LIITE PERHEHOIDON KÄSIKIRJAAN Perhehoitoyksikkö Pessin käytännöt vuonna 2014 Perhehoitoyksikkö Pessi kuntien työntekijöillä (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi) on käytössään 1.1.2014 alkaen yhteisesti hyväksytty toimintaohje kuntien toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Ohje määrittää, miten lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa toteutetaan Pessin sopimuskunnissa. Tämä liite perustuu työntekijöille tarkoitettuun toimintaohjeeseen. 1. PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT peruste /kk* perushoitopalkkio 680 30% korotus: perusvammaistuki tai sosiaalityöntekijän arvio lapsen erityistarpeista 884 50% korotus: korotettu vammaistuki TAI sisarusten osalta, kun sijaisvanhempi jää pois 1020 ansiotyöstä (ja 1.lapsesta maksetaan jo 100% korotus) 100% korotus 1. ylin vammaistuki 2. 1. lapsen osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä 3. kun seuraavat ehdot täyttyvät (HUOM! myös lyhytaikaisissa sijoituksissa): lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen 1360 Erityismaksuluokka ns. ammatillisille sijaisperheille: sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-,sosiaali-, tai terveysalan) vähintään AMK-tason tutkinto soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. vain erityisen vaativahoitoisten lasten/ nuorten tarpeisiin 1819 Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio 1058 (35,30 /vrk) *vuorokausimaksu lasketaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla 30 2. KULUKORVAUS 0 16 vuotiaasta 499 euroa / kk 17 21vuotiaasta 545 euroa / kk Lyhytaikaisissa sijoituksissa kulukorvausta maksetaan toteutuneiden hoitovuorokausien mukaan Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä.
Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta. Huom! Kulukorvaus kattaa myös vakuutukset. Pessin kunnat ottavat sijoitetulle lapselle tapaturmavakuutuksen, mutta sijaisperhettä suositellaan ottamaan laajennettu kotivakuutus sijoitetun lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Kulukorvaus siis kattaa sijoitetun lapsen lisäämisen sijaisperheen kotivakuutuksen piiriin. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä Kun nuori on suorittamassa asevelvollisuutta/ siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomilla sijaisperheessä, maksetaan sijaisperheelle kulukorvausta 202 euroa / kk. Nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulotuella (esimerkiksi suuret matkakulut). Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen alentamisesta. Kulukorvauksen alentaminen tapahtuu aikaisintaan nuoren saadessa ansiotuloja toiselta ansaintakuukaudelta. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) 202 euroa / kk. Kulukorvausta voidaan alentaa myös porrastetusti, kun lapsi esimerkiksi viettää aikaa paljon syntymävanhempien luona suunnitelmallisen kotiinpaluun yhteydessä. 3. KÄYNNISTÄMISKORVAUS Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2014 alkaen 2.887,51 euroa perhehoidossa olevaa lasta/ nuorta kohti. Enimmäismäärää tarkistetaan vuosittain. Tähän enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja (esim. huonekalut), mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus, harrastusväline-, leikkikalu- sekä muita perushankintoja. Sijaisperhe laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos sijaisperhe lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksella hankittu irtaimisto on ensisijaisesti lapsen omaisuutta. 4. OMAN AUTON KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET Sijaisvanhemmille maksetaan oman auton käytöstä 0,35 euroa / km lapsen kuljettamisesta läheistensä tapaamisiin tai osallistumisesta lasta koskeviin neuvotteluihin.
5. KELA:N ETUUDET Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Vammaistuki peritään hoidonkorvauksena kunnalle, jolloin se kerryttää sijoitetun lapsen itsenäistymisvaroja. Perhehoidon palkkiota korotetaan vammaistuen perusteella korvaamaan lapsen hoidon vaativuutta ja rasittavuutta. Vammaistuen myöntämisen perusteena olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan erikseen. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kela:n matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan sosiaalitoimesta. 6. ERIKSEEN KORVATTAVAT MENOT 6.1. Terveydenhuoltomenot Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset kuten terveyskeskus-maksut, lääkekustannukset infektiosairauksista jne. 22 euroa / kk saakka. Mikäli perusterveydenhuollon kustannukset ylittävät tämän summan, tulee sijaisvanhemman toimittaa kuluista kuitit, joiden mukaan sosiaalityöntekijä tekee päätöksen ylimenevästä osuudesta. Erikseen korvataan: Lääkärin määräämät lääkkeet, sairaalamaksut, poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista/ piilolinsseistä, hammashoito ja muut ei tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Silmälaseista ja piilolinsseistä tulee toimittaa erikseen kustannusarvio. Lapsen terapiasta aiheutuneet kulut matkakuluineen (0,35 /km) silloin, kun sairausvakuutus ei niitä korvaa. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuu osuus korvataan sosiaalitoimesta. 6.2. Opiskelukustannukset Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut (Kela:n koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta). Perhehoidossa olevan / olleen alle 21 vuotiaan nuoren keskiasteen tai lukion sekä ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla, voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia soveltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksinäisen perusosa. Taloudellinen tuki maksetaan asiakassuunnitelman mukaisesti joko sijaisperheelle tai nuorelle itselleen. Tällöin perhehoitajalle ei makseta täyttä kulukorvausta.
6.3. Harrastuskulut Kulukorvaus kattaa harrastuksesta, harrastusmatkoista ja harrastusvälineistä aiheutuneita kuluja noin 28 euroa / kk. Tämän ylittävältä osin korvataan asiakassuunnitelmassa sovituista säännöllisistä ohjatuista harrastuksista aiheutuvat kustannukset. Sijaisvanhemman tulee tehdä asiakassuunnitelman yhteydessä alustava arvio lapsen harrastuksen aiheuttamista kustannuksista. Polkupyörän ja kypärän hankintaa avustetaan enintään 450 eurolla kerrallaan. Polkupyörän hankintaa tulee avustaan tarpeen mukaan lapsen kasvaessa maksimissaan ko. summalla. 6.4. Lapsen lomanvieton kustannukset Lapsen lomanvietosta/ leireille osallistumisesta aiheutuvia tositteellisia kuluja voidaan korvata vuosittain enintään yhden ylimääräisen kulukorvauksen verran. Lomanvieton kustannuksista on sovittava sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen, ja lomamatkoista on hyvä keskustella asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Lapsen ulkomaan lomamatkaan tarvitaan huoltajan lupa sekä sosiaalityöntekijän kirjoittama matkustuslupa. 6.5. Muut erityiset korvattavat Lapsen passin hankkimisesta aiheutuneet kulut korvataan erikseen. Lapsen ulkomaanmatkaa varten tulee hakea lupa sosiaalitoimesta sekä lapsen huoltajilta. Lapsen matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti. Tietokoneen hankintaa voidaan avustaa vain erityisistä syistä, esimerkiksi opiskeluun liittyvät syyt aikaisintaan peruskoulun jälkeisissä opintoinnoissa. Nuoren valmistuessa ammattiin tai päästessä ylioppilaaksi häntä muistetaan noin 100 euron lahjalla. Rippijuhlaa tai muuta tilaisuutta muistetaan noin 50 euron arvoisella lahjalla tai muistamisella. Erikseen ei korvata lapseen mopo- tai ajokorttia. 7. SIJAISVANHEMMAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Sijaisvanhemmalle kertyy vapaata yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Palkkio ja kulukorvaus maksetaan myös sijaisvanhemman vapaan ajalta. Sijaisvanhemman pitämätön vapaa korvataan vähintään vähimmäispalkkion suuruisena 680 /vuosi tai 56,67 /kk. Lyhytaikaisessa sijaisperhetoiminnassa oikeus vapaaseen korvataan aina rahana kertyneistä vapaapäivistä. 8. PERHEHOIDON TUKI PESSISTÄ Perhehoitoyksikkö Pessi tarjoaa sijaisvanhemmille sijoituksen alun intensiivistä tukea, silloin kun lapsi sijoitetaan pitkäaikaisesti perheeseen. Intensiivinen tuki kestää ensimmäisen sijoitusvuoden
ajan. Pessin sosiaalityöntekijä tapaa sijaisperhettä vähintään kuusi kertaa, pääsääntöisesti kotikäynneillä. Tapaamiset ovat suunnitelmallisia ja teemoitettuja. Osalla tapaamisista mukana on myös sijoitettu lapsi. Intensiivituki sisältää työskentelyä sijoitetun lapsen ja sijaisperheen muiden lasten kanssa. Pessin sosiaalityöntekijä osallistuu intensiivituen aikana myös lapsen asiakassuunnitelma-neuvotteluihin ja tarvittaessa muihinkin verkostokokoontumisiin. Lisäksi Pessin sosiaalityöntekijä pitää sijaisvanhempiin yhteyttä puhelinkontaktein. Ensimmäisen sijoitusvuoden jälkeen lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa sijaisperheen tukemisesta. Kunnat ovat sitoutuneet antamaan Pessin sijaisperheille tukea, joka minimissään pitää sisällään neljä tapaamista vuodessa. Näistä vähintään yksi on kotikäynti sijaisperheessä ja yksi lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelu. Pessi järjestää kuntien työntekijöille koulutuksia tuen sisällöistä. Pessin työntekijöitä on mahdollisuus myös konsultoida tarvittaessa. 9. TYÖNOHJAUS Sijaisvanhemmille järjestetään tarpeen mukaan perhekohtaista työnohjausta tai ryhmätyönohjausta. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee sijaisvanhemman ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Työnohjaajan kanssa tehdään sopimus työnohjauksesta. Työnohjaaja laskuttaa ennalta sovitusti sijoittajakunnalta työnohjauksesta aiheutuvat kustannukset. Pessin tehtävänä on organisoida ryhmätyönohjausta kuntien ilmoittaman tarpeen mukaisesti. 10. TÄYDENNYSKOULUTUS Sijaisvanhemmille kustannetaan 1 2 vuorokauden maksullinen täydennyskoulutus vuosittain. Mikäli sijaisvanhemmat osallistuvat koulutustapahtumaan, johon on lapsille järjestetty omaa ohjelmaa, koulutustilaisuus maksetaan koko perheen osalta (sijaisvanhempien sekä biologisten lasten ja sijoitettujen lasten osallistumis ja majoituskulut). Koulutuksesta ja sen kustannuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Pessin tarkoituksena on järjestää vuosittain täydennyskoulutusta sijaisperheille. Mikäli voimassaolevien toimeksiantosopimusten mukaiset korvaukset ylittävät Perhehoitoyksikkö Pessin uuden suosituksen mukaiset korvaukset, ei se aiheuta ko. sopimusten muuttamista eikä siis korvausten alentamista.