Ympäristönsuojelulaki 55 ja 58 :n 1 momentin 1) kohta

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 172/2013/1 Dnro LSSAVI/218/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2013 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen ja lupamääräyksen 2 muuttaminen, lihasikala, Kauhajoki. Farmi-Jamis Oy Naurisharjuntie 120 61940 Hyyppä ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee nykyisen lihasikalatoiminnan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 2 muuttamista. Lupamääräyksen 2 muutos koskee nykyisen noin 2 000 m 3 :n lietesäiliön kattamista kelluvalla katteella (styrox-rouheella) pressukatteen sijasta. Tilalla on nykyisin tilat yhteensä 1 821 lihasialle. Sikalarakennukset sijaitsevat Kauhajoen kaupungin Hyypän kylässä tilalla Mäki 232-403-7-73. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 ja 58 :n 1 momentin 1) kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 20.12.2011. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristökeskus 9.9.2004 myöntänyt Mika Marttilalle ympäristöluvan enintään 60 emakolle porsaineen (alle 12 viikkoa) sekä enintään yhteensä 1 581 lihasialle. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomainen on 18.11.2009 siirtänyt Mika Marttilalle myönnetyn ympäristöluvan Farmi-Jamis Oy:lle. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomainen on 29.3.2006 hyväksynyt emakkosikalan muuttamisen lihasikalaksi siten, että tilalla voidaan pitää yhteensä 1 821 lihasikaa. Lisäksi purettavan lietesäiliön tilalle on hyväksytty rakennettavan uusi noin 515 m 3 :n lietesäiliö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on 23.3.2010 hyväksynyt noin 2 000 m 3 :n lietesäiliön betonikatteen muuttamisen pressukatteeksi. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus on 27.7.2011 todennut, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tai lupamääräyksen 2 muuttamiseksi on tehtävä 31.12.2011 mennessä. Rakennettu noin 2 000 m 3 :n lietesäiliö tulee aidata verkkoaidalla 31.12.2011 mennessä sekä kattaa kelluvalla katteella 31.7.2011 mennessä. Mikäli hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi tai lupamääräyksen muuttamiseksi ei tehdä, tulee lietesäiliö kattaa pressukatteella 31.12.2011 mennessä. Alueen kaavoitustilanne Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalarakennukset sijaitsevat Kauhajoen kaupungin Hyypän kylässä noin 11 km:n etäisyydellä Kauhajoen keskustasta kaakkoon. Eläinsuojien lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Noin 330-400 metrin etäisyydellä sijaitsee neljä naapurin asuin- ja vapaa-ajanrakennusta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Sikalarakennukset sijaitsevat Hyypänmäen pohjavesialueella sekä valtakunnallisesti arvokkaalla Hyypänjokilaakson maisema-alueella. Lähin vesistö, Kauhajoki, sijaitsee lähimmillään noin 180 metrin etäisyydellä.

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on kolme sikalarakennusta, joissa on tilat yhteensä 1 821 lihasialle. Käyttövesi toimintaan otetaan Kauhajoen kaupungin vesijohtoverkosta. Sikalarakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto ja poistoilmahormit sijaitsevat sikalarakennusten katolla. Lannan ja jätevesien varastointi Sikalarakennusten lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Sikalarakennusten yhteydessä on noin 515 m 3 :n, noin 1 710 m 3 :n ja noin 2 000 m 3 :n lietesäiliöt. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Lietesäiliöt on katettu kelluvalla katteella, styrox-rouheella. Yhteensä tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen (509 m 3 ) noin 4 734 m 3. Sikalarakennusten pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Sikalarakennuksissa ei ole WC-tiloja. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Lietelanta käytetään pellolla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 290 ha, josta omaa peltoa noin 30,5 ha, vuokrapeltoa noin 70 ha ja sopimuspeltoa noin 190,5 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa sijaitsee pohjavesialueella 75 ha. Lietelantaa levitetään pohjavesialueella vain niille peltoaloille, jotka on tutkittu maaperäkairauksin. Lannan levityksestä 75 % tapahtuu viikkojen 19-22 aikana ja 25 % viikkojen 35-38 aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Tilalla on raatokontti kuolleiden eläinten tilapäiseen säilytykseen. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, akut ym. toimitetaan hyötykäyttöasemalle. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä noin 13 000 litraa. Noin 9 000 litran polttoainesäiliötä käytetään kuivaajan lämmitykseen, noin 1 000 litran ja kahta noin 1 500 litran polttoainesäiliötä käytetään tankkauskäyttöön. Polttoainesäiliöt sijaitsevat betonipohjaisessa suoja-altaallisessa rakennuksessa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa korjaamohallissa.

Toiminnasta aiheutuva liikenne 4 Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto käy kaksi-kolme kertaa viikossa ja teurasauto noin kolme kertaa kuukaudessa. Lietettä ajetaan noin 250 kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Eläinsuojien yhteydessä sijaitsevat noin 515 m 3 :n, noin 1 710 m 3 :n ja noin 2 000 m 3 :n lietesäiliöt täytetään alakautta. Lietesäiliöt ovat katettu kelluvalla katteella, styrox-rouheella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 26.4.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kauhajoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 10.9. 10.10.2013 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kauhajoen kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kauhajoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kauhajoen kaupunginhallitus ja ympäristönsuojeluviranomainen eivät ole antaneet lausuntoa määräpäivään mennessä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että tilalla on tällä hetkellä ympäristölupa 60 emakolle porsaineen ja 1581 lihasialle. Emakko-osasto on myöhemmin muutettu lihasikojen kasvattamiseen. Hakemus koskee lupamääräysten tarkistamista sekä ympäristöluvan lupamääräyksen 2 muuttamista. Ympäristöluvan lupamääräyksen 2 mukaan rakennettava uusi noin 2000 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa betonikannella. Kyseinen lietesäiliö on valmistunut lihasikalan laajennuksen yhteydessä vuonna 2010. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valvontakirjeellä 23.3.2010 hyväksynyt kyseisen lietesäiliön kattamisen betonikannen sijaan pressukatteella. Tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä 31.5.2011 toiminnanharjoittaja on tiedustellut, onko lupamääräystä lietesäiliön kattamisesta mahdollista muuttaa niin, että lietesäiliö katettaisiin kelluvalla katteella. ELY-keskus

5 on valvontakirjeellään kehottanut toiminnanharjoittajaa hakemaan ympäristöluvan lupamääräyksen 2 muuttamista rakennetun lietesäiliön kohdalta lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä 31.12.2011 mennessä tai vaihtoehtoisesti kattamaan lietesäiliön pressukatteella 31.12.2011 mennessä. Uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tullut vireille määräaikaan mennessä. Nyt kaikki tilan lietesäiliöt on katettu kelluvalla katteella (styrox-rouhe). Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat tilan lounaispuolella, noin 100 metrin etäisyydellä. Muut asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin päässä sikalasta. Lähimmät naapureiden asunrakennukset eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Tilan lietesäiliöt sijaitsevat lähimpiin naapureihin nähden sikalarakennusten takana ja lietesäiliöistä ei ole välitöntä näköyhteyttä lähimpiin naapureihin. Uusin, 2000 m 3 :n lietesäiliö sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. ELY-keskus katsoo, että tilan lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Hajuhaittaa arvioitaessa on annettava merkitystä myös sille, määrätäänkö eläinsuojan yhteyteen lannan käyttörajoituksia, kuten lannalla käsittelemättömiä vyöhykkeitä tai lannan välitöntä muokkausvelvoitetta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tällä on vaikutusta myös uusimman, n. 2000 m 3 :n lietesäiliön kattamistarvetta harkittaessa. Lietesäiliön kattamiseen vaikuttaa myös se, kuinka lähimmät naapurit ovat kokeneet lihasikalatoiminnan. Jos kyseinen lietesäiliö hyväksytään katettavaksi kelluvalla katteella, tulee lietesäiliön tilavuudessa ottaa huomioon sadeveden varastointitilavuus. Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, jotka sijaitsevat erillisessä, suojaaltaallisessa rakennuksessa. Säiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on hakemuksen mukaan 12 m 3. Yli 10 m 3 :n polttonestesäiliöihin on sovellettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998). Tilalla on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kuukauden lannan varastoimiseksi ja riittävästi lannanlevitysalaa. Pohjavesialueilla sijaitsevilla peltoaloilla tulee ottaa huomioon näiden alueiden lannanlevitysrajoitukset. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen vesihuoltoryhmällä ei ole huomautettavaa pohjaveden suojelua varten. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 15.10.2013 annettu mahdollisuus antaa vastine annetusta lausunnosta. Hakija on todennut 22.10.2013 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole.

6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 9.9.2004 Mika Marttilalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen (Dnro LSU-2004-Y-443) lupamääräykset ja muuttanut lupamääräyksen 2. Sikalarakennukset sijaitsevat Kauhajoen kaupungin Hyypän kylässä tilalla Mäki 232-403-7-73. Sikalarakennuksissa voidaan pitää yhteensä enintään 1 821 lihasikaa. Farmi-Jamis Oy:n toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset ja muutettu lupamääräys 2 kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä muut eläinsuojissa muodostuvat pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4 097 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (509 m 3 ) tilavuus. Eläinsuojien pohjarakenteet, lietekuilut ja lietesäiliöt tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti. Mikäli sikalarakennuksiin tulee jatkossa käyttöön sosiaalitiloja, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä kaupungin muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön.

7 Lietelannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt (noin 515 m 3, noin 1 710 m 3 ja noin 2 000 m 3 ) tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox-rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla, lietelanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Lietelanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lietelanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen levitystä juhlapyhinä tulee välttää. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 202,3 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietelannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa

8 tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita tai ole osoittanut, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Lietteen, pesuvesien ja muiden nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittämisessä tulee ottaa huomioon myös Hyypän pohjavesialuesuunnitelma. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojan pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

9 Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit ja öljytuotteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Sisätiloissa kemikaalit ja öljytuotteet on varastoitava siten, että kemikaalit/öljytuotteet eivät pääse vahinkotilanteessa viemäriin tai maaperään. Varastotilassa on oltava riittävän korkeat reunukset ja lattian pinnoitteen on oltava kemikaalien/öljytuotteiden vaikutusta kestävä. Maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suoja-altaaseen tulee mahtua vähintään 110 % suurimman polttonestesäiliön tilavuudesta. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vauri-

10 oita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietelannan määrä (m 3 /vuosi) lietelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 8. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontavi-

RATKAISUN PERUSTELUT 11 ranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistamisen ja lupamääräyksen 2 muuttamisen perusteet Kyseessä on lupamääräysten tarkistamishakemus sekä hakemus lupamääräyksen 2 muuttamiseksi koskien nykyisen noin 2 000 m 3 :n lietesäiliön kattamista kelluvalla katteella pressukatteen sijasta. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisedellytykset on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 9.9.2004 antamassa ympäristölupapäätöksessä. Aluehallintovirasto on tarkistanut ja ajantasaistanut lupamääräykset. Lupamääräyksiä on ajantasaistettu mm. ympäristöhallinnossa tapahtuneiden muutosten ja muuttuneiden säädösten ja ohjeiden takia. Eläinsuojan toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Aluehallintovirasto katsoo, että noin 2 000 m 3 :n lietesäiliö voidaan kattaa kelluvalla katteella pressukatteen sijasta, kun otetaan huomioon lietesäiliön sijaintipaikka ja suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuin- ja vapaa-ajanrakennuksiin. Lähimpään naapurin asuinrakennukseen etäisyyttä kyseisestä lietesäiliöstä on noin 200 m ja seuraavaksi lähimpiin viiteen naapureiden asuin- ja vapaa-ajanrakennukseen noin 400-490 m. Kelluvaa katetta voidaan pitää riittävänä haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi, kun lietesäiliö pidetään katettuna kelluvalla katteella ja sen pysyvyyttä tarkkaillaan lupamääräyksen 2 mukaisesti. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä 3 642 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (noin 455 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin 4 097 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastotilavuutta.

12 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Mikäli eläinsuojiin jatkossa tulee sosiaalitiloja, tulee sosiaalitilojen WCvedet käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti tai kaupungin muulla hyväksymällä tavalla. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 1) Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä pitää katettuna kelluvalla katteella haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita tai ole osoittanut, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Lietteen, pesuvesien tai muiden nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittämisessä tulee ottaa huomioon myös Hyypän pohjavesialuesuunnitelma, jossa on mm. tarkennettu pohjavesialueen luokittelua eri vyöhykkeisiin. (määräys 3)

13 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien/öljytuotteiden ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden rakenteita sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9)

14 VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 3 ilmenevällä tavalla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotua Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998) ei ole otettu päätöksessä huomioon, koska tilalla tankkauskäytössä olevien säiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m 3. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.11.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskus 9.9.2004 antaman lupapäätöksen (Dnro LSU-2004-Y-443). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman.

15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 41-43, 45-46, 55-56, 58, 96-97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus 15-19, 21-22, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19 51 Jätelaki (646/2011) 148, 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 870 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kauhajoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa.

16 JAKELU Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Tiedoksi Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Kaija Kuivasniemi Maarit Vuorela Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela.

VALITUSOSOITUS LIITE 1 17 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

SIJAINTIKARTTA LIITE 2 18

ASEMAPIIRROS LIITE 3 19