Vihreästä taloudesta potkua kunnan elinvoimaan

Vihreästä taloudesta potkua kunnan elinvoimaan

Kuvat: Heli Sorjonen Tommi Anttonen Pixhill.com ISBN 978-952-293-141-2 (painettu) ISBN 978-952-293-142-9 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. 09 7711, faksi 09 771 2291 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net

Kunnat ja vihreä talous Vihreä talous on kunnille mahdollisuus kestävään ja kilpailukykyiseen talouteen. Se synnyttää uudenlaista liiketoimintaa ja vihreitä työpaikkoja. Vihreä talous, kunnan ilmastopolitiikka ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen tukevat toisiaan. Kunnilla on merkittävä rooli vihreän talouden edistämisessä. Julkisten hankintojen arvo oli vuonna 2010 noin 35 miljardia euroa ja kuntien osuus tästä on noin kolme neljäsosaa näillä euroilla voi olla keskeinen vipuvaikutus vihreään talouteen. Kunnat luovat markkinoita ympäristöystävällisille ratkaisuille ja voivat siten helpottaa pientenkin yritysten markkinoille pääsyä. Vihreän talouden edistäminen tarkoittaa usein kuntien kannalta kumppanuutta, sillä siihen tarvitaan uusia ratkaisuja toimittavia yrityksiä, toimenpiteiden rahoittajia ja kehityshankkeiden toteuttajia. Vihreä talous voi olla koko kunnan kehittämisen strateginen painopiste ja sisältyä kunnan visioon ja kuntastrategiaan. Kunnan elinvoimaisuutta voidaan rakentaa ympäristöosaamisen, ympäristöliiketoiminnan sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen varaan. Tämän edellytyksenä on, että kunnassa on selkeä ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä vihreä talous tarkoittaa kunnan omassa toimintaympäristössä ja millaiset edellytykset kunnassa oleva osaaminen, yritystoiminta, koulutus ja infrastruktuuri antavat vihreän taloudelle. Tällöin vihreän talouden tavoitteet näkyvät kaikissa kunnan tärkeissä strategisissa asiakirjoissa, joista yksi keskeinen on kunnan ilmastostrategia tai -ohjelma. Strategioiden avulla vihreän talouden ja kunnan ilmastopolitiikan tavoitteet voidaan jalkauttaa osaksi kunnan arkisia valintoja. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on esitetty vihreän talouden elementit kunnan näkökulmasta. MITÄ VIHREÄ TALOUS ON? Vihreä kasvu tarkoittaa vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. (Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013.) Vihreää taloutta edistäviä kunnan toimenpiteitä löytyy erityisesti kunnan elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, liikenteestä, energiatuotannosta, kuntatekniikasta, vesija jätehuollosta, valistuksesta ja neuvonnasta sekä julkisista hankinnoista. Nämä toiminnat yhdistyneenä esimerkiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmaan, kaupunkiseutujen kasvusopimuksiin ja Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan luovat hyvän kehittämispohjan myös kuntien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja yritysten yhteisille hankkeille. Parhaimmillaan vihreän talouden edistämisellä saadaan useita hyötyjä: parannetaan työllisyyttä ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä, kehitetään yhteistoimintaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, parannetaan resurssitehokkuutta ja rakennetaan biotaloutta, edistetään kuntalaisten terveyttä ja 3

resurssitehokkuus luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö jätteiden synnyn vähentäminen suljettu materiaalikierto innovaatiot vihreä teknologia kestävä talouskasvu uudituminen päästövähennykset ilmastonmuutos kilpailukyky vähähiilisyys vihreä talous työllisyyden edistäminen osallistuminen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ekosysteemien toimintakyvyn turvaaminen luonnonsuojelu luontopääoman kasvattaminen hyvinvointia, rakennetaan kestävää paikallistaloutta tukeutuen ekosysteemipalveluihin ja esimerkiksi matkailuun ja luonnon virkistyskäyttöön, parannetaan ruokaturvaa sekä säästetään sekä rahaa että luontoa luonnonmukaisten huleveden käsittelymenetelmien avulla. 4

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Suomen rakennerahasto-ohjelma vuosille 2014 2020 tavoittelee kestävää kasvua ja työtä. Yksi ohjelman tavoitteista on uusiutuvan energian osuuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääminen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa uusiutuvaan energiaan liittyviä innovatiivisia ratkaisuja sekä energia- ja resurssitehokkaisiin tuotteisiin liittyvää liiketoimintaa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja luonnonvarojen niukkeneminen edellyttävät myös kulutus- ja käyttäytymistottumusten muutosta kohti vähähiilistä elämäntapaa, jota voidaan vahvistaa muun muassa kaupunkisuunnittelun avulla. Ohjelma tarjoaa alueille ja kunnille oivan mahdollisuuden toteuttaa ilmastotoimia ja edistää vihreää taloutta. Suomi kohdistaa EAKR-rahoituksesta vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseen vähintään 25 prosenttia, vuositasolla noin 56 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat läpileikkaavina tavoitteina elinkeinojen monipuolistamisessa ja kasvuyritysten lisäämisessä, uusien palvelujen luomisessa sekä tutkimuksessa ja innovoinnissa. 5

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ja vihreä liiketoiminta Kunta voi suunnitella ja toteuttaa elinkeinopoliittisia toimia, jota edistävät vihreää taloutta ja työllisyyttä. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi: y osallistutaan ja käynnistetään vihreää taloutta edistäviä hankekokonaisuuksia ja rakennetaan ympäristöosaamisen ja ympäristöliiketoiminnan kumppanuuksia. y verkostoidutaan ympäristöalan toimijoiden kanssa (yritykset, oppilaitokset, järjestöt). y tarjotaan yrityksille neuvontapalveluja ja tukitoimintoja. y edistetään vihreään talouteen liittyviä sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita. y toteutetaan ajatushautomoita yhteistyössä yritysten kanssa. y panostetaan innovatiivisiin, vihreää taloutta edistäviin julkisiin hankintoihin. y sisällytetään ilmastotavoitteet kunnan elinkeinostrategiaan. y arvioidaan hankkeiden ja investointien ilmasto- ja työllisyysvaikutukset. y kehitetään yhteistyötä kunnan ilmastopolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä. 6

Vihreää taloutta edistävä maankäyttö Vihreän talouden mukainen alueidenkäyttö edellyttää energia- ja materiaalitehokasta (ekotehokasta) yhdyskuntarakennetta, joka luo edellytyksiä toimivalle joukkoliikenteelle, lyhyille työmatkoille, palveluiden saavutettavuudelle, tehokkaille kuljetusjärjestelmille, uusiutuvalle energialle, luonnonvarojen ja luontoalueiden säästämiselle sekä uudelle ympäristöliiketoiminnalle. y turvataan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytykset. Maankäytön suunnittelun keinoja vihreän talouden edistämiseksi ovat esimerkiksi: y vahvistetaan strategista maankäytön suunnittelua ja otetaan vihreän talouden ja ilmastopolitiikan tavoitteet strategian yhdeksi näkökulmaksi. y luodaan edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle ja tehokkaille kuljetusjärjestelmille. y eheytetään yhdyskuntarakennetta suunnitellusti ja hallitusti huomioiden olemassa olevat rakenteet, liikennejärjestelmät ja yhdyskuntatekniikka (infra). y sovitetaan yhteen maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut ottaen huomioon läheisyys, muunneltavuus, monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö. y turvataan kaavoituksessa ympäristöliiketoiminnan sekä materiaali- ja energiavirtojen ohjaamisen mahdollisuudet. y turvataan uusiutuvien energianlähteiden käyttömahdollisuudet. y otetaan kaavahankkeissa käyttöön energiajärjestelmätarkastelut. y mahdollistetaan ekotehokkaat jäte- ja jätevesihuollon ratkaisut ja hulevesien hallinta. 7

Kestävät liikenneratkaisut Viidennes Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu liikenteestä, minkä vuoksi se on keskeinen osa vihreää taloutta ja kunnan ilmastopoliittisia tavoitteita. Samalla pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Suomessa myös saavutettavuuden turvaaminen on tärkeä aluekehityksen tavoite. Kunnan käytännön toimenpiteitä kestävän liikenteen edistämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi ovat esimerkiksi: y parannetaan tietoisuutta eri liikkumismuotojen ilmastovaikutuksista ja kestävästä liikkumisesta. y vähennetään henkilöautojen käytön tarvetta ja henkilöautoliikennettä ja kehitetään joukkoliikennettä. y kehitetään joukkoliikenteen yhteys- ja solmukohtia. y uudistetaan ja otetaan käyttöön luovia ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden julkisessa liikenteessä. y parannetaan kaupunkilogistiikkaa. y kehitetään älyliikennettä ja liikenteen informaatioohjausta. y tuetaan sosiaalisia innovaatioita, kuten yhteiskäyttöautoja, kaupunkipyöräjärjestelmiä ja kävelybusseja. y kehitetään jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä sekä kävelykeskustoja ja -alueita. y luodaan edellytyksiä uusien käyttövoimaratkaisujen kuten sähköautojen latauspisteiden järjestämiselle. y laaditaan ajoneuvojen hankintakriteerit tukemaan ekoinnovaatioita ja vähähiilisyyttä (esimerkiksi sähkö-, etanoli-, kaasu- tai hybridiautot). 8

Vihreä energiatalous Energiantuotannon ja -kulutuksen muutos on keskeinen keino edistää vihreää taloutta. Muutoksen tavoitteena on hidastaa ilmastonmuutosta, turvata energian saatavuus ja parantaa energiaomavaraisuutta. Vihreää ja vähähiilistä energiataloutta tukevia kunnan toimenpiteitä ovat esimerkiksi: y tarjotaan kehittämisalustoja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen innovatiivisille ratkaisuille uudistuotannossa ja peruskorjauksessa. y otetaan käyttöön ensimmäisen polven innovatiivisia energiaratkaisuja rakennusten ilmanvaihdossa, sisälämpötilojen optimoinnissa ja valaistuksessa. y kehitetään sosiaalisia innovaatioita energian- ja vedenkulutuksen säästöille. y laaditaan uusiutuvan energian kuntakatselmus. y asetetaan sähkön hankinnalle uusiutuvan energian tavoite. y laajennetaan uusiutuvaan energiaan perustuvaa alue- ja kaukolämpöverkostoa. y edistetään lämpöyrittäjyyttä. y kehitetään kokonaisvaltaisia ratkaisuja uusiutuvan lähienergian käyttöönotolle. y otetaan käyttöön Vihreää taloutta tukevia energiansäästötoimenpiteitä kunnan kiinteistöissä ovat esimerkiksi: yrakennuskannan lämpökamerakuvaus ja tarvittavat säädöt yilmavaihdon ja sisälämpötilojen optimointi yatk-laitteiden säädöt ja käytännöt yreaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta yvedensäästötoimenpiteet yenergiansäästön opastus ja neuvonta yekotukitoiminta ymatalaenergiatasoinen peruskorjaus yilmanvaihdon lämmön talteenotto ysisä- ja ulkovalaistuksen optimointi. innovatiivisia uusiutuvan energian ratkaisuja kunnan omassa sähkön ja lämmöntuotannossa, rakennusten lämmityksessä ja ajoneuvoissa. y kehitetään jätteen energiahyödyntämisen mahdollisuuksia. y kehitetään uusiutuvan energian tuotannon sosiaalisia ja kuluttajalähtöisiä sekä paikallista työllisyyttä edistäviä innovaatioita. y tarjotaan kehittämisalustoja älykkäille sähköverkoille. 9

Vihreät ja ekotehokkaat yhdyskunnat Kuntien omistaman infrastruktuurin eli yhdyskuntatekniikan, katujen, puistojen ja rakennusten arvo on yhteensä noin 65 miljardia euroa. Vihreän talouden näkökulmasta infrarakentamiseen ja infran ylläpitoon liittyy merkittäviä mahdollisuuksia kuntien resurssitehokkuuden parantamiseksi. Vihreä infrastruktuuri (green infrastructure) on uusi käsite, jonka avulla ympäristö nähdään resurssina, joka kykenee oikein hoidettuna tuottamaan monipuolisia hyödykkeitä ja -palveluja. Kunnan keinoja rakentaa ja ylläpitää vihreitä ja ekotehokkaita yhdyskuntia ja samalla edistää vihreää taloutta ovat esimerkiksi: y sovelletaan investointipäätöksissä elinkaariajattelua etenkin energiakulutuksen osalta. y asetetaan infraan ja rakentamiseen liittyvissä hankinnoissa ja toimeksiannoissa selkeät energia- ja materiaalitehokkuuskriteerit. y kiinnitetään kiinteistönhuollon ja huoltopalvelujen hankinnassa huomio palveluntarjoajan energiatehokkuusosaamiseen ja taloteknisten järjestelmien oikeasta toiminnasta huolehtimiseen. y sisällytetään materiaalitehokkuuden optimointi ja energiatehokkuus hankintakriteereihin. y huomioidaan eko- ja kustannustehokkaiden menetelmien käyttö rakentamisajan määrittelyssä. y asetetaan kunnan kone- ja kuljetuskalustolle ekotehokkuuskriteerit. y asetetaan kunnan vuokraamille tiloille ekotehokkuustavoitteet. y asetetaan rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa tavoitteeksi, että vähintään 10 % kokonaismenoista on cleantech-ratkaisuja. y huomioidaan hankevalmistelussa ekotehokkuutta parantavat vaihtoehtoiset materiaalit. y selvitetään rakennushankkeissa luonnonvarojen käyttöön kohdistuvat vaikutukset. y suositaan myrkyttömiä materiaaleja ja rakennustuotteita, uusiutuvia materiaaleja ja kestävästi tuotettuja puutuotteita. y edistetään rakennuksissa uusiutuvan lähienergian käyttöä. y selvitetään ja kehitetään purkumateriaalien ja ylijäämämaiden synnyn ehkäisyä ja kierrätysmahdollisuuksia. y kehitetään ja edistetään vihreän infrastruktuurin kuten viherkattojen ja -seinien ja hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn mahdollisuuksia. y tarjotaan testiympäristöjä ja kehittämisalustoja eko- ja kustannustehokkaille menetelmille sekä terveellisille ja uusiutuville materiaaleille. 10 Kuva: Monikonpuro (Espoon kaupunki).

Ekotehokas vesi- ja jätehuolto Jätteiden uudelleen käyttö sekä hyödyntäminen materiaalina ja energiana tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uudenlaiselle vihreälle liiketoiminnalle, energiansäästölle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. On myös laskettu, että jätteen kierrätyksen työllistämisvaikutukset olisivat kaatopaikkaan verrattuna 25-kertaiset ja jätteenpolttoon verrattuna 10-kertaiset. Siten Suomessa 50 prosentin kierrätysasteen saavuttaminen tarkoittaisi yli 10 000 uutta työpaikkaa. Kunnan toimenpiteitä ekotehokkaan vihreän talouden edistämiseksi jäte- ja vesihuollossa ovat esimerkiksi: y hyödynnetään elinkaarilaskelmia tavoitteena vähentää jätehuollon haitallisia ympäristövaikutuksia. y suunnataan jätehuollon hankinnat jätteen synnyn ehkäisyssä, lajittelussa, keräyksessä, kuljetuksessa, kierrätyksessä ja käsittelyssä cleantech-ratkaisuihin painottaen ensimmäisten tai ensimmäisiin lukeutuvien referenssikohteiden syntymistä ja käyttöönottoa. y kehitetään jätehuoltoa uusien teknologisten ratkaisujen ja tuotekehittelyn pohjalta. y sisällytetään materiaali- ja energiatehokkuustavoitteet vesihuollon kehittämissuunnitelmiin. y ollaan mukana vesihuoltoratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin edelleenkehittämisessä. y kehitetään yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa lietteiden ja biojätteiden hyödyntämistä ja ravinteiden palauttamista luonnon kiertoon. y kehitetään yhteistyössä alan yritysten kanssa jätevedenpumppaamoiden ja paineenkorostusasemien pumppujen ja muiden moottoreiden hyötysuhteita, mädättämöiden toimintaa sekä jätevedenpuhdistamoiden ekotehokkuutta. y kehitetään jäteveden ja lietteen energiasisällön hyödyntämistä. 11 Kuva: Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

Vihreään talouteen kannustava valistus ja neuvonta Kunnat voivat edistää vihreän talouden periaatteiden juurtumista valistuksen ja neuvonnan kautta sekä innostamalla ja mahdollistamalla kestäviä valintoja kunnassa. Kunnan toteuttaman valistuksen ja neuvonnan keinoja vihreän talouden edistämiseksi ovat esimerkiksi: y kehitetään yhteistyötä seudullisten kestävän kehityksen ja energia-asioiden toimistojen kanssa neuvonnan ja tiedotuksen jalkauttamiseksi yritysten ja kuntalaisten arkeen. y kehitetään tutkimuslaitosten, kunnan, yritysten ja kuntalaisten vuorovaikutusta hiilineutraalit kunnat (HINKU) -kaltaisten prosessien käynnistämiseksi. y vahvistetaan kunnan johdon (sekä viranhaltijat että luottamushenkilöt) sitoutumista vihreän ja vähähiilisen talouden edistämiseen. y kehitetään ekotukitoimintaa ja muita vastaavia vuorovaikutuksen muotoja kunnan toiminnan ekotehokkuuden parantamiseksi. y parannetaan ympäristö- ja ilmastoviestinnän vaikuttavuutta esimerkiksi sosiaalisen median ja sosiaalisten innovaatioiden avulla. 12

Vihreät ja kestävät julkiset hankinnat Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Myös kuntia kannustetaan vähentämään energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana. Kunnan keinoja edistää vihreää taloutta julkisilla hankinnoilla ovat esimerkiksi: y toteutetaan julkisissa hankinnoissa ratkaisuja, jotka edistävät energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntävät cleantech-ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. y painotetaan ensimmäisten ja ensimmäisiin lukeutuvien referenssikohteiden syntymistä ja käyttöönottoa. y ollaan mukana kehittämässä ja hyödynnetään elinkaarikustannuslaskentaa sekä laskureita, joiden avulla on mahdollisuus vähentää kustannuksia ja parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta. y kehitetään materiaalitehokkuuden optimoinnin ja energiatehokkuuden hankintakriteereitä. y hyödynnetään kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelun tietopankkia (Motiva). Yhdeksän askelta vihreän ja vähähiilisen 13

Yhdeksän askelta vihreän ja vähähiilisen talouden kuntaan 1) vihreä ja vähähiilinen talous näkyy ympäristöystävällisen liiketoiminnan ja innovatiivisuuden edistämisenä sekä ympäristöosaamisen painottamisena. Lisäksi se näkyy kunnan visiossa ja strategioissa. 2) Ympäristöosaaminen on lähde kestävämpien liiketoimintamuotojen kehittämiselle. Ympäristöosaaminen keskittyy esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuteen, materiaali- ja prosessitekniikkaan, ympäristötekniikkaan, ympäristökonsultointiin ja Cleantechratkaisuihin. 3) Innovointi, uudet kokeilut ja demonstraatioympäristöt ovat merkittävä osa kunnan uudistumista. 4) Vaikka kunnassa on jo resurssitehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvää liiketoi mintaa, nähdään sen edelleen kehittämiselle vielä paljon mahdollisuuksia. Paikalliset luonnonvarat ja resurssit luovat kehittämiselle vahvan pohjan. 5) Tietovarantojen avaaminen mahdollistaa muiden kaupungin avaintoimintojen, kuten rakentamisen, jätehuollon, energiajakelun ja hyvinvoinnin älypalvelutarjonnan nopean kehittämisen. 6) Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteuttamisessa tähdätään ekotehokkaisiin ratkaisuihin. 7) Julkisten hankintojen merkitys paikallistalouteen vaikuttavana tekijänä tunnistetaan ja niiden tehokkuutta, innovatiivisuutta sekä ympäristövastuuta lisätään. 8) Eri toimialojen ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta lisätään. Yhteistyön ja verkostojen merkitys korostuu myös strategia-asiakirjoissa. 9) Vihreä ja vähähiilinen talous ja liiketoiminnan sopeutuminen ekosysteemien kantokykyyn koetaan olennaiseksi osaksi kunnan koko elinvoimaisuuden perustaa. 14

Vihreän talouden hankkeiden rahoittaminen Monet tässä esitteessä esitetyt esimerkit voivat soveltua Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviksi hankkeiksi. Rakennerahastojen rahoitus painottuu tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, organisaation perustoimintaa ja infrastruktuuria ei rahoiteta. Rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettavissa vähähiilisyyteen tähtäävissä hankkeissa voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavankaltaisia toimenpiteitä: y tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa. y tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita. y kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja. y kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita. y luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja sekä yhteistyömuotoja. y kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä. Euroopan unioni osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta. Rakennerahastoista rahoitetaan Manner-Suomen hankkeita vuosina 2014 2020 yhteensä 2 640 miljoonalla eurolla. Summasta puolet on EU:lta saatavaa rahoitusta ja puolet kansallista rahoitusta. y lisätään ja kehitetään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä ja kehitysalustoja. Rahoitusta voi hakea keväästä 2014 lähtien. Tar kem mat hakuohjeet julkaistaan internetsivulla www.rakennerahastot.fi. Lisätietoja rakennerahastojen ja muun eurooppalaisen alueellisen yhteistyön sekä Venäjän suuntaisen ENI-yhteistyön tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista saa maakuntien liitoista sekä ELY-keskuksista. Rakennerahastojen ohella rahoitusta on mahdollista saada myös muista EU:n rahoitusvälineistä kuten LIFE-rahoituksesta sekä EU:n tutkimuksen Horisontti 2020 -puiteohjelmasta. Vihreää taloutta edistetään myös kansallisesti. Rahoitusmahdollisuuksista saa lisätietoja mm. Cleantechin strategisesta ohjelmasta, Tekesistä, Sitrasta ja Suomen Akatemiasta. Monet etenkin energiansäästöön ja materiaalitehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ovat tavanomaisin taloudellisin kriteerein tarkasteltuna hyvinkin kannattavia ilman mitään ulkopuolista rahoitusta. 15

Kuntaliiton internetsivuilta löytyy maksuton verkkojulkaisu Vihreä talous strategisena valintana kunnan elinvoiman edistämisessä http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2920. Kuntaliiton internetsivuilta löytyy myös paljon aineistoa ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi kuntien ilmastokampanjasta www.kunnat.net/ilmastonmuutos. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. 09 7711, faksi 09 771 2291 www.kunnat.net Helsinki 2013