Kulmakivi Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 5/2000
Pääkirjoitus Meneekö Suomen kirkolla hyvin vai huonosti? Hyvin, jos katsotaan tiettyjä tunnuslukuja. Melkein yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kuuluu vielä kirkkoon. Rippikoulun kävijöiden ja hautaan siunattavien prosenttiluku on jopa suurempi kuin kirkkoon kuuluvien. Suomalaiset siis haluavat pysyä kirkossansa, vaikka eivät olisi ahkeria kirkon penkkien kuluttajia. Kirkolla on periaatteessa erinomainen kosketuskohta ja tavoittamismahdolli-suus, sillä melkein kaikki suomalaiset ovat sen omaa väkeä. Huonosti, jos katsotaan toisia tunnuslukuja. Kirkossa käy muutama prosentti väestöstä. Jumalaan uskotaan melko laajalti, mutta monet sanovat uskovansa toisin kuin kirkko opettaa. Mahtanevatko edes tietää, miten kirkko opettaa? Kristillisten lehtien tilaajamäärät eivät ole pitkään aikaan olleet nousussa, eikä koulujen uskonnonopetus anna enää entisaikojen kaltaista raamatuntuntemusta. Kristinuskon perusasiat ovat monelta hämärän peitossa ja kristillinen avioliittoetiikka huonossa kurssissa. Luetteloa olisi helppo jatkaa. On suuri kiusaus jäädä murehtimaan ongelmia, kun ne voisi samanaikaisesti nähdä mahdollisuuksina. Juuri tässä kirkossa tarvitaan Kristuksen evankeliumia ja perusteellista raamatunopetusta. Juuri nyt on erinomainen tilaisuus kertoa uskonnollisista asioista kiinnostuneelle mutta kristinuskonsa hukanneelle kansalle, että Kristus on todellinen vastaus ihmisen perimmäiseen etsintään. Tänä syksynä meillä on käytettävissämme katekismus, joka on kaikilla käden ulottuvilla. Me voimme tarjota käskyjä todelliseksi elämän arvopohjaksi ja uskontunnustusta Jumalan erikoistarjoukseksi kulkusuunnasta eksyneelle ihmiselle. 20.10.2000 Eero Junkkaala Kulmakivi 5/2000 2
Kiitos lahjoituksistanne! Loppukesällä ja alkusyksynä STI:n talous on ollut hyvin tiukalla. Kesällä tapahtunut vuokrankorotus oli melko tuntuva ja lisää kuukausittaisia menojamme yli 5 500 markalla, ja vuokra korottuu edelleen vuoden alusta 5 mk/mk eli noin 2 000 markalla. Silti olemme saaneet kaiken, mitä olemme tarvinneet. Kiitos ystävät työn muistamisesta! Esirukous ja pienetkin työlle annetut uhrit ovat muuttuneet siunaukseksi. Tämän siunauksen alla tahdomme olla edelleen. Timo Eskola Eero Junkkaala Kirsi Sell Risto Soramies STI:n syksyn avajaisluennolla 13.9. oli salin täydeltä kuulijoita. Eero Junkkaala luennoi aiheesta Evankeliumin julistaminen 2000-luvulla. 3 Kulmakivi 5/2000
Henkilökohtaisesti ANNETAAN SANAN PUHUA Monet muistavat Danielle Nikulan Uusi tie -lehden toimitussihteerinä. Nyttemmin Daniellen sukunimi on muuttunut avioitumisen myötä Miettiseksi, ja uutena työsarkana hänellä on vuoden päivät ollut Kotimaa-lehti. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin Danielle Miettinen luennoi STI:ssä aiheesta Mikä saa lukemaan jutun. Niin, mikä jutun saa lukemaan, ja millainen on hyvä juttu? - Esimerkiksi sellainen, jossa toimittaja ei tyydy toistelemaan vain omasta karsinastaan tuttuja ja turvallisia lauseita. - Haluaisin luennollani puhua myös siitä, miten voi kieltäytyä lukemasta juttuja, jotka vain varastavat aikaamme, eivät ilahduta, rakenna eivätkä tarjoa tarpeellista tietoa, Danielle tarkentaa aihettaan. Danielle toivoo, että kristillinen sanoma ja arvomaailma kuuluisivat lehtien lisäksi enemmän myös sähköisissä medioissa. Sanoman tulisi hänen mielestään olla etualalla, eivät sitä kantavat ihmiset, joihin profaanikin media aika ajoin kyllä iskee kyntensä. Tiedonjanosta kutsumukseen Koulutukseltaan Danielle on teologi. - Teologinen tiedekunta ei ollut minulle itsestään selvä valinta. Harkitsin myös maantiedettä ja valtiotieteitä. Kiinnostus uskontoon liittyviin kysymyksiin kuitenkin voitti. - Ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelin vuoden Ryttylässä Kansanlähetyksen teologisella peruskurssilla, ja siellä syntyi hengellinen kutsumus. Tiedonjano syventyi haluksi tehdä hengellistä työtä, Danielle kuvailee. - STI:n liepeillä olen pyörinyt lähestulkoon koko sen olemassaoloajan. Olen myös mukana STI:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. - STI:n kirjasto on loistava apu raamattutuntien valmistelussa, ja myös juttuja tehdessäni saan sieltä usein apua. Toimittajaksi melkein itsestään Danielle työskenteli jonkin aikaa Mustalaislähetyksessä, missä järjestön lehden teko oli osa hänen työtään. Muutaman vuoden kuluttua häntä pyydettiin töihin Uusi tie -lehteen. - Lehtityö on oikeastaan imaissut minut mukaansa ilman sen kummempia suunnitelmia, Danielle sanoo, ja hymy paljastaa, ettei toimittajaksi joutuminen suinkaan ole ollut vastenmielistä. Kun kysyn Uuden tien ja Kotimaan eroista työpaikkoina, Danielle myöntää, että eroja toki on paljonkin. - Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tulla uudenlaisten vaikutteiden piiriin, ja että monet näkemykseni ja käsitykseni ovat tulleet terveellä tavalla haastetuiksi. On hyvä välillä kyseenalaistaaomia näkemyksiään, ja se saattaa käydä vaikeaksi, jos on yhdenmukaisessa ympäristössä liian kauan. - Siinä vaiheessa, kun huomaa olevansa ympäristönsä kanssa kaikesta samaa mieltä, kannattaa tehdä asialle äkkiä jotakin! Kulmakivi 5/2000 4
Evankeliumin asialla Danielle on toimittajantyönsä ohessa pitänyt myös raamattutunteja. - Olen saanut raamattutuntien pitämisestä itselleni paljon, koska opetuksia valmistellessa Sanaan paneutuu tavallista perusteellisemmin. Nykyisessä mielihyväkulttuurissa ihmisiä täytyy haastaa näkemään vaivaa ja tekemään työtä sellaistenkin asioiden eteen, jotka eivät heti tunnu kovin mielenkiintoisilta. - Esimerkiksi Vanhan testamentin historian opiskelu voi tuntua aluksi tylsältä, mutta kun siihen paneutuu, oppii valtavia asioita vaikkapa Jumalan uskollisuudesta, Danielle sanoo ja jatkaa sitten: - Raamattua opettaessa on ihmeellistä nähdä, että erehtyvä ja syntinen ihminen voi välittää jotakin Jumalan rakkaudesta, mitä Sana on täynnä. Daniellen mielestä hyvä raamattuopetus nostaa esiin sen, mitä teksti itse haluaa sanoa ja katsoo yksityiskohtia kokonaisuuden valossa. - Sana kyllä tekee ihmisessä työtä, kunhan se vain päästetään irti, sellaisenaan. Joskus opetuksista sen sijaan tulee omien erityiskorostusten puolustuspuheenvuoroja. Mieliteemojen tueksi liimataan yhteen joukko jakeita, jotka eivät välttämättä puhu opetuksen aiheesta mitään. Raamattuopetus liittyy olennaisesti lähetystyöhön, ja Danielle kertookin, että hän on itsekin aikanaan ollut lähdössä lähetystyöhön. - Olen jo kymmenisen vuotta ihmetellyt, kuinka minä vielä olen täällä, hän naurahtaa. - Ja nyt ihmettelen vielä sitäkin, että olemme mieheni Jussin kanssa ostaneet talonkin Riihimäeltä. - Jumalan johdatus elämässäni on ollut tämä, että olen vielä kotimaassa. Uskovien yhteys on myös tärkeä asia Daniellen elämässä. Hän tuskin voisi kuvitella pysyvänsä elossa ilman yhteyttä toisiin kristittyihin, sillä toisten rohkaisun, ojennuksen ja esirukousten keskellä eläminen kantaa. - Meillä on hyvä olla myös peilejä nähdäksemme, mihin tarvitsemme armoa. Oma syntisyys ei välttämättä tule esiin yksin ollessa vaan juuri toisten ihmisten keskellä, Danielle pohtii. Mukavaa olla nainen Danielle toivoo, että kaikissa hengellisissä liikkeissä naisia rohkaistaisiin opetus- ja julistustehtäviin. Hänen mukaansa on naisten ja miesten yhteinen vastuu valita opetetustehtäviin ihmisiä niin, että sanoma tulisi tulkittua koko rikkaudessaan, sekä naisen sydämen että miehen sydämen kautta. Muuten jotakin jää puuttumaan, Danielle sanoo. - Väärät roolimallit ja ennakkoluulot saattavat estää niitäkin naisia puhumasta, joille Jumala on antanut opettamisen armolahjan, hän jatkaa. - Naisia tulisi rohkaista enemmän, pyytää puhumaan ja kutsua monenlaiseen vastuuseen. Itse olen pitänyt surkeita raamattutunteja, ja olen saanut pitää seuraaviakin. Näin olen oppinut pitämään vähän parempiakin! - Itse en ole koskaan kokenut, että mihinkään haasteeseen olisi pitänyt sukupuolen vuoksi jättää vastaamatta, Danielle sanoo iloisena. - Minusta on mukavaa olla nainen ja naisteologi! Anu Heikkinen, fil.yo 5 Kulmakivi 5/2000
Kentän laidalta STI:lle uusi jäsenjärjestö STI:n taustajärjestöinä ovat sen perustamisesta asti olleet.. Nyt mukaan on tulossa kahdeksas järjestö: Svenska Lutherska Evangeliföreningen (SLEF). Kyseessä on Evankeliumiyhdistyksen ruotsinkielinen sisarjärjestö, jolla on toimintaa lähinnä Porvoon hiippakunnan alueella Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoseudulla. SLEF:in mukaantulo merkitsee yhteyksien lujittumista ruotsinkieliseen väestöön ja jo olemassa olevien tunnustuksellisten yhteyksien vahvistumista. SLEF:in toiminnanjohtaja on Göran Stenlund. SLEF:in hakemus käsitellään STI:n hallituksen kokouksessa 30.10.2000. Kirje uskolliselta ystävältä Toivon teille menestystä. Olen nyt 95 vuotta vanha. Elän jo toisessa maailmassa. Vaikka järkeni vielä hiukan toimii, iän myötä sairaus ja hoitokulut lisääntyy, on pakko karsia vapaaehtoisia toimintojani, joihin olen antanut rahaa. Ihmisen mahdollisuudet ovat rajalliset, Jumalalle mikään ei ole mahdotonta. Niin on esim. Markus 10:27 ja Luuk. 1:37 ja 18:27 ja Matt. 19:26, Jer. 32:17. Jos Jumala siunaa työnne, ei mikään muu mahti voi sitä lopettaa. Toivon hyvää jatkoa. Einari Halminen, Mestilä Kirjastokuulumisia STI:n kirjasto on laajentunut kuluneiden kahdentoista vuoden aikana niin hyvin, että 13.000:n kirjan raja on juuri ylittymässä näinä päivinä. Olemme Suomen mittakaavassa ns. keskisuuri erityiskirjasto. Se on ilon aihe niin instituutin työntekijöille kuin opiskelijoillekin. Kirjastomme on siinä määrin merkittävä, että teologisen tiedekunnan opinto-oppaaseen on hyväksytty lyhyt esittely kirjastostamme ja sen valikoimista erityiskirjastojen kohdalle. Raamatun selitysteoksia meillä taitaa jo olla lukumääräisesti enemmän kuin yliopistolla. Tällä alueella kokoelmat täydentävät toisiaan, sillä teologisessa tiedekunnassa on sellaisia vanhempia sarjoja, joita ei enää ole saatavilla kaupoista. STI:ssa harjoittelija loka-marraskuussa Ensi keväänä DIAKin Kirstinkadun yksiköstä sosionomi/diakoniksi valmistuva Marko Pasma suorittaa Työyhteisöt ja johtaminen -opintokokonaisuuteen liittyvää 8 viikon harjoittelua STI:ssa. Harjoittelu tapahtuu pääosin instituutin kirjastossa, jossa on tällä hetkellä menossa laaja kirjojen luokan ja hakusanan mukainen tunnistetarraprojekti. Oulun piispanvaalista Oulun piispanvaalin ensimmäinen kierros on 13.11. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 % annetuista äänistä, kaksi eniten ääniä saanutta on mukana toisella kierroksella, jonka ajankohtaa on siirretty viikolla, maanantaiksi 27.11. Esirukous kirkkomme paimenten ja kaitsijoiden puolesta on yksi Jumalan kansan tehtävä. Kulmakivi 5/2000 6
Näin Ruotsissa STI:n kriittisen analyyttinen silmä seuraa aina silloin tällöin erilaisia teologiaa sivuavia tapahtumia yhteiskunnassa. Jokin aika sitten Helsingissä järjestettiin jälleen kerran Hengen ja tiedon messut, joka on ollut New Age -liikkeen merkittävin voimannäyttö maassamme. Tapahtuman osallistujia kuvattiin lehtien palstoilla mm. seuraavalla tavalla: Värikkäimpiä messuvieraita on Miriam de Boehme, jonka tunnen lähes kymmenen vuoden ajalta. Viimeksi kun tapasin hänet pari vuotta sitten, hän työskenteli Ruotsissa luterilaisen kirkon kappalaisena. Vaikka hän on saanut pappiskoulutuksensa Uppsalan yliopistossa, hän ei ole aivan tavallinen pappi. Hän kommunikoi avaruusolentojen kanssa ja karkottaa aaveita kummitustaloista. Törmätessäni häneen nyt aulassa olen hieman yllättynyt: hänellä on punaruskea nunnankaapu yllään, pää klaniksi ajeltuna. Miriam kertoo kuuluvansa nykyisin Tiibetin buddhalaisiin ja perustaneensa aatteen ympärille Pohjoismaisen Shanga-järjestön. (nimimerkki Tonttu-Ukko, Riihimäen sanomat 15.10.2000.) Vaikka kyseinen nimimerkki ei kuulu instituutin kannattajiin, vaan pikemminkin New Agen edustajiin, on hänen huomionsa mielenkiintoinen. Kun Suomessa eräät papit eivät tahdo uskoa Jeesuksen jumaluuteen tai Jumalan olemassaoloon, Ruotsissa jotkut kommunikoivat avaruusolentojen kanssa. Sanan palvelijoiden kirjo modernisoituneessa luterilaisuudessa on melkoinen. Timo Eskola Mikko Tiira ja Heikki Myllykoski ova vuosia liikkuneet STI:n käytävillä. Nyt molemmilla valmistuminen häämöttää. 7 Kulmakivi 5/2000
Kun pasuuna antaa selvän äänen Dominus Iesus Rooman kirkon Uskonopin kongregaatio antoi syyskuun alussa ajankohtaisen julkilausuman kirkon suhteesta sekä omaan oppiinsa, toisiin kristittyihin että muihin uskontoihin. Julkilausuman kieli ja asia ovat selvä pasunan ääni mukavuudenhaluisen moniarvoisuuden keskellä. Se alkaa sanoilla Dominus Iesus (Herra Jeesus), siitä julistuksen nimitys. Sen otsikkona on Jeesuksen Kristuksen ja Kirkon ainutlaatuisuudesta pelastustienä. Julistus on suunnattu Rooman kirkon omille riveille. Se tahtoo vahvistaa katolisia kristittyjä oikeassa uskossa. Samalla sillä on kaksi muutakin suuntaa: muut uskonnot ja muut kristilliset kirkot (sikäli kuin Rooma voi käyttää tätä sanaa muista kristillisistä yhteisöistä). Julkilausuman julkisti tämän kuun 5. päivänä suorapuheinen ja -selkäinen saksalainen kardinaali Joseph Ratzinger, Vatikaanin pääteologi. Julkilausuma ilahduttaa monilta osin niitä kristittyjä, jotka kaipaavat kirkon selvää tunnustautumista Kristukseen. Sen mukaan toiset uskonnot eivät ole verrattavissa kristinuskoon eivätkä edes voi täydentää sen opetusta. Niissä on kysymys muusta kuin Jeesuksen Kristuksen tuomasta pelastuksesta. Kirkon pysyvää lähetysjulistusta uhkaavat suhteellistavat teoriat, jotka pyrkivät hyväksymään uskonnollisen moniarvoisuuden. Julistuksen mukaan kirkko ei saa luopua Jeesuksen ilmoituksen Julkilausuma ilahduttaa monilta osin niitä kristittyjä, jotka kaipaavat kirkon selvää tunnustautumista Kristukseen. Julistuksen muita kristittyjä koskeva osa sen sijaan palauttaa liiallisista ekumeenisista toiveista maan pinnalle. ja kristillisen uskon ainutlaatuisuudesta, ei myöskään Raamatun inspiraatiosta eikä siitä tunnustuksesta, että Jumalan iankaikkinen Sana ja Jeesus Nasaretilainen ovat yhtä. Julistus kiinnittää huomiota siihen, että yleiset ajatuskaavat pyrkivät turhentamaan kristillisen totuuden. Tällaisia ajatuskaavoja ovat esimerkiksi käsitykset, ettei jumalallista totuutta voi ilmaista sanallisesti ja että totuus on suhteellinen: mikä on totta minulle ei ehkä ole totta toisille. Juuri tässä julistus antaa selvän äänen ja pitää kiinni yhdestä, jakamattomasta totuudesta, Jumalan ilmoituksesta. Ei-katolisetkin kristityt voivat vain iloita mainituista selvennyksistä. Julistuksen muita kristittyjä koskeva osa sen sijaan palauttaa liiallisista ekumeenisista toiveista maan pinnalle. Rooman kirkko on kyllä avoin ekumeeniseen keskusteluun, mutta päämäärä on selvä: muitten kristittyjen on palattava paavin alaisuuteen päästäkseen jäseniksi Kristuksen todelliseen ruumiiseen sanan täydessä merkityksessä. Julkilausuma osoittaa, että esimerkiksi luterilaisten kristittyjen haaveet Rooman kirkon liikkumisesta luterilaiseen suuntaan ovat nimenomaan haaveita. Rooman kirkko ei katso voivansa tai saavansa liikkua mihinkään suuntaan. Se tahtoo kyllä pitää keskusteluyhteyttä muihin kristittyihin, joiden se toivoo palaavan kirkkoäidin helmaan. Kirkko (Rooman kirkko) on pelastuksen Kulmakivi 5/2000 8
ainoa valtuutettu välittäjä. Julistus kyllä tekee periaatteellisen eron Kristuksen Ruumiin ja Rooman kirkon välillä, mutta tämä ainoa oikea Kristuksen Kirkko on olemassa (subsistoi) katolisessa kirkossa ja sitä johtaa Pietarin seuraaja yhdessä piispojen kanssa. Siksi kirkoksi voi nimittään ainoastaan sellaisia yhteisöjä, joilla on oikea, apostoleista johdettu piispuus ja sakramentit täydessä merkityksessään. Rooma ei ole koskaan antanutkaan ymmärtää, että se voisi luopua virka- ja sakramenttikäsityksistään. Luterilais- raamatullinen virkakäsitys, samoin kuin opetus ehtoollisesta eivät ole sovitettavissa katoliseen oppiin. Siksi on ymmärrettävää, että kardinaali Ratzinger kehottaa pidättäytymään sisarkirkoista puhumisesta, tämä näet antaisi vaikutelman kirkkojen tasavertaisuudesta. Muissa kristillisissä yhteisöissä kastettuja pidetään kyllä kristittyinä, mutta he eivät ole täydellisessä yhteydessä kirkkoon. Saksassa on katolisia ja protestanttisia kristittyjä melko tarkasti yhtä paljon (kumpiakin noin 27 miljoonaa). Siksi kysymykset kirkkojen välisistä yhteyspyrkimyksistä saavat maan lehdistössä usein paljon huomiota. Saksan arvostetuin sanomalehti Frankfurter Allgemeine Zeitung (FAZ) kommentoikin julkilausumaa heti sen julkistamisen jälkeen. FAZ katsoo, että julkilausuma poistaa lopullisesti sen haavekuvan, että taannoin julkistettu luterilaisten ja katolisten yhteinen julistus vanhurskauttamisopista olisi aloittanut uudenlaisen ekumeenisen yhteistyön. Koska katolinen kirkko ei voi hyväksyä käsitystä, että Kristuksen Kirkko olisi joukko eri kirkkoja, jotka elävät rinnakkain erilaisina, mutta sovussa, on muiden kirkkojen palattava Rooman alaisuuteen, jos ekumenia tahdotaan toteuttaa. FAZin mielestä nyt kostautuu se, ettei yhteisen julistuksen valmisteluprosessissa käsitelty kirkko-oppia kunnolla. Se on Rooman kirkolle perustava oppi, josta se ei tule l u o p u m a a n. Lehden mielestä ekum e e n i s e s t a o h j e l m a s t a ykseys erilaisina on luovuttu, sitä ei ole. Tähän eivät oppikeskustelut vaikuta. Kardinaali Ratzinger on aina ollut selvyyden kannalla eikä ole pitänyt siitä, että julkisuudessa annetaan vaikutelma, että totuudesta voisi neuvotella. Luterilaista kristittyä hämmentääkin, että juuri katolisilta teologeilta tulee julkisia kannanottoja, joita kaipaisi omiltaan. Rooman kirkolla tuntuu olevan itsekunnioitusta, jota meikäläisilläkin soisi olevan. Se ei pelkää asettua ajanhenkeä vastaan ja joutua usein pilkatuksi. Niinpä esimerkiksi Saksassa voi havaita, että julkisuus suhtautuu katoliseen kirkkoon vakavammin kuin protestanttisiin, jotka eivät uskalla sanoa mitään selvästi. Kaikessa ajanhenkeen sopimattomuudessaan katolinen kirkko kerää joka sunnuntai jumalanpalveluksiinsa joidenkin arvioiden mukaan 10 kertaa enemmän jäseniään kuin protestanttiset. Lähetystyössä olen oppinut arvostamaan toisaalta luterilaista oppia ja toisaalta kaikkia kristittyjä kirkkoja, jotka tunnustavat apostolista uskoa. Omasta uskonpohjasta selvillä olevana toivon keskustelua ja kanssakäymistä muitten kristittyjen kanssa. Siinä emme häviä mitään ja voitamme paljon. Tämän keskustelun on tapahduttava kuitenkin ilman haavekuvia, kuten Vatikaanin julkilausuma jälleen kerran osoittaa. Risto Soramies 9 Kulmakivi 5/2000
TUHANSIA USKONTOJA VAIN JEESUS PELASTAA TUNNUSTUSPÄIVÄT 2000 3. 5.11.2000 Helsingin Vanhassakirkossa Nyt etsitään onnea ja pelastusta. Monenlaisia vastauksia on tarjolla. Mitä tarjoaa kristinusko? Sulkeeko se muut mahdollisuudet pois? Miksi voidaan väittää, että Raamattu vastaa tämänkin päivän kysymyksiin ja vain Jeesus pelastaa? Edustaako Suomen evankelis-luterilainen kirkko yhä aitoa kristinuskoa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan Helsingin Vanhassakirkossa järjestettävillä tunnustuspäivillä 3.-5.11.2000. Uskon ohella ajankohtaisena aiheena on avioliitto ja perhe. Tunnustuspäivät on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kuulla Jumalan sanaa yhdessä toisten kristittyjen kanssa. Tapahtuma tarjoaa myös ainutlaatuisen tilaisuuden laulaa kaikkien kirkkomme hengellisten liikkeitten lauluja. Järjestäjät: Esikoislestadiolaiset, Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjä, Lestadianernas Fridsföreningars Förbund, Lestadiolainen Uusheräys, Lähetysyhdistys Rauhan Sana, Länsi-Suomen Rukoilevaiset, Paavalin Synodi, Suomen ev.lut. Kansanlähetys, Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopisto, Suomen teologinen instituutti, Svenska Lutherska Evangeliföreningen, Todistajaseura Carl Ludvig Engelin suunnittelema Vanhakirkko sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustassa osoitteessa Lönnrotinkatu 6 vain korttelin päässä Erottajalta ja Mannerheimintieltä. Kulmakivi 5/2000 10
OHJELMA Perjantai 3.11. 18.00 Päivien avaus, Seppo S. Kosonen, Eero Junkkaala 18.30 Uskontojen totuus ja valhe, Simo Kiviranta 19.30 Yhteiskunnan ja kirkon avioliitto- ja perhepolitiikka, Päivi Räsänen Iltahartaus, Anne Pohtamo 21.00 Vain yksi tie -ilta opiskelijoille, nuorille ja nuorille aikuisille, Jukka Paananen, Soili Haverinen, Olli Helenius -duo Lauantai 4.11. 10.00 Jumalanpalvelus, saarna Eero Junkkaala, lit. Seppo S. Kosonen, HPE Musiikki: Risto Pulkamo, Pekka Suikkanen, EO:n kuoro 12.30 RINNAKKAISTILAISUUKSIA ( Ressun lukiossa): 1. Hyvä avioliitto paremmaksi, Ari Juntunen 2. Kristuksen kirkon tila Lutherin kotimaassa, Gerhard Maier 3. Nielaiseeko kansainvälinen diakonia lähetystyön kirkossa? Juhani Lindgren 4. Voiko kirkko olla kotimme? Timo Laato, Alpo Ahola, Erkki Ranta 5. Kan kyrkan vara vårt hem? Per Svenfelt ja Göran Stenlund 6. Jaksaminen hengellisessä yhteisössä, Martti Peräaho 14.30 Raamatun arvovalta vai Raamatun tulkinta? Gerhard Maier 16.00 Jeesus - uskomme suuri salaisuus, Raimo Mäkelä: 18.00 Iltavesper Vanhassakirkossa, Seppo S. Kosonen RINNAKKAISTILAISUUKSIA ( Ressun lukiossa): 1. Raamatun arvovalta ja moniarvoinen kansankirkko, Gerhard Maier 2. Perheen ihanne ja tilanne, Irmeli ja Erkki Rämö 3. Mihin menet, Suomen kirkko?, Timo Holma 4. Miksi julistamme evankeliumia Jeesuksesta juutalaisille ja muslimeille? Risto Soramies 5. Aktuellt i kyrkan, Fredrik Björkskog och Leif Erikson 6. Onko totuutta olemassa, Leena Huima 19.30 Jeesuksen seuraajina halki aikojen, Lars Pajuniemi, Riitta Lemmetyinen, Olli-Pekka Vainio, negrospirituaaleja Papas no Mamas -yhtye, Ilonpisarat 21.00 Esirukoustilaisuus (kirkossa), Marianne Jansson, Jaakko Haapala Sunnuntai 5.11. 10.00 Jumalanpalvelus, HPE, saarna Lasse Nikkarikoski, lit. Arvo Naukkarinen, Musiikki Risto Pulkamo, Pekka Suikkanen 12.00 Svenskspråkig godstjänst i Johanneskyrkan, predikant Leif Erikson, liturg Mårten Lindblom 13.15 Yksi Kristus - moninainen kirkko, Gerhard Maier 14.30 Päätöstilaisuus, Te saatte voiman, Timo Rämä, Matti Aaltonen, Saija Ala-Viikari, Jorma Hynninen, Laura Ainali Hyväksytään tunnustuspäivien julkilausuma. Ruokailu- ja kahvimahdollisuus on seurakuntasalissa Bulevardi 16 B koko päivien ajan. Tunnustuspäivät radiossa: Radio Dei seuraa tunnustuspäiviä suorana lähetyksenä lauantaina 4.11. klo 14.30 18.00 ja sunnuntaina 5.11. klo 13.15 16.00. Lisäksi Radio Dei lähettää perheiden ja avioliiton kysymyksiä käsittelevän ohjelmaosuuden nauhoitettuna lauantaina 4.11. klo 14.00 alkaen. Radio Dei kuuluu seuraavilla taajuusalueilla: Oulu 106,9, Lahti106,4, Helsinki 89, Turku 102,4,Tampere 97,2, Keski-Suomi 94,1, Hämeenlinna 96,6 11 Kulmakivi 5/2000
TUNNUSTUSPÄIVILLÄ vieraita meiltä ja muualta: Tunnustuspäivillä esiintyy laaja joukko korkeatasoisia puhujia sekä musiikki- ja taiteilija vieraita: Matti Aaltonen rovasti, Esikoislestadiolaiset Alpo Ahola puheenjohtaja, Todistajaseura Laura Ainali harpisti Saija Ala-Viikari lehtori, Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, Suomen Raamattuopisto Fredrik Björkskog verksamhetsledare, Laestadianernas Fridsföreningars Förbund Leif Erikson rehtori, teol. tri., Ev. Folkhögskolan i Österbotten, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland Göran Fagerholm ordförande, Laestadianernas Fridsföreningars Förbund Jaakko Haapala asessori, hallituksen puheenjohtaja, Lähetysyhdistys Rauhan Sana Soili Haverinen Helsingin opiskelijasihteeri, Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys Timo Holma rovasti, Paavalin Synodi Leena Huima toimittaja Jorma Hynninen oopperalaulaja Marianne Jansson teol. maist., Akasia-säätiö Eero Junkkaala pääsihteeri, Suomen teologinen instituutti Ari Juntunen kappalainen, Alatornion seurakunta Timo Keskitalo pastori, Helsingin kansainvälinen seurakunta Simo Kiviranta teol.lis. Seppo S. Kosonen piirikappalainen, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Timo Laato teol. tri., Länsi-Suomen Rukoilevaiset Riitta Lemmetyinen teol. maist., Akasia-säätiö Mårten Lindblom kaplan, Södra svenska församlingen Kulmakivi 5/2000 12 Juhani Lindgren lähetysjohtaja, Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjä Gerhard Maier teol.tri., Württembergin maakirkon aluepiispa, Saksa Raimo Mäkelä toiminnanjohtaja, Suomen Raamattuopisto Auvo Naukkarinen kappalainen, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Lasse Nikkarikoski sisälähetysjohtaja, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Jukka Paananen lähetyssihteeri, Lähetysyhdistys Rauhan Sana Lars Pajuniemi pääsihteeri, Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys Martti Peräaho toiminnanjohtaja, Lestadiolaisten Lähetysyhdistysten keskusliitto Anne Pohtamo evankelista Risto Pulkamo kanttori, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta Erkki Ranta kirkkoherra, Tampereen Viinikan seurakunta Timo Rämä pääsihteeri, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys Erkki Rämö Irmeli Rämö Päivi Räsänen kansanedustaja, lääket. lis. Risto Soramies pastori, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen teologinen instituutti Göran Stenlund verksamhetsledare, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland Pekka Suikkanen kanttori, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta Per Svenfelt arbetsledare, Laestadianernas Fridsföreningars Förbund Olli-Pekka Vainio pastori, Uuden Tien toimittaja Vanhakirkko sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustassa - vain korttelin päässä Erottajalta ja Mannerheimintieltä. TERVETULOA TUNNUSTUSPÄIVILLE
STI:ssä myytäviä kirjoja IUSTITIA-SARJA Hinta, norm. opisk. 1 VAIHTOEHTO KIRKON PARHAAKSI. Vuosikirja 1990 20,- 10,- 2 MUUTTUMATON JA MUUTTUVA. Vuosikirja 1991 30,- 20,- 4 SOVITUS. 1994 50,- 30, 5 JOHDATUS UUDEN TESTAMENTIN TEOLOGIAAN Timo Eskola. 1995. (toinen painos) 50,- 30,- 6 PAAVALI JA LAKI. 1995. 50,- 30,- 8 ILMOITUS JA INKARNAATIO. Johdatus kristillisen teologian perusteisiin. Martti Vaahtoranta. 1996. 50,- 30,- 9 KUOLLEENMEREN KÄÄRÖT AVAUTUVAT - näkökulmia Qumranin teksteihin. 1997 50,- 30,- 10 RAAMATTUKESKUSTELUN POLTTOPISTEESSÄ STI 10 vuotta. 1998 50,- 30,- 11 ISRAELIN HISTORIAN PÄÄPIIRTEITÄ tekstien ja arkeologian valossa. Eero Junkkaala. 1999 50,- 30,- 12 UUDEN AIKAKAUDEN USKONNOLLISUUS. 2000 50,- 30,- MUITA KIRJOJA TYHJÄN HAUDAN ARVOITUS 70,- 70,- Timo Eskola - Eero Junkkaala. Uusi Tie 1994 UUDEN TESTAMENTIN HERMENEUTIIKKA 150,- 150,- Timo Eskola. Yliopistopaino 1996 KIVET PUHUVAT, Lapionpistoja Pyhän maan kaivauksilla (ale) 50,- 30,- Eero Junkkaala. PerusSanoma 1996 KUULEEKO KUKAAN. Eero Junkkaala. Tuuli-sarja, SLEY-Kirjat 1998 35,- 35,- MITÄ AJATELLA SAATANASTA. Eero Junkkaala. Tuuli-sarja. SLEY-Kirjat 1999 60,- 50,- THE SCIENCE OF HAPPINESS, Pekka Huhtisen väitöskirja, STI 2000 100,- 80,- MITÄ MIES! Eero Junkkaala. Uusi Tie 2000. 120,- 120,- Kirjoja voi tilata STI:stä puhelimitse 09-6689550 tai kotisivun kautta www.teolinst.fi. Toimitukseen lisätään postituskulut. 13 Kulmakivi 5/2000
Seurakuntavierailut Eero Junkkaala 3. 5.11. Helsinki, tunnustuspäivät 6. 10.11. Turku, kirkolliskokous 18. 19.11. Vaasa, Kansanlähetyksen tapahtuma 20. 21.11. Seinäjoki, Kansanlähetyksen tapahtuma 22.11. Ylihärmä, seurakuntatapahtuma 25.11. ME-avioparityön joulujuhla 27.11. Helsinki, Pitäjänmäki, Kotikallio 2.12. Kauniainen, nuorten adventtitapahtuma 10.12. Helsinki, Filia-messu Raamattuluentoja Länsi-Pasilan kappelissa torstaisin klo 19 Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Timo Eskola Risto Soramies 4.11. Esitelmä tunnustuspäivillä 9.11. Länsi-Pasilan srk. 11.11. Lähetysseminaari Ryttylässä 17.-19.11. Uudenmaan Kansanlähetyksen lähetyspäivät Keravalla 19.11. Saarna Keravalla 23.11. Raamattutunti Mikkelissä 5.12. Lähetysseurat Järvenpäässä 9.12. OPKO, Helsinki 10.12. Uud. Kansanlähetyksen lähetyspyhä Luentoja Roomalaiskirjeestä keskiviikkoisin Kansanläh. kursseilla Ryttylässä 20.9. 13.12. 4. 5.11. Tunnustuspäivät, Helsinki 6.11. Lähetyskurssi, Kauniainen 11.11. Lähetyskurssi, Helsinki 16.11. Opiskelijalähetys, Helsinki 4.12. Radio Dei, Helsinki 8.12. Kalajoen opisto, Kalajoki Viime Kulmakivessä Slovakian vierailujutusta sivulla 9 oli jäänyt piiloon kirjoittajan nimi: Eero Junkkaala. ISRAEL JORDANIA-MATKA helmikuun lopussa on edelleen suunnitteilla, mutta sekä Lähi-idän levottoman tilanteen että epävarmojen lentoaikataulujen vuoksi yksityiskohdat ovat edelleen avoinna. STI:ssä pidettään listaa alustavista ilmoittautuneista, ja nimiä otetaan mielellään edelleen vastaan. Kulmakivi 5/2000 14
Tervetuloa STI:n ystäväiltaan tiistaina 28.11. (aiemmin ilmoitettu 27.11.) OHJELMA klo 16.15 17.45 klo 17.45 18.15 klo 18.15 alkaen Risto Soramiehen Luther-sarjan luento Laki ja Jumalan kaksi regimenttiä Kahvitarjoilu Varsinainen syyskokous (kaikki ovat tervetulleita kokoukseen, äänioikeus vain jäsenjärjestöjen edustajilla) SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 Helsinki Puhelin Telefax 09-6689 550 09-6689 5555 Sähköpostit sti@teolinst.fi eero.junkkaala@teolinst.fi timo.eskola@teolinst.fi risto.soramies@teolinst.fi kirsi.sell@teolinst.fi Kotisivu www.teolinst.fi Pankkitili Leonia 800011-564245 Työntekijät pääsihteeri Eero Junkkaala, (koti 09-340 5201) tutkija Timo Eskola, (koti 019-722 702) tutkija Risto Soramies (koti 09-2239 3217) sihteeri Kirsi Sell, (koti 09-505 1796) Avoinna lukukausien aikana ma-pe klo 9-20 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali. Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 150 mk (opiskelijat 50 mk, yhteisöt 500 mk). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen puh.joht. piispa Olavi Rimpiläinen. Yhteistyöjärjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Länsi-Suomen Rukoilevaiset, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Suomen Raamattuopisto. Painopaikka Oriveden Sanomalehti Oy 15 Kulmakivi 5/2000
SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 HELSINKI.D027 Lyhyesti Raamatusta Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet Ps. 103:10 Luulemme vastoinkäymisiä usein Jumalan rangaistuksiksi. Kun elämä kolhii, mietimme, mitä olemme tehneet väärin. Saatamme pyrkiä jopa lepyttämään Jumalaa ja lupailemaan kristillisempää käytöstä. Kunnes havaitsemme olevamme pakanallisella tiellä. Takaiskut eivät ole rangaistus synneistämme, sillä kaikkien syntien tuomio on jo sovitettu ja velka maksettu. Ansaitsisimme kyllä sen, että Jumala tukistaisi meitä syntisen elämämme vuoksi. Mutta Jeesuksen tähden Jumala kohtelee meitä armon, ei ansion mittapuilla. Siis vastoinkäymisetkin ovat pelkkää armoa. Eero Junkkaala Kannessa Sonja Falk. Kuvat Matti Rusama