledamöter

13 Kunnan asukasluku m ääräytyi väestötietolaissa (507/93) tarkoitetussa väestötietojärjestelm ässä vaalivuoden toukokuun 31 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Kunnassa, jonka asukasluku on enintään 2 000, valtuusto vo i vaalivu od en kesäkuun loppuun m ennessä päättää valittavaksi valtuutettuja pienem m änkin parittom an lukum äärän ku in 17, ei kuitenkaan vähem pää ku in 13. Lukum äärän m uutoksesta on viip ym ättä ilm o ite tta va sisäasiainm inisteriölle. Poikkeuksena ed ellä m ain itu ista valtuu stop aikkojen m äärästä on Uusikaupunki, jonne valtuutettujen m ääräksi kuntajaon m uutoksesta ( ) johtuen on sisäasiainm inisteriön päätöksellä m äärätty 47. A n talet invånare i kom m unen fastställdes enligt uppgifterna v id utgången av den 31 m aj under va låre t i det befolkningsdatasystem som avses i befolkningsdatalagen (507/93). I en kom m un m ed högst in vånare kan fu llm äk tige före slu te t av ju n i besluta om e tt m indre udda antal ledam öter än 17, dock in te farre än 13. In rik esm in isteriet skall om edelbart underrättas om ändringen. N ystad u tgör e tt undantag från reglerna om an talet fullm äktigem an d at, eftersom In rik esm in isteriet faststä llt antalet till 47 på grund av ändringen i kom m unindelningen. ( inkorporerades K a lan ti kom m un med N ystad ) Äänioikeus Ä än ioikeu s kunnissa to im itettavissa kunnallisvaaleissa o li Suom en sekä m uun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja N orjan kansalaisella, joka viim eistään vaalipäivänä o li täyttänyt 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tark o itettu ko tiku n ta kyseinen kunta o li 51. päivänä ennen vaalip äivää p äivän päättyessä. Ä än ioikeu s ku nn allisvaaleissa o li m yös m uu lla edellä m ain itu t ed ellytyk set tä y t tävällä ulkom aalaisella, jos h än ellä tu o llo in o li o llu t ko tikunta Suom essa kahden vuoden ajan (K u n ta L 26 ). Sam aan aikaan toim itetuissa Europarlam enttivaaleissa ja kunnallisvaaleissa äänioikeuden perusteet poikkesivat jonkin verran toisistaan. Europarlam enttivaaleissa u l kom aalaisista saivat äänestää vain ne Eu roopan U n io n in kansalaiset, jotka etukäteen o livat ilm oittaneet haluavansa äänestää, ku n n allisvaaleihin osallistum inen ei heidän osaltaan vaatinut tällaista ilm oitusta. T o isaalta kunnallisvaaleissa, to isin ku in Eu ro p arlam enttivaaleissa, ei ulkom ailla asuvilla Suom en kansalaisilla o llu t oikeutta osallistua vaaleihin Rösträtt R ö strä tt i ko m m u nalvalet i en kom m un hade a lla de finska, isländska och norska m edborgare och m edborgare i andra m edlem sländer i Eu ro p eiska u nionen som senast valdagen hade f y llt 18 år och som i en lig h et m ed lagen om hem kom m un hade h em vist i kom m unen i fråga vid utgången av den 51 dagen fö re valdagen. O ckså andra u tlän ningar som u p p fylld e föru tsättn ingarna ovan hade rö strä tt i ko m m u nalvalet, om de valdagen hade h aft hem vist i Fin lan d i två års tid (26 K om m un allagen). Grunderna för rösträtten i valet till Europaparlam entet och kom m unalvalet, som förrättades sam tidigt, avvek en aning från varandra. I valet till Europaparlam ente t fick bara de u tlän n in g ar m ed m edborgarskap i länder i Eu ro p eiska u nionen rösta som på förhand m ed d elat a tt de v ill göra det. I ko m m u nalvalet krävdes in te någon sådan anm älan. Å andra sidan hade in te finska m edborgare som b or utom lands rö strätt i ko m m u nalvalet, v ilk e t de därem ot hade i valet till Europaparlam entet Äänioikeutetut ja äänestysvilkkaus Ä än ioikeu tettu jen m äärä o li koko maassa , joista m uita kuin Suom en kansalaisia noin Äänioikeutettu ja o li enem m än kuin kunnallisvaaleissa neljä vuotta aikaisem m in. Ä änioikeuttaan käyttäneiden m äärä sen sijaan väheni huom attavasti. Äänioikeuttaan k äytti henkilöä, jo llo in äänestysprosentiksi m uodostui 61,3. N äin alhainen äänestysprosentti ei ole o llu t sitten vuoden 1945 kunnallisvaalien. Edeltävistä kunnallisvaaleista äänestysprosentti laski jopa 9,6 prosenttiyksiköllä. Naiset käyttivät äänioikeuttaan ahkeramm in kuin m iehet. N aisten äänestysprosentti o li 62,8 ja m iesten 59,8. V uoden 1992 kunnallisvaaleissa vastaavat lu vu t o liva t 72,1 % ja 69,6 %. Kaupungeissa äänestettiin selvästi laim eamm in kuin m uissa kunnissa. Kaupunkien äänestysprosentiksi m uodostui 59,2 ja m uiden kuntien 65,6. Ero a m uiden kuntien hyväksi m uodostui 6,4 prosenttiyksikköä. Korkein äänestysprosentt i saavutettiin V e lku a lla (86,8) ja m atalin se o li V an taalla ja Kuhmossa (53,5) Röstberättigade och valdeltagandet D e t fanns röstberättigade i hela landet, av vilka ungefär inte var finska medborgare. D e röstberättigade var fler än under kom m unalvalet fö r fyra år sedan. A ntalet personer som utnyttjade sin rösträtt minskade därem ot b etyd ligt. Rösträtten utnyttjades av personer, v ilk e t gav e tt valdeltagande på 61,3 procent. Så lågt har valdeltagandet in te v a rit sedan kom m unalvalet år Från det föregående kom m unalvalet sjönk valdeltagandet m ed så m ycket som 9,6 procentenheter. K vin no rn a nådde ett valdeltagande på 62,8 procent, medan valdeltagandet fö r m än var 59,8 procent. M otsvarande siffro r för kom m unalvalet år 1992 var 72,1 procent och 69,6 procent. V aldeltagandet var b etyd lig t lam are i städer än i övriga kom m uner. V aldeltagan det i städerna va r 59,2 p ro cen t och i övriga kom m uner 65,5 p rocent. Sk illn a d en t ill fördel för de övriga kom m unerna var därm ed 6,4 procentenh eter. V ald e ltag an d e t va r störst i V e lk u a (86,8 p ro cen t) och lägst i V an d a och K uh m o (53,5 p ro ce n t). 12 Sjjjll Tilastokeskus

14 Taulukko Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vaalipiireittäin Tabell Valdeltagandet i kommunalvalen Table Voting activity by constituency in municipal elections in Vaalipiiri - Valkrets-Constituency Koko maa - Hela landet- W hole Country 61,3 70,9 70, ,1 78,5 75,6 Helsinki - Helsingfors 58,1 66,4 63,3 66,3 72,1 74,6 71,1 Uusimaa - Nyland 59,9 69,5 67,3 71,6 76,6 77,4 75,1 Turku etel. - Åbo södra - Turku South 63,4 73,4 73,3 75,4 79,2 78,8 73,5 Turku pohj. - Åbo norra - Turku North 64,0 75,0 75,0 78,3 81,7 81,1 80,0 Häme etel. - Tavastehus södra - Häme South 60,8 70,9 70,2 74,4 79,1 78,9 76,0 Häme pohj. - Tavastehus norra - Häme North 61,7 72,7 70,7 75,3 79,5 80,3 76,5 Kymi - Kymmene 60,0 70,3 69,9 73,1 77,0 77,6 75,3 Mikkeli - S :t Michel 59,9 68,7 69,9 73,1 76,4 76,8 75,3 Pohjois-Karjala - Norra Karelen-North Karelia 57,9 68,9 68,6 71,3 75,5 75,8 73,4 Kuopio - Kuopio 58,3 67,5 69,0 72,8 76,0 76,8 75,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland- Central Rnland 60,9 70,3 72,6 75,9 80,3 80,8 77,5 Vaasa - Vasa 69,0 75,9 77,3 79,5 80,9 80,9 78,5 Oulu - Uleåborg 60,1 70,4 71,2 75,8 80,7 80,1 77,5 Lappi - Lappland- Lapland 65,2 73,9 75,4 79,3 83,5 83,4 77,7 Taulukko Äänestysaktiivisuus suurimmissa kaupungeissa kunnallisvaaleissa * Tabell Valdeltagandet i de största städerna i kommunalvalen Table Voting activity in major Cities in municipal elections in ' Kaupunki- Stad-Urban m unicipality Kaup. yht. - Totalt- Total 59,2 69,5 67,9 71,5 76,4 77,2 73,6 Helsinki - Helsingfors 58,1 66,4 63,3 66,3 72,1 74,6 71,1 Espoo - Esbo 61,6 70,3 66,4 71,0 75,9 79,1 75,9 Tam per e-tammerfors 59,2 71,0 68,0 72,9 77,0 78,6 74,0 Vantaa -Vanda 53,5 65,8 62,7 68,3 73,9 75,4 71,8 Turku -Åbo 59,7 71,8 70,5 72,6 77,3 77,7 70,0 Oulu - Uleåborg 53,8 67,5 64,2 70,6 77,9 75,8 71,2 Lahti - Lahtis 55,0 66,4 64,3 70,5 75,9 76,0 70,4 Kuopio - Kuopio 54,0 63,6 63,9 68,6 73,1 74,4 72,4 Pori - Björneborg 58,1 72,9 71,8 75,7 80,6 79,4 77,7 Jyväskylä - Jyväskylä 57,8 67,4 68,0 71,8 77,4 78,2 72,2 11 Vuoden 1972 kaupunkien yhteenlaskettu äänestysprosentti sisältää myös kauppalat ^ År 1972 inkl. också köpingar 11The 1972 turnout for all urban municipalities includes market towns Kuvio Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa Figur Valdetagandet i kommunalvalen Figure Voting turnout in municipal elections in

15 Ennakolta näissä vaaleissa äänesti äänioikeutettu a, m ikä on 34,9 p rosen ttia kaikista äänestäneistä. V u o d en 1992 ku nn allisvaaleissa ennakkoäänestysprosen tti o li 38,1, jo te n ennakkoäänestyksen suosio p u to si 3,2 prosenttiyksikköä edellisiin kunnallisvaaleihin verrattun a. V u o d en 1995 eduskuntavaaleissa ennakkoäänestysprosentti oli 43,4. Kotona sai ennakolta äänestää äänioikeutettu, joka ei vaikean vam m an tai pitkäaikaisen sairauden vuo ksi päässyt ennakkoäänestyspaikkaan ilm an kohtuuttom ia vaikeuksia. O ikeutta äänestää kotona käytti näissä vaaleissa äänioikeutettua. I det här valet förhandsröstade röstberättigade, vilk et är 34,9 procent av alla som röstade. I komm u n alvalet 1992 va r andelen förhandsröstande 38,1 procent. Förhandsröstningen förlorade alltså 3,2 procentenheter i popularitet jäm fört m ed det föregående komm un alvalet. I riksdagsm annavalet år 1995 va r andelen förhandsröstande 43,4 p rocent. Röstberättigade som på grund av svårt handikapp e lle r kronisk sjukdom hade orim liga svårigheter a tt ta sig t ill förhandsröstningsplatsen fick förhandsrösta hem m a. R ätten a tt rösta hem m a utnyttjades i detta val av röstberättigade Puolueiden äänimäärät ja valtuustopaikat V a a le ih in o sa llistu i yhteensä ku usitoista p u o lu etta, joista ns. vanhoja puolueita, eli myös edellisissä vaaleissa m u kana o lleita, o li ko lm etoista ja ensi kertaa m ukana olleita p u o lu eita o li kolm e. Lisäk si vaa leih in o tti osaa 204 v a litsijayh d istystä. Suurim m an äänim äärän näissä vaaleissa sai Suom en Sosialidem okraattinen Puolue. Se sai ääntä eli 24.5 p rosen ttia h yväk sytyistä ään istä. Sen äänim äärä lask i ä ä n e llä ja äänim ääräosuus p u tosi 2,6 prosenttiyksikköä ed ellisiin ku nnallisvaaleihin verrattu n a. S D P p y sy i k u ite n k in m aan su u rim p an a p u o lu e e na 2,7 prosenttiyksikön erolla Suom en Keskustaan. S D P :n vah vim m at kannatusalueet o liva t Pohjois-Kar- ja lan, K ym en ja H äm een eteläisessä vaalip iire issä, joissa sen kannatusosuus nousi y li kolm enkym m enen prosentin. Yksittäisistä kunnista SD P :n kannatus o li suurin M äntässä (47,8 % ) ja Kuusankoskella (47,4 % ). To iseksi en iten ääniä sai Suom en Keskusta, joka keräsi ääntä e li 21,8 p rosen ttia ann etu ista äänistä. H u o lim a tta äänestysaktiivisuu den voim akkaasta laskusta se sai ääntä enem män kuin vuoden 1992 kunnallisvaaleissa. Sen äänim ääräosuus nousi 2,6 prosenttiyksikköä ja sitä voidaan pitää vaalien toisena selvänä voittajana. V a h vim p ia Keskustan kannatusalueita o liva t O u lu n ja L a p in v a a lip iirit, joissa se sai y li neljäkym m en tä prosen t tia äänistä. Y li kolm enkym m enen prosentin kannatukseen se y ls i m yös K u o p io n, M ikk e lin, Po h jois-k arjalan ja V aasan va a lip iire issä. Y k sittäisistä kunnista Keskustan kannatus o li su u rin ta M e rijä rv e llä (10 0,0 % ) ja Rantsilas- sa (80,3 % ). K olm an neksi en iten ääniä sai K an sallin en Kokoom us. Se sai ääntä eli 21,6 prosenttia annetuista äänistä. M yös Kokoom us lisäsi äänim ääräänsä huolim atta äänestysvilkkauden laskusta. Vuoden 1992 kunnallisvaaleihin verrattuna äänim äärä lisääntyi kappaletta eli 2.5 prosenttiyksikköä. Kokoom usta voidaan pitää Keskustan ohella vaalien toisena selvänä voittajana. Kokoom us p ystyi n y t katkaisem aan kannatuksensa n eg atiivisen suuntauksen kaksiin edeltäviin kunnallisvaaleihin verrattuna Partiernas röstetal och mandat Samm anlagt sexton partier deltog i valet och av dessa var tretton s.k. gamla partier - som deltagit också i det föregående valet - och tre nya p artier, som var m ed fö r första gången. Dessutom deltog 204 valm ansföreningar i valet. Finlands Socialdem okratiska Parti fick det största röstetalet, näm ligen röster, dvs. 24,5 p ro cen t av de godkända rösterna. Partiets rö stetal sjönk m ed och andelen av sam tliga röster sjönk m ed 2,6 procentenh eter jäm fö rt med d et föregående kom m unalvalet. S D P bevarade e m e llertid sin p osition en som landets största p a rti m ed 2,7 procentenheters övertag jä m fö rt m ed Centem i Finland. O m råden där SDP hade det starkaste stödet låg inom N orra Karelens, Kym m ene och Tavastehus södra valkretsar, där p artiets andel av väljarstö d et va r ö ver 30 p rocent. B lan d de enskilda kom m unerna va r S D P :s väl- jarstö d störst i M ä n ttä (47,8 p ro cen t) och Kuusankoski (47,4 procent). C en tem i Fin lan d fic k näst m est röster e lle r , v ilk e t är 21,8 p ro cen t av rösterna. T ro ts d et k raftig t m inskade vald eltag an d et fic k p a rtie t fle r röster än i kom m unalvalet P a rtiets andel av sam tliga röster ökade m ed 2,6 p rocentenh eter och d et kan därm ed betraktas som den andra klara segraren i valet. D e om råden där Centem hade det starkaste väljarstödet va r U leåborgs och Lap p land s valkretsar, där p a rtiet fic k ö ver 40 p ro cen t av rösterna. V ä lja rstö d e t v a r över 30 procent också i K u o p io, S :t M ich e ls, N o rra K arelen s och V asa valkretsar. B lan d enskilda kom m uner va r C enterns väljarstö d störst i M e rijärv i (1 0 0,0 p ro cen t) och R an tsila (80,3 procent). På tred je p lats kom Sam lin g sp artiet. D e t fick röster, dvs. 21,6 p ro cen t av sam tliga röster. Också sam lingspartiet ökade sitt röstetal trots det m inskade valdeltagan det. Jä m fört m ed ko m m u nalvalet 1992 ökade rö stetalet m ed 6 858, dvs. m ed 2,5 procentenheter. V id sidan av C en tem kan Sam lin g sp artiet betraktas som en klar segrare i va let. Sam lin g sp artiet lyckades b ryta den n egativa trenden i de två föregående kom m u nalvalen.

16 Taulukko Tabell Table SDP:n, KESK:n ja KOKin osuus äänistä, äänimääräosuuden muutos ja osuus valituista vaalipiireittäin kunnallisvaaleissa 1996 SDP:s, CENT.s och SAMLs andel av rösterna, skillnad i antalet röster och antalet invalda efter valkrets i kommunalvalet 1996 Percentage of votes, change in the percentage of votes and percentage of elected councillors won by the SDP, Centre Party and Coalition Party by constituency in municipal elections in 1996 SDP KESK -CENT KO K -SAM L V aalipiiri - Valkrets- Constituency Osuus Muutos Osuus Osuus Muutos Osuus Osuus Muutos Osuus äänistä v.,-92 valituista äänistä V.-92 valituista äänistä v.,-92 valituista Röst- Ändring- Andel Höst Ändring- Andel Röst Andring- Andel andel å r-92 valda andet å r-92 valda andel å r-92 valda Percent Change Percent- Percent Change Percent- Percent Chanqe Percentage of from 1992 age of age of from 1992 age of age of from 1992 age of votes elected councillors votes elected councillors votes elected councillors Koko maa - Hela landet- W hole country 24,5-2,5 22,0 21,8 2,6 35,7 21,6 2,6 17,4 Helsinki - Helsingfors 23,1 0,4 24,7 3,7 0,4 3,5 27,2 3,9 28,2 Uusimaa - Nyland 26,1-3,0 27,1 8,1 1,1 13,0 24,8 3,4 20,0 Turku etel.-apo södra-turku South 25,2-3,9 21,3 18,1 1,9 30,3 25,7 3,0 23,0 Turku pohj,-a bo no rra-turku North 29,2-2,3 25,0 22,8 3,6 34,3 22,8 2,1 20,4 Häme etel. - Tavastehus södra- Häme South 31,6-2,5 31,2 16,6 2,6 24,9 28,8 3,5 27,8 Häme pohj. - Tavastehus norra - Häme North 26,7-3,5 27,8 12,0 2,1 21,2 26,8 3,3 26,1 Kymi - Kymmene 33,1-3,6 29,4 20,4 1,5 32,1 22,8 2,5 20,7 M ikkeli - S d Michel 29,6-2,4 28,9 32,5 4,7 40,4 18,9 1,0 15,6 Pohjois-Karjala - Norra Karelen- North Karelia 33,5-3,2 33,4 32,0 4,6 39,4 15,2 1,8 11,6 Kuopio - Kuopio 20,0-0,7 16,7 35,5 5,0 46,9 15,8 2,4 11,0 Keski-Suomi - Mellersta Rnland - Central Finland 27,9-3,6 25,3 28,5 3,9 39,0 16,7 u 13,2 Vaasa - Vasa 16,0-2,6 12,5 30,6 2,1 39,9 17,2 1,9 15,2 Oulu - Uleåborg 13,9-1,7 10,7 45,2 5,7 57,5 13,0 1,5 9,0 Lappi - Lappland- Lapland 17,0-1,1 12,7 43,0 5,7 50,2 11,0 0,5 9,6 Kuvio Puolueiden suhteellinen kannatus kunnallisvaaleissa 1996 Figur Partiernas relativa väljarstöd i kommunalvalet 1996 Figure Proportion of votes cast for the parties in municipal elections in 1996 Kuvio Suurten puolueiden suhteellinen kannatus kunnallisvaaleissa Figur De stora partiernas relativa väljarstöd i kommunalvalen Figure 1 2 Proportion of votes cast fbrthe major parties in municipal elections in ) KESK vuoden 1984 vaaleissa yhdessä LKP:n kanssa års val gick CENT samman med LFPln 1984 in conjunction with the Liberal Party

17 Kokoom uksen vahvim pia kannatusalueita olivat eteläiset v a a lip iirit. Su u rim m at äänim ääräosuudet se kokosi H äm een eteläisen, H elsing in, H äm een pohjoisen ja T u run eteläisen vaalip iirin alueella, joissa se sai y li kaksikym m en täviisi prosen ttia annetuista äänistä. Suurim m an äänim ääräosuuden yk sittäisistä kunnista Kokoom us sai Pälkäneellä (44,1 % ) ja Ham inassa (41,5 % ). V asem m istoliitto sai ääntä e li 10,4 prosenttia äänistä. Sen äänim äärä laski äänellä ja äänim ääräosuus laski 1,3 prosenttiyksikköä. Vasem m istoliitolle (ennen S K D L ) nämä o liva t jo viid en n et peräkkäiset tap p io lliset vaalit. V asem m isto liito n vah vim p ia kannatusalueita o liva t Lapin ja O ulun vaalip iiri. Yksittäisistä kunnista Vasem m isto liito n kannatus o li suu rin ta Kem issä (37.7 % ) V ihreä L iitto ei pystynyt uusim aan edellisissä kunnallisvaaleissa saamaansa vaalivoittoa, vaan sai ääntä, m ikä on ääntä vuoden 1992 vaaleja vähem män. Vihreiden äänim ääräosuus putosi 0,6 prosenttiyksikköä, o llen n yt 6,3 prosen ttia. V ih re id e n vah vim p ia alu eita o liva t eteläisen Suom en su u ret asutuskeskukset, jossa he p erin teisesti o vat o llee t m enestyksekkäim piä. Y ksittäisistä kunnista V ih re ä n L iito n m enestys o li parasta Helsingissä (18,4 % ). Kunnallisvaaleissa va littiin kaikkiaan valtu u tettu a, m ikä on 89 valtu u te ttu a vähem m än ku in vuoden 1992 ku nnallisvaaleissa. K a ik ista va ltu u te tuista n aisten osuus o li 31,5 p rosen ttia, m ikä on 1,5 prosenttiyksikköä suurem pi kuin vuonna 1992 saavutettu tulos. V altu u sto p aik ko ja sai en iten Suom en Keskusta, jo lla on perinteisesti o llu t erittäin vahva asema m aaseutukunnissa. Keskusta sai m aaseutukuntien valtu u sto p aiko ista 43,2 prosenttia. Keskusta sai kaikkiaan valtuutettua valtuustoih in ja se sai n y t ed ellisvaaleista 461 lisäpaikkaa. S u u rin valtuustoryhm ä sillä on n yt 287 kunnassa. Toiseksi en iten va ltu u te ttuja sai S D P, va littua. S D P rlla on n yt suu rin valtu u storyh m ä 60 kunnassa. Seuraavaksi eniten va ltu u te ttuja saivat: Kokoom us (2 168), V asem m isto liitto (1 128) ja R u o tsalainen Kansanpuolue (6 7 1 ). Valtuustopaikkojen määrässä suurin m uutos ed ellisiin k u n n allisvaaleihin verrattu n a tap ah tu i Keskustan osalta, joka sai 461 lisäpaikkaa valtu u sto ih in. Kokoom us sai 159 paikkaa lisää, vaikka sen kannatus nousi yh tä paljon kuin Keskustan. S D P h ävisi 388 valtuu stop aikkaa verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin. Toinen suuri häviäjä o li Perussuom alaiset (en tin en S M P ), joka m en etti 216 paikkaa eli 61 prosenttia kaikista valtuustopaikoistaan. D e södra valkretsarna hörde till Sam lingspartiets starkaste. P a rtie t samlade sina största rö stetal i Tavastehus södra, Helsingfors, Tavastehus norra och Åbo södra valkretsar, där d et fick över 25 p ro cen t av rösterna. B lan d de enskilda kom m unerna va r p artiets rö stetal störst i Pälkäne (44,1 procent) och Fredriksham n (41,5 proce n t). Vänsterförbundet fick röster, dvs. 10,4 procen t av rösterna. P artiets rö stetal sjönk m ed röster och andelen av rösterna sjönk med 1,3 procentenh eter. Fö r V än sterfö rb u n d et (f.d. D F F F ) var detta det fem te v a le t i rad m ed fö rlust. Lapplands och Uleåborgs valkretsar hörde till de om råden där V än sterfö rb u n d et hade det starkaste stödet. B lan d de enskilda kom m unerna va r p artiets väljarstö d störst i K e m i (37,7 p ro ce n t). G rö n a Fö rb u nd et lyckades in te upprepa valsegern i det föregående kom m unalvalet, utan fick röste r, v ilk e t var färre än i 1992 års va l. Pa rtiets andel av rösterna sjönk m ed 0,6 procentenheter, och var nu 6,3 procent. T ill G röna Förbundets starkaste om råden hörde de stora bosättningscentrem a i södra Fin land, där p a rtie t av tra d itio n h aft god fram gång. A v de enskilda kom m unerna rö n te G rö n a Fö rb u nd et den största fram gången i Helsingfors (18,4 procent). D e t valdes sam m anlagt fullm äktigeled am ö ter under kom m unalvalet. D e tta är 89 färre än i 1992 års kom m unalval. Andelen kvinnor av fullm äktigeledam ö tern a va r 31,5 procent, v ilk e t är 1,5 procentenh eter m er än år C en tem i Fin lan d, som av tra d itio n h aft en vä ld ig t stark p o sition i landsbygdskom m uner, fick flest m andat. C entern fick 43,2 procent av m andaten i landsbygdskom m unerna. P a rtie t fic k sam m anlagt in ledam ö te r i fu llm äktig e i o lika kom m uner och an talet m andat ökade m ed 461 från d et föregående va let. N u har C en tem den största fullm äktigegruppen i 287 kom m uner. S D P fick näst m est fullm äktig eled am ö ter, P a r tie t har nu den största fullm äktigegruppen i 60 kom m uner. På de fö ljan d e platserna kom : Sam lin g sp artiet (2 168), Vänsterförbundet (1 128) och Svenska folkpartie t (6 7 1 ). Jä m fört m ed d et föregående kom m unalvalet gällde den största förändringen i an talet m andat cen terp artiet, som fick 461 nya m andat i fu llm äktig e. Sam lin g sp artiet fick 159 nya m andat, tro ts a tt p artiets väljarstö d ökade lik a m ycket som C enterns. S D P förlorade 388 m andat jä m fö rt m ed d et föregående kom m unalvalet. E n annan stor fö rlorare va r San nfin ländam a (f.d. F L P ), som fö rlo rade 216 m andat, dvs. 61 p ro cen t av a lla sina m andat.

18 Kuvio Figur Figure Kannatuksen suhteellinen jakautuminen kaupungeissa ja muissa kunnissa kunnallisvaaleissa 1996 Den relativa fördelningen av väljarstödet i städer och övriga kommuner i kommunalvalet 1996 Distribution of relative support in urban and other municipalities in municipal elections in 1996 Taulukko Tabell Table Puolueiden kannatus suurimmissa kaupungeissa Partiernas röstetal i de största städerna, i procent Percentage of votes cast for the parties in major Cities Kaupunki Stad Urban municipality SD P K ESK CENT KOK SAML V A S VÄNST LEFT VIH R GRÖNA G REEN S RKP SEP SK L FKF N U0RS UNGF Helsinki - Helsingfors 23,1 3,7 27,2 7,7 18,4 8,9 2,5 5,1 Espoo - Esbo 19,2 3,7 33,9 5,4 11,1 11,9 2,3 6,0 Tam pere - Tammerfors 25,0 4,1 28,9 17,6 9,6 0,6 2,2 1,6 Vantaa - Vanda 30,1 5,6 25,5 10,7 12,3 4,3 3,3 2,8 Turku -Åbo 27,3 4,5 27,6 15,7 8,2 6,1 2,8 2,3 Oulu - Uleåborg 20,6 21,8 21,7 16,2 11,4 0,2 2,1 2,1 Lahti - Lahtis 33,2 6,0 32,8 12,5 7,3 0,2 5,1 1,5 Kuopio - Kuopio 25,7 20,8 26,1 11,2 11,3 1,9 1,5 Pori - Björneborg 34,7 7,5 26,7 22,2 3,6-4,2 0,3 Jyväsk ylä 33,7 13,3 22,9 11,0 10,3 0,3 7,1 -

19 7.7. Valittujen ikä ja aikaisempi kokemus valtuustossa V altao sa ku nn an valtu u sto ihin va litu ista o li keski-ikäisiä ta i sitä vanhem pia. K aksi kolm asosaa va litu ista o li vuotiaita. Tätä vanhem pia valtuutetuista o li 21 prosenttia ja nuorem pia, vuotiaita, kaikista noin 13 prosenttia. Y leise sti va ltu u te ttu jen ikäjakautum a on p ysyn yt viim eisim m issä kunnallisvaaleissa lähes m uuttum attom ana. M itään selviä ero ja e i ole h avaittavissa m yöskään tarkasteltaessa valittu jen ikää alueen (va a lip iirin ), puolueen ta i sukupuolen m ukaan. Pu o lu eista V ih re ä llä L iito lla on aina o llu t p erin teisesti suhteessa enemm än n u o ria va ltu u te ttu ja ku in m u illa p u o lu eilla. N äissä vaaleissa V ih re id e n valtu u te tuista o li neljännes alle 34 vu o tiaita, kun n e ljä llä suu rim m alla p u o lu eella vastaava osuus vaih- te li 9 ja 14 prosentin v ä lillä. N uorem m ista va ltu u te tuista oli naisia jonkin verran enemmän kuin m iehiä. Y li p u o lella valtu u te tuista o li aikaisem paa kokem usta valtuustossa, toista valtuu stokauttaan jatko i 7 083, e li 57 prosenttia valtu u te tuista. E d e llisiin ku n n allisvaaleihin verrattu n a heidän osuutensa hiem an lisään tyi. N a is illa o li m iehiä vähem m än valtuustokokem usta, heistä noin puole t o li edellisen kauden va ltu u te ttuja, kun vastaava osuus m iehillä o li 59 prosenttia. Kansanedustajia valituista valtuutetuista oli 116, joista m iehiä 75 ja naisia De invaldas ålder och tidigare erfarenhet i fullmäktige Största delen av dem som blev invalda i kom m unfullm äktige i de o lika kom m unerna var i m edelåldern e lle r äldre. T vå tre d jed e lar var åringar. Ä ld re än så var 21 procent av fullm äktigeled am ö tern a och yngre, år, var ungefär 13 procent av sam tliga ledam öter. A llm änt sett har åldersfördelningen bland fullm äktigeledam öterna v a rit nästan oförändrad i de senaste kom m unalvalen. M an kan in te h e ller konstatera några tyd liga s k illnader då de invaldas ålder granskas efter område (va l k re ts), pa rti e ller kön. A v p artiern a har G rö n a Förbundet av tradition relativt sett haft fler unga fullm äktigeledam öter än de övriga p artiern a. I det här va le t var en fjärd ed el av G rö n a Förbundets fullm äktigeledam öter under 34 år gamla, m edan m otsvarande andel fö r de fyra största p artiern a varierad e m ellan 9 och 14 procent. D e t fanns en aning fle r kvin n o r än m än blan d de yngre fullm äktigeledam öterna. M e r än h älften av fullm äktigeled am ö tern a hade tid i gare erfarenhet av fullm äktigeuppdrag och ledam öter, dvs. 57 p rocent, in led d e sin andra m andatperiod. Jä m fört m ed d et föregående kom m u nalvalet var andelen något större. Kvinnorna hade m indre erfarenhet av fu llm äktigeuppdrag än m ännen. Ungefär hälften av kvinnorna hade tidigare erfarenhet, medan m otsvarande and el för m ännen va r 59 p rocent. A v dem som b lev valda t ill fu llm äktig e va r 116 riksdagsledam öter och av dessa va r 75 m än och 41 kvin no r Hylätyt äänet Äänten laskennassa h ylättiin ääntä e li 1,6 prosenttia äänistä. Y leisim m ät syyt äänestyslipun m itätöim iseen olivat tyhjän äänestyslipun jättäm inen (yh t lip p u a) ta i äänestyslipussa o li asiaton m erkin tä (y h t lip p u a ). Ed ellisissä ku nnallisvaaleissa h ylkääm isp rosen t- t i o li h iem an alh aisem p i, 1,2 p ro sen ttia. S illo in h y lä t tiin ään estyslip p u a. Sen sijaan sam aan aikaan p id etyissä eu ro p arlam e n ttivaaleissa äänestyspäätöksen tekem in en tu o tti y le is e s ti enem m än vaike u k sia. H y lä t tyjen äänten, jo is ta su u rin osa ty h jiä lip p u ja, m äärä o li niissä jopa kolm e kertaa suurem pi kuin kunnallisvaaleissa Kasserade röster V id rösträkningen kasserades röster, dvs. 1,6 p rocen t av rösterna. D e vanligaste orsakerna t ill a tt en röstsedel in te beaktades va r a tt den var blan k (to ta lt rö stsed lar) e ller a tt anteckningen var obehörig (to talt röstsedlar). I det föregående kom m unalvalet var andelen ogiltiga röster något m indre, 1,2 procent. D å kasserades röstsedlar. D ärem o t m edförde röstningsbeslutet i v a le t t ill Eu ro p ap arlam en tet, som förrättades sam tidigt, i allm änhet större svårigheter. A n ta let ogiltiga röster, där största delen va r blanka, var tred u b b elt jä m fö rt m ed kom m unalvalet.

20 1.9. Kuntamuutokset 1.9. Förändringar i den kommunala indelningen Uudet kaupungit Vuoden 1996 alusta m uuttui Haapaveden (O ulun vaalip iiri) ja Viitasaaren (Keski-Suomen vaalipiiri) kuntamuoto muusta kunnasta kaupungiksi. Vuoden 1997 alusta m uuttui Paim ion (Turun eteläisessä vaalipiiri) kuntamuoto muusta kunnasta kaupungiksi. Nya städer I början av år 1996 ändrades kommunformen för Haapavesi (Uleåborgs läns valkrets) och Viitasaari (M ellersta Finlands läns valkrets) från övrig kommun till stad. I början av år 1997 ändrades kommunformen för Pemar (Abo läns södra valkrets) från övrig kommun till stad. Kuntaliitokset Vuoden 1997 alusta yhdistyivät Lohjan kaupunki ja Lohjan kunta, Porvoon kaupunki ja Porvoon maalaiskunta (Uudenmaan vaalipiiri) ja Heinolan kaupunki ja Heinolan maalaiskunta (M ikkelin vaalipiiri). Kommunsammanslagningar I början av år 1997 sammanslogs Lojo stad och Lojo kommun, Borgå stad och Borgå landskommun (Nylands läns valkrets) samt Heinola stad och Heinola landskommun (S :t M ichels läns valkrets). Kunnan nimeä muutettiin Vuoden 1995 alusta Koski H l:n nim i m uutettiin H ä meenkoskeksi (Häm een eteläinen vaalipiiri). Vuoden 1996 alusta Pyhäsalm i m uutti nimensä takaisin Pyhäjärveksi (O ulun vaalipiiri). Kuntam uutokset on otettu huomioon vertailussa vuoden 1992 vaaleihin. Namnändringar I början av år 1995 ändrades namnet på Koski H l till Hämeenkoski (Tavastehus läns södra valkrets). I början av år 1996 återtog Pyhäsalm i namnet Pyhäjärvi (Uleåborgs läns valkrets). Förändringarna i de kommunala indelningarna har beaktats då valresultaten jämförts med resultaten för komm unalvalet år KEMINMAAN UUSINTA VAALI OMVALET I KEMINMAA Uusintavaalissa äänestysaktiivisuus jäi syysvaaleja laimeammaksi. Lukumääräisesti kaikki puolueet, SK L :a lukuunottamatta, saivat pienemmän äänimäärän kuin lokakuussa Puolueitten suhteelliset osuudet kaikista annetuista äänistä kuitenkin m uuttuivat sen verran, että valtuustopaikkojen jakautuminen puolueiden välillä m uuttui. M uutos tapahtui SD P:n ja K O K :n välillä siten, että S D P sai yhden lisäpaikan ja K O K vastaavasti m enetti yhden valtuustopaikan. M uiden paikat pysyivät ennallaan syksyn 1996 tilanteeseen verrattuna. Valdeltagandet i omvalet var lamare än vid valet på hösten. I absoluta tal fick alla partier utom Finlands Kristliga Förbund lägre röstetal än i oktober Partiernas relativa andelar av samtliga röster förändrades em ellertid så mycket att fördelningen av mandat mellan de olika partierna ändrades. M ellan SD P och Samlingspartiet innebar förändringen att SDP fick ett mandat till och Samlingspartiet miste ett mandat. D e övriga partiernas mandat var oförändrade jäm fört med situationen hösten Hyväksytyt äänet ja valitut puolueittain Godkända röster och valda efter parti Yht. Summa SDP KESK CENT KOK SAML VAS VÄNST SKL FKF M IJIJT Övriga Äänioik. ja äänest. % Röstber. och valdelt. % % 100 8,1 49,2 11,6 25,6 1,9 3,6 55,8 Valitut- Valda % 100 8,0 48,7 12,1 25,1 1,6 4,5 68,6 Valitut- Valda

21 Kartta 1.1. Äänestysprosentti kunnittain Karta 1.1. Valdeltagandet kommunvis Map 1.1. Voting turnout by municipality

22 Taulukko 1.1. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa , % Tabell 1.1. Valdeltagandet i kommunalvalen , % Table 1.1. Voting activity in municipal elections , % Vuosi Ar Year Yhteensä Totalt Total M iehet Män Men N aiset Kvinnor Wom en ,0 67,6 58, ,3 75,3 68, ,2 70,0 62, ,8 77,4 72, ,3 80,9 77, ,7 78,4 75, ,6 75,8 75, ,5 78,6 78, ,1 78,2 78, ,0 73,7 74, ,5 69,0 71, ,9 69,6 72, ,3 59,8 62,8 Kuvio 1.1. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Figur 1.1. Valdeltagandet i kommunvalen Figure 1.1. Voting activity in municipal elections

23 Kartta 1.2. SD P:n kannatus kunnittain Karta 1.2. SD Ps väljarstöd kommunvis Map 1.2. Votes cast for the SDP by municipality

24 Taulukko 1.2. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen äänimääräosuus ja valtuustopaikat kunnallisvaaleissa Tabell 1.2. Finlands Socialdemokratiska Partis röstandel och fullmäktigplatser i kommunalvalen Table 1.2. Proportion of votes and number of seats gained by the Social Democratic Party of Finland in municipal elections Vuosi Ar Year Äänim ääräosuus Röstandel Votes Valtuustopaikat Fullmäktigplatser Seats % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Kuvio 1.2. SDP:n kannatus kunnallisvaaleissa Figur 1.2. SDP:s väljarstöd i kommunalvalen Figure 1.2. Proportion of votes and number of seats gained by the SDP in municipal elections

25 Kartta 1.3. Suomen Keskustan kannatus kunnittain Karta 1.3. Centerpartiets väljarstöd kommunvis Map 1.3. Votes cast for the Centre Party by municipality

26 Taulukko 1.3. Suomen Keskustan äänimääräosuus ja valtuustopaikat kunnallisvaaleissa Tabell 1.3. Röstandel och fullmäktigplatser för Centern i Finland i kommunalvalen Table 1.3. Proportion of votes and number of seats gained by the Centre Party in municipal elections V.uosi Ar Year Äänim ääräosuus Röstandel Votes Valtuustopaikat Fullmäktigplatser Seats % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Kuvio 1.3. Suomen Keskustan kannatus kunnallisvaaleissa Figur 1.3. Väljarstöd för Centern i Finland i kommunalvalen % Figure 1.3. Proportion of votes and number of seats gained by the Centre Party in municipal elections

27 Kartta 1.4. Kokoomuksen kannatus kunnittain Karta 1.4. Samlingspartiets väljarstöd kommunvis Map 1.4. Votes cast for the National Coalition Party by municipality

28 Taulukko 1.4. Kokoomuksen äänimääräosuus ja valtuustopaikat kunnallisvaaleissa Tabell 1.4. Samlingspartiets röstandet och fullmäktigplatser i kommunalvalen Table 1.4. Proportion of votes and number of seats gained by the National Coalition Party in municipal elections V.uosi Ar Year Äänim ääräosuus Röstandel Votes Valtuustopaikat Fullmäktigplatser Seats % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Kuvio 1.4. Kokoomuksen kannatus kunnallisvaaleissa Figur 1.4. Samlingspartiets väljarstöd i kommunalvalen Figure 1.4. Proportion of votes and number of seats gained by the National Coalition Party in municipal elections

29 Kartta 1.5. Vasemmistoliiton kannatus kunnittain Karta 1.5. Vänsterförbundets väljarstöd kommunvis Map 1.5. Votes cast for the Left Wing Alliance by municipality

30 Taulukko 1.5. Vasemmistoliiton äänimääräosuus ja valtuustopaikat kunnallisvaaleissa Tabell 1.5. Vänsterförbundets röstandel och fullmäktigplatser i kommunalvalen Table 1.5. Proportion of votes and number of seats gained by the Left Wing Alliance in municipal elections Vuosi Ar Year Äänim ääräosuus Röstandel Votes Valtuustopaikat Fullmäktigplatser Seats % , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5' , , , , , ,0 Kuvio 1.5. Vasemmistoliiton kannatus kunnallisvaaleissa Figur 1.5. Vänsterförbundets väljärstöd i kommunalvalen Figure 1.5. Proportion of votes and number of seats gained by the Left Wing Alliance in municipal elections

31 Kartta 1.6. Suurin valtuustoryhmä kunnittain Karta 1.6. Den största fullmäktigegruppen kommunvis Map 1.6. The largest councillor group by party and municipality

32 Taulukko 1.6. Puolueiden äänimäärät ja suhteellinen kannatus vuosina Tabell 1.6. Partiernas röstetal och det relativa väljarstödet åren Table 1.6. Number and proportion of votes gained by parties in Puolue tai ryhmä Parti eller grupp Party or group Vuosi - A r- Year SDP % , , , , ,9 27, ,8 25,5 24, ,2 27, ,5 KESK - CENT % ) 16,0 21,9 20, , ,9 18, , , , ,1 19, ,8 KOK -SAM L % , , , , ,1 18,1 20,9 22,9 23, ,9 19, ,6 VAS VANSr/o LEFT ) 23, ) 22, ) 21, ) ) 16,9 17, ) 18, , ) 13, ) 12, , ,4 VIHR. GRONA% GREENS , , , ,3 R K P - S F P % , , , , , ,2 4, , , , , ,4 PS - SAF % , , ,3 5, , ,0 5, ) 3, , ,9 S K L-FK F % , , , , , , ,2 L K P - L FP % ) 3, ) 2, , ) 3, ,5 5,2 4, ,2 8) , , ,4 S E P - F P P % , , ,1 EK 0 - EK0L % , , ,0 K T P-K A P % , ,2 E K A - P F % , ,1 NUORS. - UNGF % 1,3 V S L - FFF % ,1 L L P - N L P % 0,1 Muut puolueet ja ryhmät uvriga partier och grupper Other parties and groups% 17,5 16,3 Kaikkiaan Totalt % Total , , , , , , , , , m jo 100,0 100, ,0 100, ,0 100,0 3,6 11 Maalaisliitto-Agrarförbundet-Agrarian Union yhdessä Liberaalisen kansanpuolueen kanssa - Å r 1984 tillsammans med Liberala folkpartiet- In 1984 with Liberal Party 31 Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (sis DEVA) - Demokratiska Förbundet för Finlands Folk link!. DA år 1988)-Finnish People's Democratic League (incl. Democratic Alternative in 1988) 41 Vihreät valitsijayhdistykset - De gröna valmansföreningarna - The Green Voters' Associations 51 Vihreä Liitto r.p. ja Vihreät valitsijayhdistykset - Gröna Förbundet r.p. och de gröna valmansföreningarna -Green League and the Green Voters' Associations 61 Suomen pientalonpoikien puolue vuosina 1960 ja 1964 ja vuoteen 1992 Suomen Maaseudun Puolue - Finlands småbondeparti åren 1960 och 1964, till och med år 1992Finlands Landsbygdsparti-Smatt Holders Party of Finland in 1960 and 1964, up 1992 Finnish Rural Party 71 Suomen kansanpuolue - Fmska folkpartiet- Finnish People s Party yhdessä Keskustapuojueen kanssa - Å r 1984 tillsammans med Centerpartiet- In 1984 with Centre Party Vihreät r.p. (VIHR.)-Å r 1988 De Gröna r.p. (Gröna)-In 1988 Greens (VIHR)

33 2. Naiset kunnallisvaaleissa 2. Kvinnor i kommunalvalen Naisten äänestysaktiivisuus K u n n allisvaalien ään io ikeu tetu ista suurin osa on aina o llu t naisia. Äänestysoikeuttaan käyttäneistä m iesten lu kum äärä o li suurem pi vuoden 1945 vaaleih in asti, jo llo in äänestäneiden naisten lukum äärä ensim m äistä kertaa y litti äänestäneiden m iesten lukum äärän. Täm än jälkeen kaikissa kunnallisvaaleissa äänestäneitä naisia on o llu t enem m än ku in äänestäneitä m ieh iä (kansanedustajain vaaleissa äänestäneitä n aisia on o llu t enem m än vuodesta 1927 lähtien ). N aisten äänestysaktiivisuus o li m iehiä alhaisem paa vuoden 1984 vaaleihin asti, jo llo in naisten äänestysp rosen tti ensim m äistä kertaa y litti kunnallisvaaleissa m iesten äänestysprosentin. Kolm issa edellisissä kunnallisvaaleissa ero m iesten h yväksi o li jo o llu t tosin h yvin pieni. Vuoden 1984 kunnallisvaalien jälkeen naisten äänestäm inen on o llu t aktiivisem p aa ku in m iesten, mukaan lukien myös valtio lliset vaalit. V u od en 1996 ku nn allisvaaleissa naisten äänestysprosentti o li 62,8. Vuoden 1992 kunnallisvaaleihin verrattuna naisten äänestysaktiivisuus laski 9,3 prosenttiyksikköä. N yt käydyissä vaaleissa naisten äänestysaktiivisuus o li 3,0 prosenttiyksikköä korkeam pi kuin m iesten. Naisten äänestysaktiivisuus o li korkeinta Vaasan lään in vaalip iirissä, jossa n aisten äänestysprosentti o li 70,2. M yös vuoden 1992 vaaleissa n aiset o liv a t aktiivisim p ia Vaasan läänissä. Äänestysprosentti putosi edellisistä kunnallisvaaleista 6,4 prosenttiyksikköä. M uissa vaalip iireissä naisten äänestysprosentti putosi 8,2-11,1 prosenttiyksikköä. T o iseksi korkeinta naisten äänestysaktiivisuus o li L ap in lään in vaalip iirissä, 66,8 prosenttia. H e iko in ta n aisten äänestysaktiivisuus o li Poh jois-k arjalan (59,3 % ) ja Kuopion (59,7 % ) vaalipiireissä. Äänestäm inen kunn allisvaaleissa on to istu vasti o llu t vilkkaam paa m aaseutukunnissa kuin kaupungeissa. N aisten äänestysaktiivisuus kaupungeissa o li 60,7 prosen ttia ja m uissa kunnissa 67,2 p rosen ttia. V u o d en 1992 kunnallisvaaleista naisten äänestysprosentti kaupungeissa laski 10,1 p rosen ttiyksikköä ja m uissa kunnissa 7,5 prosenttiyksikköä. Kym m enestä suurim m asta kaupungista naisten ään estysaktiivisuu s o li ko rkeinta Espoossa (63,0 % ) ja T u russa (60,6 % ). Suu rim m ista kaupungeista h eikoim m at naisten äänestysprosentit o liva t V a n ta a lla (55,0 % ) ja O ulussa (55,1 % ) Valdeltagandet bland kvinnor Största delen av de röstberättigade i kom m unalval har a lltid v a rit kvin n o r. A v dem som u tnyttjad e sin rö strä tt var an talet m än större än an talet k vin n o r fram t ill va let år 1945, då an talet röstande kvin n o r för första gången överskred an talet röstande m än. Sedan dess har fle r kvin n o r än m än rö stat i alla ko m m u nalval (i riksdagsm annavalet har fle r kvin n o r än m än rö stat sedan år 1927). V ald eltag an d et b lan d kvin n o r va r lägre än b lan d män ända t ill 1984 års va l, då d et fö r första gången överskred vald eltagan d et b lan d m än i ko m m u nalval. I de tre fö regående kom m unalvalen hade skilln ad en t ill m ännens fördel em ellertid redan varit väldigt liten. Efte r kom m u n alvale t 1984 h ar kvin n o rn a rö stat ak tivare än m ännen, och detta gäller också i nationella val. I kom m unalvalet 1996 var valdeltagandet bland kvinnor 62,8 procent. Jäm fört m ed ko m m u n alvalet 1992 m inskade valdeltagandet bland kvinnor m ed 9,3 procenten h eter. I det v a l som nu fö rrättats va r vald eltag an d et bland kvinnor 3,0 procentenheter högre än bland män. V ald eltag an d et b lan d kvin n o r va r stö rst i V asa läns valkrets, 70,2 p rocent. O ckså år 1992 va r kvinnorna ak tivast i V asa län. V ald eltag an d et m inskade m ed 6,4 procentenheter jäm fört m ed det föregående kom m unalva let. I de övriga valkretsarn a m inskade vald eltag an d et blan d kvin n o r m ed 8,2-11,1 p ro cen ten h eter. N äst högst var det i Lapplands läns valkrets, 66,8 procent. V ald eltagandet bland kvin n o r va r m inst i N o rra K arelen s och Kuopio valkrets (59,3 respektive 59,7 procent). M änniskorna i kom m uner på landsbygden h ar återkom m ande röstat ak tivare än stadsbor i kom m unalval. V ald eltag an d et b lan d k vin n o r i städer va r 60,7 p rocent och i övriga kom m uner 67,2 p ro cen t. Jäm fört m ed 1992 års kom m unalval m inskade valdeltagandet bland kvinnor i städer med 10,1 p rocentenh eter och i övriga kom m uner m ed 7,5 procentenheter. I de tio största städerna va r vald eltag an d et bland kvin n o r störst i Esbo (63,0 p ro ce n t) och Å b o (60,6 p ro cen t). I de största städerna va r vald eltag an d et bland kvin n o r lägst i Van d a (55,0 p ro ce n t) och U leåb o rg (55,1 p ro cen t).

34 Taulukko 2.1. Naisten äänestysaktiivisuus vaalipiireittäin (%) Tabell 2.1. Kvinnornas valdeltagande efter valkrets % (% ) Table 2.1. Voting activity of women by constituency in (% ) Vaalipiiri - Valkrets-Constituency Koko maa - Hela landet- W hole country 78,5 78,0 74,3 71,9 72,1 62,8 Helsinki - Helsingfors 75,0 72,8 67,1 64,9 68,0 59,8 Uusimaa - Nyland 77,6 76,7 72,0 69,3 71,2 61,4 Turku etel.-å b o södra-turku South 78,8 79,1 75,3 75,1 74,6 64,4 Turku pohj. -Åbo norra -Turku North 81,0 81,2 78,1 76,0 76,2 65,1 Häme etel. - Tavastehus södra - Häme South 78,8 79,3 75,3 73,2 72,2 62,3 Häme pohj. - Tavastehus norra-häme North 80,2 79,4 75,7 72,0 73,8 63,0 Kymi - Kymmene 77,7 76,9 73,6 71,2 71,2 61,6 Mikkeli - Sd Michel 77,1 76,5 73,0 71,2 70,1 61,2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen-North Karelia 75,2 74,2 71,4 68,8 69,8 59,3 Kuopio - Kuopio 76,9 ' 75,7 73,6 68,7 68,8 59,7 Keski-Suomi - Mellersta Finland- Central Finland 80,5 80,1 76,5 75,0 71,8 62,6 Vaasa - Vasa 80,9 80,5 79,8 78,0 76,6 70,2 Oulu - Uleåborg 80,0 80,4 76,2 72,4 71,3 61,7 Lappi - Lappland^-Lapland 83,1 83,5 80,1 77,0 75,4 66,8 Ahvenanmaa -Åland 63,4 60,6 65,4 65,4 63,1 63,4 Taulukko 2.2. Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa (% ) Tabell 2.1 Kvinnornas och männens valdeltagande i kommunalvalen % {%) Table 22. Voting activity of women and men in municipal elections in (%) Vuosi År Year Yhteensä Totalt Total M iehet Män Men N aiset Kvinnor W om en ,0 67,6 58, ,3 75,3 68, ,2 70,0 62, ,8 77,4 12,i ,3 80,9 77, ,7 78,4 75, ,6 75,8 75, ,5 78,6 78, ,1 78,2 78, ,0 73,7 74, ,5 69,0 71, ,9 69,6 72, ,3 59,8 62,8 Kuvio 2.1. Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Figur 2.1. Kvinnornas och männens valdeltagande i kommunalvalen % Figure 2.1. Voting activity of women and men in municipal elections in

35 2.2. Naisten osuus ehdokkaista N aisten osuus kunn allisvaaleissa asetetuista ehdokkaista on kasvanut poikkeuksetta 1950-luvulta läh tien. K u n vuoden 1956 kunnallisvaaleissa ehdokkaista o li naisia 10,8 prosenttia, n iin kaksikym m entä vuotta m yöhem m in, vuoden 1976 kunnallisvaaleissa o li ehdokkaista naisia 23,9 p rosen ttia. V u o d en 1996 vaaleissa naisten osuus kunn allisvaaliehd o kkaista o li 36,3 prosen ttia. K aikk iaan ehdokkaita o li , jo ista n aisia V u od en 1992 ku nn allisvaaleista naisten su h teellin en ehdokasm äärä nousi 2,8 prosenttiyksikköä. N aisia on asetettu eh d o lle enem m än kaupungeissa k u in m aaseutukunnissa. E rity ise s ti pääkaupunkiseudun suuret kaupungit o vat o llee t suu nn ann äyttäjiä tässä asiassa. Jo vuoden 1988 ku nn allisvaaleissa H elsing in, Espoon ja V an taan kaupungeissa y li n eljäkym m en tä prosen ttia asetetuista ehdokkaista o li naisia. M aaseutukunnat ja p ienem m ät kaupungit o vat ku iten k in kurom assa eroa kiin n i, varsin kin kun etelän suurissa kaupungeissa naisten osuus ehdokkaista ei enää ole noussut n iin voim akkaasti ku in aikaisem m in. Esim erk iksi Espoossa, joka on o llu t naisten ehdokkaaksi asettamisessa e d elläk ä vijö itä, naisten ehdo- kasosuus putosi vuoden 1992 vaaleista 3,1 prosenttiyksikköä. N yt käydyissä kunnallisvaaleissa naiset ylsivät v iidenkym m enen prosen tin ehdokasosuuteen kolm essa kunnassa: V ärtsilässä (57,1 % ), L iljen d alissa (51,9 % ) ja M aksam aalla (5 0,0 % ). Puolueista V ih reällä L iito lla naisehdokkaiden suhte e llin e n osuus o li suurin, 50,3 p rosen ttia. Seuraavaksi suurim m at naisehdokkaiden osuudet o liva t S K L :11a (46,2 % ) ja L K P d la (42,9 % ). V äh äisim m ät naisehdokasosuu- det o livat pienissä puolueissa, joissa osuudet myös useim m iten p ien en ivät e d e llisiin k u n n allisvaaleih in verrattu n a. T ä llaisia p u o lu eita o liva t m m. E K A ja K T P. Su u rim p ien p u olu eiden osalta naisehdokkaiden m äärät o liva t m elko tasaisia. Kokoom uksen ehdokkaista naisia o li 37,2 prosen ttia, Keskustan ehdokkaista 36,5 prosen ttia ja S D P :n ehdokkaista 35,1 p ro sen ttia. Lähes kaikkien p uolueiden osalta naisehdokkaiden su h te e llin en lukum äärä kasvoi verrattuna vuoden 1992 kunnallisvaaleihin. V a a lip iire ittä in tarkasteltu n a n aisten ehdokasosuudet nousivat jokaisessa vaalipiirissä vuoden 1992 kunnallisvaaleista. Naisehdokkaiden osuus on yleensä ottaen suurem pi eteläisissä va alip iire issä k u in pohjoisissa. H elsing in kaupungin va a lip iirissä o li naisten osuus ehdokkaista edelleen korkein, 42,7 prosenttia. Seuraavina tu livat U u denm aan läänin v a a lip iiri (37,8 % ) ja K ym en läänin vaalip iir i (37,6 % ). E n ite n naisehdokkaiden osuus nousi Poh- jois- K aijalan lään in va a lip iirissä (5,1 p rosen ttiyksikköä) ja vähiten Häm een pohjoisessa vaalipiirissä (1,2 prosenttiyksikköä). Naisehdokkaiden suhteellinen osuus o li p ienin Lapin läänin vaalipiirissä (33,7 % ). Seuraavaksi pienim m ät osuudet (3 4,6 % ) o liva t O u lu n läänin ja T u ru n läänin pohjoisessa vaalipiireissä Andelen kvinnor av kandidaterna A n d elen kvinno r av de kandidater som ställs upp i kom m unalvalet har utan undantag ökat sedan 1950-talet. D å 10,8 p rocen t av kandidaterna i kom m u nalvalet år 1956 var kvinnor, var andelen tjugofem år senare, i komm u n a lva le t 1976, 23,9 procent. I va le t 1996 va r andelen kvin n o r av kandidaterna i kom m unalvalet 36,3 procent. Sam m anlagt var kandidaterna , av v ilk a va r kvin n o r. Jäm fö rt m ed 1992 års kom m unalval ökade den relativa andelen kvinnor m ed 2,8 procentenheter. K vin n o r i städer h ar u p pställts som kandidater i större utsträckning än i landsbygdskom m uner. Sp eciellt de stora städerna i huvudstadsregionen har v a rit riktg ivan d e i d etta avseende. Redan i kom m unalvalet 1988 var över 40 procent av kandidaterna i Helsingfors, Esbo och V an da stad kvin no r. Landsbygdskom m unerna och de m indre städerna h åller em e llertid på a tt ta igen försprånget, fram fö r a llt som andelen kvin n o r av kandidaterna i de stora städerna i söder in te längre ökat så k ra ftig t som tid ig are. T ill exem pel i Esbo, som va rit en av föregångarna vad gäller att ställa upp kvinnliga kandidater, m inskade andelen kvinnor från 1992 års val med 3,1 procentenh eter. I d et kom m unalval som nu fö rrättats nådde k vin norna en kandidatandel på 50 p ro cen t i tre kom m uner: V ä rts ilä (57,1 p ro cen t) L iljen d a l (51,9 p ro cen t) och M axm o (50,0 p ro cen t). B lan d p artierna va r den re lativ a andelen kvinnliga kan d id ater störst hos Grö na Förbu ndet, 50,3 p rocent. På de fö ljan d e platserna kom Fin lan d s K ristlig a Förbund (4 6,2 p ro cen t) och Lib e ra la Fo lkp a rtiet (42,9 p ro cen t). A n d elen kvinnliga kandidater va r m inst i små p artier, där andelam a också fö r d et m esta m inskade jäm fö rt m ed det föregående kom m unalvalet. D y lik a p a rtier va r bl.a. Pen sion ärer fö r fo lke t och Kom m unistiska A rb e ta rp artiet. För de största partierna del var antalet kvinnliga kandid ater ganska jäm na. A v Sam lingspartiets kandidater var 37,2 procent kvinnor, av Centerns kandidater 36,5 proce n t och av S D P :s kandidater 35,1 procent. Fö r nästan alla partiers del ökade det relativa antalet kvinnliga kandidater jäm fört med kom m unalvalet Granskat efter valkrets ökade andelen kvinnliga kand id ater i alla valkretsar jäm fö rt m ed kom m unalvalet A n d elen kvin n liga kandidater är allm än t taget större i de södra valkretsarna än i de norra. A n d elen kvin n lig a kandidater va r fortfarande störst i H elsingfors stads valkrets, 42,7 procent. På de följande platserna kom Nylan d s läns valkrets (37,8 pro cen t) och Kym m ene läns valkrets (37,6 procent). Andelen kvinnliga kandidater ökade mest i N orra Karelens läns valkrets (5,1 procen ten h eter) och m inst i Tavastehus läns n orra valkrets (1,2 p ro cen ten h eter). D en re lativ a andelen kvinnliga kan d id ater var m inst i Lapplands läns valkrets (33,7 p ro ce n t). Uleåborgs läns och Å b o läns norra valkretsar stod fö r de näst m insta andelam a (34,6 p ro cen t).

36 N aisehdokkaiden osuus on noussut sekä kaupungeissa että m uissa kunnissa. Kaupungeissa ehdokkaista o li naisia o li 37,3 p rosen ttia (nousua vuoden 1992 vaaleista 2,3 p rosen ttiyksikköä) ja m uissa kunnissa 35,6 prosenttia (nousua 3,2 prosen ttiyksikköä). Kym m enen suurim m an kaupungin ehdokkaista oli keskim äärin naisia 40,4 prosenttia. N äiden kaupunkien joukossa suurin naisehdokkaiden osuus o li Vantaalla, 43,1 prosenttia. Eh d o kkaiksi asetetut n aiset o liv a t nuorem pia ku in m iespu oliset ehdokkaat. N aisehdokkaista a lle 35-vuotiaita o li y li viid enn es ja alle 45-vuotiaita o li re ilu pu olet. Vastaavasti m iesehdokkaista alle 35-vuotiaita o li alle v iidennes ja alle 45-vuotiaita o li selvästi alle puolet. Puoluekohtaisessa tarkastelussa voidaan todeta, että nuorim m at naisehdokkaat o liva t N uo rsuo m alaisilla ja V ih re ä llä L iito lla. Nuorsuom alaisten naisehdokkaista 50,7 prosen ttia o li a lle 35-vuotiaita ja 81,2 prosenttia o li alle 4 5 -vuotiaita. V ih re ä n L iito n naisehdokkaista alle 35- v u o tiaita o li 32,0 prosenttia ja alle 45-vuotiaita o li 66,2 p rosen ttia. M yös Keskustan, R K P :n ja Kokoom uksen asettam ista naisehdokkaista o li alle 45-vuotiaita y li 50 p rosen ttia. N aisehdokkaista e li 16,4 prosenttia o li jäsenenä edellisessä kunnanvaltuustossa. Kansanedustajia naisehdokkaiden joukossa o li 41. M iesehdokkaista 23,0 prosenttia o li jäsenenä edellisessä valtuustossa ja kansanedustajia heistä o li 75. A n d elen kvin n lig a kan didater har ökat både i städer och övriga kom m uner. I städerna var 37,3 p rocent av kandidaterna k vin n o r (e n ökning på 2,3 procentenh eter sedan 1992 års v a l) och i de övriga kom m unerna 35,6 procent (ökningen 3,2 procentenheter). A v kandidaterna i de tio största städerna var i m ed eltal 40,4 procent kvin no r. B lan d dessa städer stod V an d a för den största andelen kvinnor, 43,1 procent. D e kvin n o r som ställdes upp som kan d id ater var yngre än de m anliga kandidaterna. Av de kvin n lig a kandidaterna var ö ver en fem tedel under 35 år och drygt h älften var under 45 år. B lan d m ännen va r åte r m indre än en fem ted el u nd er 35 år och m ycket m indre än hälften under 45 år. Granskat efter parti kan det konstateras a tt U n g finn am a och G rö na Fö rb u nd et hade de yngsta kvinnliga kandidaterna. A v Ungfinnam as kvinnliga kandidater va r 50,7 p rocent under 35 år och 81,2 p ro cen t under 45 år. A v G rö n a Förbundets kvinnliga kandidater var 32,0 procent under 35 år och 66,2 procent under 45 år. O ckså de kvin n liga kandidaterna för Centem, SFP, och Sam lingspartiet var till över 50 procen t under 45 år. A v de kvin n lig a kandidaterna va r 2 563, dvs. 16,4 procent, ledam ö ter i de föregående fu llm äktig e. D e t fanns 41 riksdagsledam öter bland de kvinnliga kandidaterna. A v de m anliga kandidaterna va r 23,0 procent ledam öter i de föregående kom m unfullm äktige och 75 var riksdagsledam öter Naisten osuus äänistä Naisehdokkaiden kunnallisvaaleissa keräämä osuus annetuista äänistä on kasvanut poikkeuksetta vuoden 1968 vaaleista alkaen. Suurim m illaan kasvu oli vuoden 1972 vaaleissa, jossa naisten ääniosuus kasvoi 5,4 prosenttiyksikköä. Vuosien 1976 ja 1980 vaaleissakin kasvu oh y li neljä prosenttiyksikköä, m inkä jälkeen ääniosuuden kasvu on hidastunut, vaikkakin jatkunut kaikissa käydyissä kunnallisvaaleissa. Suurim paan äänim äärään naiset ylsivät vuoden 1992 kunnallisvaaleissa, jo llo in he keräsivät kaikkiaan ääntä. V u oden 1996 kunnallisvaaleissa naiset kasvattivat edelleen äänimääräosuuttaan, vaikka kasvu ei enää ollutkaan niin voimakasta kuin aikaisemmin. Naisten äänimääräosuus n yt käydyissä vaaleissa o li 36,8 prosenttia ( ääntä). Kasvua tapahtui vuoden 1992 vaaleista 0,6 prosenttiyksikköä. M erkittävää on, ettei naisten äänim ääräosuus kääntynyt laskuun, kuten tapahtui vuoden 1995 eduskuntavaaleissa (laskua 2,6 prosenttiyksikköä). Naisten äänimääräosuus o li 0,5 prosenttiyksikköä suurem pi kuin heidän osuutensa ehdokkaista. Puolueista naiset m enestyivät selvästi parhaiten V ih reän Liito n listo illa. Naisten saama äänimääräosuus V ih reän L iito n kaikista äänistä o li 58,6 p rosen ttia, m ikä on selvästi suurem pi kuin naisten muissa puolueissa keräämä äänim ääräosuus. Toiseksi suurin naisten äänimäärä Kvinnornas andei av rösterna D e kvin n lig a kandidaternas andel av rösterna har utan undantag ökat sedan v a le t år Stö rst var ökningen i 1972 år va l, då kvinnornas andel av rösterna ökade m ed 5,4 procentenh eter. O ckså i 1976 och 1980 års va l var ökningen över 4 procentenheterna. Efte r detta har ökningen avtagit även om den fortsatt i sam tliga kommunalval. S itt största röstetal fick kvinnorna i kom m unalvale t 1992, då de sam lade to ta lt röster. I kom m u n alvale t 1996 ökade kvin no rn a ytte rlig are sin andel av rösterna, tro ts att ökningen in te längre va r så kraftig som tidigare. I d etta va l va r kvinnornas andel av rösterna 36,8 p rocent ( rö ste r). Jä m fört m ed 1992 års val innebar detta en ökning på 0,6 procentenheter. M ärkb art är, a tt kvin norn as andel av rösterna in te började avta, v ilk e t in träffad e i riksdagsvalet 1995 (e n m inskning på 2,6 p ro cen ten h eter). K vin n o rn as andel av rösterna var 0,5 procentenheter större än andelen kvinnliga kandidater. B lan d p artiern a klarade sig kvinno rn a k lart bäst på G rö na Förbundets kan d id atlisto r. K vin n o rn as andel av G rö n a Förbundets a lla röster var 58,6 p rocent, v ilk e t är b etyd lig t m er än i de övriga p artiern a. D en näst största andelen av rösterna fick kvin norn a i L ib e ra la Fo lkp a rtiet (45,7 procent). I både dessa partier har det uppställts

37 osuus o li Liberaalisella Kansanpuolueella (45,7 % ). M o lem m issa edellä m ainitu ista pu olu eista naisten ehdolle asettam inen ja m enestym inen on o llu t keskim ääräistä parem paa. Suurista puolueista naiset m enestyivät parhaiten SD P:ssa, jossa he saivat 38,4 prosenttia puolueen koko äänim äärästä. Kokoom uksella naisten äänim ääräosuus o li 37,1 prosenttia ja Suom en K eskustalla 32,1 prosenttia. N iis tä kolm estatoista puolueesta, jo tk a o ttiva t osaa jo vuoden 1992 k u n n allisvaaleihin, naisten keräämä osuus puolueen saamasta kokonaisäänim äärästä kasvoi kym m e nessä puolueessa. N aisten osuus puolueensa äänistä vähen i va in S D P d la, E K A :lla ja K T P d la. E n ite n naisten osuus puolueensa äänistä nousi EK O :ssa, 20,5 prosenttiyksikköä. Su u rista puolueista S D P :n naisehdokkaat kokosivat sekä kaupungeissa että m uissa kunnissa enemm än ääniä kuin heidän osuutensa ehdokkaista oli. Keskustan kannalta tilan n e o li päinvastainen: n aisten osuus äänistä jä i sekä kaupungeissa että m uissa kunnissa selvästi pienem m äksi kuin heidän osuutensa ehdokkaista oli. M yös Kokoom uksen naisehdokkaiden äänim ääräosuus jä i sekä kaupungeissa että m uissa kunnissa pienem m äksi k u in heidän osuutensa ehdokkaista, kaupungeissa ero o li tosin vain 0,1 prosenttiyksikköä. V aalip iireittäin tarkasteltuna naiset m enestyivät parh aiten H elsing in kaupungin (44,1 % ) ja H äm een läänin pohjoisessa vaalip iirissä (40,5 % ). H e iko in ta m enestys oli V aasan läänin (31,6 % ) ja L a p in läänin (33,0 % ) v a a lip iireissä. N aiset m enestyivät parhaiten etelän tiheään asutu illa alueilla ja huonom m in harvem paan asutuissa pohjoisem m issa vaalip iireissä. Su u rim m at vaalip iiriko h ta ise t ero t ehdokasosuuden ja äänim ääräosuuden v ä lillä o liva t H äm een läänin pohjoisessa ja V aasan läänin vaalip iirissä. Häm een läänin pohjoisessa vaalipiirissä naisten osuus äänistä o li 4,6 prosenttiyksikköä suurem pi kuin osuus ehdokkaista ja Vaasan läänin vaalipiirissä naisten osuus äänistä o li 4,4 prosenttiyksikköä pienem pi kuin osuus ehdokkaista. SD P :n osalta suurin vaalipiirikohtainen m uutos tap ah tu i H elsing in kaupungin vaalip iirissä, jossa naisten osuus puolueen saamista äänistä laski 7,4 prosenttiyksikköä. Eniten SD P :n naiset kasvattivat ääniosuuttaan puolu een äänistä M ikk e lin läänin va alip iirissä, jossa ääniosuus nousi 5,4 prosenttiyksikköä. K E S K :n kohdalta suurin äänim ääräosuuden nousu tap ah tu i H elsing in kaupungin vaalipiirissä, jossa he kasvattivat ääniosuuttaan 14,1 prosenttiyksikköä. Pohjois-Karj alan läänin vaalipiirissä naisten osuus K E S K :n äänistä nousi 5,4 prosenttiyksikköä. En iten keskustanaisten äänim ääräosuudet laskivat K y men ja M ikkelin läänien vaalipiireissä, 1,3 prosenttiyksikköä. K O K :n naiset nostivat kannatustaan suhteessa puolu een m iesehdokkaisiin eniten T u ru n läänin pohjoisessa vaalipiirissä, jossa suhteellinen äänim äärä nousi 3,9 prosenttiyksikköä. H elsingissä K O K :n naisten su h teellin en äänim äärä laski eniten, 2,3 prosenttiyksikköä. m er kvin n lig a kan d idater än m ed eltalet och de kvin nliga kandidaterna h ar också k lara t sig b ättre än kvinnorna i m ed eltal. B la n d de stora p artiern a klarad e sig kvinnorna bäst i S D P, d är de fick 38,4 p ro cen t av p artiets alla röster. I Sam lin g sp artiet fick kvinno rn a 37,1 p ro cen t av rösterna och i C en tem i Fin lan d fick de 32,1 procent. I tio av de tretton partier som deltog redan i komm u n alvalet 1992 ökade kvinnornas andel av det to tala an talet rö ster. K vin n o rn as andel av rösterna fö r det egna p a rtie t m inskade bara i S D P, Pension ärer för fo lke t och K om m un istiska A rb e ta rp artiet. K vin n o rn as andel av p artiets rö ster ökade m est i Ekologiska P a rtie t, m ed 20,5 p rocen ten h eter. B lan d de stora p artiern a va r andelen röster för S D P :s kvin n lig a kan d id ater både i städer och övriga kom m uner större än andelen kvin n lig a kandidater. Fö r C enterns del va r det tvärto m : K vin n o rn as andel av rösterna va r både i städer och övriga kom m uner b e tyd lig t m indre än andelen kvinnliga kandidater. Också andelen röster för Sam lin g sp artiets k vin n lig a kandidater va r både i städer och övriga kom m uner m indre än andelen kvin n o r av kandidaterna; i städerna va r skillnad en e m e llertid bara 0,1 p rocen ten h eter. G ran skat e fte r valkrets klarade sig kvin norn a bäst i H elsing fors stads (44,1 p ro cen t) och Tavastehus läns norra valkrets (40,5 p ro ce n t). Säm st klarade de sig i V asa läns (31,6 p ro ce n t) och Lapplands läns valkrets (33,0 procent). Kvinnorna hade bäst framgång i de tätt bebodda om rådena i söder och säm st i de glesare bebodda nord ligare valkretsarn a. D e största skillnad ern a m ellan valkretsarn a i fråga om andelen kvin n lig a kan d idater och kvin n o rn as an d el av rö stern a u p pstod i Tavasteh us läns n o rra o ch V a sa läns va lk re ts. I T avasteh u s läns n o rra va lk re ts v a r kvin n o rn as an d el av röstern a 4,6 procentenheter större än andelen kvin nliga kandidater. I Vasa läns valkrets var kvinnornas andel av rösterna 4,4 p ro ce n te n h e te r m in d re än an d elen k vin n lig a kan d id ater. F ö r S D P :s de l in trä ffa d e den stö rsta förän d ringen på va lkretsn ivå i H elsing fors stads valkrets, där kvinnornas andel av p artiets röster sjönk m ed 7,4 procentenheter. M est ökade kvin n o rn a i S D P sin andel av p artiets röster i S :t M ich e ls läns valkrets, d är andelen av rösterna ökade m ed 5,4 procentenheter. För Centerns del ökade andelen av rösterna m est i H elsingfors stads valkrets, där kvinnornas andel av partiets röster ökade m ed 14,1 procentenheter. I N orra Karelens läns valkrets ökade kvinnornas andel a v C en terns rö ster m ed 5,4 procentenheter. M est m inskade centerkvinnom as andel av rösterna i K ym m ene och S :t M ich e ls läns valkretsar, m ed 1,3 p ro centenh eter. I Å b o läns norra valkrets ökade kvinnorna i Sam lin g sp artiet s itt väljarstö d m est i förh ållan d e t ill de m anliga kan d id aterna. D ä r steg deras re lativ a röstetal m ed 3,9 procentenheter. I Helsingfors sjönk Sam lingsp artiets k vin n lig a kandidaters re lativa rö ste tal m est, m ed 2,3 procentenheter.

38 N aiset m enestyivät kunnallisvaaleissa selvästi parem m in kaupungeissa kuin m uissa kunnissa. N aisten äänimääräosuus kaupungeissa o li 38,9 prosenttia (1,6 prosenttiyksikköä suurem pi kuin heidän ehdokasosuutensa) ja m uissa kunnissa 32,9 prosen ttia (2,7 prosenttiyksikköä pienem pi ku in heidän ehdokasosuutensa). N äyttää siltä, että vaikka naisia asetetaankin ehdolle kaupunkien ulkop u o lella lisääntyvässä m äärin, e i h eitä kuitenkaan o lla va lm iita äänestäm ään samassa m äärin ku in kaupungeissa. Suurim m ista kaupungeista n aiset m en estyivät p arhaiten Tam pereella, jossa he saivat 48,6 prosenttia äänistä. Seuraavaksi parh aiten n aiset m en estyivät Espoossa (46,1 % ) ja H elsingissä (44,4 % ). K oko maassa naisehdokkaat kokosivat y li viisikym m en tä prosenttia annetuista äänistä vain Värtsilän kunnassa (57,5 % ). S D P :n naisehdokkaiden m enestyminen suurim m issa kaupungeissa oli hyvä. Suurim m an suhteellisen kannatuksen he keräsivät O ulussa, jossa he saivat 50,5 prosenttia puolueensa äänistä. Läh elle viittäkym m entä prosenttia he pääsivät m yös Helsingissä (49,9 % ) ja Kuopiossa (48,5 % ). Keskustan naisehdokkaat m enestyivät epätasaisem m in suurkaupungeissa. Y li viidenkym m enen prosentin äänim äärään puolueensa kaikista äänistä he ylsivä t Helsingissä (68,1 % ), Lahdessa (62,3 % ) ja V an taalla (51,0 % ). Toisaalta he jä ivä t alle kolm enkymm enen prosentin kannatuksen Espoossa (21,7 % ), O ulussa (25,6 % ) ja Jyväskylässä (29,1 % ). Kokoomuksen naisehdokkaiden suurkaupungeissa kerääm ät äänimääräosuudet olivat tasaisia. Kym m enen suurimm an kaupungin joukossa he m enestyivät parhaiten Vantaalla, jossa saivat 45,3 prosenttia puolueensa äänistä. H eikointa menestys oli Jyväskylässä, jossa he saivat 32,4 prosenttia puolueensa äänistä. K vin n o m a hade b etyd lig t b ä ttre framgång i städerna än i de övriga kom m unerna i kom m unalvalet. D eras andel av rösterna var 38,9 procent i städerna (1,6 procentenh eter större än andelen kvin n o r av kan d idaterna). I de övriga kom m unerna fick kvin no rn a 32,9 p ro cen t av rösterna (2,7 procentenheter m indre än andelen kvin nliga kan d id ater). D e t verk ar som om m änniskor utanför städerna in te är lik a beredda som stadsbor a tt rösta på kvinnor, även om a llt fler kvinnor uppställs som kandidater också u tan fö r städerna. B lan d de största städerna klarade sig kvin n o rn a bäst i Tam m erfors, där de fic k 48,6 p ro cen t av rösterna. N äst bäst klarade de sig i Esbo (46,1 p ro cen t av rö stern a) och H elsingfors (44,4 p ro cen t av ' rösterna). I hela landet samlade de kvinnliga kandidaterna ö ver 50 p ro cen t av rösterna bara i V ä rts ilä kom m un (57,5 procent). S D P :s kvin n lig a kandidater hade god framgång i de största städerna. S törst var deras väljarstö d i U leåborg, där de fick 50,5 p ro cen t av p artiets röster. N ästan 50 p ro cen t fick de också i H elsingfors (49,9 p ro cen t) och K u o p io (48,5 p ro ce n t). C enterns kvin n lig a kandidaters fram gång va r ojäm nare i storstäderna. M e r än 50 p rocent av p artiets rö ster fick de i H elsingfors (68,1 p ro cen t), L a h tis (6 2,3 p ro ce n t) och V an d a (51,0 p ro ce n t). A andra sidan nådde de kvinnliga kandidaterna ett väljarstö d på u nd er 30 p ro cen t i Esbo (21,7 p ro cen t), U leåborg (25,6 p ro cen t) och Jyväsk ylä (29,1 p ro ce n t). A n d elen röster för Sam lin g sp artiets kvin n lig a kandidater var jäm n i storstäderna. Bland de tio största städerna klarade kvinnorna sig bäst i V an d a, där de fic k 45,3 p ro cen t av p artiets röster. Säm st va r fram gången i Jy vä sk ylä, där de fick 32,4 procent av partiets röster Naisten osuus valituista K u n n an valtu u sto ih in v a littuje n naisten osuus on noussut vuoden 1968 vaaleista läh tien oltu aan p itkään seitsemän ja kahdeksan prosentin välissä. V u od en 1980 vaaleissa n aiset saivat 22,2 prosenttia valtuu stop aikoista, jo llo in naisten osuus valtuustopaikoista nousi 4,1 prosenttiyksikköä. V u o d en 1996 vaaleissa naiset saivat 31,5 prosen ttia valtuu stop aikoista. N ousua vuoden 1992 ku nn allisvaaleista tu li 1,5 prosenttiyksikköä. Kunnanvaltuustoihin valittiin kaikkiaan naista. Lukum ääräisesti naisia v a littiin ku nn anvaltuu sto ihin eniten Keskustan listoilta, naista. Seuraavaksi eniten naisia v a littiin S D P :n (9 7 8 ) ja Kokoom uksen (70 8 ) listoilta. Suurim m at puolueet eivät kuitenkaan prosentuaalisesti o le n aisvaltaisim p ia p u o lu eita, vaan su h teellisesti en iten naisia v a littiin L K P :n (56 % ) ja V ih re id e n (55,1 % ) listo ilta. Suurista puolueista naiset m enestyivät suhteellisesti parhaiten SD P:ssa (35,7 % ). Kokoom uksen valituista kunnanvaltuutetuista naisia o li 32,7 prosenttia ja Keskustan va litu ista valtu u te tu ista 27,5 p rosen ttia, m ikä o li kolm anneksi huonoim m in niistä puolueista, joiden lis Andelen kvinnor av de invalda R äk n at i absoluta ta l h ar andelen in vald a kvin n o r stig it sedan v a le t år 1968, e fte r a tt länge ha leg at m ellan sju och åtta procent. I v a le t år 1980 fic k kvin no rn a 22,2 procent av fullm äktigem andaten, vilk et gjorde att kvinnornas andel av fullm äktigem an daten steg med 4,1 procentenh eter. I v a le t år 1996 fick kvin n o rn a 31,5 procent av fullm äktigem an d aten. D etta in neb ar en ökning på 1,5 p rocentenh eter jäm fö rt m ed ko m m u nalvalet år D e t valdes sam m anlagt kvin n o r t ill ko m m u nfullm äktige i de o lik a kom m unerna. I absoluta tal valdes flest kvinnor till kom m unfullm äktige från C en tern s kan d id atlistor, kvinnor. N äst m est kvinnor valdes från SD P :s och Sam lingspartiets kan d id atlisto r (978 resp ektive 708 in va ld a ). D e största p artiern a va r em ellertid in te p ro ce n tu e llt sett de m est kvin nodom in erade, utan re la tivt sett valdes m est kvin n o r från L ib e ra la Fo lkp artiets och G rö n a Förbundets kan d id atlisto r (5 6 resp ektive 55,1 p ro ce n t). B lan d de stora p artiern a klarad e sig kvinnorna re la tivt sett bäst i SD P (35,7 procent). A v de kom m unfullm äktige som

39 töiltä v a littiin n aisia valtu u sto ih in. Pienem m äksi n aisten osuus va litu ista jä i PS:ssa (14,5 % ) ja V A S tssa (2 7,0 % ). N aisia v a littiin kaupungeissa su h teellisesti enemm än kuin muissa kunnissa. Kaupunkien valtuutetuiksi va litu ista naisia o li 34,3 p rosen ttia ja muissa kunnissa n aisia valittiin 30 prosenttia. Suurista puolueista Kokoom uksen ja SD P :n naisia va littiin selvästi suhteellisesti enem män kaupungeissa kuin muissa kunnissa. KO K :ssa ero oli 5,6 ja SDP:ssa 4,3 prosenttiyksikköä kaupunkien hyväksi. Kaikista puolueista L K P :n naiset m enestyivät suhteellise sti parh aiten sekä kaupungeissa (61,5 % ) että m uissa kunnissa (50,0 % ). V aalip iireittäin tarkasteltuna naisia va littiin suhteellisesti eniten H elsingin kaupungin vaalipiirissä, 45,9 prosenttia. Toiseksi eniten naisia va littiin Uudenm aan lään in vaalip iirissä, jossa v a litu ik si tu lleista 37,1 prosen ttia o li naisia. A lle kolm enkym m enen prosentin valitsem isosuuden n aiset jä ivä t V aasan läänin (27,9 % ) ja O u lun läänin (28,3 % ) vaalipiireissä. Tarkasteltaessa n aisten valitsem isosuuksien m uutosta v a a lip iire ittä in suurten pu olu eid en sisällä, havaitaan Keskustan yleisen m enestym isen vaaleissa nostaneen m yös naisten valitsem isosuu tta, luku un ottam atta T u ru n läänin eteläisen ja K ym in läänin va a lip iire jä, joissa osuus hiem an laski ja H elsing in kaupungin v a a lip iiriä, jossa valitsem isosuus p ysyi sam ana. M yös Kokoom uksen m e nestys auttoi naisia parantam aan asemiaan puolueen sisällä. Yhdeksässä va a lip iirissä naisten valitsem isosuus kasvoi ja viidessä pieneni, Helsingissä jopa lähes kym m e nen prosenttiyksikköä ja La p in sekä O u lu n vaalip iireissä y li neljä prosenttiyksikköä. N aiset saivat kunnanvaltuustoon enem m istön va lituista valtuutetuista kaikkiaan kuudessa kunnassa. Suurin prosentuaalinen osuus va litu ista o li Salossa, jossa valituksi tulleista valtuutetuista o li naisia 55,8 prosenttia. M u u t kunnat, joissa valitu ista o li enem m än naisia kuin m iehiä, o livat Kerava (53,5 % ), V ä rtsilä (53,3 % ), M aksamaa (53,3 % ), K auniainen (51,4 % ) ja V ih ti (51,2 % ). Suurim m ista kaupungeista n aisia v a littiin en iten Espoon valtuustoon, 49,3 prosenttia. Y li neljänkym m enen prosentin valitsem isosuuteen suurim m ista kaupungeista y l sivät m yös H e lsin k i (45,9 % ), Tam pere (44,8 % ) ja V an taa (44,8 % ). Su u rista kaupungeista vain Turussa (29,9 % ) n aiset jä ivä t alle kolm enkym m enen prosentin valitsem isosuuden. V a litu t n aisvaltu u te tu t o liva t nuorem pia kuin v a litu t m iesvaltu u tetu t. N o in seitsem änkym m entä prosen ttia o li vu o tiaita. A lle 3 5 -vuotiaita v a lituis ta o li 16,6 prosenttia ja y li 55-vuotiaita 15,5 p rosen ttia. V a litu is ta m iehistä alle 35-vuotiaita o li 10,8 prosen ttia ja y li 55- vuotiaita 23,2 prosenttia. V alituista naiskunnanvaltuutetuista edellisessä valtuustossa istui henkeä e li 52,1 p rosen ttia kaikista valituista naisvaltuutetuista. Vastaavasti valituista m iesvaltu u tetu ista edellisessä kunnanvaltuustossa istui 59 prosenttia. V alitu ista naispuolisista kunnanvaltuutetuisb lev invalda från Sam lingspartiet var 32,7 procent kvinnor och av C enterns invalda var 27,5 procent kvinnor. D etta innebar a tt Centem var tredje säm st av de p artier som fick in ledam öter i fullm äktige från sina kandidatlistor. D en m insta andelen invalda kvinnor stod Sannfinländam a och Vänsterförbundet för (14,5 respektive 27,0 procent). D e t valdes re la tivt sett fle r kvin n o r t ill fu llm äktig e i städer än i övriga kom m uner. A v dem som b le v invalda i fu llm äk tig e i städerna va r 34,3 p ro cen t kvin n o r. I övriga kom m uner va r 30 p ro cen t k vin n o r. B lan d de stora partiern a b le v de kvin n lig a kandidaterna fö r Sam lin g sp artiet och S D P p ro p o rtio n ellt sett k la rt oftare in vald a i städer än i övriga kom m uner. I Sam lingspartiet var skillnaden 5,6 p ro cen ten h eter och i S D P 4,3 p rocentenh eter. A v alla p a rtier va r kvinnornas re lativa framgång störst i L ib e ra la Fo lk p a rtiet både i städer (61,5 p ro ce n t) och övriga kom m uner (50,0 procent). G ran skat e fte r valkrets blev re la tivt sett fles t kvin nor in vald a i H elsingfors stads valkrets 45,9 p rocent. N äst m est kvin n o r b le v in vald a i N ylan d s läns valkrets, där 37,1 p ro cen t av de in vald a va r k vin n o r. I V asa läns och U leåborgs läns valkretsar va r andelen in vald a kvin nor under 30 procent (27,9 respektive 28,3 procent). D å man granskar förändringarna i andelen invalda kvinnor efter valkrets inom de stora partierna visar det sig att C enterns allm änna fram gång i valet också ökade andelen kvinnor som b lev invalda. Undantag är Å b o läns södra och Kym m ene läns valkretsar, där andelen invald a kvinnor m inskade en aning och H elsingfors stads valkrets, där andelen in vald a kvinnor var oförändrad. O ckså Samlingspartiets fram gång h jälp te kvinnorna att förbättra sin ställning inom partiet. I nio valkretsar ökade andelen invalda kvinnor och 1 fem m inskade den; i H elsingfors m ed så m ycket som närm are tio procentenheter och i Lapplands och Uleåborgs läns valkretsar med över fyra procentenheter. Kvinnorna fick m ajoriteten av m andaten i fullm äktige i sam m anlagt sex kom m uner. D en största p rocentu e lla andelen av de in vald a hade kvin no rn a i Salo, där 55,8 procent av de invalda fullm äktigeledam öterna var kvinnor. D e övriga kom m unerna m ed fler in vald a kvin n o r än m än va r K e rvo (53,5 p ro ce n t), V ä rts ilä (53,3 p ro cen t), M axm o (53,3 p ro cen t), G ra n k u lla (51,4 p ro ce n t) och V ich tis (51,2 p ro ce n t). B lan d de största städerna b lev fle st kvin n o r in vald a i Esbo fu llm äktig e, 49,3 procent. B lan d de största städerna b le v ö ver 40 p ro cen t av k vin norna invalda också i Helsingfors (45,9 procent), Tam m erfors (44,8 p ro cen t) och V an d a (44,8 p ro ce n t). I de stora städerna var andelen in vald a k vin n o r under 30 procent bara i Åbo (29,9 procent). D e in vald a kvin n liga fullm äktigeled am ö tern a var yngre än de in vald a m ännen. U n g efär 70 p ro cen t av kvin n o rn a va r år, 16,6 p ro cen t u nd er 35 år och 15,5 p ro cen t över 55 år. A v de in vald a m ännen var 10,8 p ro cen t under 35 år och 23,2 p rocent över 55 år. A v de invalda kvinnliga fullm äktigeledam öterna satt 2 047, dvs. 52,1 procent, m ed i de föregående komm un-

40 ta 41 o li m yös kansanedustajia, kaikki ehdolle asettuneet naispuoliset kansanedustajat tu livat siis valituiksi kunnanvaltuustoon. M yös kaikki m iespuoliset ehdolle asettuneet kansanedustajat, joita o li 75, tu livat valituksi kunnanvaltuustoon. N aisia tulee valitu iksi kunnanvaltuustoihin vähem m än ku in heidän äänim ääräosuutensa e d ellyttäisi. Koko m aassa n aisten osuus äänistä o li 36,8 prosenttia, m utta osuus valituista o li vain 31,5 prosenttia. Ainoastaan H e l singin kaupungin vaalip iirissä naisten osuus v a litu ista o li suurem pi ku in heidän osuutensa äänistä. V astaavasti naisten osuus va ra valtu u te tu ik si va litu ista on suurem pi kuin h eidän äänim ääräosuutensa e d ellyttäisi. N aisten osuus va rava ltu u te tu ik si va litu ista o li koko maassa 38,2 prosenttia. Yhdessätoista vaalipiirissä naisten osuus varavaltuutetuista o li suurem pi kuin heidän osuutensa äänistä ja vain kolm essa pienem pi. fullm äktige. A v de invalda manliga fullm äktigeledam öterna satt för sin del 59 procent m ed också i de föregående komm unfullmäktige. A v de invalda kvinnliga fullm äktigeledam öterna var 41 också riksdagsledam öter. Sam tliga kvinnliga riksdagsledamöter som ställde upp som kandidater i kom m unalvalet b lev alltså invalda i kom m unfullm äktige. Också alla m anliga riksdagsledam öter, 75 stycken, som ställde upp i kom m unalvalet b lev invalda. Färre kvin n o r b lev in vald a kom m unfullm äktige än vad deras rö stetal sku lle ha fö ru tsatt. I h ela lan d et var kvinnornas andel av rösterna 36,8 procent, m en andelen kvinno r av sam tliga in vald a var bara 31,5 procent. B ara i H elsingfors stads valkrets var andelen kvin n o r av alla invalda större än kvinnornas andel av rösterna. På m otsvarande sätt var andelen kvinnor som valdes till ersättare större än kvinnornas andel av rösterna skulle ha förutsatt. I hela lan d et var andelen kvin n o r som valdes t ill ersättare 38,2 procent. I elva valkretsar var andelen kvinnor som valdes t ill ersättare större än kvinnornas andel av rösterna och bara i tre valkretsar va r andelen m indre. Kuvio 2.2. Naisten suhteelliset osuudet (%) kunnallisvaaleissa Figur 2.2 Kvinnornas relativa andel {% ) i kommunalvalen Figure 22. The proportions won by women in municipal elections in Taulukko 2.3. Naisten suhteelliset osuudet (%) kunnallisvaaleissa Tabell 2.3. Kvinnornas relativa andel (% ) i kommunalvalen Table 2.3. The proportion of votes won by women in municipal elections in V.uosi Ar Year Ehdokkaat Kandidater Candidates Äänim äärä Röster Number of votes Valitut Valda Elected councillors ,0 13,1 7, ,8 12,2 7, ,1 13,5 7, ,9 13,4 7, ,6 16,2 10, ,5 21,6 14, ,9 25,7 18, ,2 30,1 22, ,2 32,5 25, ,4 34,4 27, ,5 36,2 30, ,3 36,8 31,5

41 Taulukko Z4. Naisten suhteelliset osuudet (% ) ehdokkaista, äänistä ja valituista vaalipiireittäin kunnallisvaaleissa 1996 Tabell 14. Kvinnornas relativa andel (% ) av de uppställda kandidaterna, rösterna och de invalda efter valkrets i kommunalvalet 1996 Table 2.4. Women as a percentage of the candidates, votes and elected councillors by constituency in municipal elections in 1996 Vaalipiiri - Valkrets-Constituency Osuus ehdokkaista Andel av kandidaterna Percentage of candidates Osuus äänistä Andel av rösterna Percentage of votes Koko maa - Hela landet- Whole country 36,3 36,8 31,5 Helsinki - Helsingfors 42,7 44,1 45,9 Uusimaa - Nyjand 37,8 39,9 37,1 Turku etel. - Åbo södra - Turku South 37,2 36,9 30,9 Turku pohj.-/töo norra -Turku North 34,6 33,9 30,8 Häme etel. - Tavastehus södra - Häme South 37,3 38,6 32,4 Häme pohj. - Tavastehus norra - Häme North 35,9 40,5 35,1 Kymi - Kymmene 37,6 34,3 32,1 Mikkeli - S.-t Michel 36,9 34,2 30,6 Pohjois-Karjala - Norra Karelen-North Karelia 36,0 35,2 31,8 Kuopio - Kuopio 35,6 34,9 32,7 Keski-Suomi - Mellersta Finland- Central Finland 36,0 34,5 30,7 Vaasa - Vasa 36,0 31,6 27,9 Oulu - Uleåborg 34,6 33,5 28,3 Lappi - Lappland- Lapland 33,7 33,0 30,7 Osuus valituista Andel av de valda Percentage of elected councillors Taulukko Z5. Naisten suhteelliset osuudet (% ) ehdokkaista, äänistä ja valituista suurimmissa kaupungeissa kunnallisvaaleissa 1996 Tabell 15. Kvinnornas relativa andel (% ) av de uppställda kandidaterna, rösterna och de invalda i de största städerna i kommunalvalet 1996 Table 2.5. Women as a percentage of candidates, votes and elected councillors in major cities in municipal elections in 1996 Kaupunki - Stad-City Osuus ehdokkaista Andel av kandidaterna Percentage of candidates Osuus äänistä Andel av rösterna Percentage of votes Kaikki kaupungit - Alla städerna - All cities 37,3 38,9 34,3 Helsinki - Helsingfors 42,7 44,4 45,9 Espoo - Esbo 40,0 46,1 49,3 Tampere - Tammerfors 40,5 48,6 44,8 Vantaa -Vanda 43,1 44,0 44,8 Turku -Åbo 39,8 40,0 29,9 Oulu -Uleåborg 39,8 39,3 32,2 Lahti - Lahtis 39,1 40,2 33,9 Kuopio - Kuopio 39,2 39,4 35,6 Pori - Björneborg 35,1 35,7 37,3 Jyväskylä - Jyväskylä 39,7 39,2 35,6 Osuus valituista Andel av de valda Percentage of elected councillors Taulukko 2.6. Naisten suhteelliset osuudet (% ) ehdokkaista, äänistä ja valituista suurimmissa puolueissa kunnallisvaaleissa 1996 Tabell 2.6. Kvinnornas relativa andel {% ) av de uppställda kandidaterna, rösterna och de invalda i de största partierna i kommunalvalet 1996 Table 2.6. Women as a percentage of candidates, votes and elected councillors in major parties in municipal elections in 1996 Puolue -Parti- Party Osuus ehdokkaista Andel av kandidaterna Percentage of candidates Osuus äänistä Andel av rösterna Percentage of votes SDP 35,1 38,4 35,7 KESK -CENT 36,5 32,1 27,5 KOK -SAML 37,2 37,1 32,7 VAS - VÄNST- LEFT 31,9 32,5 27,0 VIH R - GRÖNA- GREENS ' 50,3 58,6 55,1 RKP -SFP 40,5 38,3 33,7 SKL -FKF 46,2 40,5 39,4 LKP - LFP 42,9 45,7 56,0 PS -SA F 26,3 19,6 14,5 NUORS -UNGF 27,6 30,9 41,4 Osuus valituista Andel av de valda Percentage of elected councillors

42 Taulukko 2.7. Tabell 2.7. Table 2.7. SDP:n, KESK:n ja KOK:n naisehdokkaiden suhteelliset osuudet (%) ehdokkaista, äänistä ja valituista Tabell suurimmissa kaupungeissa kunnallisvaaleissa 1996 SDP:s, CENT:s och SAM Ls kvinnliga kandidater och deras relativa andel (% ) av de uppställda kandidaterna, rösterna och de invalda i de största städerna i kommunalvalet 1996 Female candidates of the SDP, Centre Party and Coalition Party as a percentage of candidates, votes and elected councillors in major cities in municipal elections in 1996 SD P Ehdokkaat Kandidater Candidates Ä änet Valitut Röster Valda Votes Elected councillors K E S K - C E N T Ehdokkaat Äänet Valitut Kandidater Röster Candidates Votes Valda Elected councillors K O K - S A M L Ehdokkaat Kandidater Candidates Äänet Valitut Röster Valda Votes Elected councillors Kaikki kaupungit -Alla städer - A ll cities 36,1 39,8 37,9 37,1 34,0 27,8 38,6 38,5 35,9 Helsinki - Helsingfors 41,7 49,9 57,1 47,6 68,1 66,7 40,2 36,5 33,3 Espoo - Esbo 36,3 45,1 50,0 38,5 21,7-37,0 44,0 54,2 Tampere - Tammerfors 34,9 43,8 55,6 35,7 31,3-45,8 42,4 35,0 Vantaa - Vanda 41,0 39,8 38,1 46,5 51,0 50,0 43,2 45,3 38,9 Turku - Åbo 44,0 38,5 31,6 42,9 33,8-46,0 36,9 30,0 Oulu - Uleåborg 39,8 50,5 25,0 39,8 25,6 23,1 37,9 43,8 33,3 Lahti - Lahb's 43,2 34,8 28,6 31,0 62,3 66,7 37,3 42,8 33,3 Kuopio - Kuopio 40,8 48,5 31,3 45,3 37,5 41,7 35,6 36,7 37,5 Pori - Björneborg 36,1 35,5 38,1 31,4 38,7 66,7 38,0 35,8 37,5 Jyväskylä - Jyväskylä 38,6 41,1 33,3 34,9 29,1 25,0 34,3 32,4 35,7 Kuvio 2.3. Naisten osuudet (%) suurimmissa puolueissa kunnallisvaaleissa 1996 Figur 2.3. Andelen kvinnor (% ) i de största partierna i kommunalvalet 1996 Figure 2.3. The percentage of votes won by women in major parties in municipal elections in 1996

43 YTT, tutkija Sami Borg Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos 3. Puolue- ja ehdokasvalintojen piirteitä vuoden 1996 kunnallis- ja eurovaaleissa Vuoden 1996 kunnallis- ja eurovaalien yhdistäm inen lo i poikkeuksellisen asetelman valitsijoiden äänestyskäyttäytymisen tutkim ukselle. Joukkohaastattelum enetelm ään perustuvilla analyyseilla päästiin nyt ensimmäistä kertaa selvittäm ään suom alaisten osallistum is- ja valintapäätöksiä yhtä aikaa käydyissä eri tyyppisissä vaaleissa. Sam alla kyseessä olivat maan ensimmäiset europarlam enttivaalit. Kiinnostavan vertailum ahdollisuuden vuoksi tässä artikkelissa keskitytään kuvaam aan läh inn ä äänestysvalinto jen yhdenm ukaisuutta kaksissa vaaleissa. Täm än lisäksi esityksessä kiinnitetään huom iota ehdokasvalinnan peru steisiin m olem m issa vaaleissa sekä esitellään jo ita k in ehd o kasvalintoihin liitty v iä aikasarjatieto ja. A rtikk e lissa e i sen sijaan p u u tu ta esim erkiksi vaalitu lo ksen tu lk in taan ta i vaaliosallistu m isen laskun m ah d o llisiin syihin (n äistä seikoista ks. esim. Borg 1996). Esityksessä rapo rtoitavat tulokset pohjautuvat Y L E :n radiouutisten Taloustutkim us O y :llä teettäm ään valtakunnalliseen puhelinhaastatteluaineistoon. Se kerättiin sukupuolen, iän ja äänestysosallistum isen m ukaista k iin tiö in tiä käyttäen varsinaisen vaalipäivän iltapäivänä ja iltan a siten, että äänestäm ättä jättäneiden ryhm ä m uodostui sellaisista vastaajista, jotka soittohetkellä sanoivat aikovansa jättää äänestäm ättä vaaleissa. Jos valitsija ei o llu t soittohetkellä eh tin yt käydä äänestämässä m utta aikoi vielä tehdä n iin, häneltä p yyd ettiin lupa uudelleensoittoon m yöhem m in illalla. K aikkiaan kyselyyn vastasi ään io ikeu tettu a, joista 803 ilm o itti käyneensä äänestäm ässä vaaleissa. K u n ku n n allisvaalien äänestysprosentti ro m ah ti lähes kym m enellä prosenttiyksiöllä 61,3 prosenttiin ja eurovaalien vaalivilkkaus o li hiem an tätäkin m atalam pi, aineistoon k e rtyi n äin ollen selvä äänestäm ättä jättän eid en aliedustus. Puuttum atta täsm ällisesti aliedustuksen syihin (vrt. esim. Pesonen & Sänkiaho & Borg 1993, ) voidaan ilm iön todeta olevan tavallin en m illä tahansa otantam enetelm ällä tehtävissä haastatteluissa. V i noutum an p ääasialliset syyt liitty v ä t h aastattelukadon vaikutuksiin sekä siihen, että kaikki äänestäm ättä jättäneet eivät hevin m yönnä jääneensä pois vaaliuurnilta. Täm än esityksen tieto ihin m ainitulla vinoutum alla ei ole suurta merkitystä, koska raportoitavat tulokset koskevat ainoastaan haastatteluissa äänestäneiksi ilm oittautuneita vastaajia. H eidän joukossaan on joitakin tosiasiassa äänestäm ättä jättäneitä m utta kuitenkin n iin harvalukuisasti, ettei seikalla ole vaikutusta tulosten yleiseen luotettavuustasoon. K u n tietyn ryhm än käyttäytym istä arvioidaan otantaan perustuvin suurein, tuloksiin sisältyy joka tapauksessa m uun muassa otantavirheeseen perustuvaa epätarkkuutta. Täm än vuoksi m uutam ien prosenttiyksikköjen suuruiset erot eivät yleensä ole ns. tilastollisesti m erkitseviä. Puoluevalintojen yhtenevyys kunnallis- ja eurovaaleissa Tarkasteltaessa puoluevalintojen yhtenevyyttä kaksissa vaaleissa ensim m äiseksi ero ja aih eu tta vak si te k ijäk si nousee n iid e n v a lits ijo id e n k ä yttäytym in en, jo tk a k ä y ttivä t ään io ike u ttaan ainoastaan toisessa vaalissa. V a a lie n ään estysp ro sen ttien eron p e ru ste ella voidaan p äätellä, että kunnallisvaaleissa äänioikeuttaan käyttän eistä osa e i ään estän yt lain k aan eurovaaleissa. T o sin ään estäjien jou kossa o li m yös pelkästään eurovaaleissa äänestäneitä, m utta heidän lukum ääränsä lienee jään yt h yvin pieneksi. Vaaleissa tehtyjen p u olu evalin tojen ep äyh ten evyys s e litty y p ien eltä osin m yös sillä, että eu ro vaalien h ylättyjen lip p u jen osuus (4,9 % ) kohosi selvästi kunnallisvaalien vastaavaa osuutta (1,6 % ) korkeam m aksi. Koska käytettävissä oleva haastattelu aineisto ei anna riittävän luotettavaa kuvaa vaaliosallistum isen yhtenevyydestä ja hylättyjen äänten antam isesta, on puoluevalintojen yhtenevyyttä koskeva tarkastelu tarkoituksenm ukaisinta rajata n iih in äänestäjiin, jo tk a ilm o ittiv a t p u o lu evalin tan sa m olem m issa vaaleissa. Tästä joukosta hiem an useam pi k u in joka kolm as (36 % ) k e rto i äänestäneensä eurovaaleissa eri puolueen ehdokasta kuin kunn allisvaaleissa (tau lu k k o 1). Lu k u on suh teellisen suuri etenkin vaalien m atalaan vaaliosallistum istasoon nähden, koska puoluekannaltaan vakiintum attom an valitsijakunnan osallistum inen lienee jäänyt vaaleissa tavallistakin vaisum m aksi. M ain ittu luku on myös selvästi suurem pi kuin aikaisem m at kotim aiset havainnot peräkkäisten eduskuntavaalien äänisiirtym istä. Esim erkiksi vuoden 1991 eduskuntavaalien äänestäjistä joka neljäs ilm o itti äänestäneensä toisen p u olu een ehdokasta kuin vuoden 1987 eduskuntavaaleissa (Pesonen & Sänkiaho & Borg 1993, 4 9 ). O suu s on m e rk ittä vä m yös ve rra ttu n a Ru otsissa to isten sa kanssa y h tä aikaa p id e ttä v iin p arlam en tti- ja p a ik a llis v a a le ih in, joissa äänensä e ri p u o lu e ille jakavi-

44 en osuus on vasta k u lu valla vuosikym m enellä noussut hiem an y li 20 prosentin (G illja m & Holm berg 1993, 57]. Taulukon 1 väestöryhm ittäiset tulokset vahvistavat lisäksi sen itsestäänselvyyden, että puoluekannan vakiintuneisuuden vaikutus puoluevalintojen yh tenevyyteen on ilm einen: puoluekannaltaan vakiintuneista äänestäjistä vain joka viides jakoi äänensä eri puolueille, kun taas kannaltaan vakiintum attom ista y li puolet m enetteli näin. Keskim äärää ahkerampia kahden eri puolueen ehdokasta äänestäneitä o livat myös naiset, nuoret sekä vihreiden ja Rkp:n kannattajat. Neljän suurim m an puolueen kannattajille oman puolueen (kunnallisvaaleissa äänestetty puolue] ehdokasasettelu sekä ehdokkaiden läpim enomahdollisuus lienevät olleen tarpeeksi uskottavat myös eurovaaleissa, koska kaikissa näissä puolueissa äänten jakajien osuus on keskimäärää pienem pi. M ainittakoon lisäksi, että taulukossa m ainitsematta jääneiden pienpuolueiden tai sitoutumattomien ryhm i en ehdokkaita kunnallisvaaleissa äänestäneistä selvästi suurin osa (noin % ) äänesti eurovaaleissa jonkin toisen puolueen ehdokasta. Täm ä selittää sen, miksi suurten puolueiden kannattajien erot voivat poiketa johdonmukaisesti alaspäin saadusta kokonaistuloksesta. Puolueen ja ehdokkaan painotus äänestyspäätöksissä H avainnot puoluekannan vakiintuneisuuden vaikutuksesta äänestys valintojen yhdenm ukaisuuteen liitty vät siihen, että puolu ep o liittisesti vakaat äänestäjät p itävät puoluevalintaa ensisijaisena äänestysratkaisu- na. Suomalaisessa äänestystutkim uksessa puolue- ja ehdokasvalintojen keskinäistä painoarvoa on tutkittu jo vuosikym m eniä suhteellisen vakiintun eella tavalla, ja aikasarjatarkastelujen n ojalla ehdokkaan m erkitys on o llu t koko ajan korostumaan päin 50-luvun lopun tutkim uksista lukien (Pesonen 1991]. K u iten kin vasta 1990-luvun vaaleissa ehdokkaan suhteellinen m erkitys äänestyspäätöksissä on ajanut puolueen ohi (Borg 1997], Taulukon 2 tulokset vuoden 1996 vaaleista sopivat kuvattuun yleiskehitykseen, sillä molemmissa vaaleissa valtaosa äänestäjistä sanoi painottaneensa ensisijaisesti ehdokasta äänestämisessään. Eurovaaleissa ehdokasta painotti lähes kaksi kolm esta äänestäjästä ja kunnallisvaaleissakin osuus kohosi selväksi enem m istöksi (58 % ). Äänestäjäryhmittäisessä tarkastelussa ilm eni, että sukupuolten välillä ei vallitse suuria painotuseroja. Luulta- Taulukko 1. Kunnallis- ja eurovaaleissa eri puolueen ehdokasta äänestäneiden, osuus* sukupuolen, iän, kunnallisvaalien puoluevalinnan ja yleisen, puoluekantaisuuden mukaisissa äänestäjäryhmissä (% ) % (n) % (n) Kaikki puoluevalintansa molemmissa Puoluekanta vakiintunut 21 (317) vaaleissa ilmoittaneet 36 (605) Puoluekanta vakiintumaton 53 (281) Kunnallisvaalien puoluevalinta: Naiset 39 (304) SDP 28 (133) Miehet 33 (301) KESK 24 (145) KOK 33 (141) vuotiaat 42 (59) VAS 27 (49) vuotiaat 40 (136) VIHR 41 (51) vuotiaat 43 (189) RKP 39 (23) vuotiaat 27 (119) Yli 64-vuotiaat 24 (102) * Osuudet on laskettu niistä vastaajista, jotka ilmoittivat äänestämänsä ehdokkaan puolueen molemmissa vaaleissa. Taulukko 2. Puolueen ja ehdokkaan painotus* kunnallis- ja eurovaalien, äänestyspäätöksissä äänestäneiden sukupuolen ja iän mukaan {% ) N M Kaikki A) Kunnallisvaalit Puolue tärkeämpi Ehdokas tärkeämpi Molemmat yhtä tärkeitä B) Eurovaalit Puolue Ehdokas Molemmat yhtä tärkeitä (n /A ) (422) (399) (74) (157) (255) (175) (160) (821) (n / B ) (407) (384) (71) (154) (243) (173) (150) (791)

45 Taulukko 3. Puolueen ja ehdokkaan painotus kunnallis- ja eurovaalien, äänestyspäätöksissä: yhdistetty tarkastelu äänestäneiden, sukupuolen, iän ja puoluekannan vakiintuneisuuden mukaan (%) Sukupuol i Ikäryhmä Puoluekanta vakiintunut Kaikki N M Kyllä Ei Molemmissa puolue ensisijainen Jommassa kummassa ehdokas ensisij Molemmissa ehdokas ensisijainen Tieto puuttuu YHT (n) (404) (381) (70) (151) (243) (172) (149) (374) (395) vasti naiset korostavat hivenen m iehiä enemmän ehdokasta äänestyspäätöksissään. K u n n allisvaalien osalta puolueen painotus o li taulukon 1 tuloksiin verrannollisesti keskim äärää voim akkaam paa vanhem m issa ikäryhmissä, m utta eurovaaleissa vastaavaa iän m ukaista vaihtelua ei esiintynyt. Tässäkin valossa eurovaaleista m uod ostui kau ttaaltaan henkilökeskeiset v a a lit, m ikä o li to ki ennustettavissa jo ennen vaaleja poikkeuksellisen ju l kisuushakuisen ehdokasasettelun ja vaalikam panjan henkilöpainotteisuuden nojalla. T a u lu k o n 3 p e ru ste e lla vo idaan lisäk si to d eta, että kaikista äänestäm ässä käyneistä vastaajista kolm e n eljä stä p iti ehdokasta en sisijaisen a ain ak in jom m assa kum m assa vaalissa. M o lem m issa vaaleissa ehdokasta p a in o ttan e id e n osuus kohosi n äe t 44 p ro se n ttiin ja joko kunnallis- tai eurovaaleissa ehdokasta tärkeäm pänä p itän e id e n osuus 31 p ro se n ttiin. V a in jok a n eljäs äänestäjä p iti puoluetta tärkeäm pänä valintana m o lem m issa vaaleissa. M a in ittu jakaum a e i m u u ttun ut o lee llise sti, kun asiaa tark a ste ltiin äänestäjien sukupuolen ja iän m ukaan. Sen sijaan puoluekannan vakiintuneisuuden m ukaiset tulokset o livat runsaasti kokonaistasosta poikkeavia, kun puoluekannaltaan vakiintum attom ista peräti noin 90 prosen ttia p a in o tti ehdokasta vähintään toisessa vaalissa. M yö s m olem m issa vaaleissa ehdokasta painottaneiden osuus nousi tässä ryhm ässä huom attavaksi (62 % ). Taulukkotarkastelun ulkopuolelta on lisäksi todettavissa, e ttä p u o lu een ja ehdokkaan p ain o ttam isen e ro t o liva t v ie lä k in selvem p iä, kun asiaa ta rk a s te ltiin puoluekannaltaan vakiintuneiden ja vakiintum attom i en ryh m ien sisä llä erikseen n iid en osalta, jo tk a o liva t äänestäneet vaaleissa eri puoluetta tai samaa puoluetta. V a k iin tu n e is ta ja m olem m issa vaaleissa sam aa p u o lu etta äänestäneistä vain joka viides p ain otti m olem m issa vaaleissa ehdokasta, kun taas p u o lu ek an n altaan va k iin tu m a tto m ien ja vaaleissa e ri p u o lu eid en ehdokasta äänestän eiden joukossa vastaava osuus o li p e räti 95 prosenttia. Ehdokasvalinnan perusteet kunnallisvaaleissa Ehdokasvalinnan yhä vahvem pi ensisijaisuus valitsijo i den äänestyspäätöksissä on osa suom alaisen p o liittise n kentän m o n iu lo tteista m uutosprosessia, jon ka yhtenä pääasiallisena ponnevoim ana on o llu t jo p itkän aikaa ylein en pu olu evastain en m ie lia la (ks. Pekonen 1997). Vaalien ja äänestäm isen kannalta kehitystien näkyvim p iä tu n n u sp iirteitä ovat o llee t ns. liik k u va n äänestäm isen sekä asiaäänestäm isen yleistym in e n, jo tk a m olem m at liitty v ä t ehdokaspainotteiseen äänestyspäätösten tekoon (Pekonen 1995). Pu o lu eid en vierastam isesta seuraa, että ehdokkaiden ensisijaisen painotuksen yleistym inen ei välttäm ättä johdu heidän m erkityksensä aikaisem paa suurem m asta korostam isesta. Ehdokaspainotuksen korostum isen selitykseksi riittää, että sen suhteellinen m erkitys kasvaa puoluevalintojen absoluuttisen m erkityksen vähentyessä. T o isaalta tau lu kon 4 ku n n allisvaalien ehdokasvalinnan perusteet osoittavat, että valitsijat asettavat ehdokkailleen s ilti h yvin k in ko rk eita laatu vaatim u ksia. K u te n aikaisem m issa eduskuntavaalitutkim uksissa (Pesonen & Sänkiaho & Borg 1993, ) sekä ennen ku n n allisvaaleja julkaistuissa toiveissa h yvän ehdokkaan om inaisuuksista (K ilju nen & Pehkonen 1996), m yös vuoden 1996 kunn allisvaalien varsinaisissa valin tap eru steissa ehdokkaiden luotettavuus ja tehokkuus erottuivat yleisyydeltään selvästi to ivo tuim m ik si p iirte ik s i. Lu o tettavu u s o so ittau tu i kaikkein tai ainakin toiseksi tärkeim m äksi valintaperusteeksi jokaisen tu tk itu n pu olu een kannattajakunnassa ja myös tehokkuus nousi tälle tasolle lähes kaikissa p o liittisissa ryhm ittym issä. Ainoastaan vihreiden kannattajakunnassa asiantuntem us valitsijalle tärkeissä asiakysymyksissä kiilasi valintaperusteena ohi jättäen tehokkuuden kolm anneksi tärkeim m äksi perusteeksi. Yhteensä valitsijo ilta tied usteltiin kahdeksaa kunnallisvaaliehdokkaan valintaperustetta ja näistä neljän kohdalla useam pi kuin joka toinen äänestäjä sanoi tekijän

46 Taulukko 4. Kunnallisvaaliehdokkaan valintaperusteet kunnallisvaaleissa, äänestetyn poliittisen ryhmittymän mukaan, (%) SDP KESK KOK VAS VIHR RKP SKL Muut puol. SIT E0S/ EHS Kaikki Ehdokasvalintaan vaikutti paljon* ehdokkaan: Luotettavuus Tehokkuus asioiden aj Yhteistyökyky As.tunt tärk. asioissa Pol. vakaumus Yksitt. tavoitteet Aik. pol. kokemus Vaalimainonta (n) (149) (162) (149) (54) (54) 123) (20) (25) (33) (152) (821) * Muut vastausvaihtoehdot olivat kunkin valintaperusteen osalta "vaikutti jonkin verran" ja "ei vaikuttanut lainkaan". vaikuttaneen paljon omaan ehdokasratkaisuun. H avaitu lle p uolueen vähäm erkityksisyyd elle läheisenä tieton a on pidettävä sitä, että kunnallisvaaliehdokkaan p o liittinen vakaum us painoi paljon ainoastaan yhdessä ratkaisusta kolm esta. V ä h ite n suurta vaikutusta m yö n n ettiin olleen vaalim ain o n n alla, m utta m ainonnan vaiku tu ksia tuskin m yönnetään täysim ääräisesti ja vaiku tu s vo i myös olla tiedostam atonta. Ehdokasvalinnan perusteet eurovaaleissa Eu ro vaa lien ehdokasvalintojen kartoituksessa k ä yte ttiin ku n n allisvaaleihin nähden sam antyyppistä kysymyspat- teristo a, jossa vastaajat a rvio iva t ku takin syytä om an valintapäätöksensä kan nalta asteikolla v a ik u tti p aljon, v a ik u tti jo n k in verran ta i ei vaiku ttan u t lain kaan. V e rra ttu n a ku n n allisvaaleihin eurovaalien ehdokasasetelma o li sam alla sikäli m ielenkiintoinen, että suosituim pien ehdokkaiden osalta tarkastelu kaavailtiin suoritettavaksi henkilötasoisesti. Täm än p iti olla m ahdollista etenkin vaaleja edeltäneiden kannatusm ittausten peru steella, joissa su o situ im m ille ehdo kkaille p o va ttiin jop a y li kymm enen prosenttiyksikön valtak u n n allista kannatusta. Ehdokaskohtaisten kannattajaprofiilien rakentam i nen jä i kuitenkin lopulta hiem an hataralle pohjalle, koska su o situ m p ien k in ehdokkaiden osalta kyselyyn hara- v o itui korkeintaan m uutam a kymm enen ehdokkaansa nim en ilm oittanutta kannattajaa. Lukum äärä jä i arvioitua pienem m äksi, koska eurovaalien äänten keskittym i nen e i m uodostunut n iin voim akkaaksi k u in kannatus- m ittauksissa ennakoitiin. Lisäksi m eat äänestämässä käyneet haastateltavat eivät halunneet, vaalisalaisuuteen vedoten, kerto a puhelim essa äänestäm änsä ehdokkaan ni- m eä. Haastatteluteknisenä kuriositeettina on syytä m ainita, että ehdokkaansa nim en kertom atta jättäneiden osuutta kaikista äänestäneistä saatiin tosin p ienen nettyä h uom attavasti ju u ri vaa lien a lla te h tyih in ennakkoäänestäjäkyselyihin verrattuna. T iettyjen vastaajien haluttom uus ehdokkaan n im en ilm o ittam iseen o li tiedossa jo kyselyn viim eistelyvaih eessa, ja sen vuo ksi ennen euroehdokaskysym ystä kyselyyn sijo itettiin kysymys vuoden 1994 p resid en tin vaalien toisen kierroksen äänestysvalin n o ista - pehm ittäm ään h en kilön nim en ilm oittam iskynnysta. Äänestäm änsä ehdokkaan nim en ilm o itti yhteensä hiem an y li 500 eu ro vaalien äänestäjää (64 % aineiston äänestäneistä) ja taulukon 5 tulokset perustuvat ainoastaan näiden vastaajien haastatteluihin. Seitsem än yksittäisen ehdokkaan ja kaikkien ehdokkaansa nim en ilm oittaneiden tulo sten lisäksi taulukossa ve rta illaan kaikkien valittu jen ja valitsem atta jääneiden ehdokkaiden kannattajien m ie lip ite itä. Kaikkiaan ehdokkaiden valintaperusteiden kokonaistu lo kset m u istu ttavat p a ljo lti k u n n allisvaalien vastaavia tietoja. M yös eurovaaleissa ehdokasvalintojen tärkeim m iksi syiksi nousivat ehdokkaan luotettavuus ja tehokkuus, jopa lähes sam oilla prosenttiosuuksilla. Lisäksi ehdokkaan asiantuntem us v a lits ija lle tärkeissä asioissa sekä yhteistyökyky o livat kunnallisvaalien tavoin tärkeitä valin tap eru steita lähes kah d elle kolm esta eurovaaliäänestäjästä. M e rk ittä vin ero ku n n allisvaalien osalta k ysyttyih in valintasyihin m uodostui varsin ym m ärrettävästi ehdokkaan aikaisem m an p o liittis e n kokemuksen tärkeydessä. Kunnallisvaaleissa se vaiku tti paljon vain joka kolm annen äänestäjän valinnassa, mu tta euroehdokkaaltaan sitä e d e llytti äänestäjien selvä enem m istö (58 % ). Ehdokkaan aikaisem pi p o liittin e n kokemus on lisäksi yksi kolm esta valin tap eru steesta, joid en havaitaan olleen m erkittävästi tärkeäm piä valitu iksi tulleiden ehdokkaiden kannattajille verrattuna valitsem atta jääneiden ehdokkaiden kan n attajiin. P e rä ti y li 70 prosenttia v a lituik si tulleiden ehdokkaiden kannattajista p iti p oliittista kokem usta valinnan tärkeänä valintasyynä, kun taas valitse-

47 m atta jään eiden kan n attajien joukossa vastaava osuus o li va in n oin 40 p rosen ttia. M u u t suuruusluokaltaan y li kymm enen prosen ttiyksikön ero t ilm e n ivä t siinä, kuinka paljon ehdokkaalta ed ellytettiin kokem usta kansainvälisestä toim innasta ja ku inka ehdokas o li m enestynyt m ielipidem ittauksissa. O n huom ionarvoista, että eurovaaleissa valituiksi tu l leid en ehdokkaiden kan nattajista joka viid e n n e lle ehdokkaan m enestym inen vaaleja edeltäneissä valtakunnallisissa m ielipidetiedusteluissa o li tärkeä valinnan taustate k ijä. V aalim aino n n an vaikutukseen nähden mittausjulkisuuden rooli o li täten jopa huom attava, vaikka m uih in syihin verrattu n a m yönn etty vaiku tu s ei o llutkaan suhteellisesti ottaen suurta. Erityisen m erkittävää kannatusm ittauksissa m enestym inen n äyttää olleen V asem m isto liito n Esko Seppäselle, joka EU - kriittisenä ehdokkaana sijo ittu i aivan kärkipäähän vaalikam panjan viim eisellä viik o lla julkistetuissa kyselyissä. V a ik k a tau lukon 5 ehdokaskohtaiset tu lo kset perustuvat varsin pieniin vastaajam ääriin edellä esitettyjen syiden vuoksi, tulos vaikuttaa silti hyvin uskottavalta. Valintaperusteiden luom an yleiskuvan sekä taulukon 5 osioiden B ja C ilm o ittam ien tie to jen p erusteella Kokoom uksen K irs i Pih an eh d o kasp ro fiili p iirty y h yvin eurom yönteiseksi. Pihan kannattajat p itivät häntä e rityisesti tehokkaana sekä p o liittis e sti kokeneena. Laajan vaalijulkisu u d e n osakseen saaneena ehdokkaana oikeastaan yllättävän harvat (55 % ) hänen kannattajistaan painottiv a t äänestyspäätöksessään enemm än ehdokasta ku in p u o lu etta. Pih aa p id e ttiin to isin sanoen varsin vah vasti kokoom uslaisena ehdokkaana. Sen sijaan Sd p :n ehdokkaana o lleen Jö rn D o n n erin kannattajista lähes kaikki painottivat äänestyspäätöksessään ehdokasta. D onnerin ehdokasprofiili on m uutoinkin kaikkein eniten valituksi tulleiden ehdokkaiden tu losten kokonaistasosta poikkeava, sillä hänen kannattajistaan vain aniharva p ainotti ehdokkaansa p o liittista vakaum usta. Lisäk si m onet m uu t p erin teisesti arvo stetu t ehdokasom inaisuudet, kuten luotettavuus ja yhteistyökyk y, o liva t selvästi keskitasoa vähäm erkityksisem piä D onnerin kannattajille. Tulosten kokonaiskuvassa D onn er v a littiin E u ro p a rlam e n ttiin h yvin kansainvälisenä ja p oliittisesti kokeneena henkilönä, jonka p u olu ep o liittis illa k iin n ik k e illä e i o llu t käytännössä ju u ri lainkaan m erkitystä hänen äänestäjilleen. Ehdokkaan p oliittisen vakaum uksen vähäinen m erkitys nousi esiin m yös vih re id e n H e id i H au talan ehdokasp ro fiilissa. Täm ä se littyn e e pääosin sillä, että p o liittin e n vakaum us m ielletään useim m iten p u o lu ep o liittise k si vakaum ukseksi, ja vih re id e n nuorista kan n attajista suuri osa vieroksuu perinteisiä puoluekytkentöjä. Yhteys näk yy m yös ehdokasta pain ottaneiden korkeana osuutena H au talan kannattajakunnassa, joka sinänsä o so ittau tu i varsin m yönteiseksi Suom en EU -jäsen yyttä kohtaan. H autalan kiinnostavuutta ehdokkaana selittävät ensisijassa luotettavuus- ja tehokkuusarviot, m utta hänen kannattajansa arvostivat m yös ehdokkaansa asiantuntem usta ja kokeneisuutta. Taulukko 5. Ehdokkaan valintaperusteet ehdokkaan painottaminen, äänestyspäätöksessä ja ehdokkaan äänestäjien suhtautuminen, Suomen EU-jäsenyyteen seitsemän eurovaaliehdokkaan sekä, kaikkien valittujen ja valitsematta jääneiden ehdokkaiden mukaan Piha Donner Paasio Hautala Anttila Väyrynen Seppänen Kaikki valitut Kaikki vai. jääneet Kaikki A) Ehdokasvalintaan vaikutti paljon* ehdokkaan: Luotettavuus Tehokkuus asioiden ajam Ehd:n näkemykset EU:sta As.tunt tärkeissä asioissa Yhteistyökyky Kokemus kv. toiminn Aikaisempi pol. kokemus Poliittinen vakaumus "Oman alueen ehdokas" Yksitt. tav. politiikassa Menestys mielipidemitt Vaalimainonta B) Ehdokasta painottaneiden kannattajien osuus C) EU-jäsenyyttä kannattavien kannattajien osuus (n) (31) (22) (22) (20) (28) (25) (28) (285) (222) (507) * Muut vastausvaihtoehdot olivat kunkin valintaperusteen osalta "vaikutti jonkin verran" ja "ei vaikuttanut lainkaan".

48 Sdp:n entinen puheenjohtaja ja ex-ulkom inisteri P e rtti Paasio omasi kuitenkin tarkasteluun sisällytetyistä ehdokkaista kaikkein vahvim m an luottam us- ja asiantuntem usp ro fiilin. V errattu n a valintaperusteiden kokonaistasoon Paasiota pidettiin jonkin verran useammin puolue-ehdokkaana, m istä kertovat pu olu etta painottaneiden osuus (50 % ) kannattajakunnassa sekä poliittisen vakaumuksen tärkeys valintaperusteena. Paasion kauttaaltaan vahvaa profiilia täydensi kannatuksen hyvä levinneisyys valtakunnan eri osiin, m ikä näkyy haastattelutiedoissa oman alueen ehdokas -perusteiden vähäisyytenä. Keskustan kahta en iten ääniä keränn yttä ehdokasta (Paavo Väyryn en ja Sirk k a- Liisa A n ttila ] sekä Esko Sep pästä yh d isti kan n attajien EU - k ielte isyys. V äyrysen ja Seppäsen kerääm ien h en kilö ko h taisten äänim äärien (y li ) p eru steella on lu u ltava a, että ju u ri h e ille kohd istu i eniten m yös m uiden k u in om ien p uolueiden EU - vastaisten kan nattajien ääniä. Täm ä selittää osaltaan V äyrysen ja Seppäsen äänestäjien vahvem paa henkilöhakuisuutta A nttilaan verrattuna. Lisäksi Väyrynen ja Seppänen ed ustivat m olem m at jo vaalien alla selvää EU - k riittistä lin jaa puolueessaan, jo llo in om an puolueen puolueuskollisetkin kannattajat saattoivat heitä äänestäessään painottaa ensisijassa ehdokasta. Puoluekannan ja E U :ta koskevien näkem ysten o h ella A n ttilan valintaperusteina korostuivat ehdokkaan luotettavu us, asiantuntem us k a n n a tta jille tärkeissä asioissa sekä yh teistyö k yk y. N ä in o llen A n ttila ta ijo sikin selvän keskitien vaihtoehdon erityisesti Keskustan kannattajille. Paavo Väyrynen tarjosi puolestaan luotettavaksi, tehokkaaksi ja am m attitaito iseksi koetun vaihtoehdon Keskustan ja m uiden puolueiden EU - kielteisille voim ille. A lu e e llise sti va h vin ta EU - k ielte isyys o li eurovaalien alla ja on yhä suurten asutuskeskusten u lko p u o lella ja e rityisesti syrjäseu d u illa, m issä asuvista useat ilm eisesti turvautuivat Väyryseen om an alueensa asiaa ajavana valtakunnallisena ehdokkaana. Luultavasti kaikkein terävin EU - kielteisyys kanavoitu i eurovaaleissa s ilti Esko Seppäsen kannatukseen. N äin voidaan karkeasti arvioida Seppäsen kannattajien näkem yksistä siitä, kuinka p aljon om an ehdokkaan valinnassa p ain o ivat ehdokkaan näkem ykset E U :sta ja kuinka suuri osuus Seppäsen kan n attajista o li Suom en EU -jäsen yyttä vastustavia. Seppäsen äänestäjistä selvä vähem m istö koki hänet kan sain välisesti kokeneeksi, m utta tätä asiaa kom pensoi m uu aikaisem pi p o liittin e n kokeneisuus. Seppäsen p o liittise n vakaum uksen vahva painoarvo kan nattajien äänestysratkaisuissa m erkitsee lu u lta vasti sitä, että valtaosa hänen kannatuksestaan tu li Vasem m isto liito n kannattajakunnan sisältä. A siaa e i kuitenkaan voida osoittaa lu o tettavasti. En tise n S K D L :n ja nykyisen Vasem m istoliiton kannattam inen on tutkim uksissa hav a ittu jon kin verran arkaluo n teiseksi asiaksi, jo llo in osa puolueen todellisista kannattajista ei ilm oita puoluekantaansa haastatteluissa (ks. Suhonen 1991, 57-58). Seppäsen kannatuksen puoluetaustan selvittäm inen olisi o l lu t epäm ielekästä myös siitä syystä, että koko ehdokaskohtainen tarkastelu perustuu, m uistutettakoon vielä kerran, jo valm iiksi varsin pieniin vastaajam ääriin. Valitsijoiden ja ehdokkaiden sukupuoli Taulukossa 6 tarkastellaan lopuksi äänestäjien sukupuolen mukaan sitä, äänestävätkö valitsijat kunnallis- ja eurovaaleissa omaa vai toista sukupuolta edustavaa ehdokasta. Sam alla tuloksia on m ahdo llista verrata aikaisem - ' p iin h aastattelup oh jaisiin h avain to ih in eduskunta- ja presidentinvaaleissa. T u lkinn an pohjaksi on h uom autettava, että taulukon n eljän vasem m anpuoleisen num erosarakkeen aikasarja- tulokset eivät ole sillä tavoin puhtaasti vertailukelpoisia, että ne viestisivät välitöntä m uutosta naisten ja miesten halukkuudessa äänestää mies- tai naisehdokkaita. N äinhän olisi asian laita vain siinä tapauksessa, että mies- ja naisehdokkaiden osuus olisi ollut vaaleissa yhtäläinen. Vuoden 1994 presidentinvaalien toista kierrosta lu kuun ottam atta m iesten osuus on k u iten kin o llu t naisten osuutta suurem pi vaalien ehdokasasettelussa (ks. esim. S V T, V a a lit 1995:3, 2 2 ), m inkä vuoksi tau lu kon 6 v iidennessä ja kuudennessa num erosarakkeessa osoitetaan sukupuolten osuus kulloistenkin vaalien ehdokasasettelussa. N iid en p o h jalta kahteen seuraavaan sarakkeeseen on laskettu yksinkertaiset indeksiluvut kuvaam aan naisten ja m iesten käyttäytym ism uutoksia parem m in v e rta i lukelpoisella tavalla. Indeksiluvuissa verrataan sitä, kuinka paljon omaa sukupuolta olevaa ehdokasta äänestäneiden osuus poikkeaa om an sukupuolen osuudesta vaalien kaikista ehdokkaista. V irallisten vaalitulosten m ukaan naisten osuus vuoden 1996 kunnallisvaalien ehdokkaista oli 36,3 prosenttia ja naisehdokkaat keräsivät kaikista annetuista äänistä 36,8 prosenttia. Taulukon 6 mukaan vain niukka enem m istö (52 % ) naisäänestäjistä äänesti kunnallisvaaleissa naisehdokasta, vaikka esim erkiksi jo vuoden 1991 eduskuntavaaleissa lähes kolme viidestä naisäänestäjästä valitsi naisehdokkaan. M iesten ehdokasvalinnoista kohdistui kunnallisvaaleissa ainoastaan joka neljäs naisehdokkaaseen, m ikä vastaa viim eisintä käytettävissä ollutta tietoa m iesten käyttäytym isestä eduskuntavaaleissa. Sen sijaan eurovaaleissa m iesten ehdokasvalinnoista lähes joka kolm as (32 % ) kohdistui naisehdokkaaseen lähes joka toisen naisen äänestäessä näissäkin vaaleissa m iestä (4 4 % ). Pitk än aikavälin tarkastelu osoittaa, että m iesten herkkyys naisehdokkaan valitsem iseen on ainakin eduskuntavaaleissa kasvanut vähitellen, sam alla kun naisehdokkaiden osuus on läh estyn yt 50 prosen ttia. V aik k a vuoden 1995 eduskuntavaaleissa naisehdokkaiden osuuksissa tap ah tu i lie vä käänne väärään suuntaan, o li vuoden 1996' kunnallisvaaleissa toteutunut 36 prosentin