Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuosille

Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuosille 2017 2019 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29

2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Valvonnan resurssit ja yhteistyö... 4 2.1 Ympäristönsuojeluviranomainen ja henkilöstöresurssit... 4 2.2 Viranomaisten välinen yhteistyö valvonnassa... 4 3 Ympäristöolosuhteet... 5 3.1 Yhdyskuntarakenne... 5 3.2 Ympäristön tila... 5 4.1 Ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet... 6 4.2 Ympäristönsuojelulain mukaan ilmoitusvelvolliset toiminnot... 7 4.3 Ympäristönsuojelulain mukaiset muut valvontakohteet... 8 4.4 Jätelain valvonta... 8 4.6 Maa-aineslain valvonta... 9 4.7 Muun lainsäädännön valvonta... 9 5 Valvontaohjelman laatiminen... 10 5.1 Valvontaohjelman sisältö... 10 5.2 Valvontakohteiden riskinarviointi... 11 6 Valvontatoimenpiteet... 11 6.1 Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen valvonta... 11 6.2 Tarkastus onnettomuus, haitta ja rikkomustilanteissa... 12 6.3 Tarkastusten maksullisuus... 13

3 1 Johdanto Joroisten kunnan ympäristötoimi vastaa kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelun tehtävistä ja valvonnasta sekä toimii alueen ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 168 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa kuvataan tämän lisäksi valvonnan järjestäminen ja riskinarvioinnin perusteet sekä valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja, josta ympäristölautakunta tekee päätöksen. Valvontasuunnitelma on laadittu vuosille 2017-2019. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on valvottava ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisin määräaikaistarkastuksin. Tarkastuskohteet ja - tiheys on määriteltävä ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Valvontasuunnitelmassa esitetään riskinarvioinnin perusteet ja kuvataan, kuinka riskinarviointi ohjaa valvontaohjelman laatimista. Tarkemmin ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastukset ja muu säännöllinen valvonta kuvataan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vuosittain laatimassa valvontaohjelmassa. Yksityiskohtainen valvontaohjelma ei ole julkinen, mutta toiminnanharjoittajalla on oikeus saada tietää kohteensa valvontaluokka ja perusteet sen määräytymiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisten ja rekisteröityjen toimintojen määräaikaistarkastuksista ja muusta valvontaohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta. Joroisten kunnan ympäristötoimi on ollut mukana Keski-Savon ympäristötoimen kanssa valvontasuunnitelman ja ohjelman luomisessa, jotta alueen suunnitelmat olisivat yhteneväiset. Valvontasuunnitelman ja ohjelman pohjana on käytetty Pohjois- Savon yhteistä mallia, joka sisältää yhtenäiset perusteet valvontakohteiden riskinarvioinnille. Joroisten kunta ja Keski-Savon ympäristötoimi ovat neuvotelleet Joroisten ympäristönsuojelutehtävien sisällyttämisestä osaksi Keski-Savon ympäristölautakuntaa v. 2017 alusta. Joroisten kunta siirtyy vuoden 2019 alusta Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savoon. Maakuntavaihdos sisältyy hallituksen ministerityöryhmän tekemään linjaukseen.

4 2 Valvonnan resurssit ja yhteistyö 2.1 Ympäristönsuojeluviranomainen ja henkilöstöresurssit Joroisten ympäristönsuojeluviranomaisena toimii tällä hetkellä Joroisten ympäristölautakunta. Vuoden 2017 alusta ympäristönsuojeluviranomaisena tulisi toimimaan Keski-Savon ympäristölautakunta. Joroisten ympäristönsuojelun viranhaltijana toimii ympäristösihteeri 0,5 htv työajalla. 2.2 Viranomaisten välinen yhteistyö valvonnassa Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan lupa- ja valvontaviranomaisten on oltava keskenään riittävässä yhteistyössä. Joroisten kunnan alueella valtion ympäristölupaviranomaisena toimii Itä-Suomen aluehallintovirasto. Valtion valvontaviranomaisena on Etelä-Savon ELY-keskus. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa koostuu lähinnä yhteisistä valvontakäynneistä ja lausuntojen antamisesta. Lisäksi molemmat käyttävät valtionhallinnon ylläpitämää ympäristönsuojelun tietojärjestelmää, johon tallennetaan ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen kohdetiedot. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tekee yhteistyötä myös kunnan rakennusvalvonta- ja terveydensuojeluviranomaisten kanssa. Yhteistyötä näiden viranomaisten kanssa tehdään mm. ympäristölupien valmistelussa, lausuntojen antamisessa, roskaantumistapausten ja ympäristön yleisessä valvonnassa. Jätehuoltoviranomaisen kanssa tehdään yhteistyötä jätelain valvontaan liittyvissä asioissa kuten esim. järjestettyyn jätehuoltoon liittymättömien kiinteistöjen tapauksissa. Ympäristövahingon sattuessa yhteistyötä tehdään pelastuslaitoksen sekä ELYkeskuksen kanssa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi öljy- ja kemikaalivahingot tai liikenneonnettomuudet. Pelastusviranomainen aloittaa ympäristövahingon torjunnan ja sen jälkeen valtion tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Valvontayhteistyötä Tukesin ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa tehdään kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonnassa sekä muussa kemikaalivalvonnassa.

5 3 Ympäristöolosuhteet 3.1 Yhdyskuntarakenne Joroisten ominaispiirteitä ovat kunnan kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Kuvansi, joita ympäröi maaseutu kyläyhteisöineen. Kunnassa on yhteensä 5 120 asukasta (31.1.2016). Joroisten kunnan alueen läpi menee kaksi valtatietä: VT5 ja VT23. VT 5 kulkee etelä-pohjoissuunnassa Joroisten kirkonkylän ja Kuvansin taajaman läheisyydestä ja VT 23 länsi-itäsuunnassa Joroisten pohjoisosassa. Joroinen on järjestänyt jätehuoltonsa kuulumalla Keski-Savon jätehuollon liikelaitoskuntayhtymään. Kunnallisen vesihuollon piirissä asukkaista on noin 50 %. 3.2 Ympäristön tila Keskeiset ympäristön pilaantumisen riskit liittyvät pinta- ja pohjavesiin sekä taajamaalueiden toimintojen osalta viihtyisyyden vähenemisen tai terveyshaitan aiheutumiseen. Joroisten vesistöt kuuluvat Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Joroisten kunnan suurimmat järvet ovat Haukivesi (Saimaa), Sysmä ja Paro. Alueen vesistöjä vaivaa rehevöityminen. Joroisten alue onkin yksi Etelä-Savon ELY-keskuksen vesienhoidollisista painopistealueista. Joroisselkä ja sen valuma-alue ovat olleet vesienhoidon hankealueina useamman vuoden ajan. Joroisselän nykyiseen tilaan vaikuttaa mm. sen valuma-alueeseen kuuluva Valvatusjärvi, jonka pintaa päätettiin laskea viljelysmaan lisäämiseksi. Kaivettu oja syöpyi v.1861 syväksi kanavaksi, jolloin Valvatuksen pinta laski noin 6 metriä ja sen pinta-ala hupeni kolmannekseen alkuperäisestä. Vesijättöä paljastui noin 1000 hehtaaria ja muutosten seurauksena Valvatuksen pinta-ala hupeni nykyiseen noin 300 hehtaariin. Pääosa Haukiveden kuormituksesta on tullut teollisuudesta ja yhdyskuntajätevesistä. Haukiveden virtaus on Varkaudesta alaspäin kaakkoon, jolloin teollisuuden ja yhdyskuntajätevesien vaikutus on havaittavissa Joroistenkin kohdalla. Joroisten kunnan halkaisee massiivinen harjuketju, jonka yhteydessä sijaitsee myös Etelä-Savon suurimmat pohjavesialueet Kotkatharju, Kolma ja Tervaruukinsalo. Pieksämäen ja Joroisten alueilla sijaitsevan Tervaruukinsalon pohjavesialueen kahdesta eri vedenottamosta Varkauden, Leppävirran ja Joroisten keskustaajamat saavat vetensä. Pohjavettä vaarantavia toimintoja ovat asutus ja yhdyskunnat, teollisuus- ja yritystoiminta, tienpito ja liikenne, maaseutuelinkeinot ja maaainestenotto. Kunnan alueella on yhteensä 8 kpl luokiteltuja pohjavesialueita. Pohjavesialueilla on 9 toimivaa maa-ainestenottoaluetta ja 2 vanhaa maisematonta soranottoaluetta.

6 Maaperän pilaantuneisuutta on valtakunnallisesti selvitetty 1990-luvun alussa ja uudestaan 2000-luvun alussa. Joroisissa on maaperän pilaantuneisuuden riskikohteita 53 kpl, joista pohjavesialueilla 15 kappaletta. Kunnostettuja kohteita on 4 kpl. Maaperää pilaavaa toimintaa ovat mm. teollisuus, liikenne ja tienpito (esim. suolaus), kemikaalien kuljetus ja varastointi, polttonesteiden jakelu, autojen huolto- ja korjaustoiminta, maa- ja metsätalous sekä ampumaradat. Joroisten kunnan alueella kokonaan tai osittain on 15 luonnonsuojelualuetta, joista 6 kpl on Natura 2000-alueita. Niitä ovat Lamminpohja, Kotkatharju, Tervaruukinsalo, Jäppilän ja Joroisten vanhat metsät, Vuotsisuo sekä Ruokojärvi ja Mula. 4 Valvottavat kohteet 4.1 Ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet Ympäristöluvanvaraisia toimintoja on kunnan alueella yhteensä 21 kappaletta (Taulukko 1). Lukumäärällisesti eniten ympäristölupia on Joroisissa seuraavilla toimialoilla: malmin tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto sekä eläinsuojat. Kohteiden määrä tarkistetaan vuosittain valvontaohjelman laatimisen yhteydessä. Taulukko 1. Joroisten alueella olevien ympäristöluvanvaraisten valvontakohteiden lukumäärät kunnittain ja toimialoittain. Tilanne 31.10.2016. Ympäristöluvanvaraiset toiminnot Joroinen Metalliteollisuus/ pintakäsittelylaitokset Energian tuotanto Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta Maaperän ainesten otto/ kivenlouhinta ja murskaus 12 sekä asfalttiasemat Mineraalituotteiden valmistus Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely/ pesulat Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus Eläinsuojat 5 Liikenne/ varikot Liikenne/ moottoriurheiluradat ja lentopaikat 1 Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely 1 Muu toiminta / ampumaradat 1 Muu toiminta / krematoriot tai lemmikkieläinten polttolaitokset 1 Naapuruussuhdelain 17 :n mukainen toiminta

7 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluvia ympäristöluvanvaraisia kohteita on yhteensä 13 kpl, joita ovat eläinsuojat (5 kpl), jätevedenpuhdistamot (2 kpl), turvetuotantoalueet (4 kpl), energiantuotantolaitos (1 kpl) ja kalanviljelylaitos (1 kpl). Näiden ympäristölupien valvoja on Etelä-Savon ELY-keskus. Tietyistä toiminnoista, joihin ei tarvita ympäristölupaa, on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten (YSL 116 ). Rekisteröitäviä toimintoja ovat pienet energiantuotantolaitokset (polttoaineteholtaan 5-50 MW), asfalttiasemat ja nestemäisten polttoaineiden jakeluasemat. Jo rekisteröityjä toimintoja on yhteensä 3 kpl (Taulukko 2), rekisteröintejä tulee seuraavina vuosina lisää laissa määritetyn rekisteröintivelvoitteen määräajan lähestyessä ja ympäristölupien siirtyessä rekisteröintimenettelyyn. Taulukko 2. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröityjen kohteiden lukumäärät toimialoittain. Tilanne 31.10.2016. Rekisteröitävät toiminnot Joroinen Energiantuotantolaitokset 1 Asfalttiasemat Jakeluasemat 2 4.2 Ympäristönsuojelulain mukaan ilmoitusvelvolliset toiminnot Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta tai tapahtumasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 118 mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukset koskevat pääasiassa tilapäistä murskausta, louhintaa, rakentamista tai erilaisia ulkoilmatapahtumia. Ilmoitusten johdosta tehdään tarvittaessa tarkastus. Tarkastukset keskitetään toimintoihin, joiden päästöistä arvioidaan aiheutuvan haittaa. Koeluonteisesta lyhytaikaisesta toiminnasta, jonka tarkoituksena on kokeilla uutta tekniikkaa, raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun seikan selvittämisesi on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 119 ). Koeluonteinen toiminta tarkastetaan ilmoitusta käsiteltäessä sekä tarvittaessa toiminnan aikana. Onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä tai rakennelman tai laitteen purkamisen poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu tai uhkaa aiheutua päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai aiheutuu erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 120 ). Poikkeuksellisissa tilanteissa suoritetaan aina tarkastus.

8 4.3 Ympäristönsuojelulain mukaiset muut valvontakohteet Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) on muutettu keväällä 2015 siten, että kiinteistöjen tulee täyttää asetuksen mukaiset vaatimukset 15.3.2018 mennessä. Nyt on vireillä uusi muutos, jossa määräaikaa pidennettäisiin 31.10.2019 saakka. Kohteiden valvontaa tehdään määräajan umpeuduttua ja tarvittaessa myös haitankärsijän ilmoituksen perusteella. Kaikkia eläinsuojia koskee Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Lannan varastoinnista aumassa ja lannan levityksestä poikkeustilanteissa on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. llmoitusten mukainen toiminta tarkastetaan tarvittaessa. Lisäksi eläinsuojien, jotka eivät ole ympäristöluvanvaraisia, valvontaa tehdään mm. muiden viranomaisten ilmoitusten sekä yleisöilmoitusten perusteella. Ympäristötoimen kuntien alueella on hyväksytty ympäristönsuojelulain nojalla annettavat ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräysten mukaiseen valvontaan kuuluu mm. jätevesien käsittely, meluntorjunta, vesien- ja ilmansuojelu sekä kemikaalien käsittely. Ympäristönsuojelumääräyksistä voidaan hakea lupaa poiketa. Poikkeamishakemukset tarkastetaan ja tarvittaessa pyydetään lisäselvityksiä ennen poikkeamisen hyväksymistä. Tarkastuskäynnin tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Ympäristönsuojelulain 180 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä ei voi antaa ympäristöluvanvaraiselle tai rekisteröitävälle toiminnalle. Määräyksen noudattamista on valvottava. 4.4 Jätelain valvonta Jätteen ammattimaisesta keräyksestä on jätelain (646/2011) 100 :n mukaan tehtävä ilmoitus jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Osa näistä rekisteröitävistä toiminnoista on aiemmin ollut ympäristöluvanvaraisia. Lisäksi ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan tulee esittää lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi. Jätelain mukaiseen valvontaan kuuluu keräystoiminnan lisäksi mm. roskaantumisen valvonta ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen valvonta. Jätelain 124 :n mukaan valvontaviranomaisen on määräajoin tarkastettava laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä. Jätelain perusteella voidaan antaa ei-luvanvaraista toimintaa koskeva yksittäinen määräys. Määräys voidaan antaa roskaantumisen ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisuuden varmistamiseksi. Viranomaisen on valvottava annettua määräystä. Valvontatarve määritetään tapauskohtaisesti.

9 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräysten valvonnassa valvontakohteita ovat mm. jätteiden keräys ja lajittelu, jätteiden kuljetus, jätteiden kompostointi sekä vaarallisten jätteiden keräys. Joroisten kunnan alueella on voimassa yleiset jätehuoltomääräykset. 4.5 Vesilain valvonta Vesilain valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELYkeskukset. Valvontaviranomaisen toimivalta on pääosin vesilaissa jakamatonta. Vesilailla säännellään lähinnä vesien käyttöä, vesistöön rakentamista, uittoa, maa- ja metsätalousmaan kuivatusta, vesistön järjestelyä ja pohjaveden ottamista. Yleistä vesilain valvontaa tehdään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja eri menettelyistä sovitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon asian luonne ja laajuus. Vesilain mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevat erimielisyydet, jotka eivät edellytä lupaa eikä niitä käsitellä ojitustoimituksessa. Edellytyksenä on, että erimielisyydet koskevat ojan tekemistä toisen maalle tai veden johtamista toisen maalla olevaan ojaan tai puroon tai muuta vastaavaa syytä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavissa ojitusriidoissa on vain kaksi osapuolta ja ne tulevat vireille asianosaisten kirjallisesta vireillepanosta. 4.6 Maa-aineslain valvonta Maa-aineslain valvonta tarkoittaa maa-ainesten ottoon, varastointiin ja/tai paikalla jalostukseen myönnettyjen maa-aineslupien valvontaa sekä ns. kotitarveoton valvontaa. Maa-aineslain mukainen valvonta on siirtynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.7.2016. Joroisissa ympäristösihteeri on valmistellut jo aiemminkin maa-ainesasiat, mutta päätöksenteko siirtyi kunnanhallitukselta ympäristölautakunnalle. Maa-aineslain mukaisia valvottavia lupia Joroisissa on yhteensä noin 30 kpl Maa-aineslupien valvontatiheys riippuu toiminnan laajuudesta, toiminnan sijainnista ja tarkastuksissa ilmenneistä puutteista luvan noudattamisessa. Toiminnassa olevissa kohteissa tehdään tarkastus pääsääntöisesti kerran vuodessa. 4.7 Muun lainsäädännön valvonta Maasto- ja vesiliikennelain mukaisiin valvontakohteisiin kuuluvat moottorikelkkareitit ja yksittäiset harjoitteluradat. Lisäksi tietoon tulee satunnaisesti luvattomia ratoja. Moottorikelkkareittien pääasiallinen valvonta kuuluu poliisille.

10 Vesihuoltolain mukaiseen valvontaan kuuluvat kiinteistöjen vesihuoltoon liittymisvelvollisuuden toteutumisen valvonta ja ratkaista hakemus liittymisvelvollisuudesta vapauttamiseksi. Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaiseen valvontaan kuuluvat huvivenesatamien jätehuoltosuunnitelmien hyväksyminen ja toiminnan merkitseminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Luonnon- ja maisemansuojelua valvoo ELY-keskus. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen edistää luonnon- ja maisemansuojelua tekemällä aloitteita, antamalla lausuntoja ja osallistumalla pyydettäessä valvontatehtäviin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää myös luonnonsuojelulain 26 :n mukaisesta yksityismaan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja valvoo päätöksen toteutusta. REACH-asetuksen mukaista kemikaalivalvontaa tehdään osana ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien laitosten ja toimintojen valvontaa ensisijaisesti kohteissa, joissa kemikaalien käyttö ja varastointi on merkittävää. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tekee muuta ympäristövalvontaa (esim. pilaantuneiden maiden kunnostusten valvonta yhdessä ELY-keskuksen kanssa) sekä edistää pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista. 5 Valvontaohjelman laatiminen 5.1 Valvontaohjelman sisältö Valvontaohjelma muodostuu ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien laitosten luettelosta, joka sisältää laitoskohtaisen, riskinarviointiin perustuvan suunnitelman kalenterivuoden aikana tehtävistä tarkastuksista ja mahdollisista muista suunnitelmallisista valvontatoimenpiteistä. Valvontaohjelma tehdään vuosittain ja se pidetään jatkuvasti ajan tasalla mm. päivittämällä uudet ja poistuvat toiminnat. Ohjelman mukainen valvonta on maksullista. Valvontaohjelman vuosittaisia tarkastuksia määriteltäessä pyritään toimialakohtaisesti priorisoimaan laitokset, joiden viimeisimmästä tarkastuksesta on pisin aika tai joiden riskiluokitus sitä edellyttää. Ohjelman laatimisessa huomioidaan myös valvontatoimenpiteiden riittävän tasainen jakautuminen eri vuosille, jotta valvontaresurssit riittävät suunnitellun valvonnan toteuttamiseen. Ympäristötoimi valmistelee vuosittain seuraavan kalenterivuoden valvontaohjelman. Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva lautakunta tai viranhaltija, jolle asia on delegoitu, hyväksyy valvontaohjelman ja valvoo sen toteuttamista. Valvontaohjelman yhteenveto viedään ympäristölautakunnalle tiedoksi. Valvontaohjelman yksityiskohtaisen kohde- ja toimenpideluettelon julkistaminen saattaa heikentää valvonnan tavoitteiden toteutumista, joten valvontaohjelmaa voidaan pitää ei-julkisena asiakirjana.

11 5.2 Valvontakohteiden riskinarviointi Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien kohteiden määräaikaistarkastusten tiheys perustuu riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa on huomioitu sekä toiminnasta että sijainnista aiheutuvat riskit. Riskillä tarkoitetaan toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä päästöistä aiheutuvaa terveyshaittaa. Riskin merkittävyyteen vaikuttaa sen toteutumisen todennäköisyys ja siitä aiheutuvan seurauksen vakavuus. Riskinarvioinnissa tunnistettiin toiminnoista aiheutuvat ympäristöriskit. Tunnistetut ja arvioinnissa käytetyt riskit ovat seuraavat: päästöt ilmaan (sisältää pölyn ja hajun määrän ja laadun), melu ja tärinä, viemäriin johdettavat jätevedet (määrä ja laatu), muodostuvat jätteet (määrä ja laatu), päästöt maaperään ja pohjaveteen, roskaantuminen ja epäsiisteys, vaarallisten aineiden määrä sekä onnettomuuksien ja häiriöpäästöjen riski. Toimialakohtaisesti arvioitiin riskin olemassa olo ja pisteytettiin sen merkittävyys. Saadun riskipisteytyksen pohjalta toimialat sijoittuvat valvontaluokkiin. Valvontaluokituksen mukainen tarkastustiheys on joko vuosittain, kerran kolmessa vuodessa, kerran viidessä vuodessa tai kerran kahdeksassa vuodessa. Toisessa vaiheessa tunnistettiin kunkin laitoksen yksilölliset riskit. Arvioinnissa huomioidaan laitoksen sijaintiriski (asutuksen/loma-asutuksen läheisyys, muut herkät kohteet, sijainti pohjavesialueella ja sijainti vesistön äärellä) ja toimintaan liittyvä riski (toiminnan laajuus, tilat ja laitteet, kemikaalien varastointi sekä valvontahistoria). Lisäksi voidaan huomioida ympäristöasioiden hallintajärjestelmät sekä muiden viranomaisten suorittama valvonta. Laitoskohtaisesti arvioidaan lisäksi tunnistettujen riskien todennäköisyys ja seurauksen vakavuus. Laitoskohtaisen arvioinnin perusteella muodostuu kunkin laitoksen lopullinen valvontaluokka, joka voi poiketa toimialakohtaisesta luokituksesta. 6 Valvontatoimenpiteet 6.1 Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen valvonta Valvontaa toteutetaan ympäristöhallinnon antaman ympäristövalvonnan ohjeen (14.1.2015) periaatteiden mukaisesti. Tapauksissa, joissa todetaan laiminlyöntejä tai joudutaan käyttämään hallintopakkoa, sovelletaan julkaisussa Ympäristönsuojelulain laillisuusvalvontaopas 2014 (Ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014) esitettyjä ohjeita ja siinä kuvattuja menettelyjä.

12 Keskeisin valvonnan keino ovat riskinarvioinnin perusteella tehtävät suunnitelmalliset määräaikaistarkastukset paikan päällä kohteessa. Tämän lisäksi tarkastuksia tehdään tarvittaessa esimerkiksi toiminnasta tehdyn ilmoituksen johdosta, toiminnan muuttuessa tai aiemmin havaittujen epäkohtien korjaamisen toteamiseksi. Suunnitelmallisesta tarkastuksesta sovitaan etukäteen ja toiminnanharjoittajalle varataan mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastuksella käydään läpi mm. laitoksen toiminta ja tilat, ympäristölupa siihen liittyvine määräyksineen, tarkkailutiedot, toiminnasta mahdollisesti tulleet valitukset ja niiden seurauksena suoritetut toimenpiteet. Tarkastuksesta laaditaan tarkastusmuistio, joka toimitetaan toiminnanharjoittajalle. Tarkastuksella havaittujen puutteiden seurantatarkastukset kuuluvat valvontaohjelman mukaiseen valvontaan. Tarkastus suoritetaan pääsääntöisesti myös ympäristölupahakemuksen ja rekisteröintiilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastus voidaan tehdä hakemuksen vireillä ollessa tai uuden laitoksen rakentamisen tai käyttöönoton yhteydessä. Ympäristönsuojeluviranomaisen rekisteröitävät toiminnat kuuluvat säännöllisen valvonnan piiriin. Rekisteröitävien laitoksien valvonta jakautuu toiminnan asetuksen mukaisuuden valvontaan, määräaikaistarkastuksiin ja toimitettujen seurantatietojen tarkastukseen. Rekisteröinti-menettelyssä viranomainen tarkastaa, että toiminnanharjoittaja on toimittanut kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Rekisteröinti tehdään, kun kaikki asetuksen mukaiset selvitykset on toimitettu. Rekisteröinti kirjataan, vaikka toiminta ei täyttäisi asetuksen vaatimuksia. Viranomaisen on käynnistettävä valvontamenettely heti, jos rekisteröintiä varten saamiensa selvitysten perusteella voidaan todeta, ettei toiminta ole asetuksen mukaista. Toiminta saatetaan asetuksen mukaiseksi käyttäen normaalia hallintopakkomenettelyä. Määräaikaistarkastuksilla tai toiminnan seurantatiedoissa havaitut puutteet on myös käsiteltävä normaaleja valvontamenettelyjä hyödyntäen kehottamalla, määräämällä ja tehostamalla määräystä ympäristönsuojelulain mukaisilla hallintopakkokeinoilla (uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka). Lisäksi valvontaa toteutetaan tarkastamalla toiminnanharjoittajilta saadut laitosten vuosiraportit sekä mahdolliset muut lupamääräyksissä edellytetyt selvitykset tai seurantatulokset. Tarpeen mukaan raporteista pyydetään lisäselvityksiä. Tarkkailumääräyksiä tai hyväksyttyä suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. 6.2 Tarkastus onnettomuus, haitta ja rikkomustilanteissa Lainsäädäntö sisältää säännöksiä tilanteisiin, joissa valvontaviranomaisen on ryhdyttävä välittömiin valvontatoimiin. Näissä tilanteissa voidaan antaa määräyksiä tai keskeyttää toiminta välittömästi. Välittömät valvontakeinot ovat aina luonteeltaan väliaikaisia ja ne viedään viranomaisen käsiteltäväksi viivytyksettä. Valvontaviranomaisella on, havaittuaan lainvastaisen tilanteen, lakisääteinen velvollisuus tutkintapyynnön tekemiseen esitutkintaviranomaiselle. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

13 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 169 :n mukaan, jos onnettomuuden, haitasta tehdyn ilmoituksen, luvan noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on aihetta olettaa, että toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristönsuojelulain (527/2014) 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, valvontaviranomaisen on tarkastettava toiminta tai selvitettävä asia muulla asianmukaisella tavalla. Jos samanaikaisesti on vireillä toimintaa koskeva lupa asia, on tarkastus tai selvitys tehtävä mahdollisuuksien mukaan ennen lupa asian ratkaisemista. Ilmoitusta koskeva toiminta käydään tarkastamassa ja arvioidaan toiminnasta aiheutuva haitta ja tarvittavat toimenpiteet. Haitan poistamiseksi tehtävät toimenpiteet ja niiden aikataulu voidaan sopia tarkastuksella ja kirjata muistioon tai tarvittaessa toiminnanharjoittajalle annetaan kehotus ryhtyä toimenpiteisiin. Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistarkastus jonkun muun viranomaisen kanssa, jos ilmoitus koskee sellaista asiaa, jossa toimivalta on rinnakkaista tai päällekkäistä tai tarvitaan toisen viranomaisen asiantuntemusta. Tällaisia tarkastuksia voi tulla esim. terveyshaittaa koskevissa asioissa. 6.3 Tarkastusten maksullisuus Valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkistuksista ja muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta sekä tarkastuksista, jotka ovat tarpeen ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 tai 176 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi taikka 181 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi peritään maksu ympäristölautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat määräaikaistarkastuksen ja hallintopakon valvonnan keskimääräiseen omakustannusarvoon. Mikroyrityksiltä perittävissä maksuissa huomioidaan toiminnan laajuus ja luonne. Samoin huomioidaan, jos toiminnanharjoittajan asemassa on sellainen luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo (vuonna 2016) on 45 euroa tunnilta.