Helmikuu 2012 WSP Finland Oy

Helmikuu 2012 WSP Finland Oy

SELVITYS KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN MAISEMAVAIKUTUKSISTA Helmikuu 2012 Työryhmä: WSP Finland Oy Marjo Saukkonen Hanna Hannula Annukka Engström Kannen kuva: Näkymä Suomutunturilta Kuusi-Mömmövaaralle (kuva: Ari Toikka). 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...5 1.1 Taustaa...5 1.2 Työryhmä...5 1.3 Rapor n sisältö...5 2...6 2.1 Hankkeiden sijain...6 2.2 Hankkeiden kuvaus ja vaihtoehdot...8 2.2.1 Nollavaihtoehto...9 2.2.2 Vaihtoehto VE 1...9 2.2.3 Vaihtoehto VE 2...9 2.2.4 Vaihtoehto VE 3...9 2.3 Muut tuulivoimahankkeet lähialueilla...14 3 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT...15 3.1 Tuulivoimalat maisemassa ja kul uuriympäristöissä...15 3.2 Lähtökohdat Kemijärven tuulivoimapuistohankkeiden osalta..17 3.3 Lähtöaineisto ja sen rii ävyys...17 3.4 Vaikutusalueet...19 3.4.1 Tuulivoimalat...19 3.4.2 Voimajohdot ja et...20 3.5 Arvioin metodit ja epävarmuustekijät...21 3.5.1 Arvioin työ ja sen pohjana oleva aineisto...21 3.5.2 Näkymäalueanalyysit...21 3.5.3 Havainnekuvat...23 3.5.4 Maastopoikkileikkaukset...23 SISÄLLYSLUETTELO 4 MAISEMAN NYKYTILA...24 4.1 Maisemaa ja kul uuriympäristöä koskevat tavoi eet...24 4.2 Maiseman yleiskuvaus...26 4.3 Hankealueiden maisema...27 4.3 Maiseman ja kul uuriympäristön arvot...28 4.4.1 Arvo amisen perustaa...28 4.4.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät kulttuuriympäristöt..28 4.4.3 Maakunnallises ja seudullises arvokkaat maisema-alueet ja merki ävät kul uuriympäristöt...30 4.4.4 Paikallises arvokkaat maisema-alueet ja merki ävät kul uuriympäristöt..31 4.4.5 Arkeologinen perintö...32 4.4.6 Muinaisjäännökset...32 4.4.7 Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet...34 4.4.8 Virkistys ja matkailu...35 5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURI- PERINTÖÖN...36 5.1 Tuulipuistojen vaikutukset...36 5.1.1 Maisemavaikutukset suurmaisemassa vaihtoehdoi ain...37 5.1.2 Tuulivoimaloiden lähivaikutusalue ja sähkönsiirto...45 5.2 Vaikutustarkastelu kohtei ain...45 5.2.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kul uuriympäristöt...45 5.2.2 Muinaisjäännökset...75 5.2.3 Asuminen kylät ja loma-asunnot...75 5.2.4 Natura- ja luonnonsuojeluohjelma-alueet...87 5.2.5 Virkistys ja matkailu...88 6 YHTEENVETO...94 6.1 Muutokset maisemassa...94 6.2 Vaikutukset valtakunnallises arvokkaisiin maisemaalueisiin ja merki äviin kul uuriympäristöihin...95 6.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin...95 6.4 Vaikutukset maakunnallises ja seudullises tärkeisiin maiseman ja kul uuriperinnön vaalimisen kannalta merki äviin kohteisiin.95 6.5 Vaikutukset asumisen ja loma-asumisen maisemaan...95 6.6 Virkistykseen ja matkailuun kohdistuvat maisemavaikutukset..97 6.7 Vaikutukset Natura- ja luonnonsuojeluohjelma-alueiden maisemakuvaan...97 6.8 Yhteisvaikutukset Ailangantunturin kanssa...97 6.9 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen...97 6.10 Vaihtoehtojen vertailu maisemaan ja kul uuriperintöön kohdistuvien vaikutusten osalta...97 KÄSITEET...99 3

Kuva 1. Panoraama Penger eltä (kuva: Ari Toikka). 4 JOHDANTO

1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Kemijärven tuulipuistohankkeiden ympäristövaikutusten arvioin mene ely aloite in heinäkuussa 2010 YVA-ohjelman laa misella. Arvioin ohjelma luovute in 7.12.2010 yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle. ELY-keskus antoi lausuntonsa arvioin ohjelmasta 14.2.2011, minkä jälkeen käynnistyi YVA-selostuksen laa minen. YVAselostus luovute in heinäkuussa 2011 yhteysviranomaiselle. Lapin ELY-keskus antoi lausuntonsa ympäristövaikutusten arvioin selostuksesta 4.11.2011. Lausunnossaan yhteysviranomainen katsoi, e ei arvioin mene ely täytä kokonaisuutena arvioiden YVA-lainsäädännössä asete uja vähimmäisvaa muksia. Yhtenä keskeisenä YVA-selostuksen puu eena olivat rii ämä ömät maisemaselvitykset, minkä seurauksena maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioin kin oli jäänyt rii ämä ömäksi. Puu eellisten selvitysten tode in vaiku aneen oleellises vaikutusten tunnistamiseen ja vaihtoehtojen vertailun asianmukaisuuteen. Tämä selvitys Kemijärven tuulipuistohankkeiden maisemavaikutuksista on osa arvioin selostuksen täydennystyötä, joka aloite in yhteysviranomaisen anne ua lausuntonsa ympäristövaikutusten arvioin selostuksen rii ämä ömyydestä 4.11.2011. Täydenne y arvioin selostus lii eineen on tarkoitus ase aa nähtäville tammikuun lopussa 2012. Koska Kemijärven tuulipuistojen hankealueet eivät sijoitu maakuntakaavan tuulivoimaalueille, on tuulipuistoalueille laadi ava rakentamisen mahdollistavat osayleiskaavat. MRL:n mukainen kaavan laa minen ja YVA-lain mukainen mene ely tapahtuvat samanaikaises. Tuulivoimapuistojen yleiskaavoituksesta vastaa Kemijärven kaupunki. YVAlain mukaisessa arvioinnissa arvioin velvollisuus on toiminnanharjoi ajalla ja yleiskaavoitus hyödyntää YVA-selostuksessa tuote ua etoa. Yleiskaavoituksessa tulee o aa yleisten sisältövaa musten lisäksi huomioon tuulivoimakaavan erityiset sisältövaa mukset (MRL 77 b ). Tuulivoimayleiskaavaa laadi aessa tulee erityises huomioida tuulivoimaloiden rakentamisen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön. YVA-lainsäädäntöön ei ole kirja u edellytystä lähtö etojen rii ävyydestä ja sen arvioinnista. Toisaalta kysymykset vaikutusten arvioinnista ja vaikutusarvioinnin rii ävyydestä lii yvät kiinteäs toisiinsa. Kun tuulivoimahankkeiden yhteydessä tehdään samanaikaises yleiskaavoitusta, tulee mukaan myös lainsäädännön edellytykset lähtöaineistojen rii ävyydelle: Maankäy ö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua rii äviin tutkimuksiin ja selvityksiin. JOHDANTO Tuulivoimarakentamisen merki ävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Koska tuulivoimalat ovat suuria, keinot maisemavaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ovat vähissä sen jälkeen, kun tuulivoimaloiden sijoituspaikat on lyöty lukkoon. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden mukaan tuulivoimalat tulee sijoi aa ensisijaises keskitetys useamman voimalan yksiköihin. Keski äminen ja tarkkaan harki u sijoi elu ovat tärkeitä erityises maisemavaikutusten vähentämiseksi. Keskeinen tekijä tuulivoimaloiden sijoi amisessa ja vaikutusten merki ävyyden arvioinnissa on sijain alueen herkkyys. Ympäristöministeriö ase 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli laa a ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arvioin a ja lupamene elyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän ehdotuksen mukaan kokonaan tuulivoimarakentamiselle soveltuma omia alueita ovat mm. valtakunnallises ja maakunnallises arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallises merki ävät kul uurihistorialliset ympäristöt, luonnonsuojelualueet sekä linnuston kannalta kansainvälises tärkeät IBA-alueet. Lisäksi tuulivoimarakentamista voi rajoi aa muukin alueiden käy ö, esimerkiksi asutus, lentoliikenne ja puolustusvoimien toiminta. 1.2 Työryhmä Kemijärven tuulipuistohankkeiden YVA-selostukseen lii yvän maisemavaikutusselvityksen laa misesta, vaikutusarvioinneista ja raportoinnista on vastannut maisemaarkkiteh, insinööri Marjo Saukkonen WSP Finland Oy:stä. Näkymäalueanalyyseistä on vastannut FM (suunni elumaan ede) Annukka Engström. Lisäksi työssä on toiminut avustajana maisema-arkkiteh Hanna Hannula. Valokuvauksesta ja valokuvasovi eista on vastannut Ari Toikka Empower Oy:stä. 1.3 Rapor n sisältö Kemijärven tuulipuistohankkeiden YVA-selostukseen lii yvä selvitys maisemavaikutuksista on laadi u maisemaan ja kul uuriperintöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi ja tausta-aineistoksi. Tavoi eena on ollut koota ja tuo aa rii ävä lähtö etoaineisto, jo a vaikutuksia on voitu arvioida. Selvitys sisältää sekä arvioinnin pohjaksi kootun ja laaditun lähtöaineiston e ä maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin. Koska YVA-lainsäädäntö edelly ää, e ä ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidaan hankkeen lii yminen muihin hankkeisiin, selvityksessä on tarkasteltu Kemijärven tuulivoimapuistojen ja Ailangantunturin tuulipuiston yhteisvaikutuksia maiseman ja kul uuriperinnön osalta. Selvitysrapor maisemavaikutuksista koostuu viidestä luvusta. Johdantoa seuraavassa toisessa luvussa esitellään Kemijärven tuulivoimapuistohankkeet ja niiden vaihtoehdot niiltä osin, jotka ovat maisemaan ja kul uuriperintöön kohdistuvien vaikutusten kannalta oleellisia. Kolmannessa luvussa perehdytään selvitys- työn sekä maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusarvioinnin lähtökoh in, tavoi eisiin ja menetelmiin. Lukuun sisältyy vaikutusalueiden tarkastelu sekä epävarmuustekijät. Neljännessä luvussa esitellään Kemijärven maiseman ja kul uuriympäristön nyky laa. Viides luku käsi ää maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin ja vaihtoehtojen vertailun tältä pohjalta Kuva 2. Kemijärven tuulivoimapuistojen sijain Suomessa. 5

2 2.1 Hankkeiden sijain Kemijärven tuulivoimapuistohankkeeseen kuuluu kolme hankealue a, jotka sijaitsevat Kangaslamminvaaran, Untamonvaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran alueilla. Suunnitellut hankealueet ovat noin 20 kilometrin etäisyydellä Kemijärven keskustaajamasta sijoi uen taajaman itä- ja kaakkoispuolelle. Sallaan on matkaa lähimmältä, Kangaslamminvaaran hankealueelta, noin 30 km. Kaikkiaan YVA-ohjelman mukaisella maisemavaikutuksia koskevalla laajimmalla 30 kilometrin tarkastelualueella on Kemijärven taajaman lisäksi 27 kylää. 30 kilometrin tarkastelualueella sijaitsevat kylät on esite y kuvan 2 kartassa. Kymmenen kilometrin säteellä hankealueista sijaitsee seitsemän (8) kylää. Lähimpänä hankealueita ovat Lehtolan ja Joutsijärven kylät, joista molemmista on noin viisi (5) kilometriä hankealueille, Lehtolasta Kuusivaara-Mömmövaaralle ja Joutsijärveltä Untamonvaaralle ja Kangaslamminvaaralle. Etäisyydet kustakin kylästä hankealueille on esite y taulukossa 1 Hankealueille tehdään huolto et rakentamalla uusia ja parantamalla olemassa olevia teitä. Uusita huoltoteitä rakennetaan yhteensä noin 23,1 29 kilometriä. Paranne avia teitä on yhteensä 17,2-20.9 kilometriä. Maakaapelit sijoitetaan erakenteeseen alle. 6 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 3. Kemijärven tuulivoimapuistojen sijain.

Taulukko 1. Kylät ja taajamat, jotka sijaitsevat 30 kilometrin tarkastelualueella Kemijärven tuulivoimapuistoista. Etäisyydet on mita u laajimmasta tuulivoimapuistovaihtoehdosta (VE 2). Etäisyydet on mita u vaihtoehdon VE 2 kylää lähimpänä olevaan tuulivoimalaan. Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 4. Kemijärven tuulivoimapuistojen tarkastelualueilla sijaitsevat kylät ja taajamat. 30 kilometrin tarkasteluvyöhykkeelle jää yhteensä 27 kylää Kemijärven keskustaajaman lisäksi. Kar atarkastelussa on esite y laajimman tuulivoimapuistovaihtoehdon VE 2 hankealueet (sininen rajaus). 7

2.2 Hankkeiden kuvaus ja vaihtoehdot Tuulipuistojen yhteenlaske u tuulivoimalamäärä on toteutusvaihtoehdosta riippuen 23 35 voimalaa. Suunniteltujen tuulipuistojen yhteenlaske u teho on noin 69 105 MW riippuen tuulivoimaloiden määrästä. Yksikköteholta tuulivoimalat ovat 3 MW. Voimaloiden napakorkeus ja roo orin halkaisija on 120 metriä. Tuulivoimalan osat ja mitat on esitelty kuvassa 3. Hankealueille rakennetaan kaksi uu a sähköasemaa, joiden kau a tuulivoimapuistot liitetään 110 kv verkkoon. Toinen sähköasemista sijoi uu Kangaslamminvaaran eteläpuolelle ja toinen Kuusivaara-Mömmövaaralle. Tuulivoimapuistojen yhteyteen rakennetaan uu a 20 kv:n keskijänniteilmajohtoa noin 7 kilometriä Untamovaaralta pohjoiseen Isokero-Kursun liitäntäpisteeseen, johon rakennetaan uusi sähköasema. Hankkeeseen lii yy myös nykyisen 110 kv:n ilmajohdon parantaminen noin 15 kilometrin matkalta uudelta sähköasemalta länteen Isokeron sähköasemalle (kuva 4). Muilta osin sähkönsiirto tapahtuu hankealueilla maakaapeleiden avulla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen. Ilmajohtojen (20 kv ja 110 kv) johtokatujen lantarve on esite y kuvissa 5 ja 6. Lisäksi hankealueille rakennetaan uusia huoltoteitä n. 23-32,1 km ja parannetaan nykyisiä teitä noin 16,7-20,9 km. Huoltoteiden tyyppipoikkileikkaus on kuvassa 7. Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 6. Kangaslamminvaaran eteläpuolelle rakenne avan uuden sähköaseman ja Isokeron sähköaseman välillä paranne ava 110 kv:n ilmajohto. Kuva 5. Tuulivoimalan mitat ja osat (kuva: Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy). 8 Kuva 7. 110 kv:n johtoaukea (kuva: Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy). Kuva 8. 20 kv:n johtoaukea (kuva: Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy).

Kuva 9. Huolto en tyyppipoikkileikkaus (kuva: Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy). 2.2.1 Nollavaihtoehto Nollavaihtoehto on vertailuvaihtoehtoa ja tarkoi aa sitä, e ei hanke a toteuteta. 2.2.2 Vaihtoehto 1 Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran vaihtoehto VE1 koostuu 13 tuulivoimalaitosyksiköstä, joista Outovaaran laelle sijoi uu kolme (voimalat 1-3), Kangaslamminvaaralle sijoi uu kuusi (voimalat 4 9), Kummunvaaran laelle kaksi voimalaa (voimalat 10 12) ja Mikonvaaran laelle yksi tuulivoimalaa (voimala 13). Tuulivoimalat sijoi uvat alueelle noin 500 2240 metrin etäisyyksille toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys on noin 4,5 km. Uusia teitä rakennetaan 12,2 km ja nykyisiä teitä parannetaan 7 km. Untamovaara Untamovaaran vaihtoehto VE1 koostuu yhdeksästä tuulivoimalaitosyksiköstä, joista Untamovaaran laelle sijoi uu viisi (voimalat 4 8), Paloselän alueelle kolme (voimalat 1 3) ja Kiimavaaran alueelle yksi tuulivoimala (voimala 9). Tuulivoimalat sijoi uvat kolmen vaaran alueelle noin 600 1400 metrin etäisyydelle toisistaan. Kauimmaisten tuulivoimalayksiköiden etäisyys on noin 3,9 kilometriä. Uusia teitä rakennetaan 7,1 km ja nykyisiä teitä parannetaan 8,5 km. Kuusivaara-Mömmövaara Kuusivaara-Mömmövaaran vaihtoehto VE1 koostuu kahdeksasta tuulivoimalaitosyksiköstä, joista Mömmövaaran alueelle sijoi uu kolme (voimalat 1 3), Kuusivaaran laelle neljä (voimalat 4 7) ja Välivaaralle yksi tuulivoimala (voimala 8). Tuulivoimayksiköt tulisivat sijaitsemaan kolmen vaaran päällä noin 500 1000 metrin päässä toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys on noin 2,9 km. Uusia teitä rakennetaan 5,3 km ja nykyisiä teitä parannetaan 3,3 km. 2.2.3 Vaihtoehto 2 Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran vaihtoehto VE2 koostuu 15 tuulivoimalaitosyksiköstä. Ero vaihtoehtoon VE1 muodostuu siten, e ä Mikonvaaralle sekä Kangaslamminvaaralle sijoitetaan yksi tuulivoimala lisää (voimalat 4 ja 15). Uusia teitä rakennetaan 13,3 km ja nykyisiä teitä parannetaan 7 km. Untamovaara Untamovaaran vaihtoehto VE2 koostuu 11 tuulivoimalaitosyksiköstä(3 MW). Tuulivoimaloiden sijoi elu on yhteneväinen vaihtoehdon VE1 kanssa voimaloiden 1 9 osalta. Niiden lisäksi vaihtoehdossa VE 2 ovat voimalat 10 ja 11 (kuva 12 sivulla 12), jotka sijoittuvat Untamovaaran lakialueen pohjoisosaan. Uusia teitä rakennetaan 8,4 km ja nykyisiä teitä parannetaan 8,5 km. Kuusivaara-Mömmövaara Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueen vaihtoehto VE2 koostuu yhdeksästä (9) tuulivoimalaitosyksiköstä. Ero Kuusivaara-Mömmövaaran vaihtoehtoon VE1 muodostuu Vitsavaaralle sijoite avasta tuulivoimalasta (voimala 9). Uusia teitä rakennetaan 3,3 km ja nykyisiä teitä parannetaan 6,3 km. 2.2.4 Vaihtoehto 3 Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran vaihtoehto VE3 muodostuu 11 tuulivoimalasta, joista 1 3 sijoittuu Outovaaralle, 4 9 Kangaslamminvaaralle ja 10 11 Mikonvaaralle. Uusia teitä rakennetaan 12,7 km ja nykyisiä teitä parannetaan 7 km. Untamovaara Untamovaaran vaihtoehto VE3 koostuu viidestä tuulivoimalasta, joista 1 3 sijoi uvat Paloselälle ja 4 5 Untamovaaran eteläosaan. Uusia teitä rakennetaan 3,9 km ja nykyisiä teitä parannetaan 9,3 km. Kuusivaara-Mömmövaara Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueen vaihtoehto VE3 muodostuu seitsemästä tuulivoimalasta, joista 1 3 sijoi uu Mömmövaaralle ja 4 7 Kuusivaaralle. Uusia teitä rakennetaan 3,9 km ja nykyisiä teitä parannetaan 3,3 km. 9

Taulukko 2. Kemijärven tuulivoimapuistojen vaihtoehtojen erot. Tierakenteen alle rakenne ava maakaapeli on jäte y vertailusta pois, koska sillä ei ole merkitystä maisematarkastelun kannalta. Kuva 10. Kemijärven tuulipuistohankkeiden vaihtoehtojen likimääräiset rajaukset. 10 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12

Kangaslamminvaara Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 11. Kangaslamminvaaran tuulipuistohankkeiden vaihtoehdot. Taulukko 3. Kangaslamminvaaran uudet voimalat ja huolto et sekä paranne avat nykyiset et eri hankevaihtoehdoissa. 11

Untamovaara Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 12. Untamovaaran tuulipuistohankkeiden vaihtoehdot. 12 Taulukko 4. Untamovaaran uudet voimalat ja huolto et sekä paranne avat nykyiset et eri hankevaihtoehdoissa.

Kuusivaara-Mömmövaara Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 13.Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuistohankkeiden vaihtoehdot. Taulukko 5. Kuusivaara-Mömmövaaran uudet voimalat ja huolto et sekä paranne avat nykyiset et eri hankevaihtoehdoissa. 13

2.3 Muut tuulivoimahankkeet lähialueilla Ailangantunturi Wpd Finland Oy suunni elee tuulipuistoa Kemijärven kaupungin alueella sijaitsevalle Ailangantunturille, joka sijaitsee noin 3 5 kilometriä luoteeseen Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueesta. Ailangantunturin tuulivoimalat sijoi uvat Ailangantunturin ja Iso Petäjävaaran alueille. Tuulipuisto muodostuu korkeintaan yhdestätoista yksikköteholtaan noin 2 3 MW tuulivoimalasta. Lisäksi Ailangantunturin tuulipuistoon kuuluu maakaapeleista, tuulipuiston sähköasema, sähköverkkoon lii ymistä varten tarvi avasta ilmajohto sekä huolto et. Tuulivoimaloiden arvioitu tornikorkeus on 90 120 metriä ja roo orin halkaisija 100 120 metriä. Maksimissaan tuulivoimalat ovat siis samankokoisia kolmilapaisia voimaloita kuten Kemijärven tuulivoimapuistohankkeissa. Ailangantunturin tuulipuistohankkeen suunni elu on käynnistynyt helmikuussa 2011. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta 9.6.2011. YVA-menettelyssä on menossa selostusvaihe. YVA-mene elyssä tarkastellaan 11 tuulivoimalasta koostuvaa tuulipuistoa sekä ns. nollavaihtoehtoa. Posion tuulivoimahanke Taaleritehdas Oy suunni elee Posion kunnan alueelle, noin 25 30 kilometriä Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueesta etelään, tuulipuistoa. Posion tuulipuisto sijoi uu Lemmontunturin, Murtotunturin Palotunturin ja Outovaaran alueelle. Hankkeen YVAmene ely on alkamassa ja sen on arvioitu alustavas pää yvän kesäkuussa vuonna 2013. Sallan hankkeet Oxford Intercon Finland Oy suunni elee kolmen tuulipuiston rakentamista Sallan kunnan alueella sijaitseville Suvastunturin, Jaurutunturin ja Jalkavaaran alueille. Sallan tuulipuistohankkeet sijoi uvat noin 35 km etäisyydelle itään Kemijärveltä katso una ja noin 20 25 km etäisyydelle koilliseen Kangaslamminvaaran tuulipuistoalueesta. Tuulipuistohankkeisiin lii yvät selvitykset ovat vielä kesken ja lopullista päätöstä hankkeiden toteu amisesta ei ole vielä tehty. Mikäli hankkeet päätetään toteu aa, tulevat ne vaa maan YVA-mene elyn. 14 Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 14. Muut tuulivoimahankkeet Kemijärven kaupungin ja sen naapurikun en alueella.

3 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tuulivoimalat maisemassa ja kul uuriympäristöissä Maisema on kokonaisuus, joka muodostuu ekologisista perustekijöistä ja niiden vuorovaikutussuhteista. Kul uuriympäristö käsi ää kaiken ympäristön, jossa näkyy ihmisen toiminnan jäljet. Sekä maiseman e ä kul uuriympäristöjen luonteeseen kuuluu jatkuva muutos. Kul uuriympäristöille on usein ominaista ajallinen kerroksellisuus, jossa jokainen sukupolvi ja aikakausi ovat jä äneet oman jälkensä maisemaan. Kul uuriympäristöön kuuluu osana myös esim. alueelle tyypillisten elinkeinojen harjoi aminen. Kul uuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat kohteen kul uurihistorialliseen luonteeseen, laatuun ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Tuulivoimarakentaminen voidaan nähdä tämän sukupolven ja aikakauden luomana uutena kerroksena. Tämän uuden kerroksen syntyminen tulee tapahtua vanhoja kerroksia kunnioi aen. Kul uuriympäristöihin kohdistuvien muutosten suuruus ja merki ävyys samoin kuin maiseman herkkyys ovat keskeisiä asioita vaikutusarvioinnissa. Tuulivoimarakentamisen merki ävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan ja sitä kau a myös kul uuriympäristöihin. Vaikutus voi kohdistua maiseman luonteeseen, laatuun ja rakenteeseen. Yleensä maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat maisemakuvan luonteeseen ja laatuun kohdistuvia vaikutuksia. Laajimmalle ulo uvat vaikutukset aiheutuvat tuulivoimaloista. Toisinaan vaikutukset voivat kohdistua myös maisemarakenteeseen, jolloin vaikutukset jäävät yleensä melko vähäisiksi ja ovat paikallisia. Tällainen vaikutus voi olla esim. uuden huolto estön vaikutus pintavesien kulkuun tai tuulivoimalan lähiympäristön pienilmaston äärevöitymisen, kun voimalan ympäriltä joudutaan poistamaan puusto noin yhden hehtaarin alueelta. Muut ympäristövaikutukset, kuten ääni ja vaikutukset lintuihin, ovat useimmiten paikallisia. Suoria vaikutuksia maisemakuvaan aiheu avat tuulivoimalat, sähkönsiirtoon tarvi avat rakenteet latarpeineen sekä uudet ja paranne avat et. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja kulje aminen hankealueille edelly ää myös lavarauksia ja toimenpiteitä, joilla on suoria maisemavaikutuksia. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. tuulivoimalan lähiympäristön puuston poistaminen noin hehtaarin kokoiselta alueelta sekä kuljetusten vaa- ma huoltoteiden puuton reuna-alue (kuva 7 sivulla 9). Ilmajohtojen, huoltoteiden ja muiden rakenteiden ja toimenpiteiden vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaiku aa ilman selkeys ja valo-olot. Maisemavaikutus ja sen laajuus riippuu suurmaiseman rakenteesta. Pienipiirteisessä maisemassa vaihtelevat pinnanmuodot ja maisema lat estävät pitkien näkymien muodostumisen. Näin visuaalinen vaikutusalue jää pienemmäksi kuin suurpiirteisessä maisemassa, jossa näkymät ovat usein pitkiä ja laajoja. Metsäpei eellä on suuri merkitys näkymien muodostumisessa. Maisemavaikutuksiin vaiku aa myös voimaloiden määrä, ryhmi ely, koko ja rakenne sekä suurempien voimaloiden vaa ma huomioväritys ja lentoestevalaistus. Ilmailulaitoksen mukaan yli 70 metriä korkeissa esteissä tulee olla aina lentoestevalot. Esteisiin voidaan vaa a myös lentoestemerkintöjä, jos este sijaitsee lähellä lentopaikkaa. Kemijärven tuulivoimapuistojen tuulivoimalat kohoavat lavan ollessa yläasennossa 180 metrin korkeuteen, mu a ne eivät sijoitu lähelle lentopaikkoja tai -rei ejä. Korkeille rakenteille, kuten tuulivoimaloille ja mastoille on määritelty vaikutusalueita useissa pohjoismaisissa maisemaselvityksissä. Vaikutusvyöhykkeet on määritelty sen mukaan, miten rakenteet näkyvät ja miten voimakkaas ne dominoivat ympäröivää. Kuva 15. Havainnekuva lentoestevalosta (kuva: Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy). Yleistäen voi todeta, e ä selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista ero aa 5 10 kilometrin säteellä roo orin lavat, joiden näkyvyy ä pyörimisliike vielä korostaa. Suuren kokoluokan tuulivoimaloille 5 7 km on etäisyys, jonka päästä havainnoituna niiden dominanssin maisemaan todetaan vähenevän. Kun ollaan 15 20 kilometrin etäisyydellä, lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä, mu a ihanteellisissa olosuhteissa torni erottuu jopa 20 30 kilometrin päähän. Lisäksi on huomioitava ns. vilkkumisefek, joka korostaa tuulivoimaloiden näkyvyy ä: utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roo orien lavoista heijastuu pieniä valonsäteitä. Tuulivoimalat herä ävät huomiota suuren kokonsa takia maisemassa. Ne toimivat mitta kkuna, johon ympäröivä maisema elemen eineen vertautuu. Tuulivoimalat ovat niin suuria, e ä ne tavallaan vääristävät mi asuhteita. Voimalat voivat muu aa maiseman hierarkiaa ja alistaa maisemaa ja sen merki äviä elemen ejä, kuten rakennetun ympäristön kohteita ja maamerkkejä, pienipiirteisiä kul uuriympäristöjä ja arvokkaita maisema-alueita. Alueen maisemalliset ja kul uurihistorialliset arvot ja luonne voivat muu ua tuulivoimaloiden rakentamisen seurauksena voimakkaas kin, esim. luonnonympäristö voi häiriintyä niin, e ei se enää tunnu luonnonympäristölle. Maiseman sietokykyyn vaiku avat niin estee set kuin maiseman kokemiseen lii yvät tekijät. Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman luonne on, sen helpommin maisemaan yleensä voi sijoi aa uusia elemen ejä. Toisaalta pienipiirteisen maiseman korkeusvaihtelut saavat aikaan katvevaikutuksen, jolloin tuulivoimalan visuaalinen vaikutus ulo uu rajatummalle alueelle kuin suurpiirteisessä maisemassa. Suurpiirteisen maiseman elemen t pystyvät kuitenkin kilpailemaan tuulivoimaloiden kanssa siten, e eivät tuulivoimalat vaikuta maiseman merkitykseen ja laatuun. Kul uuriympäristöjen kannalta aikayhteyden puu umien tuulivoiman ja sen ympäristön välillä voi aiheu aa konflik in niiden välille. Tämä korostuu erityises historiallises arvokkaiden kul uuriympäristöjen ja maisema-alueiden kohdalla. Yleistäen voi sanoa, e ä maisema, joka on jatkuvassa muutosprosessissa erityises ihmisen toimien johdosta, ovat tuulivoimaloiden maisemavaikutukset vähemmän nega ivisia. Staa nen ja muu umaton maisema on herkempi tuulivoimarakentamiselle. Maisemaan lii yy erilaisia odotuksia ja asenteita suhteessa siellä tapahtuvaan toimintaan ja käy öön. Virkistykseen ja vapaa-aikaan käyte ävän maiseman visuaaliset ominaisuudet ovat korostuneen merki äviä. Kun tuulivoiman sijoi amiselle taloudellises sopivimmat alueet ovat usein myös alueita, joilla on korkea luonto- tai virkistyskäy öarvo, tuulivoimarakentamisen ja alueiden virkistyskäytön kesken voi syntyä ongelmia. Edellisten lisäksi tuulivoimarakentaminen ja Lapissa poronhoito, joka on vanha perinteinen elinkeino ja tärkeä osa elävää kul uuriympäristöä, voivat joutua ris riitaan keskenään. 15

Kuva 16. Kemijärven tuulipuistohankkeissa käyte ävän tuulivoimalan mitat. Samassa mi akaavassa tuulivoimalan kanssa on esite y vasemmalla puolella 110 kv:n johtopylväs ja oikealla puolella ihminen (180 cm) ja omako talo. (kuva: Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy) 16

3.2 Lähtökohdat Kemijärven tuulipuistohankkeiden osalta Tämän maisemavaikutuksia koskevan selvitystyön tarkoituksena täydentää Kemijärven tuulipuistohankkeita koskeva YVA-selostus siten, e ä se täy ää YVA-lainsäädännön asetetut vähimmäisvaa mukset maisemaan ja kul uuriympäristöihin kohdistuvien vaikutusten osalta. Toisaalta, koska samanaikaises laaditaan Kemijärven tuulivoimapuistoja koskevia yleiskaavoja ja yleiskaavoitus hyödyntää vaikutusarvioinnissa YVA-selvitystä, edelly ää maankäy ö- ja rakennuslaki (9 ) osaltaan, e ä maisemaan kohdistuvat vaikutukset perustuvat rii äviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Eurooppalainen maisemayleissopimus allekirjoite in Firenzessä lokakuussa 2000. Suomessa sopimus ja siihen lii yvä laki ovat olleet voimassa 1.4.2006 läh en. Maisemayleissopimuksen mukaan jäsenval ot mm. kiinni ävät huomiota maiseman tärkeään merkitykseen julkisen edun kannalta kul uuriin, ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntaan lii yvissä asioissa ja pitävät sitä merki ävänä taloudellisen toiminnan voimavarana, jonka suojelu, hoito ja suunni elu voi lisätä työpaikkoja. Lisäksi jäsenval oiden tulee edostaa, e ä maisema vaiku aa paikalliskul uurin muotoutumiseen ja on olennainen osa Euroopan luonnon- ja kul uuriperintöä ja e ä se edistää ihmisten hyvinvoin a ja luji aa eurooppalaista iden tee ä. Suomi on sitoutunut edistämään Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoi eita. Suomen lainsäädäntö, hallinnolliset ohjelmat ja käytännöt täy ävät sopimuksen perusvelvoi eet, joten edellytys maisemayleissopimuksen huomioimisesta ja edistämisestä täy yy lähtökohtaises nouda amalla lainsäädäntöä ja ohjeita. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet velvoi avat edistämään maiseman arvojen vaalimista alueidenkäytön suunni elun kaikilla tasoilla. Alueidenkäytössä on mm. varmiste ava, e ä valtakunnallises merki ävät kul uuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät, ja alueidenkäytöllä tulee edistää luonnon virkistyskäy öä sekä luonto- ja kul uurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Tuulivoiman osalta valtakunnallisissa alueidenkäy ötavoi eissa todetaan mm, e ä tuulivoimalat on sijoite ava ensisijaises keskitetys useamman voimalan yksiköihin. Tämä on tärkeää erityises maisemavaikutusten vähentämiseksi: sijain paikasta riippuen yksi äisen tuulivoimalan aiheu ama maisemavaikutus voi olla jopa merki ävämpi kuin suuren tuulivoimapuiston. Lapissa alueidenkäytöllä tulee edistää tunturialueiden säilymistä luonto- ja kul uuriarvojen kannalta erityisen merki ävinä aluekokonaisuuksina. Alueiden erityispiirteet tulee tunnistaa ja alueidenkäy ö sovi a mahdollisimman tasapainoises yhteen luonnonolojen, maiseman ja kul uuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kul uuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Myös maiseman ja kul uuriperinnön kannalta poronhoidon turvaaminen on tärkeää, koska porohoito on osa kul uurihistoriaa. Yhteysviranomainen totesi lausunnossaan 4.11.2011, e ä yhtenä keskeisenä YVAselostuksen puu eena olivat rii ämä ömät maisemaselvitykset, minkä seurauksena maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioin kin oli jäänyt rii ämä ömäksi. Puu eelliset selvitykset taas vaiku vat oleellises maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen ja merki ävyyden arvioin in sekä vaihtoehtojen vertailun asianmukaisuuteen. Lausunnossa kiinnite in huomiota seuraaviin koh in maisemaan ja kul uuriympäristöihin kohdistuvien vaikutusten osalta: Maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioin ei vastaa YVA-ohjelmassa esite yä kuvausta. Maisemavaikutusten arvioinnista puutuu näkemäanalyysi, jonka avulla voitaisiin selkeäs osoi aa, mihin voimalat voivat ylipäänsä näkyä. Maisemavaikutusten havainnollistamisessa on puu eita ja havainnekuvat vaiku avat osin harhaanjohtaville. - Havainnekuvat Joutsijärven, Ry lahden ja Luusuan kylistä puu uvat. - Voimajohtojen, elinjausten ja sähköasemien sijoi umisesta lähi- ja kaukomaisemassa ei ole esite y havainnekuvia. - Havainnollistamisessa ei ole esite y lanne a vuorokauden eri aikoina. Voimaloiden merkitsemistä valoilla ja tästä aiheutuvaa yömaiseman muu umista ei ole arvioitu. - Havainnekuvat kul uuriympäristöjen osalta puu uvat. Maisemavaikutusten laaja-alaisuuden ja hallitsevuuden vaikutuksia ei ole seloste u. - Kemijärven rantojen kaava-alueiden loma-asutukseen maisemavaikutukset ovat paikoin hyvin hallitsevia, joita ei kuitenkaan ole onnistu u selvi ämään. - Maisemavaikutuksia luontomatkailuun (laivaristeilyt, kalastus- ja metsästysmatkailu, kul uurimaisemamatkailu) ja moo orikelkkareiteille ei ole tunniste u eikä kuva u arvioin selostuksessa. Yhteisvaikutuksia hankealueiden kesken ja muiden hankkeiden kanssa ei ole käsitelty. - Yhteisvaikutuksia Ailangantunturin hankkeen kanssa ei ole käsitelty. - Kemijärven tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole esite y eikä arvioitu kaukomaisemassa Kemijärven Pitkältäsillalta ja järvenseliltä. Arvokkaiden kul uuriympäristöjen osalta ei ole arvioitu maisemavaikutuksia riittävällä tarkkuudella. - Havainnekuvat puu uvat ja vaikutusten muutos ja merki ävyys on jäänyt esi ämä ä. 3.3 Lähtöaineisto ja sen rii ävyys Kemijärven tuulipuistohankkeiden maisemavaikutuksia koskevan selvitystyön ja vaikutusarvioinnin lähtöaineistoihin ovat kuuluneet mm. Maanmi auslaitoksen kar a- ja ilmakuva-aineistot, Itä-Lapin maakuntakaava sekä muut työhön lii yvät suunnitelmat ja selvitykset hankkeiden vaikutusalueelta. Tärkeänä tausta-aineistona ovat toimineet Kemijärven tuulipuistohankkeita koskeva YVA-ohjelma ja -selostus sekä yhteysviranomaisena antamat lausunnot niistä. Lisäksi työssä on käyte y Ympäristöhallinnon ja Museoviraston aineistoja, rekisteri etoja ja etojärjestelmiä. Apuna selvitys- ja arvioin- työssä ovat olleet myös aiheeseen lii yvät julkaisut, ohjeet ja oppaat sekä hankkeiden suunnitelma-aineistot. Kemijärven tuulipuistohankkeiden vaikutusalueelle on tehty maastokäyn 1.-2.12.2012. Maisemaselvitystä sekä maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioin a koskeva neuvo elu yhteysviranomaisen kanssa pide in 2.12.2011. Lähtöaineisto on ollut rii ävä, jo a selvitystyö ja vaikutusarvioin on voitu tehdä rii ävällä tarkkuudella huomioiden lainsäädännön vaa mukset. Selvitys- ja arvioin työssä käyte y lähtöaineisto on esitelty sivulla 18. 17

Selvitys- ja arvioin työssä on käyte y seuraavia aineistoja: Kirjallisuus, julkaisut, seminaariesitykset, leh ar kkelit ja lausunnot Maisema-aluetyöryhmän mie ntö I, Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mie ntö 66/1992 Maisema-aluetyöryhmän mie ntö II, Maisemanhoito, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mie ntö 66/1992 Rakenne u kul uuriympäristö, valtakunnallises merki ävät kul uurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto ja Ympäristöministeriö, Helsinki 1993 Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt, Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet, Ympäristöministeriö, helmikuu 2009 Emilia Weckman 2006, Tuulivoimalat ja maisema, Suomen ympäristö 5/2006, Ympäristöministeriö Maunu Häyrinen 2010, Tuulivoima-alueiden suunni elu ja maisema, Satakunnan tuulet -tuulivoimaseminaari, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoimarakentamisen suunni elu, Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arvioin a ja lupamene elyjä koskevaksi ohjeistukseksi, Ympäristöministeriön rapor eja 19/2011, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Helsinki 2011 Tuulivoimarakentaminen, Ympäristöministeriön esite, elokuu 2005 Mastot maisemassa, Ympäristöopas 107, Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Helsinki 2003 Mervi Koskinen (toim.), Eurooppalainen maisemayleissopimus, Ympäristöministeriö ja Museovirasto, Kul uuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa, opas pohjoismaiseen käytäntöön, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Nord 2002:5 Vaikutusten arvioin kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10/2006, Ympäristöministeriö, Alueiden käytön osasto, Helsinki 2006 Ar kkeli Nunu Pesu ja Minna Torkkeli, Kaavoitus avainasemassa tuulivoiman rakentamisessa, Ympäristö-leh 5/2011, Ympäristöministeriö 18 Ar kkeli Posiolle suunni eilla suuri tuulivoimapuisto, Lapin kansa 9.12.2011 Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy (2001). Voimalinjojen maisemavaikutukset. Maisemakuvan arvioin menetelmä, kirjallisuusselvitys ja kyselytutkimus. Tiina Elo ja Sirkka-Liisa Seppälä, Vesistöjä ja vaaramaisemia, Kemijärven kul uuriympäristöohjelma, SUOMEN YMPÄRISTÖ 22/2011, Ympäristöministeriö Satu Kalpio ja Tarja Bergman, Lapin perinnemaisemat, Alueellisest ympäristöjulkaisut 116, Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus 1999 Lausunto ympäristöministeriön ehdotuksesta tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevaan ohjeistukseen, Suomen maisema-arkkiteh lii o 2011 Suunnitelmat, selvitykset, YVA-mene elyt ja viranomaislausunnot Itä-Lapin maakuntakaava ja maakuntakaavaselostus Kangaslamminvaaran, Untamovaaran sekä Kuusi-Mömmövaaran alueita koskeva yleiskaava tuulivoimapuistoille, yleiskaavaluonnokset ja kaavaselostus sekä yhteenveto osayleiskaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä, Kemijärven kaupunki 2011 Kemijärven tuulipuistohankkeet, Ympäristövaikutusten arvioin ohjelma, Oxford Intercon Finland Oy, joulukuu 2010 Yhteysviranomaisen lausunto 4.2.2011 - Kemijärven tuulipuistohankkeet, Ympäristövaikutusten arvioin ohjelma, Oxford Intercon Finland Oy, kesäkuu 2011 Kemijärven tuulipuistohankkeet, Ympäristövaikutusten arvioin selostus, Oxford Intercon Finland Oy, kesäkuu 2011 Yhteysviranomaisen lausunto 4.11.2011 Kemijärven tuulipuistohankkeet, Ympäristövaikutusten arvioin selostus, Oxford Intercon Finland Oy, kesäkuu 2011 Ailangantunturin tuulipuisto, Ympäristövaikutusten arvioin ohjelma, Wpd Finland Oy, maaliskuu 2011 Yhteysviranomaisen lausunto 9.6.2011 - Ailangantunturin tuulipuisto, Ympäristövaikutusten arvioin ohjelma, Wpd Finland Oy, maaliskuu 2011 Pekka Peuranen, Kemijärven tuulivoimapuistot geologinen selvitys, Kemijoki Aqua c Technology 3.3.2011 Jyrki Oja ja Satu Oja, Kemijärven Kangaslamminvaaran, Untamovaaran sekä Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuistoalueiden luontoarvojen perusselvitys 2010, Suomen Luonto eto Oy 42/2010 Pekka Halonen, Luontoselvityksiä Kemijärven tuulipuistoalueilla 2011, O avaaran Natura-alue, Untamovaara ja Kangas-lamminvaara, YVA:n liiterapor, Luonto eto Carex, Oulu 2011 Hannu Ko vuori, Tarkastuskertomus 4.11.2011, Kemijärvi 24 Outovaara, Kemijärvi 349 Kummunvaara (Kangaslamminvaara) ja Kemijärvi 350 Untamovaara, tuulipuistohankkeisiin lii yvä tarkastuskäyn Untamovaaraan 30.8.2011, Lapin maakuntamuseo 2011 Tietokannat Ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikka etopalvelu asiantun joille Museoviraston kul uuriperintöä koskevat etokannat Corine-paikka etokanta Maanmi auslaitoksen maasto etokanta ja ilmakuvat Tekniset edot Empower Oy Internet-sivustot www.ymparisto.fi h p://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/lapinely h p://www.nba.fi/fi/ etopalvelut h p://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp h p://www.tuulivoimaopas.fi/ h p://www.lakelapland.fi

3.4 Vaikutusalueet 3.4.1 Tuulivoimalat Tuulivoimalat ja maisema -selvityksessä (Weckman 2006) viitataan ruotsalaiseen lähteeseen, jonka mukaan tuulivoimala on maisemaa dominoiva elemen 10 kertaa napakorkeutensa etäisyydelle ulo uvalla alueella. Kun Kemijärven tuulivoimapuistojen voimaloiden napakorkeus on 120 metriä, ruotsalaislähteen mukaan voimalat dominoivat 1,8 kilometrin etäisyydelle. Voimalat eivät kuitenkaan erotu enää yli 30 kilometrin päässä. Tuulivoimalat ja maisema -selvityksessä (Weckman 2006) on viita u myös tanskalaiseen selvitykseen, jossa on tarkasteltu suurten tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia avoimessa maisemassa. Tanskalaislähteen mukaan kokonaiskorkeudeltaan 90 metriä korkeille tuulivoimaloille (napakorkeus 60, roo orin halkaisija 60 m) voidaan määritellä neljä visuaalisen vaikutuksen vyöhyke ä: Lähialue 0 3 km, tuulivoimala dominoi kaikentyyppisissä maisemissa. Välialue 3 6 7 km, tuulivoimala näkyy hyvin, mu a on vaikeaa hahmo aa voimalan kokoa ja sitä, onko kyseessä iso voimala kaukana vai pieni lähellä. Kaukoalue 6 7 10 12 km, tuulivoimala näkyy selväs, mu a maiseman muut elemen t vähentävät dominanssia. Ulompi kaukoalue >10 12 km, tuulivoimala näy ää pieneltä horison ssa, ja maiseman muut elemen t vaiku avat siten, e ä voimalaa on vaikea huomata ja hahmo aa. Kemijärven hankkeiden tuulivoimalat ovat kooltaan kaksinkertaisia tanskalaislähteen käy ämiin voimaloihin. Näin ollen voitaisiin vyöhykkeet määritellä yksinkertaises kertomalla etäisyydet kahdella, jolloin saadaan seuraavat vyöhykkeet: Lähialue 0 6 km Välialue 6 12 14 km Kaukoalue 12-14 20-24 km Ulompi kaukoalue >20 24 km Näin ollen YVA-ohjelman mukaisen vyöhykejaon, 0 5 10 20 30 km, voidaan katsoa olevan käy ökelpoinen Kemijärven tuulivoimapuistojen osalta. Arvioinnissa on huomioitava kuitenkin, e ä vyöhykkeet vaihe uvat eritavalla mm. maisemarakenteesta riippuen. YVA-ohjelmassa vyöhykkeet on jae u seuraavas : Lähialue 0 5 km Välialue 5-10 km Kaukoalue 10 20 km Ulompi kaukoalue 20 30 km Pohjakar a Kar akeskus Oy, Lupa L9562/12 Kuva 17. Kemijärven tuulipuistohankkeiden vaikutusalueen tarkasteluvyöhykkeet. Tuulivoimapuistojen aluerajaukset (sinisellä) on laajimman vaihtoehdon VE 2 mukainen. 19

3.4.2 Voimajohdot ja et Voimajohtojen ja teiden osalta vaikutusalueet määräytyvät voimajohtopylväiden, tarvi avan avoimen johtoalueen ja sen reunavaikutuksen perusteella. Voimajohtojen maisemavaikutuksia käsitellään mm. Voimalinjojen maisemavaikutukset -selvityksessä (Byman & Ruokonen, 2001), jossa voimajohtopylväiden vaikutusalueet on jae u seuraavas : Välitön vaikutusalue etäisyys voimajohtopylväästä on noin 60 metriä, pylväs on visuaalises hallitseva Lähialue etäisyys voimajohtopylväästä on noin 200 metriä, pylväs on maisemaelemen, jonka merkitys pienenee etäisyyden kasvaessa Kaukoalue etäisyys voimajohtopylväästä on 200 2000 metriä, pylväs näkyy mu a sen katsotaan kuuluvan osana kaukomaisemaan Voimajohtopylväiden lisäksi myös avoimella, puu omalla johtoaukealla samoin kuin huoltoteillä on vaikutuksia lähiympäristöönsä. Vaikutusalueen laajuus muodostuu johto- tai eaukeasta ja sen reunavaikutuksesta, joka vaihtelee kasvipei eestä riippuen. Johtoaukeiden ja huoltoteiden latarpeet on esite y sivujen 8-9 kuvissa. Voimajohtolinjojen osalta lantarve on tyyppipiikkileikkauksissa esitetyn mukainen, mu a huoltoteiden vaa ma avoin ealue määräytyy lopulta tuulivoimaloiden vaa man kuljetus lan mukaan. Voimajohtopylväiden paikkoja ei ole määritelty eikä huoltoteiden vaa ma lopullinen lantarve ole edossa tässä vaiheessa suunni elua. Näin ollen on 110 kv:n voimajohtojen osalta tutki u vaikutuksia Voimalinjojen maisemavaikutukset -selvityksen mukaisilla vaikutusalueilla, joskin vaikutusarvioinnissa on huomioitava, e ä kyseessä on nykyisen johtolinjan parantaminen. Huoltoteiden ja 50 kv:n johtolinjojen osalta vaikutusalueeksi on ote u 50 metriä en keskilinjan tai johtolinjan molemmin puolin. 20 Pohjakar a Maanmi auslaitos lupanro 177/MML/12 Kuva 18. Voimalinjojen ja huoltoteiden vaikutusalueet.

3.5 Arvioin metodit ja epävarmuustekijät 3.5.1 Arvioin työ ja sen pohjana oleva aineisto Vaikutukset maisemaan ja kul uuriympäristöön on arvioitu maisema-arkkitehdin tekemänä asiantun ja-arviona. Maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioin a varten ei ole olemassa täysin objek ivisia tai kokonaisuuden ka avia laskennallisia menetelmiä. Maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioin työssä on hyödynne y seuraavia menetelmiä ja lähteitä: olemassa olevat selvitykset, julkaisut, oppaat ja muut lähteet hankkeiden suunnitelma-aineistot kar a- ja ilmakuvatarkastelut näkymäalueanalyysit maastopoikkileikkaukset havainnekuvat, valokuvasovi eet maastokäynnit 1.-2.12.2012 Alueen nyky lan kuvauksessa on esite y vaikutusalueen maiseman ja kul uuriympäristöjen ominaispiirteet sekä käyty läpi arvokkaat maisema-alueet ja kul uuriympäristöt. Maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu suhteessa vaikutusalueen nyky laan. Maiseman ja kul uuriympäristön arvojen osalta on lähtö etona käyte y olemassa olevia selvityksiä. Arvioinnissa on huomioitu myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa, erityises Ailangantunturin tuulipuistohanke. Vaihtoehtojen VE 1 (30 voimalaa) ja VE 2 (35 voimalaa) erot eivät ole merki äviä maisemaan ja kul uuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten kannalta. Vaihtoehdon VE 3, johon kuuluu 23 tuulivoimalaa, vaikutukset ovat pienemmät edellisiin nähden erityises- Untamovaaran osalta. Erojen lisäksi kul uuriympäristöön sekä asuinalueisiin, kyliin ja loma-asumisen alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on keskity y erityises kuvaamaan vaikutusten laaja-alaisuu a ja hallitsevuu a kussakin kohteessa vyöhykkei äin. Arvioinnissa käytetyt vaikutusvyöhykkeet on määritelty tätä työtä varten hyödyntäen Ympäristöministeriön Tuulivoimalat ja maisema -selvitystä (Weckman 2006). Vaikutusvyöhykkeet on käsitelty luvussa 3.4. Vaikutusalueet. Yleises voidaan todeta, e ä mitä enemmän tuulivoimaloita on, sitä voimakkaampia ovat vaikutukset maisemakuvaan lähivyöhykkeellä. 3.5.2 Näkymäalueanalyysit Vaikutuksia on havainnolliste u näkymäalueanalyysein, jo a voidaan arvioida, mihin kaikkialle tuulivoimalat ylipäätään näkyvät. Jokaisesta vaihtoehdosta (VE 1, VE 2 ja VE 3) on tehty näkymäalueanalyysit (napa- ja lapakorkeus) koko vaikutusalueelta. Lisäksi on tutki u yhteisvaikutuksia Ailangantunturin ja vaihtoehdon VE 3 kesken. Näkymäalueanalyyseissä, jossa on tutki u tuulivoimaloiden näkyvyy ä napakorkeuden perusteella, on selvite y, mihin kaikkialle tuulivoimaloista näkyy lapojen lisäksi myös tornia. Lapakorkeuden perusteella tehdyissä tarkasteluissa on tutki u, mihin ylipäätään näkyy osa tuulivoimalasta. Lapakorkeuden osalta on huomioitava, e ä näkymäalueanalyysissä värjäytyvät nekin alueet, joilla tuulivoimaloista näkyy pienikin osa tuulivoimalasta, esim. lavan kärki vilahtaa 5 cm metsänreunan yläpuolella. Vaikutusarvioinnissa on käyte y pääasiallises napakorkeuden perusteella määräytyviä näkyvyysalueita, mu a verra u tuloksia aina myös lapakorkeuteen. Lisäksi näkymäalueanalyysillä on selvite y paikat, joihin todennäköises näkyvät kaikki Kemijärven tuulivoimapuistohankkeiden tuulivoimalat. Laajojen näkymäalueanalyysien lisäksi on tutki u tuulivoimaloiden näkymistä arvokohteissa ja kyläalueilla käy äen analyysien taustana ilmakuvaa. Tarkempi tarkastelu on tehty seuraavista kohteista: Isokylä Joutsijärvi Kursu Kelloniemi Lehtola Puikkola Ry lah Räisälä Soppela Suomun matkailukeskus Näkymäalueanalyyseissä on ote u huomioon maastonmuotojen lisäksi sulkeutuneen metsän näkymiä estävä vaikutus. Lähtö etoina metsien osalta on käyte y Corine Land Cover -paikka etoaineistoa (CLC 2006 SYKE, EEA). Sulkeutuneiden metsien keskimääräisenä korkeutena on käyte y havu- ja sekametsällä 17 metriä ja leh metsillä 10 metriä, jotka ovat tyypillisiä, keskimääräisiä Kemijärven alueen metsäkorkeuksia (Lähde: Metla, Pohjois-Suomen alueyksikkö, erikoistutkija Eero Ma la). Todellisuudessa metsän korkeus riippuu monista tekijöistä, kuten kasvupaikasta ja metsän kehitysluokasta. Harvapuustoiset metsät, pensaikot, avoimet kankaat ja kalliomaat on jäte y näkymäalueanalyyseissä ilman korkeu a. Metsän osalta on huomioitava, e ä näkymäalueanalyysissä etokoneohjelma muodostaa metsästä täysin umpinaisen blokin, tulkitsee metsäblokin yläpinnan havaintopinnaksi ja sijoi aa siten katsojan metsän päälle (tarkastelupisteen korkeus 1,65 metriä havaintopinnasta). Todellisuudessa tarkastelupisteen tulisi olla metsän sisällä 1,65 metrin korkeudella maanpinnasta. Keskellä sulkeutunu a metsää havainnoija ei näe tuulivoimaloita. Tämän takia lopullisista näkyvyysalueista on poiste u metsäalueet. Metsän reunaa lähesty äessä tuulivoimalat alkavat kuitenkin näkyä puiden ja muun kasvillisuuden lomasta. Tämän reunavaikutusvyöhykkeen leveys vaihtelee 50-200 metrin välillä riippuen metsän heydestä, puuston korkeudesta ja maaston muodosta. Yhtenä epävarmuustekijänä metsä etojen osalta on se, e ei Corine Land Cover -aineisto ei kaikilta osiltaan ole täysin ajantasaista. Lisäksi on huomioitava, e ä näkymäalueissa voi tapahtua muutoksia metsänhoitotoimenpiteiden johdosta: uusi hakkuuaukko strategisessa paikassa voi avata näkymiä tuulivoimala-alueille. 21

Kuva 19. Näkyvyysalueiden määräytyminen näkymäalueanalyysissä. (kuva: Marjo Saukkonen, WSP Finland Oy) 22

3.5.3 Havainnekuvat Maisemavaikutusten luonne a on kuva u teks muodossa sekä vaikutusalueelta on tehty havainnekuvia. Keskeisistä kohteista on ote u panoraamakuva, joihin on upotettu tuulivoimalat. Panoraamakuville on tehty kuvapari, jossa tuulivoimalat on merki y keltaisella kuvaan myös niiltä osin, jotka eivät näy kuvauspaikalle eli jäävät metsän tai maaston taakse näkymä ömiin. Osassa havainnekuvia kaikki voimalat jäävät metsän tai maastonmuotojen takia piiloon. Panoraamakuvien lisäksi on tehty lisäksi zoomaukset panoraamakuvista syntyvän lanteen ja vaikutuksen havainnollistamiseksi selkeämmin. Havainnekuvia ja maastopoikkileikkauksia on tehty seuraavista kohteista, joista osassa on tutki u myös yhteisvaikutuksia Ailangantunturin kanssa: Ailangan leirikeskus tutki u yhteisvaikutusta Joutsijärvi (3 eri kuvauskohtaa ja -suuntaa) Juujärvi tutki u yhteisvaikutusta Kemijärven pitkäsilta (2 eri kuvaussuuntaa) tutki u yhteisvaikutusta Luusua tutki u yhteisvaikutusta Mäntyvaaran taistelun muistomerkki (2 eri kuvauskohtaa ja -suuntaa) Puikkola Ritaniemi tutki u yhteisvaikutusta Ruokamon piha Ry lah tutki u yhteisvaikutusta Suomun matkailukeskus Ämmänniemi tutki u yhteisvaikutusta Maastopoikkileikkaukset Kuvauspaikat on pyri y valitsemaan siten, e ä tuulivoimapuistoihin olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys kuvauspaikasta (valokuvaaja Ari Toikka). Valokuvat on ote u digitaalikameralla, joissa pol oväli on yleensä pienempi kuin perinteisissä filmikameroissa, koska kuvakenno on pienempi. Kemijärven valokuvat ovat pääsääntöises ote u 50mm pol ovälillä. Pieni osa kuvista on ote u 32-35 mm pol ovälillä, jonka taas pidetään vastaavan useimmissa digi-järjestelmäkameroissa parhaiten ns. normaaliobjek ivia. Valokuvasovi eet on tehty sijoi amalla ote uihin valokuviin erillisellä 3D -mallinnuksella tehdyt voimalakuvat. Tällöin käytetään hyväksi kuvauspaikan ja voimaloiden sijoituspaikkojen koordinaa etoja sekä maaston muodosta ja maastossa olevista kiintopisteistä olevia etoja. Voimaloiden mallinnuskuvat on muoka u mahdollisimman hyvin vastaamaan valokuvan valaistusolusuhteita huomioiden mm. sään, vuoden- ja kellonajan vaikutukset. Voimalat on pyri y sijoi amaan mahdollisimman tarkas luonnollisen näköisinä oikeisiin koh in. Johtuen mm. kameran op ikan aiheu amista virheistä sekä rajoituksista ihmissilmään verra una, aivan täydellistä vastaavuu a todellisuuteen ei voida saavu aa. Havainnekuviin lii yviä ongelmia on mm. se, e ä kameran objek ivilla ei päästä ihmissilmää vastaavaan tarkkuuteen eikä pystytä jälji elemään stereonäköä, jonka avulla ihminen pystyy näkemään huoma avas laajemman maiseman ja hahmo amaan lan. Kinofilmikameran 50 mm:n objek ivilla (ns. normaaliobjek ivi) saadaan valokuvia, jotka vastaavat ihmisen yhdellä silmällä näkemää maisemaa, josta puu uu stereovaikutelma. Jos käytetään panoraama- tai laajakulmaobjek ivia, seurauksena on perspek ivin vääristyminen, missä etuala korostuu ja taustalla olevat kohteet vaiku avat pienemmiltä kuin ne todellisuudessa ovat. Valokuvasta tehty havainnekuva on myös staa nen, kun todellisuudessa roo oreiden lavat pyörivät, mikä korostaa niiden näkymistä. Lisäksi kuvassa kaukana olevat tuulivoimalat sekoi uvat taustan pikselikohinaan muotonsa takia. Joistakin havainnekuvista tuulivoimaloiden ero aminen on tämän takia miltei mahdotonta. Niinpä havainnekuvien tutkimisen helpo amiseksi on päädy y tekemään vertailukohdaksi vastaavat havainnekuvat, jossa tuulivoimalat on koroste u punaisella. 3.5.4 Maastopoikkileikkaukset Keskeisistä kohteista ja kylistä on tehty myös maastopoikkileikkaukset näkymäalueanalyysien ja laadi ujen havainnekuvien tueksi. Maastopoikkileikkaukset au avat hahmo amaan etäisyyksiä ja katvealueita. Niiden avulla havainnollistuu myös hyvin tuulivoimaloiden suuri koko ja metsien merkitys näkymien katkaisijana. Maastoleikkaukset on laadi u siten, e ä maastonmuodot korostuvat, jolloin tarkastelu vastaa enemmän ihmisen tekemää havaintoa maastossa. Maastopoikkileikkauksia on laadi u havainnekuvien kuvauspaikoista, jolloin on voitu todentaa myös havainnekuvien oikeellisuus. Lisäksi poikkileikkauksia on laadi u kohteista, joista on tehty tarkempimi akaavainen näkymäaluetarkastelu. Maastopoikkileikkaukset on tehty ArcGIS Spa al Analyst -lisäosaa hyödyntäen. Aineistona on ollut Maanmi auslaitoksen maasto etokanta. 23

Kuva 20. Peräpohjolan vaaramaisemaa kuva una Suomutunturin rinteeltä (kuva: Ari Toikka). 4 MAISEMAN NYKYTILA 4.1 Maisemaa ja kul uuriperintöä koskevat tavoi eet Val oneuvoston päätöksellään hyväksymät (2000, tarkistus 2009) valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (MRL 22 24 ) ovat tärkeä osa maankäy ö- ja rakennuslain mukaista ohjausta. Tavoi eet on ryhmitelty koskemaan valtakunnallises merki äviä alueita, joista yhtenä kokonaisuutena on Kul uuri ja luonnonperintö, virkistyskäy ö ja luonnonvarat. Tavoi eet koskevat erityises maakuntakaavoitusta, mu a kul uuriperintöä koskevat tavoi eet ovat erityistavoi eita ja koskevat suoraan myös yleis- ja asemakaavoitusta. Valtakunnallises arvokkaita maisema-alueita, rakenne uja ympäristöjä ja arkeologisia kohteita koskevat inventoinnit tulee o aa huomioon alueiden suunni elun lähtökohtana. Suomessa on 156 maisema-alue a, jotka ovat val oneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaan valtakunnallises arvokkaita. Val oneuvoston päätös pohjautui ympäristöministeriön ase aman maisema-aluetyöryhmän mie ntöön (1992). RKY on puolestaan Museoviraston viranomaisten laa ma valtakunnallinen inventoin, joka on val- oneuvoston päätöksellä 22.12.2009 ote u maankäy ö- ja rakennuslakiin perustuvien 24 valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden tarkoi amaksi inventoinniksi rakennetun kul uuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Kul uuri- ja luonnonperintö, virkistyskäy ö ja luonnonvarat -kokonaisuuden aihepiirit: valtakunnallises merki ävien maisema- ja kul uuriperintöalueiden ja kohteiden suojelu ekologises tai virkistyskäytön kannalta merki ävät, yhtenäiset luonnonalueet ylikunnallises merki ävät virkistyskäytön rei stöt ja verkostot matkailukeskusten ja -alueiden verko uminen, toimivat palvelukokonaisuudet ranta-alueiden säilyminen, loma-asumisen viihtyisyys, kyläverkoston tukeminen, nykyisen infrastruktuurin hyväksikäy ö kiviainesvarojen käy ö, turvetuotanto hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden ja metsätalousalueiden säily äminen. Lappia koskevat erityiset luonto- ja kul uuriympäristön aluekokonaisuudet, poronhoidon kehi ämisedellytysten turvaaminen poronhoitoalueella ja Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseutu Itä-Lapin maakuntakaavassa luonnonympäristön osalta on asete u tavoi eeksi korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käy ö. Luonnon hyvinvoin nähdään paitsi matkailun myös väestön pysymisen ja uusien asukkaiden saamisen edellytyksenä. Matkailu tukeutuu pääasiassa puhtaaseen luontoon ja luontoelämyksiin. Myös kul uuriympäristöllä on suuri merkitys. Kul uuriympäristö nähdään rakenne una varallisuutena, vetovoimatekijänä ja osa elämänlaatua. Ympäristöä on rakenne u ja muoka u kunkin aikakauden tarpeiden ja näkemysten mukaan lähtökohtana paikalliset olosuhteet ja luonnonympäristö. Maan eri osien monimuotoisilla rakennetuilla ympäristöillä on ominaispiirteensä. Nämä piirteet tekevät paikasta asukkaalleen tutun, turvallisen ja yhteisöllisen ja vieraalle erikoisen, eksoo senkin. Tavoi eena on, e ä kul uuriympäristön arvostus kasvaa yhä enemmän, samoin kuin kiinnostus kul uuriympäristön hyödyntämiseen.

Pohjakar a Maanmi auslaitos lupanro 177/MML/12 Kuva 21. Kemijärven suurmaiseman rakenne. Korkeusmalli on havainnolliste u Hillshade -toiminnolla ja sen päälle on laite u yksinkertaiste u Corine Land Cover- paikka etoaineisto. Metsäalueet on vihreällä. Sinisellä merkityt tuulivoimalat kuuluvat vaihtoehtoon VE 3, joiden lisäksi vaihtoehdossa VE 2 tulee punaiset voimalat. 25