Suomi askelta lähempänä monikerroksisia puurunkoisia rakennuksia

Suomi askelta lähempänä monikerroksisia puurunkoisia rakennuksia Puukerrostalohype Ritva Varis Suomi on kerrostalomaa, jonka kerrostalot on rakennettu muusta kuin puusta. Uudet rakennusmääräykset lopultakin mahdollistavat aiempaa joustavamman puukerrostalorakentamisen. Muutoksen noste tuntuu ja näkyy jo. Puuala kehittää ja esittelee uusia ratkaisujaan silminnähden innokkaasti. voimistuu puurakentaminen on ekoteko Jan Vapaavuori: Pallo teollisuudella ja rakentajilla Stora Enso Puumiesten ja Turun kaupungin järjestämän Puurakentaminen on ekoteko - seminaarin ajoitus osui naulan kantaan. Päivää ennen tapahtumaa asuntoministeri Jan Vapaavuori allekirjoitti uudet palomääräykset ja viikkoa aiemmin uudet energiamääräykset. Eilen allekirjoittamani palomääräysten muutokset lisäävät merkittävällä tavalla puurakennusten suunnittelun joustavuutta ja parantavat puurakentamisen kehittymisen toimintaedellytyksiä, Vapaavuori totesi puheenvuorossaan. Vapaavuoren mukaan ohjelmia ja tahtoa ei ole puuttunut tähänkään asti. Lipposen I hallituksesta alkaen puun käytön edistäminen on kirjattu hallitusohjelmiin. Vapaavuori asetti vuoden 2009 lopulla työryhmän selvittämään puurakentamisen asemaa rakentamismääräyksissä. Työryhmän esitys mahdollistaa aina 8-kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Pääsääntöisesti kaikissa 3 8-kerroksisissa puurunkoisissa rakennuksissa on oltava automaattinen sprinklerlaitteisto. Kerrostaloilta edellytetään lisäksi rakenteellisia ratkaisuja, jotka hidastavat palon kehittymistä. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen löydettyihin ratkaisumalleihin, jotka luovat olennaisesti aiempaa paremmat edellytykset puurakentamiselle ja takaavat samalla korkean henkilöturvallisuuden, mitä on pidetty kaiken rakentamisemme peruslähtökohtana, ministeri totesi tyytyväisenä. Hän korosti, että näin puurakentamisen kehittäminen ei jää kiinni ainakaan rakentamismääräysten puurakentamiselle asettamista esteistä. Rakentamista koskevien palomääräysten muutosvalmistelu käynnistettiin minis- Asuntoministeri Jan Vapaavuori esiintyi seminaarissa välittömästi uusien rakennusmääräysten vahvistamisen jälkeen. teriössä välittömästi työryhmän ehdotusten pohjalta. Uudet rakentamista koskevat palomääräykset annettiin 6.4. ja ne tulivat voimaan puurakentamista koskevien helpotusten osalta jo 15.4. Uudisrakennusten energiatehokkuutta koskevia määräyksiä on kiristetty kahteen otteeseen. Vuonna 2008 annetut määräykset tulivat voiman 2010 ja aiempaan tasoon nähden niiden kiristys oli noin 30 %. Viime viikolla allekirjoittamani määräykset tulevat voimaan heinäkuussa 2012. Nämä määräykset kiristävät energiatehokkuutta edelleen noin 20 % ja pitävät sisällään siirtymisen rakennusten kokonaisenergiankulutuksen määrittämiseen, jolloin huomioon otetaan myös luonnonvarojen kulutus rakennusten tarvitsemassa sähkön ja lämmönkulutuksen tarkastelussa. Mainitut, uusia rakennuksia koskevat säädösmuutokset muodostavat merkittävän väliaskeleen kohti Euroopan yhteistä sitoumusta lähes nollaenergiarakentamisesta 2020-luvulla, Vapaavuori painotti. Yleisen käsityksen mukaan puukerrostalojen rakentamisen läpimurto vaatii vielä suuria t&k-panostuksia sekä laaja-alaista innostusta ja sitoutumista kaikilta alan toimijoilta. Puurakentaminen ei tänä päivänä menestyäkseen voi olla kansallisromantiikkaa, vaan sen tulee olla bisnestä. Puurakentamisen kehityksen kannalta tämä huomio on avainasemassa. Tavoitteena tulee olla, että puurakentaminen on toimintana yhtä tavallista, standardoitua ja luotettavaa kuin muukin rakentaminen. Vain tätä kautta, kysyntälähtöisesti, uusi puukerrostalorakentamisen toimiala voi todella lähteä kasvu-uralle, Vapaavuori muistutti seminaariväkeä. Pallo on nyt teollisuudella ja rakentajilla, unohtamatta erinomaisen keskeisessä asemassa olevia rakennuttajia! Puun kehittyvä asema ei monista suosiollisista edellytyksistä huolimatta jatkossakaan toteudu itsestään, vaan se vaatii kovaa ja määrätietoista työtä monilta eri toimijoilta. Suomen rakentamismääräyskokoelma ja E1-perustelumuistio osoitteessa www.ymparisto.fi. Puumies 4 2011 13

puurakentaminen on ekoteko Eri-ikäisen puurakentamisen esimerkkejä löytyy Turun keskustan kaupunkikuvasta runsain mitoin. Markku Karjalainen: Nyt pitää päästä kilpailukykyisesti 8 kerrokseen saakka! Päivää ennen Turun rakentamisseminaaria vahvistetut uudet palomääräykset saivat Markku Karjalaisen kysymään rakentamisen ja puualan asiantuntijoilta: mikä puukerrostaloissa epäilyttää, mitä tarvitaan? Palomääräysten syyksi ei saa enää puun vieroksumista laittaa! Nyt pitää päästä kilpailukykyisesti aina 8 kerrokseen saakka! hän patisti niin puualaa kuin rakennusurakoitsijoitakin kerrostalorakentamiseen. Tosiasia on, että puun käytön lisäämiseen löytyy mahdollisuuksia vain monikerrosrakentamisessa. Puurunko on jo 99 %:ssa vapaa-ajan rakennuksista ja 83 %:ssa pientaloista. Kerrostaloissa se on vasta alle yhdessä prosentissa, Karjalainen totesi tylyn tosiasian. Karjalainen jos kuka tuntee maamme puutalotilanteen. Ei liene montaakaan kuntaa, missä hän ei ole käynyt puhumassa asiasta. Omien laskujensa mukaan esitelmiä on pidetty toistatuhatta ja lisää kysytään Tanskaa myöten. Sitä ennen on vietävä läpi Kolille päättynyt Puurakentamisen roadshow FAKTAA Turun Linnanfältin vaiheet Ensimmäiset Moderni puukaupunki -kontaktit 1998; tavoitteena esimerkkialueen etsintä Turusta Linnanfältin aluetta tarjottiin yhdeksi valtion puurakentamisen edistämisohjelman (1994 2010) pilottikohteeksi 2004 Ideointisuunnittelu, kolme diplomityötä 2005 (OY, TTY, TKK) Asemakaavaluonnos hyväksyttiin 13.2.2007 Tontinvarauskilpailu1.4. 12.9.2008 Workshop-puutoteutuksen määrittelystä 8.4. 20.5.2010, jonka pohjalta syntyi 30.5.2010 Yhteinen sävel Alue rakennuskieltoon 26.1.2011 31.12.2012, jotta alueelle saadaan kaavoitusrauha. Rakentaminen? kolmellatoista paikkakunnalla, joista yksi oli Turku. Aiempien määräysten mukaisesti oli mahdollista rakentaa korkeintaan 4-kerroksisia puurunkoisia rakennuksia. Puukerrostaloja on rakennettu vuoden 1997 jälkeen kahdeksalle paikkakunnalle yhteensä 31 kappaletta. Niissä on 517 asuntoa. Rakenteilla on lisää seitsemän taloa, joihin tulee 140 asuntoa, Karjalainen summasi tämänhetkistä saldoa. Ennusteiden mukaan vuonna 2011 uskotaan päästävän jälleen yli 30 000 uudisasunnon vuosivauhtiin. Uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet on pientaloja eli omakotitaloja ja paritaloja. Odotukset puukerrostaloista ovat korkealla. Luvun viivan alla pitäisi kasvaa ja käyrät nousta kohti taivasta. Seuraavat Suomen puukerrostalokohteet ovat Turun Linnanfältti, Saarijärven senioripuukerrostalo, Kouvolan E2-kilpailun voittajatyö Kuusankoskella ja Kiteen sekä Mikkelin hankkeet. Myös Rauman Papinpeltoon, Ylivieskan Taanilan alueelle, Joensuun Penttilänrantaan, Marja-Vantaalle sekä Tampereen Vuorekselle on suunnitelmat pitkällä, Karjalainen luetteli kohteita. Suurin näistä on Turun Linnanfältti, joka on mittakaavaltaan 50 000 kerrosneliömetriä. Karjalaisen mukaan Turun Linnan kupeeseen tuleva Linnanfältti on merkittävin puurakentamiskohde Moderni puukaupunki -hankkeessa tällä hetkellä Suomessa. Hän antoikin Turun kaupungille kiitosta siitä, että tontinvarauskilpailu ja kaavaluonnos toteutettiin Turussa viisaasti, jolloin rakennusoikeutta ei rajoitettu kaavaluonnoksessa ja näin mahdollistettiin kilpailun laadukkuus. Tulokset olivat Karjalaisen mielestä erinomaiset. Kaupungin virkamiehet ovat määrätietoisesti edistäneet puurakentamishanketta tahollaan. Prosessi on kuitenkin ollut Turussakin pitkä, kuten lähes kaikissa muissakin vastaavissa kohteissa. Tällä hetkellä Linnanfältti on rakennuskiellossa vuoden 2012 loppuun asti. Kaupunginhallitus päätyi ratkaisuun, kun eräs tontinomistajista ilmaisi halunsa korkeampiin rakennuksiin kuin kaavaluonnoksessa oli suunniteltu. Uskon, että Linnanfältti tulee toteutumaan lähitulevaisuudessa, Markku Karjalainen päätti esityksensä toivoen, että puuala pääsisi rakentamaan ja toteuttamaan uusia ratkaisujaan nopeasti. Tavoitteena hankkeissa on jatkossakin projektimuotoinen toteutusmalli. Ritva Varis TkT, arkkitehti Markku Karjalainen työskentelee Puuinfo Oy:ssä valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen (1997 2013) projektipäällikkönä sekä toimii Puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosenttina Oulun yliopistossa. 14 Puumies 4 2011

Puurakennus sijoituskohteena Ympäristökysymykset ovat vahva trendi. Puu mielletään terveelliseksi ja hyväksi materiaaliksi. Sillä on hyvä imago ja hyvä brändi, totesi toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen Eterasta Turun seminaarissa. Se ei kuitenkaan vielä riitä siivittämään puurakentamisen suosiota. Tarkkosen mukaan taloudellinen rakentaminen edellyttää laajoja investointeja valmistuksessa ja rakentamisen prosessien kehittämistä. Etera hakee sijoituksilleen vakaata ja kilpailukyistä tuottoa. Tarkkonen korostaa, että sijoitustuotto on kiinni elinkaaresta eli siitä, mitä tapahtuu sijoituksen arvolle. Käynnissä oleva Viikin puukerrostalohanke Helsingissä on Eteralle tällainen asuntosijoituskohde. Sijainti on hyvä ja asunnoilla on kova kysyntä, hän painotti. Kohde ei ole Eteralle koerakennuskohde. Metsäliiton puuelementtitekniikka antaa uskottavan lähtökohdan puurakentamisen liiketoimintaan. Metsäliitto ja Peab ovat kumppaneita, joiden kanssa sijoittaja uskaltaa lähteä hankkeeseen. Suunnitelmassa on lähdetty siitä, että rakennetaan normaaleja, hyviä kaupunkiasuntoja eikä kansallisromantiikkaa, Tarkkonen korosti. Hannu Tarkkonen korosti valinnoissa materiaalin uusiutuvuutta sekä eko- ja energiatehokkuutta. Etera on Green Building Council Finlandin jäsen. Uusille toimisto- ja liikerakennuskohteille olemme jo hakeneet ja haemme jatkossa ympäristösertifiointia, hän kertoi. Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen jatkoi puhumalla hiilijalanjäljestä. Tunnetusti puurakenteet ovat hiilinieluja Puurakenteiden valmistus kuluttaa huomattavan vähän luonnonvaroja. Puurakenteista saadaan enemmän energiaa kuin niiden valmistukseen tarvitaan, hän summasi puun etuja. Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen tukee puun käytön lisäämistä. Kehityskulku tulee olemaan seuraava: vuonna 2012 uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen noin 20 prosenttia, 2013 materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit, 2015 kokonaisenergia-tehok- Lars Stehn Hannu Tarkkonen Jouni Koiso-Kanttila kuutta 30 40 prosenttia parantavat määräykset, 2016 energiatehokkuuden, toimivuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen, 2017 materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin ja 2019 lähes nollaenergia-rakentaminen julkisissa kohteissa. Ruotsin mallissa korostuu määrätietoisuus Suomessa on usein pohdittu, montako vuotta me olemme jäljessä ruotsalaista puukerrostalobuumia. Vastauksia löytyi Luulajan teknillisen yliopiston professorin Lars Stehnin esitelmästä, jossa hän kuvasi sikäläistä puurakentamisen kehitystyötä. Stehnin mukaan määrätietoinen ja järjestelmällinen kehitystyö on tuottanut suurelta osin tuloksen, jossa Ruotsissa tällä ollaan. Lähtökohtana voidaan pitää vuonna 1997 käynnistettyä neljää t&k-ohjelmaa. Sitä ennen kuitenkin teollisen puutalovalmistuksen pohja luotiin jo 1950-luvulla. Vuonna 2002 perustettiin kansallinen puurakentamisen strategiakomitea, jonka työn pohjalta vuonna 2005 käynnistyi Ruotsin puurakentamiskanslia (Sveriges Träbyggnadskansli). Vuonna 2010 käynnistyi Trästad 2012 -ohjelma, jossa pyritään neljän maakunnan alueella kehittämään edelleen puuhun perustuvia rakennustekniikoita, Stehn kuvasi kehityskulkua korostaen kuitenkin, että jokaisella maalla on oma kontekstinsa, jonka mukaan toimitaan. Mukana Trästadt 2012 -ohjelmassa on 16 kuntaa: Växjö, Västervik, Eksjö, Skövde, Borås, Trollhättan, Mora, Orsa, Falun, Älvdalen, Rättvik, Umeå, Lycksele, Skellefteå, Piteå ja Kalix. 15 vuodessa puukerrostalojen osuus Ruotsissa on kasvanut nollasta 20 prosenttiin. Samanaikaisesti puutalojen kerrosluku on noussut yhdestä kahdeksaan, Lars Stehn kuvasi kehitystä. Puukerrostalorakentamisessa on käytössä kolme eri menetelmää: pilari-palkkimenetelmä, puu- ja I-palkkimenetelmä (esim. Masonite) sekä tilaelementtimenetelmä, jota käytetään eniten. Mitä osaamista ala tarvitsee? Koska puurakentamisen tila muulta kuin pientalojen osalta on vaatimatonta, on myös koulutuksen tila samoin vaatimatonta. Professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta totesi, että koulutuksen suunnittelu määrällisesti ja laadullisesti on vaikeaa, koska aikajänne on pitkä ja ennakointi haastavaa. Puurakentamisen koulutuksesta on puhuttu paljon puuohjelmien yhteydessä, ja sitä on vuosien aikana lisättykin oppilaitoksissa, mutta Koiso-Kanttilan mukaan tällä hetkellä alalle ei anneta tarpeeksi koulutusta, jotta se voisi kehittyä ja päinvastoin: koulutusta ei kannata antaa, koska ala ei kehity. Siirryttäessä kasvavaan puukerrostalorakentamiseen tarvitaan lisäkoulutusta monella sektorilla. Rakennesuunnittelijoiden AA-pätevyyksiä maassamme on 286 suunnittelijalla, joilla kaikilla on betonirakenteiden suunnittelupätevyys. Puurakenteiden suunnitteluun on vain 29 suunnittelijalla AA-pätevyys, Jouni Koiso-Kanttila kertoi. Hän nimesi erityistä lisäkoulutustarvetta olevan rakenteiden suunnittelussa EC5:n periaatteilla, monikerroksisten puurakennusten jäykistyksessä, rakenteissa ja teollisissa valmisosissa, energiatehokkuudessa (lämmöneristyksessä), kosteudenhallinnassa, vedeneristyksessä, palokysymyksissä, ääneneristyksessä, puurakenteiden tuotantotekniikassa ja suunnitteluohjelmistojen hallinnassa. Arkkitehtuurikoulutusta annetaan kolmessa yliopistossa: Aalto-yliopistossa Otaniemessä, Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Oulun yliopistossa. Rakentamistekniikan koulutusta järjestetään Otaniemen ja Tampereen lisäksi 18 ammattikorkeakoulussa. Puutekniikan koulutusta on Otaniemen lisäksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sekä neljässä ammattikorkeakoulussa. puurakentaminen on ekoteko Puumies 4 2011 15

puurakentaminen on ekoteko Metsäliiton Puutuoteteollisuus Suomalaisen puuteollisuuden uudet lippulaivat ovat upeita rakennuksia. Metropol Parasol keskellä Sevillaa on toteutettu Finnforestin Kertoratkaisuilla (kuva yllä). Bridport House Lontoossa on CLT-runkoinen puukerrostalo, jota Janne Manninen esitteli Turun seminaarissa (oik.). Ritva Varis Teollisuus vastaa kehitystyöllä Jotta Suomi ei olisi jäämässä jälkeen puukerrostalorakentamisen osaamisessa, ovat yritykset panostamassa vahvasti tälle alueelle. Yhteistutkimuksesta vastaava FWR (Finnish Wood Research) Oy on käynnistänyt useita tutkimushankkeita, joilla vahvistetaan osaamista, tietämystä ja kilpailukykyä puurakentamisessa. Meiltä puuttuvat toistaiseksi toimivat ratkaisut kerrostalo- ja julkiseen rakentamiseen, toimitusjohtaja Kimmo Järvinen FWR:stä kuvasi tilannetta. Meneillään olevia tutkimushankkeita ovat: Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimusohjelma TEPUTU, Biopohjaisten puun käsittelykemikaalien ja komposiittien kehittäminen Bio- PUU, Uusien palveluliiketoimintakonseptien kehittäminen puutuoteteollisuudelle ServePUU, Puupohjaisten sisustustuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittäminen UrbanWood sekä Puutuotteiden kierrätysliiketoiminnan kehittäminen DE- MOWOOD. Tutkimussalkun arvoksi on tälle vuodelle budjetoitu 3,5 miljoonaa euroa, Järvinen kertoi. Puurakentamisen intohimoinen puolestapuhuja Mikko Peltovirta (edessä) avasi Turun seminaarin. TEPUTU-hankkeessa rakennetaan puuelementtirakentamiselle RunkoPES-standardia. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyvät RunkoPES määrittelyt. Puurakentamiseen tarvitaan avoin puuelementtirakentamisen teollisuusstandardi RunkoPES, jonka ratkaisut viedään rakentamisen PuuBIM-tuotetietomallityökaluihin. FWR Oy:n osakkaina on 14 yritystä: Finndomo Oy, Huonekalutehdas Korhonen Oy, Raute Oy, Versowood Oy, Ekovilla Oy, Jartek Oy, Penope Oy, Metsäliitto osuuskunta, Ruukki Group Oyj, Stora Enso Wood Products Oy ja Tikkurila Oyj. Puukomposiiteilla terästäkin suurempi lujuus Moderneilla puukomposiiteilla saavutetaan korkeat rakenteet ja pitkät jännevälit, totesi johtaja Mika Kallio Metsäliiton Puutuoteteollisuudesta. Hän korosti, että uudet normit ja laatuvaatimukset edellyttävät puukomposiittien käyttöä. Sahatavaralla ei voida enää sellaisenaan ratkaista tulevaisuuden tarpeita puurakentamisessa, Kallio sanoi, sillä suuremmat rakenteet voidaan saavuttaa ainoastaan liimatuilla puukomposiiteilla. Pientalorakenteiden ulkopuolella järeät rakenteet vaativat teknisesti hyvin suorituskykyisiä tuotteita. Puukomposiiteilla saadaan terästäkin suurempi lujuus suhteessa materiaalin painoon, Mika Kallio muistutti puun erinomaisista lujuusominaisuuksista. Puukomposiiteilla tarkoitetaan liimaamalla koottuja puurakenteita. Liimapuu- ja kertopuurakenteet voidaan toteuttaa yhtenä kappaleena helposti yli 30 metriä pitkinä. Palkkirakenteet voivat olla yli 2,5 metriä korkeita. Myös puurungot sekä välipohja- ja kattoelementit toteutetaan puukomposiittien avulla. Liitostekniikka voidaan viedä teräsrakenteista tuttujen ratkaisujen tasolle, metalliset liitososat ovat yleisiä, Kallio 16 Puumies 4 2011

Painekyllästykseen Wolmanit CX, Euroopan menestyksekkäin tuoteryhmä uudensukupolven puunsuoja-aineita. Wolmanit ProColor, ainutlaatuinen yhdistelmä väriaineita antaen puulle tasaisen ruskean värin. Wolman Puunsuojaus We take care of your wood BASF Oy Wolman Division P O Box 112 45701 Kuusankoski/Finland Phone: +358 5 311 0420 Fax: 358 5 311 0424 E-mail: wolman.finland@basf.com Web: www.wolman.de Käytä tuotetta turvallisesti. Lue aina tuoteseloste ennen kayttöönottoa. www.wolman.de selosti mahdollisuuksia. Lisäksi järeillä puurakenteilla on saavutettavissa yli 60 minuutin palonkestävyys. Kallion mukaan jalostusarvon lisäys ja uudet markkinat syntyvät tuoteosakaupan avulla. Hän painotti myös puurakenteisten tuoteosien suunnittelun ja urakoinnin merkitystä. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan rakenteiden pitkä elinkaari kaikissa olosuhteissa. Tuoteosan toimittaja vastaa paitsi omista tuotteistaan, myös sen mitoituksesta ja soveltuvuudesta. Tähän liittyy yleensä tarve teknisiin kokeisiin ja mittauksiin rakenteiden kokonaistoimivuuden varmistamiseksi, hän totesi. Suomessa yleisin kauppamuoto YSE (yleiset sopimusehdot) määrittelee pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan vastuut sekä velvoitteet. Tavanomaisesti tuoteosatoimittaja sitoutuu kahden vuoden takuuaikaan ja kymmenen vuoden kokonaisvastuuseen toimituksensa osalta. Mika Kallion mukaan on tärkeää tunnistaa muutos siitä, miten rakennusprojekteissa tehtävä työ on siirtynyt vahvasti työmailta teolliseen esivalmistukseen. Rakennusliike ei rakenna, se manageroi toimijoita. Tästä syystä puualan standardisointi on erittäin tarpeellista. Tällä hetkellä Finnforestin valmiista järjestelmätuotteista löytyy sekä puurunkoratkaisut, suuret kattoratkaisut että shell core - ratkaisut asunto- ja toimitilarakentamiseen. Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat mm. Turun asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen (vas.) ja toimitusjohtaja Mika Airaksela Rakennusliike Reposesta, joka on Heinolan kaupungin, Versowood Oy:n ja Koskisen Oy:n kanssa rakennuttajana Vierumäelle rakennettavassa PuuEratalossa. Se on Suomen ensimmäinen 5-kerroksinen puukerrostalo, jonka valmistumista seurataan mielenkiinnolla. Valmiit puuelementit rakentamiseen Stora Enson CLT-asiantuntija Janne Manninen esitteli keskieurooppalaista CLT-järjestelmää, jonka mukaisia kerrostalorakenteita on mahdollista pystyttää myös Suomessa. Stora Enso osti viime vuoden lopulla elementtivalmistaja Eridomic Oy:n, joka tarjoaa uusia rakenneratkaisuja markkinoille. Samalla teknologialla päästään aina 12 kerrokseen asti. CLT:n etuja ovat elementin vapaa muoto. Elementin viimeistely tehdään CNC-ohjatusti, mikä takaa mittatarkkuuden ja asennuksen helppouden. Elementeissä on valmiina työstöt talotekniikalle. Lisäksi liitokset ovat yksinkertaisia, Manninen kertoi Keski-Euroopassa jo käytössä olevasta menetelmästä. Hänen mukaansa CLT-markkinat ovat kasvaneet Keski-Euroopassa vuosittain noin 20 prosenttia. Stora Enson CLT-tuotteita on jo yli 1200 omakotitalossa ja julkisessa rakentamisessa. Syinä suosion kasvuun Manninen pitää myös sitä, että tekniikka tarjoaa arkkitehtuurille lähes rajattomat mahdollisuudet. CLT on monikäyttöinen ulko- ja sisäseinissä, välipohjissa ja katoissa. Yksi tuoreimmista CLT-monikerrosesimerkeistä tulee Lontoosta, jossa 9-kerroksinen Britport House -rakennus on juuri valmistumassa. Lontoon mielenkiintoisesta referenssikohteesta kerromme seuraavassa numerossamme lisää. Puumies 4 2011 17

Ari Koskinen kertoi seminaarilaisille Ikthys-kappelin rakentamisvaiheista. Roadshow kiersi maakunnat Maalis-toukokuun aikana puurakentamisen asiantuntijat ovat kiertäneet maakunnat pohjoisesta etelään, lännestä itään, päättyen Kolille. Järjestäjät Puuinfo Oy, Osaamiskeskusohjelma ja PuuSuomi-verkosto ovat tyytyväisiä. Markku Karjalainen Puuinfosta toteaa, että seminaarisarja on onnistunut hyvin juuri ajankohtaisuutensa vuoksi. Uudet energiatehokkuusmääräykset julkistettiin 30. maaliskuuta, uudet palomääräykset 6. huhtikuuta ja Puuinfo Oy:n uusi www-palvelu avattiin 18. huhtikuuta. Uskon, että ajankohtaisuus on ollut yksi päätekijä siihen, että seminaarisaleihin on saatu rakennusalan ammattilaisia laajalti kuulolle, Karjalainen sanoo. Erityisesti järjestäjiä on ilahduttanut kuntien aktiivinen mukanaolo. Rakennuttajatahojen ja rakennusliikkeiden edustajia sen sijaan olisi toivottu paikalle enemmän kuin seminaareissa tavattiin. Tilaisuuksissa on ollut keskimäärin noin sata henkeä. Seminaarisarjalla tavoitettiin yli tuhat henkilöä, mitä voidaan pitää uuden tiedon jalkauttamisessa hyvänä henkilömääränä, Karjalainen korostaa. Hänen mukaansa seminaarisarjalle oli selvästi tilaus. Se on parantanut puualan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Yritysten esiintymiset ovat olleet puukerrostalorakentamisen tarjolla olevan ratkaisutarjonnan ja uskottavuuden kannalta erityisen tärkeitä. Toivoa sopii, että uusia konkreettisia puurakentamishankkeita lähtee liikkeelle mahdollisimman pian uuden tiedon leviämisen ja ennakkoluulojen Espanjalaisarkkitehdit Efren Garcia Grinda ja Christina Diaz Moreno ovat suunnitelleet omaperäisen puurakennuksen Äijälänrannan asuntomessualueelle Jyväskylään. hälvenemisen kautta. Rakennusalalla muutokset ovat kuitenkin hitaita. Puutaloja Jyväskylän asuntomessuille Turun kaupungin vastaanoton isäntänä oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen. Jyväskylän seminaarissa yhtenä keskustelun aiheena oli vuoden 2014 asuntomessualue, jota suunnitellaan Jyväskylän Äijälänrantaan. Asuntomessualueelle on tavoitteena saada kokeellisen puurakentamisen kortteli, johon haetaan suunnitelmaa arkkitehtuurikilpailulla, Jyväskylän kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen kertoi. Kilpailulla etsitään suunnitelmaa, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa kekseliääseen ja uutta luovaan puunkäyttöön sekä energiaratkaisuihin. Tontinluovutuskilpailu kestää tämän vuoden marraskuuhun saakka. Seminaarissa vierailivat myös espanjalaiset arkkitehdit Christina Diaz Moreno ja Efren Garcia Grinda, jotka esittelivät asuntomessuille suunnittelemaansa Europan 6 -taloa. Arkkitehtuuriltaan omaperäisen rakennuksen suunnitelma perustuu CLT-ratkaisuihin. Tällä hetkellä suunnitelmalle etsitään yhteistyökumppaneita sekä talosta kiinnostunutta perhettä. Asuntomessujen lisäksi paikallista näkökulmaa seminaariin toi Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen Reijo Pesonen, joka kertoi Saarijärvelle rakennettavasta ikäihmisten yhteisöllisestä puukerrostalosta. Turun seminaari oli osa kiertuetta Puurakentaminen on ekoteko -seminaari oli osa valtakunnallista roadshow-kiertuetta. Seminaarijärjestelyistä vastasivat Lounais- Suomen Puumiehet ry, Puumiesten Liitto ja Turun kaupunki. Puumiehet veivät rakentamisseminaarilaiset tutustumaan muun muassa Hirvensaloon Turun Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin, joka edustaa uutta ja upeaa puurakentamista. Toukokuussa 2005 vihitty arkkitehti Matti Sanaksenahon suunnittelema Ikthys-kappeli muistuttaa muodoltaan kalaa tai kumolleen käännettyä venettä. Ikthys tarkoittaa kreikan kielessä kalaa. 18 Puumies 4 2011