TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN MAISTERIOHJELMA

TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN MAISTERIOHJELMA OPINTO-OPAS 2010 2012 KAUPPA- JA HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kanslerinrinne 1 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

2 SISÄLLYS Sisällys... 2 Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma... 3 Tausta... 3 Maisteriohjelman tavoitteet ja tutkinnon suorittaneen ammattikuva... 3 Ohjelmaan hyväksyminen... 4 Ohjelman laajuus, tutkinnon rakenne ja sisältö... 4 Opinto-opas... 4 Ohjelman koordinointi... 5 Tutkintorakenteet... 5 Kauppatieteiden maisterin tutkinto 120 op (KHT-suuntaus)... 5 Hallintotieteiden maisterin tutkinto 120 op (JHTT-suuntaus)... 7 Maisteriohjelman täydentävät ja valinnaiset opintosuoritukset... 7 Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelmaan sisältyvät opintojaksot... 8 Tilintarkastajien auktorisointijärjestelmä... 15 HTM, KHT... 15 KHT-tutkintoon vaadittavat opinnot... 15 JHTT... 17 JHTT-tutkintoon vaadittavat opinnot... 18

3 TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN MAISTERIOHJELMA TAUSTA Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma on Tampereen yliopiston tarjoama kaksivuotinen maisterikoulutus, joka toteutetaan kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan laitosten ja oppiaineiden yhteistyöllä. Koulutuksen järjestämisen taustalla ovat mm. EU-jäsenyyden johdosta lisääntyneet tilintarkastus- ja arviointitehtävät yhteiskunnan eri sektoreilla sekä alati kasvanut kysyntä osaavista tilintarkastuksen ja arvioinnin ammattilaisista. Koulutukselle erinomaisen pohjan on tarjonnut kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan vahva yksityisen ja julkisen sektorin laskentatoimen ja oikeustieteiden oppiainerakenne. Maisteriohjelma rakentuu laskentatoimen oppiaineista ja oikeustieteistä. Laskentatoimen opetuksesta vastaa taloustieteiden laitos ja sen oppiaineet yrityksen taloustiede, laskentatoimi, finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi sekä kunnallistalous. Oikeustieteiden opetuksesta vastaa oikeustieteiden laitos, erityisesti oppiaineet yritysjuridiikka, vero-oikeus ja julkisoikeus. Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma käsittää kaksi eri profiilia. Toisen profiilin taustalla ovat lakisääteiset tilintarkastuksen ja arvioinnin tehtävät yhteiskunnan eri sektoreilla. Tämän profiilin koulutus jakaantuu edelleen kahteen eri suuntaukseen. Näistä toinen (JHTT-suuntaus) tähtää erityisesti julkisen sektorin tilintarkastuksen ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin ja kouluttaa hallintotieteiden maistereita ja toinen (KHT-suuntaus) tähtää ensisijaisesti yrityssektorin vastaaviin tehtäviin ja kouluttaa kauppatieteiden maistereita. Suuntausjaon perustana ovat nykyiset auktorisoidut tilintarkastajatutkinnot (JHTT ja KHT). MAISTERIOHJELMAN TAVOITTEET JA TUTKINNON SUORITTANEEN AMMATTIKUVA Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelmalle on asetettu kaksi tavoitetta: 1) Ensimmäisenä tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus erikoistua tarkastuksen ja arvioinnin erityiskysymyksiin ja tuottaa alan asiantuntijoita erilaisiin taloushallinnon tehtäviin erilaisissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa. 2) Toisena tavoitteena on varmistaa opiskelijoille mahdollisuus osana maisterintutkintoaan suorittaa ne tilintarkastajien ammattitutkintoihin (KHT ja JHTT) vaadittavat opinnot, jotka ovat perusedellytyksenä näihin tutkintoihin osallistumiselle. Tältä osin koulutuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat kulloinkin voimassa olevat tilintarkastusta ja tilintarkastajien auktorisointia koskevat normit. Tilintarkastajien ammattitutkintojen osalta koulutus keskittyy KHT- ja JHTT-tutkintojen edellyttämiin opintoihin, kun taas HTM-tutkintoon tähtäävät opinnot toteutetaan lähinnä ammattikorkeakoulujen toimesta. Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma antaa ohjelmasta valmistuneille valmiudet toimia laajalti erilaisissa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioissa talousjohtamisen, arvioinnin ja tilintarkastuksen asiantuntijatehtävissä. Tämän lisäksi ohjelma tarjoaa sen suorittaneelle henkilölle erinomaisen lähtökohdan tähdätä tulevaisuudessa, vaadittavan käytännön ammatillisen kokemuksen hankittuaan, auktorisoidun tilintarkastajan tutkintoon ja ammattiin.

4 OHJELMAAN HYVÄKSYMINEN Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelmaan on erillinen opiskelijavalinta. Ohjelmaan hyväksymisen edellytyksenä on soveltuva kandidaatin tutkinto. Erityisistä syistä ohjelmaan voidaan hyväksyä myös hakija, joka on suorittanut noin 150 180 opintopisteen (100 120 ov) yliopisto-opinnot, joihin sisältyvät perus- ja aineopinnot (tai niitä vastaavat opinnot) jossakin laskentatoimen tai oikeustieteen oppiaineessa. Myös soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon erinomaisin arvosanoin suorittaneet, joiden tutkintoon sisältyy vahvasti laskentatoimen ja/tai oikeustieteen opintoja, voivat tulla hyväksytyksi maisteriohjelmaan. Tampereen yliopistossa laskentatointa edustavat finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi, kunnallistalous sekä yrityksen taloustiede, laskentatoimi sekä vastaavasti oikeustieteitä tämän maisteriohjelman näkökulmasta edustavat julkisoikeus, vero-oikeus sekä yritysjuridiikka. Jokin mainituista oppiaineista pääaineena suoritettu kandidaatintutkinto (tai vastaavat opinnot) sopivin sivuainevalinnoin tarjoaa luontevan pohjan Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelmalle. Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelman KHT-suuntaus soveltuu pääasiassa yrityksen laskentatoimea, yritysjuridiikkaa ja vero-oikeutta pääaineenaan opiskeleville. JHTT-suuntaus soveltuu pääasiassa opiskelijoille, jotka opiskelevat pääaineenaan finanssihallintoa ja julkisyhteisöjen laskentatoimea, kunnallistaloutta tai julkisoikeutta. OHJELMAN LAAJUUS, TUTKINNON RAKENNE JA SISÄLTÖ Maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä, ja sen suorittaminen johtaa joko kauppatieteiden tai hallintotieteiden maisterin tutkintoon. Maisterintutkintoon johtava ohjelma rakentuu laskentatoimen ja oikeustieteiden opintojaksotarjonnan varaan. Ohjelma käsittää sekä KHT- ja JHTT-suuntauksille yhteisiä opintojaksoja että erikseen kummallekin suuntaukselle tarjottavia opintojaksoja. Maisteriohjelman opiskelija suorittaa pakollisina kaikille yhteiset ja erityisesti oman suuntauksensa mukaiset syventävät opinnot. Perus- ja aineopintoja kunkin opiskelijan tulee suorittaa hänelle räätälöidyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. HOPSin sisältöön vaikuttavat opiskelijan aikaisemmin suorittamat opinnot ja se, onko opiskelija tullut ohjelmaan Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta vai onko hän muusta yliopistosta siirtynyt kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittanut henkilö. Myös opiskelijan pääaine ja sivuaineet kandidaatin tutkinnossa vaikuttavat HOPSin muotoutumiseen. Lähtökohtaisesti edellytetään kuitenkin, että maisteriohjelmaan valitulla on laskentatointen ja/tai oikeustieteiden perus- ja aineopinnot valtaosin suoritettuna (joskaan ei välttämättä Tampereen yliopistossa eikä samoin nimettyjä kursseja, mutta vastaava tietomäärä). OPINTO-OPAS Tässä opinto-oppaassa esitetään tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelman tutkintorakenne ja maisteriohjelmaan sisältyvien pakollisten opintojaksojen opetussuunnitelmat. Muiden tutkintoon sisällytettävien opintojaksojen opetussuunnitelmat löytyvät kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta (www.uta.fi/opiskelu/opinnot/ oppaat.html), jota on syytä lukea rinnan tämän oppaan kanssa.

5 OHJELMAN KOORDINOINTI Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelman johtajana toimii kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri, jarmo.vakkuri@uta.fi, 03 3551 6774. Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelman käytännön järjestelyistä vastaa tutkija Riikka Kivimäki, riikka.j.kivimaki@uta.fi, 03 3551 6822. Ohjelman oppiainekohtaiset vastuuopettajat professori Lasse Oulasvirta, finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi professori Jarmo Vakkuri, kunnallistalous professori Risto Nuolimaa, yritysjuridiikka professori Salme Näsi, yrityksen taloustiede, laskentatoimi professori Lili Kihn, yrityksen taloustiede, laskentatoimi professori Seppo Penttilä, vero-oikeus Tutkintohallinnollisista kysymyksistä ja henkilökohtaisista opintosuunnitelmista vastaavat yhdessä vastuuopettajien kanssa opintoasiainpäälliköt seuraavasti: KTM-tutkinto: Inga Janka, inga.janka@uta.fi, 03 3551 6269 HM-tutkinto: Kirsti Järvinen, kirsti.jarvinen@uta.fi, 03 3551 7032 TUTKINTORAKENTEET KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op (KHT-SUUNTAUS) PÄÄAINE YRITYKSEN TALOUSTIEDE, LASKENTATOIMI Ohjelman pakolliset syventävät opinnot 94 op Laskentatoimen teoria ja IFRS LASKS015 8 op Konsernitilinpäätös LASKS095 8 op Tuloslaskennan ja tilintarkastuksen empiirinen tutkimus LASKS010 8 op Tilinpäätösanalyysi LASKS140 8 op Tarkastusteoriat FILAS3 Arvioinnin tutkimus FILAS5 4 op Euroopan unionin varainkäyttö ja varainkäytön valvonta JOIKS5 Yrityksen taloustieteellisen tutkimuksen perusteet LASKS210 Pro gradu -tutkielma ja tutkimusseminaari 40 op (aihealue liittyy laskentatoimeen sekä tilintarkastukseen ja arviointiin) HOPSin mukaiset opinnot 2 Yritysjuridiikan ja vero-oikeuden opintoja sivuaineopintoina, mikäli KHT-tutkintoon vaadittavia yritysjuridiikan ja vero-oikeuden opintoja ei sisälly riittävästi aikaisempiin opintoihin. Lisäksi opiskelija suorittaa täydentävinä opintoina puuttuvia laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja. Ks. oppaan s. 16 17.

6 PÄÄAINE YRITYSJURIDIIKKA Ohjelman pakolliset syventävät opinnot 98 op Laskentatoimen teoria ja IFRS LASKS015 8 op Konsernitilinpäätös LASKS095 8 op Tuloslaskennan ja tilintarkastuksen empiirinen tutkimus LASKS010 8 op Tilinpäätösanalyysi LASKS140 8 op Tarkastusteoriat FILAS3 Arvioinnin tutkimus FILAS5 4 op Euroopan unionin varainkäyttö ja varainkäytön valvonta JOIKS5 Lisäksi vähintään yksi seuraavista: 10 op Työoikeus YJURS021 10 op Yhtiöoikeus YJURS022 10 op Sopimusoikeus YJURS023 10 op Pro gradu -tutkielma ja tutkimusseminaari 40 op (aihealue liittyy yritysjuridiikkaan sekä tilintarkastukseen ja arviointiin) HOPSin mukaiset opinnot 22 op Yrityksen taloustiede, laskentatoimen ja vero-oikeuden opintoja sivuaineopintoina, mikäli KHT-tutkintoon vaadittavia yrityksen taloustiede, laskentatoimen ja vero-oikeuden opintoja ei sisälly riittävästi aikaisempiin opintoihin. Lisäksi opiskelija suorittaa täydentävinä opintoina puuttuvia yritysjuridiikan opintoja. Ks. oppaan s. 16 17. PÄÄAINE VERO-OIKEUS Ohjelman pakolliset syventävät opinnot 102 op Laskentatoimen teoria ja IFRS LASKS015 8 op Konsernitilinpäätös LASKS095 8 op Tuloslaskennan ja tilintarkastuksen empiirinen tutkimus LASKS010 8 op Tilinpäätösanalyysi LASKS140 8 op Tarkastusteoriat FILAS3 Arvioinnin tutkimus FILAS5 4 op Euroopan unionin varainkäyttö ja varainkäytön valvonta JOIKS5 Eurooppalainen vero-oikeus VOIKS2 Vero-oikeuden ajankohtaiset teoreettiset ja käytännön kysymykset VOIKS4 8 op Pro gradu -tutkielma ja tutkimusseminaari 40 op (aihealue liittyy vero-oikeuteen sekä tilintarkastukseen ja arviointiin) HOPSin mukaiset opinnot 18 op Yrityksen taloustiede, laskentatoimen ja yritysjuridiikan opintoja sivuaineopintoina, mikäli KHT-tutkintoon vaadittavia yrityksen taloustiede, laskentatoimen ja yritysjuridiikan opintoja ei sisälly riittävästi aikaisempiin opintoihin. Lisäksi opiskelija suorittaa täydentävinä opintoina puuttuvia vero-oikeuden opintoja. Ks. oppaan s. 16 17.

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op (JHTT-SUUNTAUS) PÄÄAINEET: FINANSSIHALLINTO JA JULKISYHTEISÖJEN LASKENTATOIMI KUNNALLISTALOUS JULKISOIKEUS Ohjelman pakolliset syventävät opinnot 92 94 op Tarkastusteoriat FILAS3 Kunnan talousanalyysit KUTAS1 Julkisen sektorin laskentatoimen teoria KUTAS2 Yhteiskunnallinen laskentatoimi KUTAS15 4 op Arvioinnin tutkimus FILAS5 4 op Henkilöstövoimavarojen laskenta julkisella sektorilla FILAS6 4 op Euroopan unionin varainkäyttö ja varainkäytön valvonta JOIKS5 Eurooppalainen vero-oikeus VOIKS2 Tutkimusseminaari 10 12 op Pro gradu -tutkielma 40 op (aihealue liittyy omaan pääaineeseen sekä tilintarkastukseen ja arviointiin) HOPSin mukaiset opinnot 26 28 op Loput maisterin tutkinnon opinnoista koostuvat pakollisista täydentävistä tai vapaasti valittavista opinnoista riippuen opiskelijan suorittamista aikaisemmista opinnoista. Opinnot liittyvät maisteriohjelman JHTT-suuntauksen laskentatoimen tai oikeustieteen opintoihin. Pakollisia täydentäviä aineopintoja Kuntien tilintarkastus ja tuloksellisuusarviointi KUTAA12 Valtion kirjanpidon jatkokurssi FILAA5 4 op 7 MAISTERIOHJELMAN TÄYDENTÄVÄT JA VALINNAISET OPINTOSUORITUKSET Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS), joka laaditaan opiskelijalle syyslukukauden alussa yhdessä opintoasiainpäällikön ja vastuuopettajien kanssa, suunnitellaan yksilöllisesti kunkin opiskelijan tutkinnon sisältö pakollisine ja valinnaisine opintoineen. Tutkintoon vaadittavien opintojen koostumus riippuu opiskelijan pääaineesta, aikaisemmista suorituksista ja siitä, mitkä ovat opiskelijan tutkinnolleen asettamat tavoitteet (ks. s. 3). Tutkinnon minimilaajuus voi näiden opintojen vuoksi jonkin verran ylittyä.

8 TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN MAISTERIOHJELMAAN SISÄLTYVÄT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen opintosuunnitelmat oppiaineittain. Opintojaksoille vaadittavista edeltävistä opinnoista sovitaan erikseen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä. (Ks. myös opinto-oppaan vaatimukset). FILAS5 Arvioinnin tutkimus 4 op FINANSSIHALLINTO JA JULKISYHTEISÖJEN LASKENTATOIMI FILAS3 Tarkastusteoriat Julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Lasse Oulasvirta Perehdyttää tarkastuksen menetelmäteoriaan ja tilastotieteelliseen tarkastukseen. 1. Tarkastuksen funktio ja professiokehitys. 2. Tarkastuksen menetelmäteoria. 3. Tilastotieteellinen otantatarkastus. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus, harjoitukset Toteutustapojen lisätiedot Luennot ja harjoitukset yhteensä n. 15 h Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV Kirjallinen tentti Kirjallinen kuulustelu, jossa suoritetaan sekä luennot että kirjallisuus. Luentomateriaali ja harjoitukset Kirjallisuus: 1. Opettajan osoittamat artikkelit. 2. Taylor, Donald & Glezen, William: Auditing: An Assertion Approach. New York 1997 tai uudempi painos. 3. Guy, Dan, Carmichael, Douglas & Whittington, Ray: Audit Sampling. An Introduction. John Wiley & Sons, New York 2002 tai uudempi painos. Julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Lasse Oulasvirta Perehdyttää vaativantasoisesti julkisten toimintaohjelmien arviointiin tutkimuksen näkökulmasta. 1. Arviointi ja sen tutkimus eri muodoissaan. 2. Perehtyminen johonkin arviointia koskevaan tutkimukseen tai vaativan arvioinnin lähestymistapaan. Kirjallinen tentti Kirjallisuustentti, jossa suoritetaan kaikki tentittävät teokset yhtenä kokonaisuutena yleisenä tenttipäivänä. 1. Alkin: Evaluation Roots. London 2004. 2. Owen & Rogers: Program Evaluation: Forms and Approaches. London 1999. FILAS6 Henkilöstövoimavarojen laskenta julkisella sektorilla 4 op Julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Lasse Oulasvirta Perehdyttää henkilöstövoimavarojen laskentatoimeen erityisesti julkisella sektorilla. 1. Henkilöstöresurssit ja niiden merkitys. 2. Henkilöstövoimavarojen laskennan perusteet. 3. Henkilöstötilinpäätös. Kirjallinen tentti

9 Kirjallisuustentti, mahdollisesta luentoopetuksesta tiedotetaan opetusohjelmassa. 1. Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä. Henkilöstötilinpäätös. Käsikirja valtion organisaatioille. Valtiovarainministeriö. Helsinki 2001. 2. Ahonen, Guy: Henkilöstötilinpäätös: Yrityksen ikkuna menestykselliseen tulevaisuuteen. Kauppakaari Oy, Jyväskylä 2000. 3. Muu luennoitsijan ilmoittama materiaali. KUNNALLISTALOUS KUTAS1 Kunnan talousanalyysit Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Syventää tietoja ja taitoja tulkita kunnan talouden tilaa ja kehitystä kuvaavia tunnuslukuja. kunta palveluja järjestävänä organisaationa ja kunta paikallistaloutena mittareiden laatiminen ja niiden toimivuuden arviointi tunnuslukujen monitulkintaisuus kunnan talouden tasapainon arviointi kunnan rahoitusaseman arviointi kunnan toiminnan tuloksellisuuden arviointi Opetuksen toteutustavat Luento-opetus ja harjoitukset yhteensä 30 h Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t) Kirjallisessa kuulustelussa tentitään luennot ja kirjallisuus. Harjoitustehtävät ovat pakollisia. Arviointiperusteet Kirjallinen kuulustelu arvioidaan asteikolla 1 5. Harjoitustyöt arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 1. Vakkuri, Jarmo (toim.) (2009). Paras mahdollinen julkishallinto. Helsinki: Gaudeamus. 2. Rajala, Tuija; Sinervo, Lotta-Maria & Vakkuri, Jarmo (toim.) (2009). Talouden perusteista julkisjohtamisen käytäntöihin. Tampere, Tampereen yliopisto. Osa "Talouden informaatio valtion ja kuntien päätöksenteossa." s. 151 263. 3. Vakkuri, Jarmo (1998). Tehokkuuden rajoilla. Acta Universitatis Tamperensis 635. Tampere: Tampereen yliopisto. 4. Harjoitustehtävien tukena: Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet. Saatavilla Suomen Kuntaliiton nettisivuilta. 5. Muu aineisto opettajan osoituksen mukaan. KUTAS2 Julkisen sektorin laskentatoimen teoria t Kunnallistalouden professori ja julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Perehdyttää julkisen sektorin ja voittoa tavoittelemattomien (nonprofit) organisaatioiden laskentatoimen teorioihin sekä kotimaisiin että kansainvälisiin kehityssuuntiin. laskentatoimen teoreettiset lähtökohdat mittareiden etsinnän ongelmat julkisyhteisöjen rahoituksen laskentatoimen standardointi laskentainformaation käytön ongelmat Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 25 h Toteutustapojen lisätiedot Luentoihin sisältyy seminaarimuotoinen työskentely. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t) Kirjallisessa tentissä suoritetaan sekä luentoaineisto että kirjat. Seminaarityöskentelyyn liittyvät harjoitukset ovat pakolliset. Arviointiperusteet Kirjallinen kuulustelu 1 5, harjoitustehtävät 1 5.

10 1. Meyer, Marshall W. (2002). Rethinking Performance Measurement. Beyond the Balanced Scorecard. Cambridge: Cambridge University Press. 2. Luoma, Mikko; Oulasvirta, Lasse & Näsi, Salme (2007). Kansainväliset IPSAS-tilinpäätösstandardit valtion laskentatoimen kehittämisen näkökulmasta. Tampere: Tampere University Press. 3. Lisäksi tutustuminen kansainvälisiin julkissektorin laskentatoimen standardeihin opettajan osoittamalla tavalla. 4. Julkissektorin laskentatoimen teoriaa käsittelevät artikkelit: Wiliams, Daniel (2003). Measuring government in the early 20th century. Public Administration Review, vol. 63, no. 6, 643 659. Mayston David (1993). Principals, agents and the economics of accountability in the new public sector. Accounting, Auditing and Accountability Journal, vol. 6, no. 3, 68 96. Behn, Robert D. (2003). Why measure performance? Different purposes require different measures. Public Administration Review, vol 63, no. 5, 586 606. Nielsen, Steffen B. & Ejler, Nicolaj (2008). Improving performance exploring the complementaries between evaluation and performance management. Evaluation, vol. 14, no. 2, 171 192. Cavalluzzo, Ken S. & Ittnerr, Christopher D. (2004). Implementing performance measurement innovations: evidence from government. Accounting, Organizations and Society, vol. 29, no. 3/4, 243 267. KUTAS15 Yhteiskunnallinen laskentatoimi 4 op Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Kurssi perehdyttää laskenta- ja arviointiinformaation rooliin yhteiskuntataloudellisessa päätöksenteossa erityisesti taloudellisten vaikutusten arvioinnin ja mittaamisen näkökulmasta. yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi taloudellisessa päätöksenteossa kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyysin käsite, lajityypit ja tulkinta vaikutusten mittaamisen teoria ja käsitteet arviointi- ja mittausinformaation rooli julkishallinnon reformeissa Toteutustapojen lisätiedot Kurssi järjestetään kirjallisuuskuulusteluna. Kirjallinen tentti Arviointiperusteet Kirjallinen tentti arvioidaan asteikolla 1 5. 1. Fuguitt, Diana & Wilcox, Shanton J. (1999). Cost-Benefit Analysis for Public Sector Decision Makers. Westport, Connecticut: Quorum Books. 2. Smith, Peter (ed.) (1996). Measuring Outcome in the Public Sector. London: Taylor & Francis. 3. Moynihan, Donald P. (2008). The Dynamics of Performance Management. Constructing Infomation and Reform. Washington D.C.: Georgetown University Press. JULKISOIKEUS JOIKS5 Euroopan unionin varainkäyttö ja varainkäytön valvonta Julkisoikeuden yliassistentti Jani Wacker Opintojakson suoritettuaan opiskelija saa kokonaiskuvan Euroopan unionin taloudenhoidon oikeudellisista perusteista, varainkäytöstä ja valvonnasta sekä näiden suhteesta Suomen valtiosääntöön ja finanssihallinto-oikeuteen. 1. Euroopan unionin oikeudellinen ja taloudellinen ulottuvuus. 2. Euroopan unionin budjettitalous. 3. Unionin ja jäsenvaltion väliset varainsiirrot. 4. Finanssivalvonta Euroopan unionissa. 5. Talous- ja rahaliitto (EMU). 6. Unionijäsenyys ja kansallinen finanssivalta. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 15 h Toteutustapojen lisätiedot Luentoihin sisältyy harjoituksia.

11 Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t) Luennot ja luennoitsijan osoittama kirjallisuus sekä harjoitustyö. Opintojakson alaan kuuluvat säädökset ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Edeltävien opintojen lisätiedot JOIKA3 Julkistalouden oikeudelliset perusteet. Tentitään kuulustelijan kanssa sovittavat teokset, laajuudesta riippuen kaksi tai kolme teosta (yhteensä noin 700 sivua). YRITYKSEN TALOUSTIEDE, LASKENTATOIMI LASKS015 Laskentatoimen teoria ja IFRS 8 op Professori Petri Vehmanen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää tuloslaskennasta ja taseasemasta esitettyihin teorioihin, kansainvälisten tilinpäätösstandardien yleisiin perusteisiin, keskeisiin IFRS-standardeihin sekä edellä mainittujen välisiin yhteyksiin. Opintojakson sisältö kattaa johdannon sekä edellä tavoitteissa mainitut neljä aihealuetta. Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t) Luennot, erikseen ilmoitettavat harjoitustyöt, lopputentti. Pakolliset edeltävät opinnot LASKA020 Liikekirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin jatkokurssi, LASKA040 Johdon laskentatoimen jatkokurssi. 1. Verkossa oleva materiaali laskentatoimen teorioista. 2. Räty Virkkunen: Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö IFRS-raportointi. WSOY (verkkokirjan viimeisin päivitys). 3. Erikseen ilmoitettavat standardit teoksesta: International Financial Reporting Standards (IFRS s), International Accounting Standards Board, viimeisin painos. 4. Muu luennoitsijan ilmoittama materiaali. LASKS010 Tuloslaskennan ja tilintarkastuksen empiirinen tutkimus 8 op t Laskentatoimen professori ja tuntiopettajat Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvä käsitys tuloslaskennan ja tilintarkastuksen tutkimuksen viimeaikaisista suuntauksista ja tutkimusteemoista. Lisäksi suorittaessaan opintojaksoa opiskelija kehittää valmiuksiaan suulliseen esiintymiseen ja ryhmätyöskentelyyn. Kurssimateriaalina käytetään tieteellisissä lehdissä julkaistuja artikkeleita. Opintojakso toteutetaan seminaarityyppisenä. Toteutustapojen lisätiedot Alkutentti, luennot, harjoitustyöt ja seminaaritilaisuudet. Osallistuminen opetukseen + seminaari + harjoitustyö(t) + muu 1. Alkutentti tutkimusalueen traditiosta ja metodeista. 2. Seminaaritilaisuudet ja niihin liittyvät suulliset ja kirjalliset tehtävät. 3. Kirjallinen raportti. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Kurssi järjestetään vähintään joka toinen vuosi, järjestämisestä ilmoitetaan erikseen. Edeltävien opintojen lisätiedot Opiskelijalla tulee olla suoritettuna perusja aineopinnot tai vastaava tietämys laskentatoimesta. 1. Deegan C., Financial accounting theory. McGraw-Hill, uusin painos. 2. Heiskanen Kihn Näsi (toim.) Näkökulmia laskentatoimeen ja tilintarkastukseen. Tampereen Yliopistopaino Oy. 3. Muu luennoitsijan osoittama materiaali.

12 LASKS095 Konsernitilinpäätös 8 op Professori Petri Vehmanen Opintojakso perehdyttää konsernitilinpäätöksen tavoitteisiin ja sisältöön sekä antaa valmiudet konsernitilinpäätöksen laatimiseen. Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti Luennot, harjoitukset, lopputentti Pakolliset edeltävät opinnot LASKA020 Liikekirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin jatkokurssi 1. Järvinen Prepula Riistama Tuokko, Konsernitilinpäätös uuden kirjanpitolain mukaan. WSOY (uusin painos). 2. Muu luennoitsijan ilmoittama materiaali. LASKS140 Tilinpäätösanalyysi 8 op Professori Lili Kihn Opintojakson tavoitteena on perehdyttää tilinpäätöksen tulkintaan ja analysointiin käyttäen hyväksi sekä suoriteperusteisia tunnuslukuja että rahavirtoihin pohjautuvaa lähestymistapaa ja luoda näin edellytyksiä yritysten taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnille. Peruskäsitteitä, tilinpäätösinformaatio, tuloslaskelman ja taseen arviointi, tuloslaskelman ja taseen standardointi, toimintaedellytysten perinteiset tunnusluvut, tilinpäätöksen osakekohtaiset tunnusluvut, tilinpäätösperusteiset rahoituslaskelmat, yrityksen arvon määritys tilinpäätöksistä, tilinpäätösanalyysin erityiskysymyksiä. Toteutustapojen lisätiedot Luennot, harjoitukset, lopputentti Harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti Luennot, harjoitukset, lopputentti Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Opintojakson järjestäminen ratkaistaan lukuvuosittain eikä sitä välttämättä luennoida joka vuosi. Pakolliset edeltävät opinnot LASKA020 Liikekirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin jatkokurssi. 1. Kallunki Kytönen, Uusi tilinpäätösanalyysi, 5. (tai uudempi) painos. Talentum Media Oy, 2004. 2. Kallunki Lantto Sahlström, Tilinpäätösanalyysi IFRS-maailmassa. Talentum Media Oy, 2008. 3. Revsine Collins Johnson, Financial Reporting & Analysis; 3rd edition (tai uudempi). Prentice Hall, 2005. Luennoitsijan ilmoittamin osin. 4. Muu luennoitsijan ilmoittama materiaali. LASKS210 Yrityksen taloustieteellisen tutkimuksen perusteet Professori Salme Näsi Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija liiketaloustieteissä käytettyihin tutkimusotteisiin ja niiden tieteenfilosofisiin perusteisiin sekä antaa metodologisia valintoja koskevat perusvalmiudet pro gradu -tutkielman tekemiseen. Opintojaksolla tarkastellaan tutkielman aiheenvalinnan, tutkimusotteen ja menetelmien valinnan sekä erilaisten aineistojen käytön kysymyksiä. Erityisesti harjoituksissa analysoidaan eri oppiaineissa aiemmin tehtyjä opinnäytetöitä ja niissä tehtyjä tutkimusstrategisia valintoja. Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + luento-/oppimispäiväkirja Luento-opetus, oppiainekohtaiset harjoitustyöt, luentoihin ja oheismateriaaliin perustuva oppimispäiväkirja. Edeltävien opintojen lisätiedot Aineopintoseminaari ja kandidaatintutkielma. 1. Koskinen Alasuutari Peltonen: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä, Vastapaino (uusin painos). 2. Alkula Pönninen Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, WSOY (uusin painos). 3. Muu luennoitsijan osoittama materiaali.

13 YRITYSJURIDIIKKA 3. Hemmo, M.: Sopimusoikeus II. 2003 tai uudempi. 4. Hemmo, M.: Sopimus ja delikti. 1998 tai uudempi. YJURS021 Työoikeus 10 op Professori Risto Nuolimaa Kirjallinen tentti Edeltävien opintojen lisätiedot Ellei vastuuopettajan kanssa erikseen toisin sovita, on edeltävinä opintoina oltava suoritettuna yritysjuridiikan perus- ja aineopinnot. 1. Adlercreutz, A. Mulder, B.J.: Svensk arbetsrätt, 13 uppl. 2007. 2. Tiitinen, K-P Kröger, T.: Työsopimusoikeus, 4. uud. p. 2008. 3. Hietala, H. Kaivanto, K.: Uusi yhteistoimintalaki käytännössä, 2007. YJURS022 Yhtiöoikeus 10 op Professori Risto Nuolimaa Kirjallinen tentti Edeltävien opintojen lisätiedot Ellei vastuuopettajan kanssa erikseen toisin sovita, on edeltävinä opintoina oltava suoritettuna yritysjuridiikan perus- ja aineopinnot. 1. Helminen, S.: Osakeyhtiön yhtiöjärjestys. 2006. 2. Bourne, N.: Bourne on Company Law, 4th ed. 2008. 3. Karjalainen, J. Laurila, O. Parkkonen, J.: Arvopaperimarkkinalaki. 2005. YJURS023 Sopimusoikeus 10 op Professori Risto Nuolimaa Kirjallinen tentti Edeltävien opintojen lisätiedot Ellei vastuuopettajan kanssa erikseen toisin sovita, on edeltävinä opintoina oltava suoritettuna yritysjuridiikan perus- ja aineopinnot. 1. Annola, V. A.: Sopimuksen dynaamisuus, 2003. 2. Adlercreutz, A.: Avtalsrätt I. 2002. VERO-OIKEUS VOIKS2 Eurooppalainen vero-oikeus Professori Seppo Penttilä Opiskelija perehtyy eurooppalaiseen vero-oikeuteen ja sen oikeuslähteisiin sekä verotuksen harmonisointiin Euroopan unionissa. 1. EU:n veropolitiikka. 2. Perustamissopimuksen veromääräykset. 3. Verotusta koskevat direktiivit. 4. Verotuksen harmonisointi Euroopan unionissa. 5. EU:n vaikutus Suomen verolainsäädäntöön ja verotukseen. 6. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö veroasioissa. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 h Kirjallinen tentti Tentti, jossa suoritetaan luennot, luennoilla osoitettu aineisto ja kirjallisuus. Edeltävät opinnot Suositeltavat edeltävät opinnot VOIKA5 Vero-oikeuden erityisosa 1. Helminen: EU-vero-oikeus, 2008. 2. Rother: Eurooppaoikeus ja arvonlisäverotus, 2003. 3. Mäenpää: Eurooppalainen hallintooikeus, 2001, s. 1 249 ja 356 421. 4. 3 5 lukuvuosittain vaihtuvaa artikkelia tai vastaava määrä muuta ajankohtaista. Aineisto ilmoitetaan laitoksen kotisivuilla ja ilmoitustaululla.

14 VOIKS4 Vero-oikeuden ajankohtaiset teoreettiset ja käytännön kysymykset 8 op Professori Seppo Penttilä Opiskelija perehtyy vero-oikeuden teoriaan ja verotuksen tutkimukseen. Hän syventää tietojaan Suomen vero-oikeudesta ja saa yleiskuvan eräiden muiden maiden verojärjestelmistä ja verojärjestelmien kehityssuunnista. 1. Vero-oikeuden yleiset periaatteet. 2. Verotus yhteiskunnallisen ohjauksen keinona. 3. Veropolitiikan tavoitteet 4. Uusi vero-oikeudellinen tutkimus Suomessa. 5. Eräiden muiden maiden verojärjestelmien erityispiirteitä. 6. Kansainvälisen yritysverotuksen erityiskysymykset. 7. Verojärjestelmien kehitysnäkymiä. Kirjallinen tentti Opintojakso suoritetaan kahdessa osassa Osa I: Suoritetaan tenttimällä seuraavat teokset: 1. Thuronyi: Comparative Tax Law, 2003. 2. Haapaniemi: Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien verokohtelu, 2006. Osa II: Suoritetaan tenttimällä opettajan kanssa sovittavat 2 4 teosta laajuudeltaan yhteensä n. 800 1000 sivua. Pro gradu -seminaari/ tutkimusseminaari 6 12 op Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelman tutkimusseminaari sisältää sekä ohjelman oppiaineiden että maisteriohjelman yhteisen tutkimusseminaarityöskentelyn. Seminaarin muodollinen suorittaminen tapahtuu opiskelijan pääaineen seminaarivaatimusten ja aikataulujen mukaisesti. Tämän lisäksi maisteriohjelman opiskelijat osallistuvat yhteiseen tutkimusseminaariin esittämällä tutkimussuunnitelman (yleensä syyslukukausi) ja gradututkielman osakäsikirjoituksen (yleensä kevätlukukausi). Yhteisen työskentelyn tavoitteena on monipuolistaa opiskelijan käsitystä tilintarkastuksen ja arvioinnin alueella tehtävästä tutkimuksesta sekä valmentaa opiskelijaa tarkastelemaan tutkimusteemaansa monitieteisessä julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävässä vertaisohjauksen ympäristössä. Seminaaria koskevat suoritusmerkinnät annetaan oppiaineissa. Pro gradu -tutkielma 34 40 op Pro gradu -tutkielma suoritetaan oman pääaineen antamien ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti.

15 TILINTARKASTAJIEN AUKTORISOINTIJÄRJESTELMÄ HTM, KHT Tilintarkastuskoulutuksen suunnittelua ohjaavat tilintarkastusta ja tilintarkastajien auktorisointia koskevat säännökset. Tilintarkastusjärjestelmää ohjaavat seuraavat säädökset: Tilintarkastuslaki (459/2007). Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (1325/96) KHT-tutkintoon vaadittavista opinnoista (siirtymäaika voimassa 2008 2012). Työ- ja elinkeinoministeriön asetus (262/2008) KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista. Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2008. Yksityisen sektorin tilintarkastajat auktorisoi kauppakamarijärjestö. Yksityisoikeudellisten yhteisöjen tilintarkastajat voivat suorittaa keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajatutkinnon (KHT-tutkinto) tai kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajatutkinnon (HTMtutkinto). KHT-tilintarkastajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja HTM-tilintarkastajalta alempi korkeakoulututkinto. Lisäksi molempiin tutkintoihin vaaditaan tehtävän edellyttämät opinnot kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä tarkemmin määrättävissä aineissa. KHT-TUTKINTOON VAADITTAVAT OPINNOT Työ- ja elinkeinoministeriön asetus (262/2008) KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista. 3 Tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot KHT-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 60 opintopisteen tai 40 opintoviikon laajuiset tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot, jotka käsittävät ainakin seuraavat aihealueet: 1) tilintarkastusta koskeva sääntely ja hyvä tilintarkastustapa; 2) kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva sääntely, hyvä kirjanpitotapa ja tilinpäätöksen analysointi; 3) johdon laskentatoimi; 4) sisäinen valvonta. HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 52 opintopisteen tai 3intoviikon laajuiset tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot 1 momentissa edellytetyllä tavalla. 4 Oikeustieteen opinnot KHT-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 30 opintopisteen tai 20 opintoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot, jotka käsittävät ainakin seuraavat aihealueet: 1) eri yhteisömuotoja ja arvopaperimarkkinoita koskeva sääntely; 2) yritysverotus, ennakkoperintä, arvonlisäverotus ja verotusmenettely; 3) kauppa- ja varallisuusoikeus sekä maksukyvyttömyys- ja työlainsäädäntö. HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 22 opintopisteen tai 1intoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

16 5 Muut opinnot KHT- ja HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 22 opintopisteen tai 1intoviikon laajuiset kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot, jotka käsittävät ainakin seuraavat asiakokonaisuudet: 1) liiketaloustiede ja kansantaloustiede; 2) yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat; 3) talousmatematiikka ja tilastotiede; 4) tietotekniikka ja tietojärjestelmät. KHT-TUTKINTOON VAADITTAVAT OPINNOT OVAT SUORITETTAVISSA SEURAAVILLA TaY:n OPINTOJAKSOILLA (minimivaatimus) Tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot (vähintään 60 op) 1) Tilintarkastusta koskeva sääntely ja hyvä tilintarkastustapa LASKA150 Tilintarkastus I LASKA152 Tilintarkastus II 2) Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva sääntely, hyvä kirjanpitotapa ja tilinpäätöksen analysointi LASKP010 Tilinpäätösraportoinnin perusteet LASKP070 Liikekirjanpidon perusteet LASKA020 Liikekirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin jatkokurssi LASKS095 Konsernitilinpäätös LASKS140 Tilinpäätösanalyysi LASKS015 Laskentatoimen teoria ja IFRS 3) Johdon laskentatoimi LASKP030 Johdon laskentatoimen perusteet 4) Sisäinen valvonta LASKA150 Tilintarkastus I (kurssi sisältää myös sisäisen valvonnan osion) 10 op 8 op 8 op 8 op Oikeustieteen opinnot (vähintään 30 op) 1) Eri yhteisömuotoja ja arvopaperimarkkinoita koskeva sääntely YJURP015 Johdatus yritysjuridiikkaan YJURP020 Sopimusoikeus YJURP070 Yhtiöoikeus 2) Yritysverotus, ennakkoperintä, arvonlisäverotus ja verotusmenettely VOIKP1 Vero-oikeuden perusteet VOIKP3 Yritysverotus VOIKA3 Arvonlisäverotus (VOIKA4 Verotusmenettely ja oikeusturva, suositeltava 3) Kauppa- ja varallisuusoikeus sekä maksukyvyttömyys- ja työlainsäädäntö YJYRA075 Työ- ja virkamiesoikeus YJURA050 Luotto-oikeus 3 op) 3 op

17 Muut opinnot (vähintään 22 op) Muut opinnot on mahdollista suorittaa esimerkiksi seuraavista opintojaksoista: 1) Liiketaloustiede ja kansantaloustiede LASKP100 Johdatus liiketalouteen TAI MARKP022 Markkinoinnin perusteet TAI YHALP01L Johtaminen ja organisointi, luennot SEKÄ KTALP110 Johdatus kansantaloustieteeseen 2) Yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat LASKP080 Rahoituksen perusteet 3) Talousmatematiikka ja tilastotiede KTALA120 Taloustieteen matematiikka I TAI LASKP200 Talousmatematiikan perusteet SEKÄ TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssi 4) Tietotekniikka ja tietojärjestelmät TKOPY4 Tietotekniikan peruskurssi 3 op 7 op 3 op KHT-tutkintoon hakevan henkilön tulee osoittaa yliopiston laatimalla todistuksella, että hänen suorittamansa opinnot vastaavat KTM:n päätöksen mukaisia opintovaatimuksia. Yliopiston antama todistus on maksullinen. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneille todistuksen antaa opintoasiainpäällikkö Inga Janka (inga.janka@uta.fi). Muita pyydetään ottamaan yhteyttä taloustieteiden laitoksen amanuenssi Kyösti Koskelaan (kyosti.koskela@uta.fi). JHTT Tilintarkastuskoulutuksen suunnittelua ohjaavat tilintarkastusta ja tilintarkastajien auktorisointia koskevat säännökset. Tilintarkastusjärjestelmää ohjaavat seuraavat säädökset: Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista (467/1999) Valtiovarainministeriön asetus (1369/2009) julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista. Annettu Helsingissä 22. joulukuuta 2009. JHTT-TUTKINTO Julkissektoria varten on JHTT-lautakunnan järjestämä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto). Jokaisella kunnalla ja kuntayhtymällä on oltava JHTTtarkastaja. Tutkinto on hyödyllinen, jopa välttämätön myös valtiontalouden tarkastustehtävissä. JHTT-tarkastajilta vaaditaan tilintarkastustehtäviin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja em. asetuksessa (1369/2009) määritellyt opinnot. Asetuksen 4. luvussa (13 ) säädetään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon rakenne seuraavasti: JHTT-TUTKINNON RAKENNE Valtiovarainministeriön asetus 1369/2009, luku 4, 13 Tutkinto sisältää seuraavat osa-alueet: 1) tilintarkastustietous ja tekniikka; a) yleinen osuus; b) julkishallinnon osuus; c) yksityisen sektorin osuus; 2) tilintarkastuskertomus ja tilintarkastukseen liittyvät muut raportit; sekä 3) tuloksellisuuden mittaus ja arviointi.

18 Tutkinnossa hyväksyminen edellyttää kunkin osa-alueen hyväksyttyä suoritusta. Tutkintoon osallistuvan KHT- tai HTM-tilintarkastajan tarvitsee kuitenkin suorittaa hyväksytysti vain 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitetut osa-alueet. Tutkinto-oikeus on voimassa myöntämisvuoden lisäksi neljän seuraavan kalenterivuoden ajan. JHTT-TUTKINTOON VAADITTAVAT OPINNOT Valtiovarainministeriön asetus 1369/2009, luku 2. 3 Tutkintoon edellytettävät tilintarkastuksen laskentatoimen opinnot Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 52 opintopisteen tai 3intoviikon laajuiset tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot. Opintoihin tulee sisältyä ainakin seuraavat aihealueet: 1) kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteet; 2) tilintarkastuksen ja tuloksellisuustarkastuksen sekä arvioinnin periaatteet; 3) julkisyhteisöjen meno- ja tulotalous, budjetointi ja muut talouden ohjausjärjestelmät; sekä 4) johdon laskentatoimi ja sisäinen valvonta. 4 Tutkintoon edellytettävät oikeustieteen opinnot Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 30 opintopisteen tai 20 opintoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot. Opintoihin tulee sisältyä: 1) vero-oikeutta, eri yhteisömuotoja koskevaa sääntelyä, kauppa- ja varallisuusoikeutta sekä työlainsäädäntöä käsittäviä opintoja; 2) opintoja julkisyhteisöjen varainkäytön ja varainkäytön valvonnan oikeudellisesta sääntelystä, varainkäyttöön ja varainkäytön valvontaan liittyvistä tehtävistä ja tehtävien muutoksesta sekä julkisyhteisöjen varainhankinnasta; 3) Euroopan unionin varainkäyttöä ja varainhoidon valvontaa koskevia opintoja. 5 Tutkintoon edellytettävät muut opinnot Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on yhteensä vähintään 22 opintopisteen tai 1intoviikon laajuiset opinnot seuraavissa oppiaineissa: 1) hallintotieteet; 2) kansantaloustiede; 3) rahoitus; 4) tilastotiede; sekä 5) tietojärjestelmätiede.

19 JHTT-TUTKINTOON VAADITTAVAT OPINNOT OVAT SUORITETTAVISSA SEURAAVILLA TaY:n VOIMASSA OLEVAN OPINTO-OPPAAN MUKAISILLA OPINTOJAKSOILLA Laskentatoimen opinnot (vähintään 52 op) Opintojen tulee antaa riittävät tiedot kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteista, tilintarkastuksen ja tuloksellisuustarkastuksen sekä arvioinnin periaatteista, julkisyhteisöjen meno- ja tulotaloudesta, budjetoinnista ja muista talouden ohjausjärjestelmistä sekä johdon laskentatoimesta ja sisäisestä valvonnasta. 1) Opinnot voivat koostua seuraavista opintojaksoista: FILAA1 Johdatus finanssihallinnon ja julkisyhteisöjen laskentatoimen tutkimukseen ja kehittämiseen FILAA2 Kirjanpito valtion ulkoisen laskentatoimen osana FILAA3a Julkiset rahoitusjärjestelmät FILAA3b Julkisten toimenpideohjelmien arviointi FILAA5 Valtion kirjanpidon jatkokurssi FILAA6 Sisäinen tarkastus ja sisäinen valvonta KUTAA1 Kunnallistalouden kirjanpito KUTAA2 Julkisyhteisöjen johdon laskentatoimi KUTAA12 Kuntien tilintarkastus ja tuloksellisuusarviointi FILAS3 Tarkastusteoriat FILAS5 Arvioinnin tutkimus FILAS6a Henkilöstövoimavarojen laskenta julkisella sektorilla KUTAS1 Kunnan talousanalyysit KUTAS2 Julkisen sektorin laskentatoimen teoria KUTAS15 Yhteiskunnallinen laskentatoimi (FILAP1 (A+B) Johdatus finanssihallintoon ja julkisyhteisöjen laskentatoimeen (KUTAP1 Kuntien voimavarat ja niiden hallinta LASKA150 Tilintarkastus I LASKA152 Tilintarkastus II LASKP010 Tilinpäätösraportoinnin perusteet LASKP070 Liikekirjanpidon perusteet LASKA020 Liikekirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin jatkokurssi LASKS095 Konsernitilinpäätös LASKS140 Tilinpäätösanalyysi LASKS015 Laskentatoimen teoria ja IFRS LASKP030 Johdon laskentatoimen perusteet LASKA040 Johdon laskentatoimen jatkokurssi LASKA100 Laskentatoimi ja talousjohtaminen 4 op 4 op 4 op 4 op 4 op ) 8 op) 10 op 8 op 8 op 8 op 10 op 2) Muita talouden ohjausjärjestelmiä koskevia opintoja voidaan suorittaa soveltuvin osin myös muissa kuin talousoppiaineissa. Tältä osin kurssin soveltuvuudesta on keskusteltava ao. T&A-vastuuopettajan kanssa. Oikeustieteen opinnot (vähintään 30 op) Opintojen tulee antaa riittävät tiedot vero-oikeudesta, eri yhteisömuotoja koskevasta sääntelystä, kauppa- ja varallisuusoikeudesta ja työlainsäädännöstä, julkisyhteisöjen varainkäytöstä ja varainkäytön valvonnan oikeudellisesta sääntelystä, varainkäyttöön ja varainkäytön valvontaan liittyvistä tehtävistä ja tehtävien muutoksesta sekä julkisyhteisöjen varainhankinnasta sekä Euroopan unionin varainkäytöstä ja varainhoidon valvonnasta.

20 Opinnot voivat koostua seuraavista opintojaksoista: JOIKP1 Julkisoikeuden perusteet JOIKP3 Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet JOIKA3 Julkistalouden oikeudelliset perusteet KUOIP1 Kunnallisoikeuden perusteet YJURA075 Työ- ja virkamiesoikeuden perusteet JOIKS5 Euroopan unionin varainkäyttö ja varainkäytön valvonta VOIKP1 Vero-oikeuden perusteet VOIKA3 Arvonlisäverotus VOIKS2 Eurooppalainen vero-oikeus YJURP015 Johdatus yritysjuridiikkaan YJURP020 Sopimusoikeus YJURP070 Yhtiöoikeus 3 op 3 op 3 op Muut opinnot (vähintään 22 op) Tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on yhteensä vähintään 22 opintopisteen tai 1intoviikon laajuiset opinnot seuraavissa oppiaineissa: 1) hallintotieteet, 2) kansantaloustiede, 3) rahoitus, 4) tilastotiede sekä 5) tietojärjestelmätiede. 1) Hallintotieteet HAP110 Hallintotieteen perusteet tai HAP310 Suomen julkinen hallintojärjestelmä ja EU:n hallinto KAJOP2 Kunnat ja hyvinvointi 2) Kansantaloustiede KTALP110 Johdatus kansantaloustieteeseen KTALA130 Mikrotalousteoria I 3) Rahoitus LASKP080 Rahoituksen perusteet tai LASKA110 Rahoituksen jatkokurssi 4) Tilastotiede TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssi tai TILTP2 Tilastollisten menetelmien perusteet 5) Tietojärjestelmätiede TKOPY4 Tietotekniikan peruskurssi 9 op 7 op 7 op 9 op 3 op JHTT-tutkintoon hakevan henkilön tulee osoittaa yliopiston laatimalla todistuksella, että hänen suorittamansa opinnot vastaavat VM:n asetuksen mukaisia opintovaatimuksia. Yliopiston antama todistus on maksullinen. Todistuksen antaa opintoasiainpäällikkö Kirsti Järvinen (kirsti.jarvinen@uta.fi).