Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille

KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille 2008 2010 Luonnos 29.10.07

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3 1.1 KUNNAN TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT...3 1.2 VALVONNAN PAINOPISTEALUEET...3 2. SUUNNITELMALLINEN VALVONTA...4 2.1 VALVONNAN SUUNNITTELUVELVOITE...4 2.2 VALVONNAN HENKILÖSTÖVOIMAVARAT...4 2.3 SUUNNITELMALLISEN VALVONNAN PAINOPISTEALUEET...4 2.4 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY...5 2.5 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ...6 2.6 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSTIHEYS, RISKINARVIOINTI JA TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRIN KÄYTETTÄVÄ AIKA...7 2.7 VALVONTANÄYTTEET...8 2.8 LABORATORIOT, JOHON VALVONTA TUKEUTUU...9 2.9 SUUNNITELMALLISEN VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...9 LIITE 1 Valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteet ohjelmakaudella 2008 2010 LIITE 2 Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuosina 2008-2010 LIITE 3 Tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin

3 1. JOHDANTO Tämä suunnitelma on laadittu terveydensuojelulain (763/1994) 6 :n mukaisesti terveydensuojelun valvontasuunnitelmaksi ja se koskee vuosien 2008 2010 toimintaa. Suunnitelma käsittää terveydensuojelun säännöllisen valvonnan ohella myös muun terveydensuojelun valvonnan. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät valvontatapaukset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, samoin epidemiaselvitykset, asiakkaiden valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Lisäksi toiminta terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana vaativat voimavaroja kuin myös toiminnan kehittäminen sekä erilaiset raportointitehtävät. Terveydensuojelun tavoitteena on ihmisten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja. Valvonnan kohteina ovat mm. erikseen määritellyt ilmoituksenvaraiset toiminnat, talous- ja uimavesi, asumisterveys- ja sisäilma-asiat sekä jätteet ja jätevedet. 1.1 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää (Terveydensuojelulaki 6 ). Terveydensuojeluviranomaisena toimii Kainuun maakunta kuntayhtymässä sosiaali- ja terveyslautakunta. Terveydensuojelun valvontaa suorittaa terveysvalvonnan vastuualue. Näytteiden analysoinnista vastaa Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio. 1.2 Valvonnan painopistealueet Terveydensuojelussa toiminta on suunnattu terveydensuojelulain 13 :n mukaisten ilmoitusten käsittelyyn, talousveden ja uimavesien laadun valvontaan sekä valitusten hoitamiseen. Valitukset koskevat mm. asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa mahdollisesti esiintyviä terveyshaittoja ja jätehuoltoa. Suunnitelmakauden terveydensuojelun painopistealueet ovat seuraavat: 1. Talousveden valvonta. Huolehditaan STM:n asetuksen (461/2000) edellyttämästä valvonnasta ja tarkastetaan vesilaitosten valvontatutkimusohjelmat.

4 2. Uima-allasveden valvonta. Huolehditaan STM:n asetuksen (315/2002) edellyttämästä valvonnasta kylpylöissä, uimahalleissa sekä muissa yleisissä uima-altaissa ja maauimaloissa sekä siitä, että kohteilla on valvontatutkimusohjelmat. 3. Uimarantaveden valvonta. Huolehditaan STM:n uusien asetusten edellyttämästä uimarantaveden valvonnasta. 4. Terveydensuojelulain 13 :n mukaisten ns. hygieniahuoneistojen (parturit, kampaamot, kauneushoitolat ym.) ja päivähoitotilojen, koulujen, lasten- ja vanhainkotien ilmoitusten käsittely ja valvonta. 5. Asunnontarkastuksen tekeminen toimenpidepyyntöjen mukaisesti. 2. SUUNNITELMALLINEN VALVONTA 2.1 Valvonnan suunnitteluvelvoite Kunnan valvontasuunnitelmasta säädetään terveydensuojelulain 6 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006). Terveydensuojelulain 6 :n mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisällön määrittely, 2) valvontakohteiden tarkastustiheys, 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen, 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sekä 5) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) on laatinut ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista annetun valtioneuvoston asetuksen (664/2006) pohjalta valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman vuosille 2008 2010. Kunnan valvontasuunnitelmassa on huomioitava valtakunnallinen valvontaohjelma. 2.2 Valvonnan henkilöstövoimavarat Terveydensuojelun valvontaan liittyviin tarkastuksiin käytettiin vuoden 2006 tarkastusten perusteella n. 2,5 htv. 2.3 Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet STTV on valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa vuosille 2008 2010 määrittänyt painopisteiksi valvontakohteiden selvittämisen ja suunnitelmallisen valvonnan käynnistämisen koko laajuudessaan. Valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteet ohjelmakaudelle 2008 2010 on esitetty liitteessä 1.

5 Ympäristöterveydenhuolto käynnistää vuonna 2008 suunnitelmallisen valvonnan laatimansa valvontasuunnitelman mukaisesti sekä selvittää nykyistä tarkemmin valvontakohteet ja niiden lukumäärän tehden samalla riskinarviointia. Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueiksi on valittu seuraavat kohteet: talousvettä toimittavat suuret vesilaitokset kylpylät, yleiset uimahallit, maauimala ja muut yleiset uima-altaat EU-uimarannat muut yleiset uimarannat koulut ja oppilaitokset päivähoitotilat ilmoitusvelvolliset työtilat Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset, valvontakohteet ja niiden lukumäärä on esitetty liitteessä 2. 2.4 Tarkastusten määrittely Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Ympäristöterveydenhuolto valvoo terveydensuojelulain tarkoittamia kohteita suunnitelmallisesti tekemällä tarkastuksia ja uusintatarkastuksia sekä ottamalla näytteitä ja tutkimalla niitä. Nämä säännöllisen valvonnan toimenpiteet ovat maksullisia. Tarkastuksiin pyritään myös mahdollisuuksien mukaan yhdistämään muun lainsäädännön piiriin liittyviä tarkastuksia kuten esim. tupakkalain, tuoteturvallisuuslain ja elintarvikelain mukaisia tarkastuksia. Säännöllisen valvonnan lisäksi ympäristöterveydenhuolto tekee muuta terveydensuojelunlain tarkoittamaa valvontaa, joka ei vaadi säännöllisyyttä kuten mm. asiakkaiden valitukset ja niihin liittyvät selvityksen, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset jolloin ne ovat maksuttomia terveyshaittaepäilyn tai valituksen perusteella tehtyjä tarkastuksia. Muita tarkastuksia ovat ennakkotarkastus, kun kohteeseen on suunnitteilla jotain uutta toimintaa tai käyttöönottotarkastus liittyen ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyyn. Ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä peritään maksu, ei erillisistä tarkastuksista. Maksullisia ovat lisäksi säännöllisen ja säännöttömän valvonnan toimenpiteet, jotka liittyvät tarkastusten perusteella annettujen määräysten valvontaan silloin kun määräysten antaminen perustuu TSL:n säännösten noudattamatta jättämiseen.

6 2.5 Tarkastusten sisältö Tarkastus Tarkastus on säännölliseen valvontaan kuuluva ennalta sovittu tarkastus. Tarkastuksella selvitetään, harjoitetaanko tarkastettavassa kohteessa elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa siten, ettei siitä synny terveyshaittoja. Tarkastukseen liittyy usein ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Toiminnanharjoittajalle lähetetään tarvittaessa ennakolta kirje tulevasta tarkastuksesta ja siinä mahdollisesti tarvittavista asiakirjoista. Asiakirjat voidaan pyytää toimittamaan valvontaviranomaiselle ennen tarkastusta. Sovitaan tarkastuksen ajankohta ja tutustutaan ennakolta toiminnanharjoittajan harjoittamaan toimintaan esim. terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoituksen johdosta tehtyyn päätökseen, aiemmin laadittuihin tarkastuskertomuksiin ym. asiakirjoihin. Kohteen tarkastuksessa tarkastetaan, että kohteen toiminta on järjestetty siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Keskustellaan mahdollisesti sekä toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan että muun henkilöstön kanssa. Valvontakohdetyyppien tarkastusten sisällöt määritellään tarvittaessa tarkemmin tarkastuslomakkeilla, joissa otetaan huomioon oleelliset terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Ympäristöterveydenhuollossa on laadittu esimerkiksi päiväkotien ja koulujen tarkastuksia varten tarkastuslomake. Liitteessä 3 on esitetty tarkastusten sisältö kohdetyypeittäin. Uusintatarkastus Säännölliseen valvontaan liittyvä uusintatarkastus voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton. Uusintatarkastuksella varmennetaan, että kohteen toiminta on saatettu hyväksyttävälle tasolle. Uusintatarkastus voi olla myös esim. tarvittavan asiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita. Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus eli tarkastuspöytäkirja, joka annetaan tiedoksi tarkastuksen kohteelle ja muille asianosaisille. Tarkastuskertomus laaditaan, vaikka asiat kohteessa olisivatkin kunnossa. Ympäristöterveydenhuollon valvonnassa olevat terveydensuojelulain mukaiset kohteet ja niihin kohdistuvat valvontatoimet, kuten kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. kirjataan YtBoss-tiedonhallintajärjestelmään.

7 2.6 Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika Valvontakohteiden ja valvontakohdetyyppien tarkastustiheys perustuu niissä esiintyvien riskitekijöiden arviointiin. Riskitekijöiden merkittävyyttä arvioidaan terveyshaitan toteutumisen todennäköisyyden ja vaikuttavuuden avulla. Arviointi perustuu kokemusperäiseen tietoon valvontakohteiden ja valvontakohdetyyppien toiminnan laadusta, laajuudesta, olosuhteiden asianmukaisuudesta ja käyttäjäryhmästä. Koska terveydensuojelun valvontaresurssit ovat ympäristöterveydenhuollossa rajalliset, on jouduttu keskittymään ilmoitusten käsittelyyn ja valitusten hoitoon. Varsinainen valvontakohteiden toiminnan valvonta on ollut vähäistä, vaihdellen eri toimialueilla, eikä niiden riskinarviointiin ole siten kyetty yleensä panostamaan. Riskinarvioinnin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi STTV on antanut ohjeet valtakunnallisessa valvontaohjelmassa. Riskinarvioinnin perusteella terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohdetyypin tarkastustiheys. Tarkastustiheyden määrittely lähtee siitä olettamuksesta, että kohde on jo toimiva ja sen toimintatavat tunnetaan. Uuden kohteen osalta tarvitaan usein ilmoituksen käsittelyyn liittyvä tarkastus, minkä pohjalta määräytyy myöhempi valvontatiheys. Ympäristöterveydenhuollossa kohteiden tarkastustiheyden määrittely noudattelee STTV:n Valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa vuodelle 2007 käytettyä kolmen eri riskiluokan perusteella määritettyä tarkastustiheyttä siten, että suunnitellun tarkastustiheyden määrittämisessä on huomioitu ympäristöterveydenhuollon rajalliset voimavarat. Liitteessä 2 on esitetty erikseen STTV:n arvioima tarkastustiheys/vuosi sekä ympäristöterveydenhuollon suunnittelema realistinen tarkastustiheys/vuosi valvontakohdetyypeittäin. Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: altistuvien ihmisten määrä ja (erityis)ryhmä (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen ja tilapäinen oleskelu) o esim. ajallinen altistusaika ( 1 tunti 24 tuntia, kerran kuukaudessa, viisi kertaa päivässä ). Tarkastustiheyden määrittelyn muut perusteet Erityiskohde, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä.

8 Toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta tai käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat, yleinen asennoituminen, piittaamattomuus ym.). Huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto ym.). Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika riippuu mm. kohteen koosta ja toiminnan laajuudesta. Koko tarkastusprosessiin (tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen tarkoitus, tarkastuskertomuksen laatiminen, mahdollisesti näytteenotto) on varattava aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta vaativammat kohteet vaativat jopa yhden tai useamman henkilötyöpäivän. 2.7 Valvontanäytteet Terveydensuojelun valvonnassa tukeudutaan usein näytteenottoon ja näytteiden niiden analysointiin laboratoriossa. Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät osin varsin tarkasti tarvittavat näytemäärät ja näytteistä tehtävät analyysit. Talousvesi ja uimavesi Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista. Uimarantavedet o Uusi STM:n asetus valmisteilla, sovelletaan vuodesta 2008 alkaen EU-uimarantojen vesiin. Muut näytteet terveysvalvonnassa Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein.

9 o Puhtausnäytteet, kuten saunojen, pesutilojen, wc-tilojen puhtausnäytteet, parturi-kampaamojen (välineet) sekä kauneushoitoloiden ja muiden ihonkäsittelyhuoneistojen (välineet, tekstiilit) puhtausnäytteet ja niiden mikrobiologiset tutkimukset. Koulujen, päiväkotien ja vastaavien tilojen tarkastusten yhteydessä otetaan sisäilma-, materiaali- ja pintanäytteitä tarpeen mukaan. Näytteitä otetaan sekä kemiallista että mikrobiologista tutkimusta varten. Näytteenoton yhteydessä tapahtuva valvonta Näytteenotto on vain näytteenottoa, ellei samassa yhteydessä tehdä tarkastusta, josta voidaan tehdä tarkastuspöytäkirja. Tarkastus voi siis pitää sisällään näytteenoton, mutta pelkkä näytteenotto ilman muita valvontatoimia ei ole tässä ohjelmassa tarkoitettu tarkastus. 2.8 Laboratoriot, johon valvonta tukeutuu Näytteet tutkitaan Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa, joka on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima laboratorio. 2.9 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteutuminen arvioidaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunnan hyväksymä arvio toimitetaan Oulun lääninhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä vuonna 2009. Arvioinnissa tarkastellaan kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja suunnitellut tarkastukset sekä näytteenotto ovat toteutuneet valvontakohdetyypeittäin. Erityisesti arvioidaan kuinka kattavasti säädetyt talous- ja uimavesinäytemäärät ovat toteutuneet. Arvioinnissa perustellaan syyt mahdollisesti toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta sekä esitetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat paremmin seuraavan tarkastelujakson aikana. Toteutumisen arvioinnissa kiinnitetään huomio myös henkilöstövoimavarojen riittävyyteen suhteessa valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan. Lisäksi arvioidaan terveydensuojelun valvonnasta saadut tulot valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Talousveden (EU-laitokset) sekä uimarantaveden (EU-uimarannat) osalta toimitetaan tiedonkeruulomakkeet lääninhallitukselle kuten aiempinakin vuosina. Muutoin valvontasuunnitelman toteutuminen raportoidaan STTV:n ohjelman mukaisella tiedonkeruulomakkeella.