1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2011 Aika Tiistai 14.6.2011 klo 10:00-12:30 Paikka Fingrid Oyj, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Erkki Nuortio Kemijoki Oy Esa Hagman Fortum Power and Heat Oy Jaakko Puotinen Stora Enso Oyj Erkki Tiippana VR-Rata Oy Ab Ismo Reinikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Ilona Erhiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy Jukka Rajala EPV Alueverkko Oy Reima Päivinen, pj Fingrid Oyj Kimmo Kuusinen, siht Fingrid Oyj Timo Kiiveri Fingrid Oyj (kohta 4) Timo Ristikankare Fingrid Oyj (kohta 5) Tuomas Rauhala Fingrid Oyj (kohta 6) Poissa Raimo Peltola Fortum Power and Heat Oy 1 Kokouksen avaus Päivinen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Raimo Peltola oli estynyt osallistumaan kokoukseen, hänen sijaiseen toimi Esa Hagman. 2 Edellisen kokouksen muistio Todettiin muistiluonnoksen olevan kokouksen kulun mukainen eikä siihen ollut huomautettavaa. Hyväksyttiin muistio. 3 Ajankohtaista voimajärjestelmän käytöstä Aluksi Päivinen kertoi päätökseen saaduista Fingridin omistusjärjestelyistä. Pohjolan Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy ovat myyneet Fingridin omistusosuutensa valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Valtio on suurin omistaja 53 % osuudella. Fingridin varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.5. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Helena Walldén. Tehoreservikapasiteetin hankinnasta on tehty päätös. EMV on hyväksynyt järjestelyn piiriin ajaksi 1.10.2011 30.6.2013 Vaskiluoto 3:n (155 MW), Inkoo 3:n (235 MW) ja Kristiina 1:n (210 MW). Fingrid tekee käyttösopimukset laitosten omistajien kanssa. Voimalaitosten tuotantovalmiuden ylläpito ja voimalaitosten tuotannon tarjoaminen markkinoille tapahtuu EMV:n vahvistamien käyttösääntöjen mukaisesti. Kapasiteettia tarjotaan sähköpörssiin yhdessä Ruotsissa olevan tehoreservin kanssa.
2 (5) Kesän haastavimmista siirtokeskeytyksistä Päivinen mainitsi mm. Alajärven kunnossapitotyöt, Tuovilassa jatkuvat investointityöt, Alapitkän toisen muuntajan perushuolto ja Huutokoski-Visulahti johdon investointityön tämä on ensimmäinen vaihe Huutokoski-Yllikkälä projektia. ENTSO:n piirissä on keskustelua aiheuttanut Saksan tehotilanne ydinvoiman alasajon seurauksena. Saksalaiset TSO:t ovat miettineet tarvittavia toimenpiteitä käyttövarmuuden turvaamiseksi kesän ja talven huippukulutustilanteissa. Runsaasti kasvanut tuulivoimamäärä ja aurinkovoima tuovat oman haasteensa tilanteeseen. Aurinkovoimaa on tullut parissa vuodessa paljon verkkoon määrän ollessa nyt yli 10000 MW. ACER:n framework guideline voimajärjestelmän käyttötoiminnasta on tulossa julkiseen kommentointiin mahdollisesti kesäkuussa, Fingrid julkaisee sen aikaan Internetissä. Helsingissä järjestetään 28.9. pohjoismaisen voimajärjestelmän System Operation Workshop painopisteenä tulevaisuuden reservit ja taajuuden laadun hallinta. Tässä yhteydessä esitettiin, että säätösähkömarkkinaa tulisi kehittää taajuuden laadun parantamiseksi. Toimenpiteitä on meneillään pohjoismaisessa työryhmässä, joka pohtii käyttökelpoisia keinoja. 4 Fenno-Skan 2 projektin tilanne Kiiveri esitteli Fenno-Skan 2 hanketta, jonka esiselvitykset on aloitettu jo vuonna 2004. Kaapeli otetaan käyttöön tämän vuoden loppupuolella laajojen koekäyttöjen jälkeen. Se lisää 40 % siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välille, siirtotehon ollessa 800 MW ja jännite 500 kv (DC). Kaapeli lasketaan nykyisen Fenno-Skan 1:n kaapelin viereen, muodostaen tämän kanssa bipolaariyhteyden. Ensimmäiset 100 km laskettiin Ruotsin päässä 21.6., seuraavat 100 km 17.7. Suomesta. Ruotsiin tehdään uusi sähköasema yhteyttä varten n. 70 km sisämaahan. Hankkeen budjetti on 315 M. 5 Touko 2011 -harjoituksen yhteenveto Ristikankare alusti voimatalouspoolin 24.-25. toukokuuta järjestämästä valtakunnallisesta Touko 2011 valmiusharjoituksesta. Sen keskeisenä tavoitteena oli harjoitella yhteydenpitoa, tiedonvaihtoa ja tilannekuvan muodostamista vakavassa ja pitkittyneessä kantaverkkohäiriössä. Harjoituksen suunnittelusta vastasi kahdeksan henkilön asiantuntijoukko keskeisistä sidosryhmistä. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan lähes 200 henkilöä noin 30 yhteistyöorganisaatiosta. Harjoitukseen osallistuvat olivat kukin omissa yrityksissään, Fingridin tiloihin oli perustettu pelikeskus, kriisiviestintäkeskus ja valvomo sekä näitä tukevat toiminnot. Harjoituksessa tapahtumat oli ajoitettu tammikuun alun arkipakkaspäivään, jolloin kuorma Suomessa oli 80 % maksimista. Alkutilanteessa oli siirtokeskeytys eräällä pohjoiseteläsuuntaisella 400 kv johdolla ja Venäjän siirtoyhteydellä oli tuontirajoitus. Suurhäiriö syntyi, kun pienkone teki pakkolaskun sähkönsiirron kannalta merkittävälle Alajärven sähköasemalle aiheuttaen kiskovian. Harjoituksessa Oulujoen eteläpuolinen alue jäi ilman sähköä. Harjoituksessa käytettiin Fingridin koulutussimulaattoria kuvaamaan sähköjen palautusta. Lisäksi oli varattu käyttöön erillinen viestijärjestelmä.
3 (5) Osallistujat olivat harjoitukseen tyytyväisiä, vaikka harjoituksen kulun kannalta oleellinen viestintäjärjestelmä pettikin. Palautteen perusteella tulevien harjoitusten kehitysideoiksi esitettiin: tilannekuva tulisi viestiä visuaalisemmin työkalut tulisi testata paremmin ennen harjoitusta Virve-puhelinliikenteeseen tarkemmat pelisäännöt luodaan tarkempi ennakko-ohjeistus, mitä ilmoitetaan minnekin Nähtiin tarpeellisena järjestää vastaavanlainen laaja harjoitus lähivuosina ja yhtä tärkeää olisi saada teleyritykset mukaan harjoitukseen. 6 ENTSO-E:n voimalaitoksille asettamat järjestelmätekniset vaatimukset Loppuraportti ENTSO-E:n voimantuotantolaitosten yleiseurooppalaisiin järjestelmäteknisiin vaatimuksiin liittyvästä pilottiprojektista julkaistiin 23.3.2011. Kyseessä on laaja, 84-sivuinen raportti, joka on luettavissa ENTSO-E:n Internet-sivuilta. Noin kaksi kolmannesta vaatimuksista on sellaisia, joiden määrittely on täsmennettävä kansallisesti joko jakeluverkko- tai kantaverkkoyhtiön toimesta. Raporttiin on saatu mittavasti - noin 300 sivun verran - kommentteja. Kommentoijina ovat olleet lukuisat järjestöt ja laitetoimittajat. Vastineena ENTSO-E julkaisee kesän 2011 aikana kaksi dokumenttia: 1) Usein kysytyt kysymykset ja 2) vastaukset ulkoisten sidosryhmien yksittäisiin kysymyksiin. Hanke etenee seuraavasti: kesällä 2011 annetaan vastaukset sidosryhmien kommentteihin ja ACER:n puiteohje julkaistaan. heinä-syyskuun 2011 aikana ENTSO valmistelee lopullisen RfG-verkkosäännön julkinen kommentointi, aikaa 6 viikkoa, alkaa syys-lokakuun 2011 vaihteessa syksyn aikana tullaan järjestämään aiheeseen liittyviä tilaisuuksia sidosryhmille o kansallisesti (Fingrid) o Euroopan tasolla (ENTSO-E) o mahdollisesti lisäksi pohjoismaisella tasolla (pohjoismaiset TSO:t) 7 Käyttötoimintaa koskevat muutokset kantaverkkosopimuksessa Nykyiseen kantaverkkosopimukseen verrattuna uuteen yhdistetään loissähkö- ja loistehoreserviasiat, tiedonvaihtoa koskevat asiat lisätään - ei ole enää erillistä tiedonvaihtosopimusta, kuvataan järjestelmävastuu tarkemmin sekä täsmennetään ilmoitusmenettelyitä siirtokeskeytysten suunnittelussa, huoltoseisokeissa ja häiriötilanteissa. Keskusteltiin voimalaitosten huoltoajankohtien ilmoittamisesta, niiden muutoksista, tuotantosuunnitelmista ja voimalaitoshäiriöiden informoimisesta. Sopimuksen nähtiin velvoittavan merkittävästi asiakasta, mutta vastaavia velvoitteita ei ole asetettu Fingridille. Esitettiin myös, että UMM:n tulisi riittää huoltoseisokeista ja voimalaitoshäiriöistä ilmoittamisessa.
4 (5) Myös 110 kv verkon huoltotarpeiden ilmoittaminen tammikuun loppuun mennessä nähtiin käytännössä mahdottomaksi. Täsmennetään sopimustekstiin, että tammikuun loppuun mennessä ilmoitetaan tiedossa olevat keskeytystarpeet. Tiedonvaihdosta nousi esiin asiakkaan vastuu toimittaa Fingridin järjestelmävastuun hoitamiseksi tarvittavat tiedot. Todettiin tämän olevan tärkeä kohta uudessa sopimuksessa, tarvittaessa Fingrid voi järjestää tiedonvaihdon ja veloittaa kustannukset asiakkaalta. Saatavilla on tekniikkaa, jonka hankintakustannukset ovat kohtuulliset. Tiedonvaihdon ehdot eivät sinänsä muutu. Loissähkön siirtoa aletaan seurata alueellisesti. Aiemmin on seurattu pääsääntöisesti yhden asiakkaan loissähkön käyttöä tietyllä alueella, mutta jatkossa loissähkön käyttöä seurataan ensisijaisesti alueittain. Mikäli alueen loissähkön toimitusrajat ylitetään, tarkastellaan ylityksiä liittymispisteittäin. Fingrid määrittelee loissähkön toimitusalueet, mutta niistä neuvotellaan kahdenkeskisissä tapaamisissa syksyllä. Esitettiin, että kuhunkin alueeseen kuuluvat asiakkaat ilmoitettaisiin toisilleen, jotta nämä voisivat tehdä yhteistyötä loissähkön käytön hallitsemiseksi. Lopuksi keskusteltiin sopimusluonnokseen kirjatuista järjestelmävastaavan oikeuksista. Kysyttiin, että onko tarkoitus antaa järjestelmävastaavalle suorat ohjaukset voimalaitoksille suurhäiriötilanteissa. Todettiin, että mahdollisesti voimalaitoksille annettavat tuotantopyynnöt tehdään puhelimitse tai VIRVE:ä käyttäen. Kantaverkkosopimuksen valmistelu etenee niin, että tariffin yksikköhinnat vahvistetaan syyskuussa 2011 ja palveluehdot hyväksytään energiamarkkinavirastossa lokakuun 2011 aikana. Keskustelut asiakkaiden kanssa käydään lokakuun loppuun mennessä ja sopimusten allekirjoittaminen tapahtuu marras-joulukuussa 2011. 8 Ajankohtaista häiriöasiaa Keskusteltiin aluksi häiriö- ja vikatilastoinnista. Pohjoismaisella tasolla Suomen häiriötilastoinnin kattavuus on saatu lähes 100 %:iin, mutta vikatilaston kattavuus on edelleen varsin huono. Tavoitteena on saada kattavampi tilasto, jotta saadaan tietoa vikojen ja häiriöiden aiheuttajista ja voidaan etsiä ratkaisuita niiden poistamiseksi ja siten saada parannettua käyttövarmuutta. Fingridissä ollaan huolestuneita haarajohdoilla tapahtuvien häiriöiden suuresta määrästä verrattuna runkojohtojen häiriöihin - haarajohtojen vikataajuus on nelinkertainen. Fingrid toteuttaa asiakkailleen palvelun, jossa asiakkaat saavat tiedotteen häiriöstä tekstiviestinä matkapuhelimeen. Kun tiettyyn maantieteelliseen alueeseen kuuluvalla 110 kv voimajohdolla tai sähköasemalla tapahtuu häiriö, lähetetään siitä tekstiviesti kyseisen alueen palveluun liittyneille asiakkaille. Kun 220 kv tai 400 kv voimajohdolla tai sähköasemalla tapahtuu häiriö, lähetetään siitä tekstiviesti kaikille palveluun liittyneille asiakkaille Suomessa. Palveluun on liittynyt 47 yhtiötä käsittäen kaikkiaan 120 puhelinnumeroa. Fingrid kehittää myös häiriöraportointia. Merkittävimmistä vioista ja häiriöistä aletaan raportoida vuosineljänneksittäin ja lisäksi tehdään kansantajuinen tarina merkittävimmistä häiriöistä Internetiin. Internetissä julkaistavaa informaatiota laajennetaan myös pohjoismaisella vikatilastolla, joka toki jo tällä hetkellä löytyy ENTSO:n Internet-sivuilta.
5 (5) 9 Muut asiat Ei käsitelty muita asioita. 10 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään 28.9. lentoasemalla ja vuoden viimeinen kokous on käyttövarmuuspäivän yhteydessä 24.11. Finlandia-talossa.