Suomen Senioriliike ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Mediakasvatusseuran strategia

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Finland Toimintasuunnitelma (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Osallisuussuunnitelma

Teollisuusdemarien toimintaohje

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

VUOSIKERTOMUS vuodelta 2010 Vanhustyön osaajat ry

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun. liitto Valli ry

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Vanhusneuvostokysely 2012

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Maakunta olemme me OmaHäme. Valtakunnallinen vanhusneuvostopäivä Sirkka-Liisa Virtanen Hämeenlinnan vanhusneuvosto, varapuheenjohtaja

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Keravan vanhusneuvosto

Yhdistyksen hyvä käytäntö: Vapaaehtoiset Satakunnassa Seinäjoki Tanja ja Susanna

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Tänään on hyvä päivä tulla vapaaehtoiseksi.

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

ALStuttu TOIMINTASUUNNITELMA VISIO

Toimintasuunnitelma 2018

SAKU-strategia

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ

Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Yksi elämä -terveystalkoot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Crohn ja Colitis ry.

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

sääntömääräisesti 5 x vuodessa ja lisäksi tarvittaessa Käsittely vanhusneuvoston kokouksessa

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

JOSE TOIMINTA /7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry Puosuntie Joensuu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

Toimintasuunnitelma 2013

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

Transkriptio:

Suomen Senioriliike ry 20.10.2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Senioriliike on riippumaton järjestö, joka haluaa olla edelläkävijä ikääntyneiden hyvinvoinnin rakentajana. Tavoitteena on inhimillisyys, yhteisöllisyys, yksilön kunnioitus ja uudenlainen vanhuuden arvostus. Vuoden 2013 tavoitteet ja toiminta Järjestötoiminta Vuonna 2013 uudistetaan järjestörakennetta ja toimintaa tavoitteena entistä vahvemmat vaikutusmahdollisuudet. Suomen Senioriasiain liiton lopettaessa toimintansa syksyn 2012 aikana, on mahdollista, että sääntömuutoksen jälkeen Senioriliike saa liittoon kuuluneita ja mahdollisesti muitakin yhteisöjäseniä henkilöjäsenten lisäksi. Paikallistoiminnassa tavoitteena on paikallinen vaikuttaminen päätöksentekoon ja tapahtumat yhdessä vanhusneuvostojen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Paikallisosastoja aktivoidaan toimimaan yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa koulutustilaisuuksien ja seminaarien järjestämiseksi. Tiedottaminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Senioriliike pyrkii vaikuttamaan ikäihmisiin kohdistuviin asenteisiin yhteiskunnassa aktiivisella viestinnällä. Keskeisimpiä sidosryhmiä ovat päätöksentekijät, alan järjestöt ja muut toimijat, eläkeiän kynnyksellä olevat ja juuri eläkkeelle siirtyneet sekä vanhusten hoitoon tähtäävät opiskelijat ja oppilaitokset. Vuoden aikana järjestetään 2-3 avointa ajankohtaisseminaaria yhdessä alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Tutkitaan mahdollisuutta julkaista lehti yhdessä ProudAge liikkeen kanssa. Jäsenistölle tiedotetaan ajankohtaisista asioista sähköpostien ja kirjeiden välityksellä sekä www.senioriliike.fi ja facebook -sivuston kautta. Vuonna 2013 selvitetään mahdollisuudet kehittää oma nettilehti sekä seniorikanava yhteisyössä esimerkiksi Kustaankartanon vanhusten palvelukeskuksen kanssa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomen Senioriliike seuraa nk vanhuspalvelulain säätämistä eduskunnassa. Paikallistoiminnassa olevia henkilöitä aktivoidaan seuraamaan lain toimeenpanoa kunnissa. Lakiesitykseen ei sisälly vanhusvaltuutetun viran perustamista. Senioriliike pyrkii vaikuttamaan vanhusvaltuutetun ja hänen toimistonsa perustamiseen. Asuminen on elämänlaadun ja arjen sujumisen kannalta tärkeimpiä asioita. Senioriliikkeen tavoitteena on asunnon ja ympäristön esteettömyys ja

toimivat lähipalvelut, jotka vastaavat ihmisen sosiaalisiin tarpeisiin. Senioriliike tukee erilaisia sellaisia asumisratkaisuja, jotka edistävät ikääntyneiden yhteisöllisyyttä sekä asuintaloissa että asuinalueilla. Valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolain uudistamiseen Senioriliike pyrkii vaikuttamaan siten, että lain sisällössä otetaan huomioon ikäihmisten erityistarpeet. Konkreettisia toimintoja ovat ehdotukset ja vetoomukset ministeriöihin ja muille päätöksentekijöille sekä keskustelut näiden tahojen kanssa. Lisäksi asioita otetaan esille viestinnässä ja seminaareissa. Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa Senioriliike haluaa toimia yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa tavoitteena voimien yhdistäminen asenteiden muuttamiseksi, ikäihmisten etujen ajamiseksi ja tutkimustoiminnan edistämiseksi. Yhteistyökumppaneita ovat alan järjestöt, seurakunnat, kunnat, yritykset, yliopistot ja korkeakoulut ja muut aktiivista ikääntymistä edistävät tahot. Kansainälistä yhteistyötä tehdään voimavarojen mukaan. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat ProudAge liike, Kansalaisfoorumi, Vanhus-ja lähimmäispalveluliitto ry sekä muut vuonna 2012 Valtaa Vanhuus-projektissa mukana olleet järjestöt. Senioriliike osallistuu Valtaa Vanhuus kampanjan jatkotoimintaan. Vuoden 2013 Yhteisvastuukeräys kohdistuu vanhuksiin. Senioriliike osallistuu yhdessä muiden järjestöjen kanssa tähän toimintaan. Jäsenhankinta Jäsenhankintaa tehostetaan käymällä esittelemässä järjestöä messuilla ja muissa tapahtumissa ja aktivoimalla nykyisiä jäseniä jäsenhankintaan. Paikallisosastoille järjestetään jäsenhankintakilpailu. Jäsenhankinnassa käytetään aktiivisesti sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia. Talous ja varainhankinta Senioriliikkeen toiminnan rahoitus perustuu pääosin jäsenmaksutuloihin. Lisäksi yritysyhteistyöllä hankitaan varoja julkaisutoimintaan. Tämän lisäksi yhdistyksellä on kirjamyyntiä ja verkkokauppa, jossa on ikäihmisille suunnattuja tuotteita. Vuonna 2013 tavoitteena on hankkia 2-3 merkittävää yritysyhteistyökumppania. Verkkokaupalle haetaan yhteistyökumppani, joka voi ottaa vastuun kaupan tuotevalikoimasta ja markkinoinnista. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan avustusta projekteille ja EU:lta austusta seniorikanavalle. Mikäli projektiavustusta saadaan, palkataan projektien toteuttamista varten osatoiminen projektisihteeri. Vuoden 2013 talousarvio on laadittu riisutusti pohjautuen pääasiassa

jäsenmaksutuloihin. Helsinki 22.10.2012 Suomen Senioriliike ry Hallius **** SUOMEN SENIORILIIKE RY/ FINLANDS SENIORRÖRELSE RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2012 Vuoden 2012 toiminta ja sen tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttaminen senioreiden aseman ja oikeuksien ja kaikista huonokuntoisimpien vanhusten oikeuksien, palveluiden ja hoidon parantamiseksi. Tähän pyritään mm. seuraamalla vanhuspalvelulain säätämistä sekä vetoamalla vanhusasiamiehen ja hänen toimistonsa saamiseksi, ikääntyvien asumisohjelman suunnittelemiseksi ja käynnistämiseksi, sosiaalihuollon lainsäädännön kehittämiseksi ja kuntien palveluiden kehittämiseksi. Lisäksi vedotaan ikäsyrjintää koskevien tutkimusten tekemiseksi, iäkkäiden oikeuksia koskevan lainsäädännön uusimiseksi sekä iäkkäiden toimintakykyä edistävien interventioiden ja niiden arviointien kehittämiseksi. Konkreettisia toimintoja ovat ehdotusten ja vetoomusten vieminen eduskuntaan, ministeriöihin ja kuntien luottamushenkilöille sekä keskustelut näiden tahojen kanssa. Tutkimustoiminnan kehittämiseksi järjestetään yhteistyöneuvotteluja mm. terveystieteiden, farmasian, sosiaalipolitiikan ja oikeustieteiden tutkijoiden kanssa ja toimitaan heidän kanssaan yhteistyössä tutkimusten käytännön ideoinneissa ja järjestelyissä. Tiedottaminen iäkkäiden oikeuksista, asemasta, ikäsyrjinnästä ja sen ehkäisyn mahdollisuuksista seminaarien, lehden ja muun toiminnan kautta. Konkreettisina toimintoina järjestetään seminaareja yhteistyössä muiden järjestöjen, seurakuntien ja kuntien sekä muidenkin tahojen kanssa, julkaistaan Seniorilehteä ja markkinoidaan Senioriliikkeen kustantamaa kirjaa Vanhana tänään / Äldre idag. Tiedotetaan jäsenistölle sähköpostien ja kirjeiden välityksellä ja ryhdytään laatimaan tiedotteita

iäkkäiden oikeuksiin liittyvistä ajankohtaisteemoista. Järjestön alue- ja paikallisorganisaatio Tavoitteena on levittää toimintaa koko maahan nimeämällä paikallisia yhdyshenkilöitä ja perustamalla toimintaryhmiä. Alueellisen ja paikallisen toiminnan tavoitteisiin kuuluvat senioreiden ja vanhusten aseman, oikeuksien ja palveluiden seuraaminen kunnissa, yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuntien tasolla, ja vaikuttaminen todettujen epäkohtien korjaamiseksi. Vuonna 2009 aloitettua aluetoiminnan kehittämistä jatketaan konkreettisesti ottamalla yhteyksiä maamme eri alueilla asuviin jäseniin ja aktivoimalla heitä aluetoiminnan käynnistämiseen ja organisoimiseen. Tämän tueksi järjestetään koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia aluetoiminnan tehtävistä ja yhteyksien luomisesta. Aloitetaan myös yhdyshenkilöiden alueellisia vertaisryhmiä, joissa he saavat tukea toisistaan ja oppivat toistensa kokemuksista. Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyötä ryhdytään kehittämään aktiivisesti etsimällä yhteistyökumppaneita järjestöistä, seurakunnista, kunnista, yrityksistä ja muista tahoista ja toimimalla yhdessä näiden kanssa. Konkreettisesti tähän pyritään ottamalla yhteyksiä em. tahoihin, järjestämällä kokouksia niiden edustajien kanssa ja sopimalla yhteisistä toiminnoista siten, että päällekkäistä, turhaa toimintaa vältetään. Yhteistyömuodoiksi esitetään mm. seminaareja, yhteistä vertaisryhmä- ja tukitoimintaa, esiintymistä yhdessä erilaisten ehdotusten ja vetoomusten allekirjoittajina sekä esiintymällä yhteisrintamassa muutenkin. Jäsenhankinta Jäsenhankintaa tehostetaan kampanjoiden avulla, käymällä esittelemässä järjestöä messuilla, aktivoimalla nykyisiä jäseniä ja jäsenhankintakilpailuiden kautta. Tavoitteena on vuonna 2012 saavuttaa noin 4 000 jäsenen määrä. Vertaisryhmätoiminta ja muu ryhmätoiminta

Vertaisryhmätoiminta on tärkeä osa jäsenlähtöistä järjestötoimintaa. Sen tavoitteena on edistää jäsenten hyvinvointia ja jaksamista. Uutena toimintamuotona aloitetaan vertaisryhmät, joiden aiheita ovat esimerkiksi eläkkeelle jäämisen aiheuttamat muutokset ja haasteet, omaisen hoitoongelmat, omaishoitajan arki ja yleensä vanhenemiseen liittyvät asiat. Ryhmien käynnistysvaiheessa tarvitaan aktiivisia ryhmänohjaajia. Lisäksi aloitetaan senioreiden ja lasten ryhmätoimintaa. Nämä ryhmät kokoontuvat Senioriliikkeen toimistossa. Ohjaajina ovat järjestön jäsenet, joiden koulutustausta sopii kyseisten aiheiden käsittelyyn ryhmissä ja ryhmien tukemiseen. Senioreiden ja lasten ryhmätoimintaa aloitetaan järjestämällä nuorimmille koululaisille iltapäivätoimintaa toimistossa. Toiminnan ohjaajina ovat yhdistyksen vapaaehtoiset jäsenet, joiden koulutustausta ja kokemus sopivat lasten ohjaamiseen. Tutkimus- ja kansainvälinen yhteistyö Tutkimustoiminnan kehittämiseksi otetaan yhteyksiä suomalaisiin tutkijaryhmiin ja pyritään siihen, että nämä käynnistäisivät senioreiden oikeuksien ja vanhustenhoidon kehittämiseksi tärkeitä tutkimuksia. Kansainväliseen yhteistyöhön kuuluu osallistumiset Pohjoismaisiin ja EUtasoisiin päättäjien, tutkijoiden ja järjestöjen yhteisiin konferensseihin ja puheenvuorojen pitäminen niissä. Lisäksi solmitaan yhteistyöverkostoja mm. Pohjoismaiden ja muidenkin maiden seniorijärjestöjen, päättäjien ja tutkijoiden kanssa ja niiden puitteissa perehdytään senioreiden oikeuksien ja vanhusten hoidon nykytilanteeseen näissä maissa. Erityisesti hankitaan tietoja psyykenlääkkeiden käytön rajaamisen keinoista Ruotsissa, Isossa Britanniassa ja muissakin maissa. Toiminnan seuranta ja arviointi Yhteiskunnallista vaikuttamista seurataan ja arvioidaan eduskunnalle ja ministeriöille sekä kuntien luottamushenkilöille tehtyjen aloitteiden ja vaatimusten määrän ja sisällön sekä niissä esitettyjen ehdotusten ja vaatimusten konkreettisen toteutumisen avulla. Tiedottamista seurataan ja arvioidaan järjestettyjen seminaarien, julkaistujen lehtien ja muiden julkaisuiden sekä pidettyjen muiden

tiedotustilaisuuksien määrien ja sisältöjen perusteella. Alueorganisaation kehittämisen seuranta ja arviointi käsittävät perustettujen alueorganisaation määrän ja niiden toiminnan rekisteröinnin ja arvioinnin. Sidosryhmäyhteistyön kehittämistä arvioidaan muiden tahojen kanssa yhdessä pidettyjen seminaarien, muiden tilaisuuksien ja muun yhteistoiminnan kautta. Jäsenhankinnan onnistumisen arviointi perustuu uusien jäsenten ja eronneiden jäsenten määriin. Vertaisryhmätoimintaa ja muuta ryhmätoimintaa seurataan kyseisen toiminnan piiriin kuuluvien ryhmien aihepiirien ja määrien kautta. Tutkimusyhteistyön kehittämistä arvioidaan tutkijoiden kanssa pidettyjen kokousten ja seminaarien määrinä ja aloitettujen tutkimusten aiheina ja määrinä. Kansainvälisen yhteistyön kehittämistä rekisteröidään kansainväliseen toimintaan osallistumisen ja niissä esitettyjen aloitteiden ja muiden puheenvuorojen määrinä ja sisältöinä. Lisäksi arvioidaan yhteistyön hyötyjä mm. siitä kirjoitettujen artikkeleiden ja sen kokemusten perusteella tehtyjen uusien aloitteiden ja vaatimusten sisältöinä ja määrinä. Senioriliikkeen merkitys Vuonna 2008 perustettu Suomen Senioriliike ry on "kolmannen sukupolven" seniorijärjestötoimintaa maassamme. Ensimmäinen sukupolvi käsitti eläkkeiden saamiseksi tarpeellisen toiminnan, toinen sukupolvi syntyi tarpeesta kehittää vanhuspalveluita ja vanhusten hoitoa järjestöjen avulla. Kolmas sukupolvi on senioreiden ja vanhusten yhteistä järjestötoimintaa, jossa ikääntyvät ja iäkkäät pyrkivät vaikuttamaan oman asemansa, oikeuksiensa, palveluiden ja hoidon puolustamiseen ja kehittämiseen. Toiminta ei perustu pelkästään hyväkuntoisten aseman ja oikeuksien puolustamiseen, vaan siinä hyvin vahvasti korostetaan sitä, että "kaveria ei jätetä". Tämä merkitsee kaikista huonokuntoisimpien iäkkäiden oikeuksien, palveluiden ja hoidon kehittämisen voimakasta vaatimista. Tällaisen toiminnan syntyminen perustui ajankohtaiseen tarpeeseen maassamme ja kansainvälisiin kokemuksiin. Yhdysvalloissa ja muualla

Euroopassa ikääntyvien ja iäkkäiden omat painostusjärjestöt ovat olleet "arkipäivää" jo useiden vuosien ajan. Senioriliike on 3 vuoden toimintansa aikana aktiivisesti puolustanut iäkkäiden ja huonokuntoisten vanhusten oikeuksia ja palveluiden kehittämistä. Järjestön toiminnalla on ollut vaikutusta mm. vanhuspalvelulain luonnoksen valmistumiseen, ikääntyvien asumisohjelman saamiseen nykyiseen hallitusohjelmaan sekä yleisen iäkkäiden oikeuksia, vanhustenhoidon laatua ja etiikkaa koskevan keskustelun lisääntymiseen. Senioriliike on myös aktivoinut iäkkäiden oikeuksia koskevien tutkimusten käynnistymisen Lapin yliopistossa. Tämä järjestö on osoittanut tarpeellisuutensa suomalaisessa järjestökentässä. Toiminta on saatava vakiintumaan. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu erittäin riisutusti pohjautuen pääasiassa jäsenmaksutuloihin. Tällä budjetilla Senioriliike ei voi kehittää toimintaansa tavoitteidensa mukaisesti. Siksi yleisavustus edesauttaisi aktiivista kehittämistyötämme.