Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen palveluväylä Eero Konttaniemi VRK / KPA

Uutta tulossa XBRL, tulorekisteri, KaPa. Jukka Kyhäräinen Tietovirtayksikkö

Viitekehys hallinnossa

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

Kansallinen palveluväylä. Petteri Kivimäki Kansallisen palveluväylän tekninen työpaja Espoo

Kansallinen palveluväylä. Petteri Kivimäki Kansallisen palveluväylän tekninen työpaja Espoo

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Suomi.fi-palveluväylä

JulkICTLab projektien tilannekatsaukset 06/2015

JulkICTLab käyttöön liittyvät ehdot. Luonnos

Millainen projekti Suomi.fi on? Projektinhallintapäivä 2017, Tampere

Projektiehdotus Valtiovarainministeriön kuntatalouden ohjaus -palvelu. Jani Heikkinen JulkICT-toiminto

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO

JulkICTLab projektien tilannekatsaukset

Suomi.fi-palvelut. Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti Versio 1.0

Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma

Projektiehdotus Valtiovarainministeriön kuntatalouden ohjaus -palvelu. Jani Heikkinen JulkICT-toiminto

Kansallinen palveluväylä - Rolling Up the Sleeves Paasitorni

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Suomi.fi-palveluväylä

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

SÄHKÖISEN TUNNISTAMISEN PALVELU KANSALLISESSA PALVELUARKKITEHTUURISSA

Kansallinen palveluväylä

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallinen Palveluarkkitehtuuri projekti Lapin kunnissa

JulkICTLab kehitysprojektien tilannekatsaukset 03/2015

SÄHKÖINEN ASIOINTI MISSÄ ROOLISSA, MILLAISIN VALTUUKSIN

Monikäyttöinen tiedon jakeluratkaisu Suomi.fi-palveluväylää hyödyntäen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

JulkICT osasto Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma. Loppuraportti

Palveluväylä tuotantoon! Marraskuun KaPA-päivä Kehittämispäällikkö Pauli Kartano / VM Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK

VIA: Sanomaliikenteessä käytettävien

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Kansallinen palveluväylä

Verohallinnon KaPA-tilanne. Jukka Kyhäräinen, Verohallinto Ohjelmistotalopäivä

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö

Suomi.fi Viestit -palvelun käyttöönotto. Viranomaisen ohje palveluun liittymiseksi

Palvelun Asettaminen Virtuun

Joki ICT Oy:n julkaisujärjestelmään Palveluväyläintegraation toteuttaminen

CASE Varma Testauksen haasteet moniuloitteisessa testiympäristössä Tuukka Vähäpassi

ohjelman toimeenpanon ja toteutettavien kokonaisuuksien jatkuvan ylläpidon ja valvonnan edellyttämät ohjaus- ja hallintamallit

Opetus- ja kulttuuriministeriön projektiehdotus

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Viestit-palvelun viranomaisliittymän ohjelmointiohje. Java-esimerkki

VTJkysely-palvelu. Sovelluskyselyiden rajapintakuvaus

Kansallinen palveluväylä: Vyöhykemalli ja Julkinen palveluväylä (X-Road) Tuukka Salminen / VRK KPA-yksikkö Kuntamarkkinat

JulkICTLab projektin tilannekatsaus

Suomi.fi-palveluväylä

Kansallinen palveluväylä Eero Konttaniemi VRK / KPA

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari

Kansallisen palveluväylän tekniset ratkaisut Eero Konttaniemi Petteri Kivimäki

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Suomi.fi-asiointivaltuudet. Toisen henkilön tai yrityksen puolesta asioinnin mahdollistaja.

Määrittelydokumentti: Kansallinen palveluväylä - integraatio

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Suomi.fi-palveluväylä. Palvelulupaus ja tiekartta

Aineistosiirron testauksen aloituksen ohje Trafin sopimuskumppaneille

Espoon palveluväyläpilotti

Suomi.fi Viestit -palvelun käyttöönotto. Viranomaisen ohje palveluun liittymiseksi

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Kuntien integraatioalustan hallintamallin koestus käyttötapauksin

KOOSTE KAPA-HANKKEISTA JA NIIDEN AIKATAULUISTA VERSIO 1.0

earkki tehokas väylä potilastiedon arkistoon earkki esittely

Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma

Facta Kuntarekisteri. Facta 4.2 asennus testiin ja tuotantoon. Helsingin kaupunki

Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen. Jarkko Moilanen OKM

Palveluväylän viitearkkitehtuurin päivitys

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous VII Varsinais-Suomen liitto

Missä mennään kansallisessa palveluarkkitehtuurissa? -tilaisuus vaikeaa kysymystä ja niiden vastaukset

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman Tunnistuspalvelu-hankkeen ohjausryhmän kokous

Suomi.fi-valtuudet Toisen henkilön tai yrityksen puolesta asioinnin mahdollistaja

Facta Kuntarekisteri. Facta asennus testiin ja tuotantoon. Helsingin kaupunki

Roolit ja valtuudet -hanke Asiointivaltuudet /suomi.fi -palvelu. Paasitorni Matti

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

Palveluhallinta Suomi.fi- palveluissa. KaPA- lain aamukahvit Säätytalolla Joonas Kankaanrinne, Väestörekisterikeskus

Miten pieni kunta varautuu Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin? info- ja keskustelutilaisuus

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin?

Suomi.fi -viestit palvelun käyttöönotto Marjut Siintola Digikuntakokeilun verkostotapaaminen

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

Paikkatiedot palveluväylässä kehityksen tilanne Väylän varrelta - Kansallisen palveluväylän kehitystilanne -seminaari

Palvelunäkymät - Kuntien palvelut uudistuvaan Suomi.fi-verkkopalveluun

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Suomi.fi-palveluväylä ja palvelunäkymät

Suomi.fi-palvelut ja kansallinen palveluarkkitehtuuri

Luvat ja valvonta ekosysteemi

Innovaatioiden pilotointi infrahankkeissa. Uusien ratkaisuiden käyttöönoton nopeuttaminen Laura Apilo

Transkriptio:

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus

v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö

v0.4 3 (6) Sisällysluettelo 1 Projektin päävastuullinen hakijataho... 4 2 Projektin esittely... 4 3 Perustelu... 5 4 Mitä projektissa tehdään... 5 5 Tekniset vaatimukset... 5 6 Projektin osapuolet... 6 7 Projektin kokonaisbudjetin arvo... 6

v0.4 4 (6) JULKICTLAB-PROJEKTIHAKEMUS 1 Projektin päävastuullinen hakijataho Tämä on jatkohakemus JulkICTLabissa tällä hetkellä käynnissä olevalle palveluväylän tuen projektikokonaisuudelle. Projektin päävastuullinen hakijataho: Väestörekisterikeskus (0245437-2) PL 123 (Lintulahdenkuja 4), 00531 HELSINKI Projektin yhteyshenkilö: Petteri Kivimäki Järjestelmäpäällikkö petteri.kivimaki@vrk.fi puh: 0295 535 027, GSM: 050 593 1710 2 Projektin esittely Kansallinen palveluväylä on yksi Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman (KaPA) neljästä hankkeesta. Valtiovarainministeriö (VM) vastaa hankkeen ohjauksesta ja Väestörekisterikeskus (VRK) käytännön toteutuksesta. Jokaisella KaPA-ohjelman hankkeella on VM:ssä hankkeesta vastaava kehittämispäällikkönsä, joiden vastinpareina työskentelevät VRK:ssa olevat hankepäälliköt. Lisäksi VRK:ssa työskentelee myös muu hankeorganisaatio, joka koostuu sekä hankekohtaisista että hankkeiden yhteisistä resursseista. Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jonka tehtävänä on toimia viestien välitysalustana siihen liittyneiden järjestelmien välillä. Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskerros, joka tarjoaa vakioidun ja tietoturvallisen tavan sekä julkaista että käyttää erilaisia tietovarantoja ja palveluita. Kansallisen palveluväylä koostuu useista suljetuista vyöhykkeistä sekä julkisesta väylästä, jonka toteutus perustuu Virossa kehitettyyn X-Roadratkaisuun. X-Roadin hajautettu arkkitehtuuri tekee siitä erittäin vikasietoisen sekä skaalautuvan, jonka ansiosta se soveltuu hyvin julkisen väylän tekniseksi alustaksi. Julkiseen väylään voivat liittyä sekä julkishallinnon organisaatiot että yksityisen sektorin toimijat. Julkinen väylä helpottaa tiedonvaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä tarjoaa alustan uusien sähköisten palveluiden kehittämiselle. Julkiseen väylään liittyminen tapahtuu organisaatiokohtaisen liityntäpisteen eli liityntäpalvelimen kautta. Jokainen julkiseen väylään tarjottava tietovaranto ja/tai palvelu toteuttaa väylän määrittelemän rajapinnan, jota käytetään kaikessa väylän kautta tapahtuvassa tiedon vaihdossa. Liityntäpalvelimen pystyttäminen ja ylläpito sekä tarvittavien muutosten toteuttaminen liitettäviin järjestelmiin on liittyvän organisaation omalla vastuulla.

v0.4 5 (6) 3 Perustelu Kansallisella palveluväylällä on tuotantoympäristö sekä sitä vastaava testiympäristö. Lisäksi palveluväylän komponenttien uusien kehitysversioiden asennukseen ja testaukseen tarvitaan kehitysympäristö, jossa uusien palvelinresurssien käyttöönotto on helppoa ja nopeaa, ja tarpeettomien palvelin resurssien tuhoaminen toisaalta vaivatonta. Komponenttien uusien versioiden testaus on tärkeää kyetä suorittamaan varsinaisesta testiympäristöstä erillisessä ympäristössä, jotta uusissa ohjelmistoversioissa olevat puutteet tai eroavaisuudet eivät vaikuta testiympäristön toimintaan. Kun komponenttien toiminta on saatu varmistettua kehitysympäristössä, voidaan uudet versiot päivittää myös varsinaiseen testiympäristöön ja myöhemmin edelleen tuotantoympärisöön. Ennen julkiseen palveluväylään liittymistä monet organisaatiot haluavat tutustua väylän toimintaperiaatteisiin ja sanomarajapintaan käytännössä. Tutustuminen toteutetaan palveluväylän kehitysympäristössä lyhyehkön pilottitoteutuksen muodossa. Käytännössä ongelmana on kuitenkin lyhyeen pilottitoteutukseen tarvittavien palvelinresurssien saaminen lyhyeksi määräajaksi ja ripeällä aikataululla. Mikäli palveluväylästä kiinnostuneilla olisi mahdollisuus saada liittymiseen tarvittavat palvelinresurssit käyttöönsä määräajaksi ketterästi ja ilman ylimääräistä byrokratiaa, madaltaisi se kynnystä tutustua palveluväylään merkittävästi. Tutustumisen myötä organisaatiot pääsevät toteamaan palveluväylän tarjoamat hyödyt käytännössä ja ryhtyvät kehittämään pysyviä tuotantokelpoisia ratkaisuja. Ensi sijaisena tavoitteena on madaltaa palveluväylään tutustumisen kynnystä ja saada mahdollisimman monia organisaatiota mukaan palveluväylän kehitysympäristöön ja myöhemmin tuotantoympäristöön. 4 Mitä projektissa tehdään 5 Tekniset vaatimukset Projektissa testataan palveluväylän komponenttien uusia kehitysversioita sekä tarjotaan ketterää ja vaivatonta mahdollisuutta liittyä palveluväylän kehitysympäristöön ilman tarvetta omille palvelinresursseille. Projektissa tarjotaan palvelinkapasiteettia palveluväylän liityntäpalvelimen asentamista varten palveluväylästä kiinnostuneiden julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön. Kapasiteettia tarjotaan määräajaksi, jonka aikana organisaatio tutustuu palveluväylän toimintaan kehitysympäristössä ja tekee päätöksensä palveluväylän varsinaiseen tuotantoympäristöön liittymisestä. Projektin onnistumista voidaan arvioida tarjottua mahdollisuutta hyödyntävien organisaatioiden määrällä sekä palveluväylään liittyneiden organisaatioiden osuudella kaikista mahdollisuutta hyödyntäneistä organisaatioista. Projektin arvioitu kesto on vuoden 2017 loppuun. Yksittäisten organisaatioiden kohdalla pilottitoteutusten kesto on 3-6 kuukautta. Palveluväylän uusien komponenttien testaukseen käytettävä aika on noin 1-3 kuukautta komponentin testattavaa versiota kohden. VRK vastaa mukaan otettavien organisaatioiden valinnasta, palveluväylään liittyvästä yleisestä neuvonnasta ja tiedottamisesta sekä kumppaninsa CSC:n kautta palveluväylän käyttöön liittyvästä teknisestä tuesta. Tällä hetkellä JulkICTLabin resursseja hyödyntää palveluväylän pilotoinnissa kuusi valtionhallinnon organisaatiota. Tavoitteena on tukea noin 7-10 organisaation pilotointia vuodessa, jolloin projektin aikana tuettavien organisaatioiden määrä olisi jo mukana olevat organisaatiot huomioiden 25. Kansallisen palveluväylän pilotointiin liittyen tarvitaan tähän asti saatujen kokemusten perusteella seuraavat resurssit:

v0.4 6 (6) Instances: 62 VCPU: 96 RAM: 192GB Floating IP:s 50 Security Groups 60 Arvio resurssitarpeesta tarkentuu vielä myöhemmin. 6 Projektin osapuolet Väestörekisterikeskus (VRK) toimii projektin pääasiallisena hakijatahona. CSC osallistuu projektiin VRK:n kumppanina. CSC vastaa palveluväylästä kiinnostuneille organisaatioille tarjottavien palvelinresurssien hallinnoinnista, mukaan lukien palvelinten luonti/tuhoaminen ja tarvittavien palomuuriavausten teko, sekä teknisen tuen antamisesta organisaatioille. Organisaatiot eivät itse pääse luomaan uusia palvelimia, eikä organisaatioille anneta pääsyä Open Stackin hallintaliittymään. VRK puolestaan vastaa mukaan otettavien organisaatioiden hyväksymisestä sekä palveluväylään liittyvän neuvonnan antamisesta organisaatioille. 7 Projektin kokonaisbudjetin arvo Projektin kokonaisbudjetin arvo muodostuu tarjottua pilotointimahdollisuutta hyödyntäville organisaatioille annettavan tuen aiheuttamista kustannuksista sekä palveluväylän omien komponenttien asennuksesta ja testauksesta. Organisaatioille annettava tuki pitää sisällään palvelinten pystyttämisen ja tuhoamisen, tarvittavien palomuuriavausten tekemisen sekä organisaatioiden neuvonnan. Keskimäärin yhden organisaation kohdalla aiheutuva työmäärä on noin 1 HTP. Oletettu organisaatioiden lukumäärä projektin aikana on 25 organisaatiota. Arvio perustuu noin 7-10 tuettavaan organisaatioon vuodessa, jonka lisäksi kokonaismäärässä on huomioitu jo tällä hetkellä mukana olevat 6 organisaatiota. Yhden HTP:n arvon ollessa 500, on projektin kokonaisbudjetin arvon yhteensä 12 500. Kokonaisbudjetin arvo tarkentuu palveluväylän omien komponenttien asennukseen ja testaukseen liittyen vielä myöhemmin.