Kalliolannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Alavus

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 153/2012/1 Dnro LSSAVI/536/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kalliolannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Alavus Maanrakennus V. Lahti Oy Dahlbontie 256 61170 Sääskiniemi Maanrakennus V. Lahti Oy on 16.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Eteläpäännevan 54,5 ha:n ja Kalliolannevan 9,89 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Alavuden kaupungissa. Aluehallintovirasto on jakanut hakemuksen kahdeksi erilliseksi asiaksi, koska alueet ovat erillään ja niiden kuivatusvedet johdetaan eri reittiä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Sitäkin vähäisemmälle toiminnalle voidaan vaatia ympäristölupa, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, vaaraa pohjaveden laadulle tai jos siitä saattaa aiheutua eräistä naapurussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 23.6.2010 Maanrakennus V. Lahti Oy:lle antamassaan lausunnossa todennut, että Kalliolannnevan turvetuotannolle tulee hakea ympäristölupaa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Kalliolannevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Turvetuotantoon suunniteltu alue on Maanrakennus V. Lahti Oy:n omistuksessa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Nurmonjoen latvajärvien alue, jolla Kalliolanneva sijaitsee, kuuluu turvetuotantovyöhykkeeseen tt-3, jota koskevan suunnittelumääräyk-

sen IV mukaan turvetuotannon kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Toiminta-alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kalliolannevan turvetuotantoalueen suunniteltu pinta-ala on 9,89 ha sisältäen 0,2 ha auma-alueita. Tuotantovaiheen on arvioitu kestävän noin 15 vuotta. Kalliolannevan ja Eteläpäännevan yhteenlasketuksi keskimääräiseksi vuosituotantomääräksi arvioidaan noin 20 000 m 3. Pinta-alojen perusteella suhteutettuna olisi vuosituotanto Kalliolannevalta noin 3 500 m 3. Alueelta tuotetaan jyrsin- ja palaturvetta. Yksityiskohtaisempi suunnitelma jälkikäytöstä esitetään lähempänä turvetuotannon päättymistä. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaan, pumppaamon ja pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän pinta-ala on 0,66 ha, mikä on noin 6,7 % valuma-alueesta. Pumpun, jolla vedet johdetaan pintavalutuskentälle, teho on 8 l/s. Pintavalutuskentän yläpäähän kaivetaan kampaojat, jotka jakavat vedet kentälle tasaisesti. Kentällä olevat vanhat ojat tukitaan ja kentän reunat pengerretään tarvittaessa. Pintavalutuskentän turvepaksuus on 82-114 cm. Hakemuksen täydennyksessä on arvioitu Kalliolannevan tuotantovaiheen bruttoravinne- ja kiintoainekuormitus seuraavaksi. Talvi kg Kevät kg Kesä kg Syksy kg Koko vuosi kg Kok.P < 1 < 1 < 1 < 1 4 Kok.N 10 14 10 17 51 Kiintoaine 12 32 31 45 120 Pöly, melu ja liikenne Hankkeen turpeen tuotannosta ympäristölle aiheutuva haitta syntyvästä pölystä, melusta ja pakokaasuista arvioidaan vähäiseksi. Turvetuotannon pölypäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikana syntyvää turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja jatkokuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turpeen pölynmuodostusta syntyy lähinnä kesällä tuotantokauden aikana. Pölyn muodostumiseen sekä leviämiseen vaikuttavat turpeen

Varastointi ja jätteet maatuneisuusaste ja tuotantomenetelmät sekä tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Turpeen tuotannon aikana pölynmuodostus ja leviäminen ovat erilaisia. Kaikkein pölyävämpiä työvaiheita ovat kuormaus karhelta, aumaus ja lastaus, joissa kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muut tuotantovaiheet muodostavat vähemmän pölyä, koska työ tapahtuu kentän pinnassa ja turve on vielä kosteaa. Turpeen kuljetuksessa käyttöpaikoille syntyy lähinnä vetokaluston melu- ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät ohjearvojen alapuolelle. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30-50 ja turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantomenetelmistä ja säästä riippuen. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä maastonmuodosta, korkeuserosta, kasvillisuudesta ja säätilasta. Turpeenkuljetus Kalliolannevalta tapahtuu tuotantoalueen tietä Niemistöntielle ja Myllymäentielle, josta Sydänmaantietä (valtatie 18), jota pitkin pääosin Seinäjoen voimalaitokselle. Kalliolannevan ja Eteläpäännevan turpeenkuljetus vaatii noin 165 rekan ajosuoritetta tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Pinta-alojen perusteella suhteutettuna olisi Kalliolannevan osuus noin 25 suoritetta. Toimitus keskittyy 1-2 jaksoon talven ja kesän aikana. Jakso kestää 1-2 kuukautta. Tuotantoalueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varikkoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Säilytyspaikka on sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksessa. Tuotantoalueella säilytettävä polttoaineen määrä on enintään 1500-3000 litraa. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman hallitilan säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja -rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Arvio Kalliolannevan ja Eteläpäännevan yhteistä vuotuisista jätemääristä: öljyt 80 l, kiinteä öljyjäte <20 kg, paristot ja akut <5 kg, metallit <5 kg, sekajäte <1 m 3, aumamuovi 2000 kg, öljysuodattimet 5 kpl, voitelupatruunat < 10 kpl. Kalliolannevan osuus jätemääristä on n oin 15 %. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. 3

4 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Kalliolannevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 15 km kaupungin taajamasta luoteeseen. Kalliolanneva on kokonaan ojitettua aluetta. Tuotantoalue rajoittuu metsäisiin moreenimäkiin sekä ojitettuihin soihin. Lähin kiinteistö sijaitsee noin 350 m tuotantoalueen lohkolta 9 etelään. Tilan asuinkäytöstä ei ole tietoa. Lähin vakituinen asutus sijaitsee tuotantoalueelta noin 650 m luoteeseen. Tuotantoalueen lohkon 9 yhteyteen suunniteltu pintavalutuskenttä rajoittuu eteläkulmastaan peltolohkoon. Tuotantoalueelta samalle peltolohkolle on noin 80 metrin matka. Eteläpäänevan olemassa olevan turvetuotantoalueen ja suunnitellun Kalliolannevan alueen välinen etäisyys on noin 1 km. Alueiden välissä kulkee rautatie sekä Kuotesjärvestä laskeva Kuotesluoma. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Kalliolanevalta Larvannevan Natura-alueelle (FI0800027) on matkaa yli 2 km. Larvanneva on edustava suokompleksi keidas- ja aapasuovyöhykkeiden vaihettumisalueella. Kalliolannevan turvetuotannon ei arvioida pitkän etäisyyden takia vaikuttavan alueeseen. Kalliolannevan kuivatusvedet johdetaan noin 800 metrin matkan metsäojaa pitkin Housuluomaan alaosaan, noin 100 metrin päähän kohdasta, jossa luoma laskee Saarijärveen. Kalliolannevan suunnitellun tuotantoalueen pinta-alan osuus Housunluoman (Korpioja) valuma-alueen pinta-alasta on 0,7 %. Saarijärven pinta-ala on noin 84 ha. Järven pintaa on aikoinaan laskettu ja sen keskisyvyys on vain 0,5 m ja suurin syvyys 2,1 m. Saarijärven vedenlaatu on varsin heikko. Veden sameus ja väriluku ilmentävät suovesien voimakasta vaikutusta. Myös kemiallisen hapenkulutuksen arvot kuvastavat humusvesien vaikutusta. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella järven vesi on erittäin rehevää tai ylirehevää. Fosforipitoisuudet ovat noin kaksinkertaistuneet 1970 1980-lukujen kuluessa. Saarijärvelle ovat tyypillisiä talviaikaiset happikadot. Myös happikadosta johtuvia kalakuolemia on havaittu. Saarijärven ympärillä on runsaasti kesäasuntoja ja sitä kautta järven virkistyskäyttö on monipuolista. Kalastus on lähinnä kesäaikaista virkistyskalastusta. Pääasialliset saalislajit ovat särki, ahven, hauki, lahna ja kiiski.

Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksen täydennyksessä on arvioitu Kalliolannevan turvetuotantoalueen vuotuiseksi vesistökuormitukseksi 120 kg kiintoainetta, 51 kg kokonaistyppeä ja 4 kg kokonaisfosforia. Laskennallinen pitoisuuslisäys Housunluoman suuosassa jää pieneksi. Lähinnä tuotannon vaikutus näkyy alimman virtaaman aikana, jolloin kokonaistyppipitoisuuden nousu olisi arviolta 124 µg/l, kokonaisfosforipitoisuuden nousu 10 µg/l ja kiintoainepitoisuuden nousu 0,3 mg/l. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa on Jääskänjärven yläpuolinen Allasjoki ja järvestä laskeva Ahvenjoki arvioitu ekologiselta tilaltaan välttäviksi. Ahvenjoen ja Allasjoen hyvä tila arvioidaan saavutettavan lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Saarijärveä ei ole erikseen arvioitu. Turvetuotantoalueella rakennetaan palokaivoja. Tuotantoalueella käytetään tuulipussia ja tuulimittaria, kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Tuotantoalueelle on laadittu paloturvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paikallisen paloviranomaisen käyttöön. Hakemuksessa ei ole esitetty Kalliolannevan turvetuotonalueelle erillistä toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua, vaan vain kaavailuja Eteläpäänenavan ja Kalliolannevan tarkkailuista. Hakijan on vastineessaan todennut, että yksityiskohtainen tarkkailuohjelma lähetetään hyväksyttäväksi asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kalataloustarkkailuohjelma toimitetaan hyväksyttäväksi kalatalousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan yhteistarkkailuna. 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 4.5.2011, 15.6.2011, 16.8.2011 ja 16.9.2011 täydentänyt hakemustaan muun muassa tarkemmalla tiedolla vesien johtamisesta, vaikutusalueen kiinteistöjen yhteystiedoilla, tiedolla tuotantoalueen pinta-alan osuudesta Kuotesluoman valuma-alueesta, Saarijärven vedenlaatutiedoilla, arviolla Kalliolannevan ravinne- ja kiintoainekuormituksesta, turpeen kuljetusreitin tiedoilla sekä arviolla parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön toteutumisesta hankkeessa.

6 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Alavuden kaupungissa 26.10.2011 25.11.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 27.10.2011 Viiskunta -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alavuden kaupungilta sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että vesistövaikutusten pienentämiseksi vesiensuojelurakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja tarkkailun on oltava jokavuotinen. Saarijärveä ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa, mutta Nurmonjoki on luokiteltu huonoksi. Vesistön tilatavoitteeksi on asetettu hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotannon lisääminen heikentää osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista Lapuanjoella. Hakemuksessa Kalliolannevan kuormitus on arvioitu hatarin perustein ja esitys antaa liian myönteisen kuvan turvetuotannon kuormituksesta. Hakemuksen mukaan vuosikuormitus olisi 120 kg kiintoainetta, 4 kg fosforia ja 51 kg typpeä. Vapo Oy:n ja Oy Alholmens Kraft Ab:n tekemien ympärivuotisten tarkkailujen mukaan vuosien 2005-2010 arvioitu vuorokausikuormitus turvetuotantoalueilta on noin 100 g/ha kiintoainetta, 25 g/ha typpeä ja 0,7 g/ha fosforia. Näitä lukuja käyttämällä Kalliolannevan vuosikuormitukseksi saadaan noin 360 kg kiintoainetta, 2,5 kg fosforia ja 91 kg typpeä, siis kiintoaineen ja typen osalta 2-3 kertaa suuremmat kuin hakemuksessa ilmoitetut. Tuotantoalueen valmistelun aikana on huuhtouma 2-4 kertaa suurempi kuin valmiilta tuotantokentältä. Hakemuksessa ei ole mainittu humuskuormaa, mutta edellä mainittujen tarkkailujen perusteella COD Mn -kuorma on noin 600 g/ha/d, eli Kalliolannevan tapauksessa noin 2,2 tonnia COD, mikä kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Tuotantoaluekarttaan ei ole merkitty virtaamansäätöpatoja, vaikka ne on hakemustekstissä mainittu. Kokoojaojaan tulee sijoittaa virtaamansäätöpato ennen laskeutusallasta niin, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan sen kautta. Pintavalutuskenttä on sijoitettu kokonaan ojitetulle alueelle. Hakemuksen mukaan vanhoja ojia tukitaan ja tarvittaessa pintavalutuskentän reunoja pengerretään. Suunnitelman mukaan vedet johdetaan kentälle pumppaamalla. Pintavalutuskentästä esitetty suunnitelma on epätarkka. Vaaituskartassa ei ole merkittynä pintavalutuskentän jako-ojaa, kokoomaojaa eikä penkereitä. Tuotantoaluekarttaan ja vaaituskarttaan on merkitty eri määrä olemassa olevia metsäojia. Suunniteltu vesien johtamien on vaaitustulosten mukaan pintavalutuskentällä loivasti vastamäkeen ja vedet valuisivat suunnitelman mukaisella kentällä suoraan itäreunan ojaan. Vesien

johtaminen kentällä pohjoisesta etelään ja reunojen kunnollisella pengertämisellä kenttä voitaisiin saada toimimaan paremmin. Vanhat metsäojat tulee joka tapauksessa tukkia huolellisesti. Hakemuksessa ei ole esitetty tarkkailuohjelmaa vaan vain tarkkailuun liittyviä kaavailuja. Koska vaikutusalueena on ongelmallinen vesistöalue, jossa esiintyy sekä madaltumista, umpeenkasvua ja hapenpuutetta, on riittävä tarkkailu järjestettävä. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan järjestää siten, kuin viimeaikaisissa lupapäätöksissä on määrätty. Vaikutustarkkailuun on löydettävä selkeä yläpuolinen ja alapuolinen piste ja yksi vedenlaatupiste on sijoitettava myös Saarijärveen. Saarijärvestä on otettava esitarkkailunäytteitä ennen kuin Kalliolannevan kunnostustyöt alkavat. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Saarijärvi on matala, tummavetinen ja rehevöitynyt. Järvellä harjoitetaan lähinnä kesäaikaista virkistyskalastusta. Pääasialliset kalalajit ovat särki, ahven, hauki, lahna ja kiiski. Erityisesti mataluus ja hapenpuute ovat kalakantoja voimakkaasti rajoittavia tekijöitä. Rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen runsaus rajoittaa järven arvoa kalastuskohteena. Turvetuotanto lisää, vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta, vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, minkä seurauksena rehevöitymisestä johtuva pohjien liettymis- ja umpeenkasvuhaitta kasvaa. Järven tummuus, korkeat ravinnepitoisuudet ja hapenpuutteesta johtuvat haitat huomioon ottaen, tulisi vesistöalueeseen kohdistuvaa kuormitusta vähentää. Uusien tuotantoalueiden käyttöönotto on tästä syystä arveluttavaa. Vesiensuojelussa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja vesiensuojelulaitteiden hoito vaatii suurta huolellisuutta. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Alavuden kaupunginhallitus on puoltanut Kalliolannevan turvetuotannon ympäristölupahakemusta. Hanke on merkittävä energiantuotannon ja työllisyyden kannalta. Vesiensuojelun taso vastaa toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. 4) Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella. Suunnitelmissa esitetyt vesiensuojelurakenteet tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti ja vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee tehdä sellaisena ajankohtana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa kirjallisesti Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7

8 Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 600 m etäisyydellä ja lähin vapaaajanasutus noin 290 m etäisyydellä tuotantolohkon L9 reunasta. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7-22 eikä 50 db (LAeq) klo 22-7. Vapaa-ajanasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7-22 eikä 40 db (LAeq) klo 22-7. Pölyämistä aiheuttavaa toimintaa tulisi rajoittaa tuotantolohkolla L9 silloin kun tuotantoalueelta tuulee edellä mainittua lähintä vapaa-ajanasutusta päin ja tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Muistutukset 5) AA tilan Rantapirtti RN:o (28:31) omistajana lomailee itse perheineen mökillä, mutta myös vuokraa mökkiä lomalaisille. Mökki sijaitsee Hunnakkojärven rannalla. Lomamökin ja turvetuotantoalueen väliin on kaavoitettu 7 loma-asuntotonttia. Järven rannalla on vanhoja lomamökkejä noin 40 kpl ja kaavoitettu joitakin kymmeniä uusia lisää. Järven virkistyskäyttö ei siis ainakaan vähene lähivuosina. Hunnakkojärven veden laatu on kiihtyvällä nopeudella huonontunut ja järven virkistyskäyttömahdollisuudet ovat heikentyneet. Verkkoja tai katiskaa ei voi pitää järvessä keväälläkään vuorokautta, kun ne jo limoittuvat turpeesta. Iho limoittuu uinnin yhteydessä ja ihon pinnalle jää pieniä turvehiutaleita. Vedestä voi havaita, että tätä samaa turvehiutaletta on pinnalta pohjaan saakka. Hunnakkojärveen laskee vain yksi varsinainen laskuoja Vähä- Hunnakkojärvestä. Tämän lisäksi siihen laskee joitakin jo vuosia sitten kaivettuja metsäojia. Järvi saa suurimman osan vesistään pohjalla olevista lähteistä. Maatalousalueilta ei järveen tule vesiä. Turvetuotantoalue on vain 200 metrin päässä Hunnakkojärven eteläpäästä ja kun tuulet ovat etelästä ja lounaasta suuntautuu turvepöly järvelle. Koko järvenpinnan kuorruttamiseen turpeella tarvitaan vain yksi päivä. Hakemuksessa on mainittu, ettei 30 päivän mittauksia turvepölyn vaikutuksista ole voitu tehdä. Pölypäästön mittaamiseen ei tarvita 30 päivää. On huomattava, että turvetuotannosta aiheutuvat haitat eivät kohdistu vain alapuoliseen vesistöön. Ympäristölupahakemuksessa ei ole huomioitu Hunnakkojärvelle aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Turvetuotantoalueella toimiva imuvaunu aiheuttaa ylösnousevan pölypatsaan, joka nousee puiden yläpuolelle ja leijailee sitten tuulen mukana. Pölypatsas johtuu todennäköisesti siitä, ettei imuvaunun sykloni ole kunnossa, tai sitä ei ole koneessa ollenkaan. Rekkojen lastaaminen aiheuttaa myös pölypäästöjä. Koneiden kunnon ja tuotantoon liittyvien lupaehtojen noudattamisen valvontavastuu on epäselvä. Turvetuotantoalueelta tuleva jatkuva taustamelu on häiritsevää ja se sekä alentaa kiinteistön arvoa että käytettävyyttä. Jatkuva taustamelu on häiritsevää, vaikka desibelirajat eivät ylity. Sesongin ollessa päällä melusaaste

ja turvepölytys ovat ympärivuorokautista. Kiinteistönomistajien luonnon nautintaoikeuden väheksyminen ja piittaamattomuus ympäristöstä ei ole sallittavaa. Tupeen tuottaja ulosmittaa muiden kiinteistöjen omistajien kiinteistöjen arvoa ja luonnon nautittavuutta toiminnallaan omaksi taloudelliseksi hyödyksi. Hakemuksessa on mainittu, että tuotantoalueella käytetään normaalia parempia vesiensuojeluratkaisuja. Pintavalutuskentän kautta johdetaan tuotantoalueen vesien lisäksi muitakin vesiä. Näin ollen pintavalutuskentän tulisi olla nykyistä suurempi. Ylimääräiset vedet huuhtelevat tehokkaasti kentän keräämät turvemassat alapuoliseen vesistöön. Hakemuksessa on esitetty muilta alueilta tehtyjä mittauksia ja keskimääräisiä arvioita. Paikanpäällä mökillä tehdyt havainnot pölyhaitoista perustuvat todellisiin havaintoihin, joten ne ovat todenperäisempiä kuin hakijan esittämät arviot. Hakemuksen liitteenä olevien koekalastustulosten perusteella Kuotesluoman kalakanta on romahtanut vuodesta 2006 vuoteen 2009 tultaessa. Tuloksista ei ainakaan voi tulkita, että tilanne on pysynyt ennallaan tai parantunut. Ympäristölupaa ei tulisi myöntää, ennen kuin todelliset turpeentuotannosta vesistölle aiheutuvat melu-, turvepöly- ja hulevesihaitat on selvitetty. Luvanmyöntäjien tulisi valvoa, että luvanmyöntämisen yhteydessä annetut hakijan lupaukset toteutuvat ja toiminnasta aiheutuvat saastuttamisen rajaarvot eivät ylity. Turvetuotantoalueen toiminnassa on havaittavissa tuottamuksellista ympäristön pilaamista ja piittaamattomuutta. 6) Saarijärven järvitoimikunta on huomauttanut, että Saarijärven yläpuolella on kaksi toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta, Aitaneva ja Iso- Aitaneva. Pääosin Aitanevalta on vuosikymmenten aikana kertynyt humus-, fosfori-, typpi- ja rautamääriä, jotka ovat moninkertaiset järven sietokykyyn nähden. Vesi on hapanta. Kiintoainetta, lietettä ja humusta on kertynyt järven pohjalle 0,5-1 m. Järven keskisyvyys on enää 0,5 m. Kalakuolemia on ollut useina vuosina, pahin talvella 1996. Limalevää esiintyy joka kesä ja uimisen jälkeen on peseydyttävä iholle kertyvästä humusaineksesta ja limasta johtuen. Muun muassa kesällä 2011 järvessä oli sinileväkukintoja. Pölyhaittoja suunnitellulta tuotantoalueelta Saarijärvelle tuskin tulee, sillä vallitsevat tuulet ovat järveltä poispäin. Meluhaitat ovat todennäköisiä tyynellä ilmalla, varsinkin öiseen aikaan. Noin kilometrin päässä sijaitsee useita kesäasuntoja. Kuljetukset aiheuttavat kohtuuttoman rasituksen tielle. Vaaratilanteita ja meluhaittoja syntyy kun reitti kulkee Myllymäentietä muutaman kymmenen metrin päässä järven pohjoispään kesäasunnoilta. Saarijärven järvitoimikunnan esityksestä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on menossa kunnostushanke, jonka tarkoituksena on Saarijärven luusuan padon uusiminen, järven aktiivisen 9

säännöstelyn lopettaminen ja järven tulovirtaaman lisääminen johtamalla vettä Kuotesluomasta. Tavoitteena on lisätä Saarijärven vesitilavuutta rannanomistajien suorittamilla ruoppauksilla, joita suoritetaan samanaikaisesti vedenpinnan laskemisen ja padon rakentamisen kanssa. Kunnostusten jälkeen on järveen tarkoitus istuttaa kuhaa. Järven kalakanta on särkikalavaltainen, kalastusseuran toimesta on useana kesänä toteutettu särkikalojen hoitokalastusta. Kalastusvälineet kuitenkin limoittuvat ja niitä pitää puhdistaa usein. Virkistys- ja kalastuskäytön kannalta ei Saarijärvi kestä yhtään lisäkuormitusta. Kalliolannevan turvetuotannolle ei tule myöntää ympäristölupaa. Jos lupa jostain syystä kuitenkin myönnetään, tulee pitoisuusarvot ja puhdistustekniikka määrätä sellaisiksi, etteivät tuotantoalueelta lähtevät valumavesien pitoisuudet ylitä vähäisessäkään määrinluonnonvaraisen suon pitoisuusarvoja. Kuljetukset kelirikkoaikana on kiellettävä ja luvanhaltijan on vastattava tien kunnossapidosta rasitusosuudellaan. Päästöarvojen toteutumista on valvottava säännöllisesti ympäristöviranomaisten toimesta ja pumppaus- ja puhdistustoimenpiteet on tapahduttava ympärivuotisesti, eikä vain tuotantokaudella. Ainut mahdollinen käyttökelpoinen puhdistustekniikka on kemiallinen puhdistus. 7) BB tilan Lepola (RN:o 14:117) omistajana on todennut, että kahdelta Saarijärven yläpuolella olevalta turvetuotantoalueelta ja muualta valumaalueelta kertyneet humus-, fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet ovat moninkertaisia järven sietokykyyn nähden. Kiintoainetta, lietettä ja humusta on järveen kertynyt 0,5-1 metrin kerrostuma. Kalakuolemia on ollut useina vuosina, pahin talvella 1996. Limalevää esiintyy joka kesä. Kesällä 2011 järvessä oli sinileväkukintoja. Saarijärven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat hyvin korkeat, typpi kolminkertainen ja fosfori 4-5 -kertainen luonnontilaiselta suolta tuleviin pitoisuuksiin verrattuna. Rauta- ja kiintoainepitoisuus on kolminkertainen. Veden väri on hyvin ruskea, väriluku on noin kaksinkertainen luonnonvaraisen suon arvoihin nähden. Järven kalakanta on särkikalavaltainen, kalaverkot ja katiskat limoittuvat ja niitä pitää puhdistaa usein. Saarijärvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta. Muistuttaja vastustaa luvan myöntämistä. Mikäli luvan myöntämistä harkitaan, puhdistustekniikan on yllettävä sellaiselle tasolle, että kuormitus ei ylitä luonnontilaisen suon arvoja. Kuljetukset kelirikkoaikana on kiellettävä ja hakijan on vastattava käyttämällään tieosuudella kunnossapidosta. Ympäristöviranomaisen on valvottava päästöarvoja. Puhdistustoimien on oltava ympärivuotisia. 8) CC tilan Mäntypuska (RN:o 16:78) omistajana on jättänyt samansisältöisen 9) DD:t tilan Kesämaja (RN:o 14:93) omistajina ovat jättäneet samansisältöisen 10

10) EE tilan Soini (RN:o 26:41) omistajana on jättänyt muuten samansisältöisen 11) FF ja 12) GG tilan Hietalahti (RN:o 15:76) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen, mutta Petri Asunmaa on lisäksi korostanut, että lupaa ei tule myöntää, koska se on ristiriidassa Saarijärven kunnostustoimien kanssa. 13) HH tilan Hietaniemi (RN:o 15:75) omistajana on jättänyt samansisältöisen muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen. 14) II tilan Vapala (RN:o 14:118) omistajana on jättänyt samansisältöisen 15) JJ:t tilan Vanhavainio (RN:o 14:126) omistajina ovat jättäneet samansisältöisen 16) KK tilan Kesantola (RN:o 14:95) omistajana on jättänyt samansisältöiset muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen. 18) LL:t tilojen Parmala (RN:o 14:59) ja Tapiola (RN:o 14:66) omistajina ovat jättäneet samansisältöisen 19) MM tilan Alinala (RN:o 14:913) omistajana on jättänyt samansisältöisen 20) NN tilan Huvimaja (RN:o 14:94) omistajana on jättänyt samansisältöisen 21) OO tilan Lahdenpohja (RN:o 14:157) omistajana on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 7) Kaarina Koskinen ja lisäksi tähdentänyt turvetuotannon olevan ristiriidassa järven kunnostustoimien kanssa. 22) PPtilan Hietaranta (RN:o 14:61) omistajana on jättänyt samansisältöisen 23) QQ tilan Korkeamäki (RN:o 14:96) omistajana on jättänyt samansisältöisen 24) RR tilan Myllymäki (RN:o 14:129) omistajana on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 7) Kaarina Koskinen ja tähdentänyt, että riittävän tehokkaaseen päästöjen vähentämiseen päästään vain kemiallisella puhdistuksella. 25) SS, 26) TT, 27) UU ja 28) VV tilan Lepola (RN:o 14:111) haltijoina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen. 29) XX tilan Leppu (RN:o 14:91) omistajana on jättänyt samansisältöisen 11

30) YY tilan Joenniemi (RN:o 14:155) omistajana on jättänyt samansisältöisen 31) ZZ ja 32) ÅÅ tilan Isomänty (RN:o 14:156) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen. 33) ÄÄ tilan Uusivainio (RN:o 14:74) omistajana on jättänyt samansisältöisen 34) ÖÖ tilan Honkola (RN:o 15:17) omistajana on jättänyt samansisältöisen 35) AA1:t tilojen Takamaa (RN:o 14:153) ja Isosaari (RN:o 14:152) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen. 36) BB1:t tilan Honkaranta (RN:o 16:74) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen. 37) CC1, 38) DD1 ja 39) EE1 tilan Heltelä (RN:o 14:60) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 7) Kaarina Koskinen. 40) FF1 tilan Lepola (RN:o 14:102) omistajana on jättänyt samansisältöisen 41) GG1 tilan Rantamökki (RN:o 16:62) omistajana on jättänyt samansisältöisen 42) HH1 tilan Vanhavainio (RN:o 11:44) omistajana on jättänyt samansisältöisen 43) II1 tilojen Kesantola (RN:o 95:7) ja Takaranta (RN:o 14:115) omistajana on jättänyt samansisältöisen 44) JJ1 tilan Koivulehti (RN:o 16:37) omistajana on muuten jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 7) Kaarina Koskinen, mutta on lisäksi esittänyt lisäperusteluja. Saarijärven vesikasvisto ja pieneliöstö ovat muuttuneet. Mateet ovat hävinneet, ahvenkanta on romahtanut ja sekä ahvenettä särkikannat ovat kääpiöityneet. Vain haukikanta on tyydyttävästi sietänyt huonoa vedenlaatua. Saarijärven rannanomistajilla (51 kpl) ja mökin omistajilla (36 kpl) on toiveena päästä kohentamaan järven tilaa Myllyjoen luusuaan rakennettavan uuden padon yhteydessä, jos suunnitelmat veden läpijuoksutuksesta, sekä järven määräaikaisesta tyhjentämisestä toteutuvat. Tällöin voitaisiin aloittaa lietteen poisto järvestä. 12 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausuntojen osalta hakija on todennut, että tarkkailuun liittyviä kaavailuja on

esitetty lupahakemuksessa ja yksityiskohtaisempi päivitetty tarkkailuohjelma lähetetään hyväksyttäväksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalatalousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksestä. 3) Alavuden kaupunginhallituksen ja 4) Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntojen osalta ei hakijalla ole huomautettavaa. 5) AA:n muistutuksen osalta hakija on vastannut vain Eteläpäännevan turvetuotannon osalta. 6) Saarijärven Järvitoimikunnan muistutuksen osalta hakija on huomauttanut, että Saarijärven Järvitoimikunnasta ei löydy tietoa ytj-palvelun kautta rekisteröityneenä yhdistyksenä tai aatteellisena yhdistyksenä. Muiden tuottajien toiminta ja siitä mahdollisesti aiheutuneet seuraukset Saarijärven veden tilaan eivät saa vaikuttaa Kalliolannevan turvetuotannon ympäristölupahakemukseen. Kalliolannevan turvetuotantoalue on kooltaan noin 10 ha ja tuotantoalueena pieni. Kyseinen tuotantoalue koostuu kahdesta erillisestä lohkosta, joiden välissä on kovaa metsämaata ja alue on jo ennestään ojitettu. Vesiensuojelumenetelmänä on pintavalutuskenttä. Saarijärveä ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Saarijärven kalakanta kaipaa suurta roskakalojen pyyntiä. 8) 38) muistutuksiin hakija on huomauttanut, että Saarijärven muita mahdollisia kuormittajia ovat järven lähiympäristössä tehdyt metsäojitukset, mökkiläiset ja järven erittäin runsas särkikanta sekä alueen puutteelliset jätevedenpuhdistukset. Saukkojärvi ja Saarijärvi ovat matalia, tummavetisiä ja rehevöityneitä järviä. Saarijärveä ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Eteläpäännevalta on tuotettu turvetta jo vuosia ja vuoden 1998 jälkeen ei yhtenäkään yönä ole tuotantokentällä ajettu traktorilla tai tuotantokoneilla. Klo 02.00 saakka on ajettu maksimissaan viitenä yönä, mutta aamulla työskentely on voitu aloittaa jo klo 06.00. Näin tullaan tekemään myös Kalliolannevan osalta. Hunnakkojärven yläpäässä on muden tuottajien toimesta harjoitettu turvetuotantoa ympäri vuorokauden. Kaikkien edellä mainittujen lausuntojen ja muistutusten osalta hakija on lisäksi toimittanut tietoa piilevistä, limalevistä, turvetuotannon pölystä, melusta ja liikenteestä, turvepölyn vesistöhaitoista sekä turvetuotannon vaikutuksista elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen. 13 MERKINTÄ Maanrakennus V. Lahti Oy:n Eteläpäännevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on jaettu aluehallintovirastossa Eteläpäännevan ja Kalliolannevan ympäristölupahakemuksiksi. Tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti on annettu Eteläpäännevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupapäätös nro 152/2012/1. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

14 Ympäristöluparatkaisu RATKAISUN PERUSTELUT Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Kalliolannevan kuivatusvedet johdettaisiin käsittelyn jälkeen Housunluomaan ja siitä Saarijärveen. Saarijärven pinta-ala on noin 84 ha. Järven pintaa on aikoinaan laskettu ja sen keskisyvyys on vain 0,5 m. Saarijärven vedenlaatu on varsin heikko. Veden sameus ja väriluku ilmentävät suovesien voimakasta vaikutusta. Myös kemiallisen hapenkulutuksen arvot kuvastavat humusvesien vaikutusta. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella järven vesi on erittäin rehevää tai ylirehevää. Fosforipitoisuudet ovat noin kaksinkertaistuneet 1970 1980-lukujen kuluessa. Saarijärvelle ovat tyypillisiä talviaikaiset happikadot. Myös happikadosta johtuvia kalakuolemia on havaittu. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa on Jääskänjärven yläpuolinen Allasjoki ja järvestä laskeva Ahvenjoki arvioitu ekologiselta tilaltaan välttäviksi. Ahvenjoen ja Allasjoen hyvä tila arvioidaan saavutettavan lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Saarijärveä ei ole erikseen arvioitu. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään pintavalutuskenttää koskevia tietoja neljällä eri täydennyspyynnöllä. Täydennystä on pyydetty muun muassa kentän korkeussuhteista ja turpeen paksuudesta kentän eri osissa sekä päästötarkkailupisteiden sijainnista. Myös vesien johtaminen kentälle ja sieltä pois tuli esittää pintavalutuskentän suunnitelmapiirustuksessa. Lisäksi pyydettiin esittämään suunnitelma ojien tukkimisesta tai muusta keinoista oikovirtausten estämiseksi. Kalliolannevan kuivatusvesien käsittelyyn suunniteltu pintavalutuskenttä on kokonaan jo aiemmin ojitetulla alueella. Kenttä on ojitettu veden kulkusuuntaan. Hakemuksen kolmannen täydennyksen mukaan kentällä olevia ojia tukitaan, jotta kentästä saadaan mahdollisimman toimiva. Pintavalutuskentän reunat pengerretään tarvittaessa. Ojien tukkimisesta tai kentän reunojen pengertämisestä ei ole esitetty tarkempia selvityksiä. Kentän turvepaksuus vaihtelee hakemuksen neljännen täydennyksen mukaan 82-114 cm:n välillä. Karttaa turvepaksuuksista kentän eri osissa, tai muuta tarkempaa selvitystä mittauksen toteuttamisesta, ei ole esitetty. Hakemuksen toisessa täydennyksessä toimitettujen vaaitustietojen perusteella kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentällä vastamäkeen. Pintavalutuskentän itäreuna, josta kuivatusvedet johdetaan kentälle, on esitettyjen mittausten mukaan noin 30 cm matalammalla kuin se reuna, josta vedet on tarkoitus kerätä. Tarkemmin pintavalutuskentän ominaisuuksia ei ole selvitetty. Kuivatusvedet tultaisiin hakemuksen mukaan pumppaamaan pintavalutuskentälle. Pumpun teho olisi noin 8 l/s. Vedet johdettaisiin kentälle kampaojaston avulla. Pumppausaltaasta, pumpun sijoittamisesta, veden johtami-

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN sesta, kampaojista tai vesien kokoojaojasta ei ole esitetty tarkempia piirustuksia tai selvityksiä. Luvan hakijan vastuulla on esittää tarvittava selvitys luvan myöntämisen edellytysten arvioimiseksi. Hakemuksen ja sen täydennysten perusteella on mahdotonta arvioida pintavalutuskentän toimivuutta. Aluehallintovirasto katsoo, että hakijan esittämän suunnitelman mukaan toimittaessa turvetuotannon päästöt aiheuttavat merkittävää alapuolisen vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varovaisuusperiaate huomioon ottaen on lupahakemus hylättävä. Lupahakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa. Ratkaisu huomioon ottaen vastauksen antaminen lausunnoissa ja muistutuksissa oleviin muihin vaatimuksiin ei ole tarpeen. Käsittelymaksu on 3 660 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 660 euroa. Myönteisestä ja kielteisestä julkisoikeudellisesta päätöksestä peritään saman suuruinen maksu. Ympäristönsuojelulaki 4, 41, 42 15 Päätös Maanrakennus V. Lahti Oy Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunki Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viiskunta-lehdessä. 16

17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Lasse Känsälä Ville Salonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Ville Salonen. VS/TKa

VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi