LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 131/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-136 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2004 ASIA Rajanevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kortesjärvi LUVAN HAKIJA Lauri Mantela Haapikyläntie 20 62470 Purmojärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminnan tarkoituksena on tuottaa Rajanevan pohjoisosan turvetuotantoalueelta energiaturvetta ensisijaisesti Alholmens Kraft Oy:n Pietarsaaressa sijaitsevalle voimalaitokselle. Rajanevan turvetuotantoalue sijaitsee Kortesjärven kunnan Koskenkylässä kiinteistöllä 281-408-22-24, noin 9 km Kortesjärven keskustasta luoteeseen. Koko hankealueen pinta-ala tukialueineen on noin 64 ha. Varsinaisten tuotantoalueiden yhteispinta-ala on 51,9 ha. Lauri Mantela on toimittanut Rajanevan pohjoisosan turvetuotantoa koskevan hakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 28.4.2003 ja myöhemmin täydentänyt ja muuttanut hakemusta. Jäljempänä esitetyt tiedot hankkeesta perustuvat muutettuun ja uudelleen tiedoksi annettuun hakemukseen. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Rajanevan pohjoisosaan suunniteltu turvetuotanto on uusi hanke, johon ei liity viranomaisten aikaisemmin antamia lupia tai päätöksiä.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Hakija on Purmon Yhteismetsän osakaskunnan kanssa 11.3.1999 tekemällään sopimuksella vuokrannut kiinteistöstä RN:o 22:24 noin 300 hehtaarin laajuisen alueen sekä siihen liittyvät varikko-, auma- ja tiealueet turvetuotantoa varten. Vuokra-aika päättyy 31.12.2028, ja sitä voidaan jatkaa enintään kymmenellä vuodella. Vuokrasopimuksessa on sovittu myös paikallisen metsätien käyttöön liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista. Turvetuotantoalue sisältyy Etelä-Pohjanmaan valmisteilla olevaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavaehdotus on lähetetty ympäristöministeriön vahvistettavaksi tammikuussa 2004. Kaavaehdotukseen sisältyvän, kaikkia turvetuotantovyöhykkeitä koskevan suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Purmonjoen valuma-aluetta (46) koskee myös turvetuotantovyöhykkeiden suunnittelumääräys II, jonka mukaan on valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti otettava huomioon, ettei turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Purmonjoen valuma-aluetta koskee lisäksi vaatimus tehostetusta vesiensuojelutasosta. Tuotantoalue Rajaneva on pääosin avointa lyhytkorsinevaa, jonka reuna-alueilla kasvaa harvakseltaan pienikasvuisia mäntyjä. Suon kasvillisuus koostuu pääasiassa erilaisista rahkasammalista ja saroista. Hankealueeseen sisältyvällä Rajanevan osalla esiintyy luontoinventoinnin mukaan vain vähän lintuja. Hankealuetta ympäröivän rämeen ja karun metsän lajistoon kuuluvat metsäkirvinen, laulurastas ja peippo. Varsinaisella neva-alueella havaittuja lajeja ovat västäräkki, niittykirvinen ja kapustarinta. Luonnontilaisella Rajanevalla pesivät kalalokit oleskelevat ajoittain myös hankealueella. Linnuston kokonaistiheys hankealueella on arviolta 20-50 paria neliökilometrillä. Alueella liikkuvat todennäköisesti ainakin tavallisimmat metsänisäkkäät. Rajanevan itä- ja reunaosat on ojitettu, ja eteläosassa on valmisteltu turvetuotantoalue. Alueen keski- ja pohjoisosat ovat luonnontilaiset. Vesistön tila ja käyttö Yleistiedot vesistöstä Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Purmonjoen vesistöalueeseen kuuluvan Purmonjoen yläosan valuma-alueella (46.03). Kuivatusvedet johdetaan turvetuotantoalueelta metsäojaston kautta Saukkopäkkiin ja edelleen Purmonjokeen.
3 Purmonjoen päähaara saa alkunsa Kortesjärven kunnassa sijaitsevasta Purmonjärvestä. Purmonjoki laskee merestä padottuun Luodonjärven tekojärveen Pietarsaaressa. Purmonjoen valuma-alue on 864,2 km 2 ja järvisyys 2,4 %. Purmonjoen yläosan valuma-alue on Vilobackassa 354,5 km 2 ja järvisyys 2,5 %. Suunnitellun turvetuotantoalueen (55,8 ha) osuus Purmonjoen yläosan valuma-alueesta on 0,2 %. Saukkopäkki on 2 km:n pituinen virtaava luoma, joka johtaa Saukkonevalta Purmonjokeen. Saukkopäkin valuma-alue on 13,0 km 2. Purmonjoen vesistöissä ei ole virallisia vedenkorkeuden ja virtaaman mittausasemia. Yksittäisten mittausten ja vertailuvesistöjen perusteella arvioidut virtaamat Purmonjoen yläosassa sekä Saukkopäkin suuosassa ovat seuraavat: Purmonjoki (Vilobacka) Virtaama m 3 /s Valuma l/s/km 2 MHQ MQ MNQ MHq Mq MNq 25,0 2,8 0,4 70,5 7,9 1,1 Saukkopäkki.. 0,1.... 10,6.. Veden laatu Purmonjoen veden laatua on seurattu osana Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailua vuodesta 1980 lähtien. Purmonjoen vesi on laadultaan hapanta, tummaa ja ravinteikasta. Ympäröiviltä sulfaattimailta valuvien vesien vaikutuksesta veden pharvo laskee ajoittain hyvin alhaiseksi. Vuosina 1995-2000 vaihteluväli oli 4,3-7,0. Myös veden puskurikyky on ajoittain ollut erittäin alhainen. Mangaani- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet, ja väriarvo on suuren humuspitoisuuden sekä rautapitoisuuden vuoksi korkea, 120-325 mgpt/l. Myös kiintoainepitoisuus on ollut suhteellisen suuri; esimerkiksi vuonna 1997 vaihteluväli jokisuulla oli 5,6-24 mg/l. Ravinnepitoisuuksien perusteella (P tot 20-190 µg/l, N tot 410-2300 µg/l) vesi on ollut enimmäkseen tasolla "erittäin rehevä". Vuosina 1996 ja 1997 fosforipitoisuudet laskivat ajoittain tasolle "lievästi rehevä". Kalasto ja muu eliöstö sekä kasvillisuus Vuonna 1997 tehdyn tutkimuksen mukaan Purmonjoen pohja-aines oli sekä Kortesjärven taajaman kohdalla että keskijuoksulla Lillbyn taajaman yläpuolella kovaa, ruskeaa, normaalinhajuista soraa, liejua ja mutaa. Lillbyn alapuolella pohja oli mudansekaista ja pehmeää savea. Päällyskasvustoa (perifyton) esiintyi vähän pohjakivien pinnalla. Kasvi- ja pohjaeläinlajit olivat tyypillisiä rehevien, sameiden ja ruskeiden jokivesistöjen lajeja. Purmonjoen kalastosta on tutkittua tietoa vain joen yläosalta, jossa Kortesjärven kunnan jätevedenpuhdistamolla on kalataloudellinen
4 tarkkailuvelvoite. Tarkkailun mukaan joen yläosassa tavataan ainakin haukea, ahventa, särkeä ja madetta. Saukkopäkin kalastoa tai muuta vesieliöstöä ei ole tutkittu. Vesistön käyttö Purmonjoen vettä ei käytetä vedenhankintaan. Teollisuudella on vesioikeuden lupa ottaa vettä Luodon-Öjanjärvestä, johon Purmonjoki laskee. Kalastus Purmonjoella on vähäistä. Joella harjoitetaan lähinnä kevätkutuisten lajien pyyntiä heti jäiden lähdön jälkeen. Kesällä kalastaminen vaikeutuu tai estyy pienten vesimäärien vuoksi. Talvikalastusta joella ei tiettävästi harjoiteta lainkaan. Purmonjoen yläosalla kalastajia on 10-15, ja heidän kokonaissaaliinsa on arviolta 100-150 kg. Purmonjoen vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat melko vähäiset. Virkistyskäyttöä rajoittavat lähinnä veden heikko laatu, happamuus ja etenkin kesäaikana vähäinen vesimäärä. Purmonjoella ei ole yleisiä uimarantoja, ja myös loma-asutus joen varrella on vähäistä. Vesistön muu kuormitus Purmonjoen kuormituksesta suurin osa on valuma-alueelta tulevaa hajakuormitusta. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin laatiman tilaston mukaan maatalouden osuus Purmonjoen fosforikuormasta on 57 %, turkistarhauksen 9 % ja metsätalouden 6 %. Vuotuiset ainevirtaamat Purmonjoen jokisuulla olivat vuonna 2000: fosfori 13 500 kg, typpi 289 000 kg ja kiintoaine 1 946 000 kg. Purmonjokeen johdetaan kolmen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Näistä Kortesjärven kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee joen yläjuoksulla ja Lillbyn sekä Purmon jätevedenpuhdistamot joen keskijuoksulla. Vuonna 2001 puhdistamoilta Purmonjokeen johdettu ravinnekuormitus oli yhteensä 28 kg fosforia ja 2 819 kg typpeä. Purmonjoen vesistöalueella Kortesjärven ja Evijärven kunnissa on kuusi kunnostus- tai tuotantovaiheessa olevaa turvesuota, joiden tuotantopinta-ala on yhteensä 613 ha. Purmonjoen yläosan valumaalueella sijaitsevien kolmen turvetuotantoalueen yhteispinta-ala on 321 ha. Purmonjoen yläosan turvetuotantoalueiden bruttovesistökuormitus on kirjallisuudessa käytettyjen ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna nykyisin 60 kg fosforia, 1 400 kg typpeä ja 9 000 kg kiintoainetta vuodessa.
5 Suojeltavat kohteet Suunnitellulla turvetuotantoalueella ei sijaitse suojeltavia kohteita. Alueelta noin 1,5 km kaakkoon sijaitsee Pökkäsaarten metsäalue, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Hankkeen vaikutusalueella ei ole pohjavesiesiintymiä eikä vedenottamoita. Asutus ja maankäyttö Hankealuetta ympäröivät alueet ovat metsätalouskäytössä, lukuun ottamatta hankealueelta alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevia Rajanevan eteläosan ja Salonnevan turvetuotantoalueita. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Kauhajärven kylässä 2 km pohjoiseen, Ylikosken kylässä 2 km itään ja Salon kylässä 3 km kaakkoon hankealueelta. Lähimmät viljelykäytössä olevat pellot sijaitsevat noin 1,5 km hankealueelta itään ja pohjoiseen. TURVETUOTANTO Suon valmistelu turvetuotantoalueeksi aloitetaan ympäristöluvan saamisen jälkeen. Valmisteluvaihe kestää 1-2 vuotta. Tuotantovaiheen arvioidaan jatkuvan noin vuoteen 2035 saakka. Alueella on tarkoitus tuottaa lähinnä jyrsinturvetta, mutta myös palatai kuiviketurpeen tuottaminen on mahdollista markkinatilanteen mukaan. Turpeen nostossa käytetään HAKU-menetelmää. Varsinainen tuotantokausi ajoittuu normaalikesinä toukokuun lopusta elokuun alkupuolelle. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 31 000 m 3. Kun turvekerroksen keskipaksuus on noin 2,5 m, alueelta saadaan 30 vuoden aikana noin 0,9 milj. m 3 turvetta. Hankealueen soille ei ole tehty jälkikäyttösuunnitelmaa, koska tässä vaiheessa ei ole mahdollista arvioida niitä jälkikäyttöä koskevia ohjeita ja määräyksiä, jotka ovat voimassa tuotannon päättyessä 30 vuoden kuluttua. Aluetta koskevassa vuokrasopimuksessa on kuitenkin edellytetty, että vuokra-alue palautetaan tuotannon loputtua vuokranantajalle metsätalouden käyttöön soveltuvana. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuotantoalueelle rakennetaan normaalit perustason vesiensuojelurakenteet, eli sarkaoja-altaat, sarkaojien päihin asennettavat siiviläputkelliset päisteputket ja laskeutusallas. Laskeutusallas varustetaan pintapuomilla ja virtausta ohjaavilla rimasäleiköillä. Altaan laajuus on 520 m 2.
6 Laskeutusaltaasta vedet pumpataan pintavalutuskentälle, joka rakennetaan tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevalle ojitetulle suokaistaleelle. Pintavalutuskentän ala on noin 7 hehtaaria eli noin 13 % tuotantoalueesta. Pintavalutuskentältä valuvat vedet kootaan toiseen laskeutusaltaaseen, josta ne pumpataan Rajanevan itäpuolella sijaitsevalle osittain ojitetulle noin 0,6 hehtaarin laajuiselle suoalueelle. Tältä suolta valumavedet johdetaan metsäojaston kautta Saukkopäkin yläosalle. Päästöt vesistöön Suunniteltu turvetuotantoalue on lähes kokonaan ojittamaton. Alueen nykyiseksi keskivalumaksi on arvioitu 5-10 l/s/km 2. Valumien arvioidaan kasvavan kunnostusvaiheen aikana noin 50 % ja tuotantovaiheen aikana noin 40 % nykyisestä. Saukkopäkin valumiin ja virtaamiin ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittävää muutosta, koska Saukkopäkin valuma-alue on jo nykyisin pääosin ojitettu. Kuivatusvesien johtaminen kahden suoalueen kautta tasaa myös valumien vaihteluita. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla neljällä turvetuotantoalueella on vuosina 2000-2002 tehty päästötarkkailuja, joiden tulosten perusteella turvetuotannon kuivatusvesien ominaiskuormitusluvut on arvioitu seuraavasti: Jakso Ominaiskuormitusluku (g/ha/d) Kunnostusvaihe Tuotantovaihe Fosfori P tot Typpi N tot Fosfori P tot Typpi N tot Kiintoaine Kiintoaine Talvi (1.11.-31.3.) ei tutkimustuloksia Kevät (1.4.-31.5.) 1) 0,57 18 35 0,18 8,9 24 Kesä-syksy (1.6.-31.10.) 0,35 11 30 0,07 5,0 30 1) Kunnostusvaiheen osalta tietoja vain yhdeltä turvetuotantoalueelta Hankkeen kuivatusvesien kuormitusta arvioitaessa on otettu huomioon perustason pintavalutuskentän avulla saatava puhdistusvaikutus. Rajanevan pohjoisosan nykyisiä ainehuuhtoutumia ei ole tutkittu. Turvetuotantoalueelta Saukkopäkkiin johdettavien ravinteiden ja kiintoaineen bruttokuormitusarvot on arvioitu seuraavasti (suluissa osuus vuosikuormituksesta prosentteina): Jakso Kuormitusarvio Kunnostusvaihe Tuotantovaihe Fosfori P tot (kg) Typpi N tot (kg) Kiintoaine (kg) Fosfori P tot (kg) Typpi N tot (kg) Kiintoaine (kg) Talvi (1.11.-31.3.) 1 (17) 36 (20) 88 (20) 1 (33) 17 (20) 79 (20) Kevät (1.4.-31.5.) 2 (33) 57 (32) 111 (25) 1 (33) 28 (33) 76 (19)
Kesä-syksy (1.6.-31.10.) 7 3 (50) 87 (48) 238 (54) 1 (33) 40 (47) 238 (61) Yhteensä 6 180 437 3 85 393 Saukkopäkin vuotuinen vesistökuormitus on nykyisin arviolta 370 kg fosforia, 5 000 kg typpeä ja 65 000 kg kiintoainetta. Tämän perusteella turvetuotantoalueen osuus prosentteina Saukkopäkin vuosikuormituksesta on arvioitu seuraavasti: Fosfori (%) Typpi (%) Kiintoaine (%) Kunnostusvaihe 1,6 3,5 0,7 Tuotantovaihe 0,8 1,7 0,6 Turvesoiden valumavedet voivat olla myös hyvin happamia, mutta alapuolisissa vesistöissä ei yleensä esiinny tästä aiheutuvia haittoja, koska suovesien osuus koko valumasta on tavallisesti pieni. Pöly, melu ja liikenne Pölyhaitat aiheutuvat pääasiassa jyrsinturpeen tuotannosta ja ajoittuvat kesä-elokuulle. Ympäristöön leviävän pölyn määrää voidaan vähentää huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta töiden aikana. Pölyhaittaa aiheuttavat työt lopetetaan, jos tuulen nopeus ylittää 10 m/s. Tuotettava turve kuljetetaan ainakin lähivuosina kokonaisuudessaan Pietarsaaressa sijaitsevalle voimalaitokselle, myöhemmin mahdollisesti myös muualle. Turvetoimitukset ovat ympärivuotisia. Vuotuisen tuotantomäärän kuljetus vaatii enimmillään noin 260 rekkakuormaa, eli kuljetuksia on vuoden aikana keskimäärin vähemmän kuin yksi päivässä. Ajoreitti kulkee metsäautotietä Rajanevan pohjoisosasta Salonnevan kautta Fräntilästä Vilobackaan ja sieltä maantietä 118 Pietarsaareen. Varastointi ja jätteet Turvetyömaalla käytettäviä polttoaineita säilytetään noin 1 500-3 000 litran farmarisäiliöissä. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy säilytetään jätehuoltopisteen läheisyydessä sijaitsevassa, reunallisella suojarakenteella varustetussa tilassa. Muilla turvesoilla tehtyjen selvitysten perusteella hankealueella kertyy vuodessa jäteöljyä arviolta 78 kg, öljyistä jätettä 21 kg ja akkujätettä 5 kg. Jätteet lajitellaan karkeasti jätehuoltopisteessä. Hyödynnettävä jäte otetaan uusiokäyttöön. Muiden jätteiden poiskuljetuksesta on sovittu kunnallisen jäteyhtiön kanssa.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 8 Hankealueen nykyinen suokasvillisuus häviää turvetuotannon myötä. Rajanevalla ei kuitenkaan tiedetä olevan uhanalaisia tai muuten erityisiä suojelutoimenpiteitä vaativia kasvillisuustyyppejä. Rajanevan linnusto on sekä määrällisesti että lajistollisesti niukka. Uhanalaisia lintulajeja alueelta ei ole tavattu. Suomen erityisvastuulajeista ja/tai lintudirektiivissä mainituista lajeista ainakin kurjet ja lirot todennäköisesti väistyvät joko nevan luonnontilaisempiin osiin tai muille lähiseudun soille. Turvetuotantoalueelta kulkeutuvan eloperäisen kuormituksen osuus alapuolisen vesistön kokonaiskuormituksesta on vähäinen, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia vesikasvillisuudessa eikä pohjaeläimistön määrässä ja koostumuksessa. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan haitallisesti Natura 2000 verkostoon kuuluvaan Pökkäsaarten metsäalueeseen. Turvetuotannon alettua hankealue ei enää sovellu tavanomaisimpiin virkistyskäyttömuotoihin eli metsästykseen, retkeilyyn ja marjastukseen. Hanke ei merkittävästi muuta alapuolisten vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia, jotka nykyisinkin ovat vähäiset. Hanke ei vaikuta ympäröivien alueiden nykyiseen käyttöön metsätalous- tai turvetuotantoalueina. Suunniteltu turvetuotanto työllistää sesonkiaikana kesä-elokuussa kuljetukset mukaan lukien 20-30 henkilöä, ja ympärivuotisesti 2-3 henkilöä. Turvetuotannon vaikutus Saukkopäkin ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin eri toimenpidevaiheissa on arvioitu seuraavasti: Jakso Arvioitu pitoisuuden lisäys Kunnostusvaihe Tuotantovaihe Fosfori (µg/l) Typpi (µg/l) Kiintoaine (µg/l) Fosfori (µg/l) Typpi (µg/l) Kiintoaine (µg/l) Talvi 2 46 0,1 2 22 0,1 Kevätylivaluma 0 18 0,0 0 10 0,0 Kesä-syksy 2 56 0,1 0 26 0,1
Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 9 Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2002 tehdyn selvityksen mukaan pääosa kiintoaineesta sedimentoituu alle 1,5 km:n etäisyydelle turvetuotantoalueesta. Hankkeesta aiheutuvaa pohjan liettymistä on tämän perusteella arvioitu esiintyvän korkeintaan Saukkopäkin ylä- ja keskijuoksulla. Rajanevan alapuolisissa vesistöissä tavataan ainoastaan yleisiä ja veden laadun suhteen vaatimattomia lajeja (hauki, ahven, särki, made), eikä alueella tiedetä olevan merkittäviä kalojen kutupaikkoja. Hanke ei siten vaikuta merkittävästi kalalajeihin tai niiden tärkeisiin lisääntymisalueisiin. Hankkeella ei ole sellaisia vesistövaikutuksia, jotka heikentäisivät alapuolisen vesistön nykyisinkin vähäistä merkitystä virkistys- tai muuna kalastuskohteena. Hankkeella ei ole haitallista vaikutusta pohjavesiin ja niiden käyttöön. Koska tuotantoalue sijaitsee vähintään 2 km:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta, hankkeesta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa. Myöskään melulle annetut ohjearvot eivät tämän vuoksi ylity. Koska turvekuljetuksia on keskimäärin yksi rekkakuorma vuorokaudessa, liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittävää meluhaittaa. Ympäristöriskit Hankkeeseen liittyvä merkittävä riski on tulipalon vaara. Toiminnassa noudatetaan sisäasiainministeriön vuonna 2000 päivitettyä ohjetta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemukseen sisältyy selostus käyttö- ja päästötarkkailusta. Hankkeen vaikutuksia tarkkaillaan osana Purmonjoen yhteistarkkailua, johon nykyisin osallistuvat Rajanevan ja Salonnevan turvetuotannon harjoittajat sekä muut Purmonjoen pistekuormittajat. Tarkkailuohjelman mukaan (Ähtävänjoen, Kruununpyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelma 2003 2007) yhteistarkkailuun sisältyy vesistö- ja kalataloustarkkailu.
10 HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Hakemuksessa ei esitetä vesienkäsittely- ja työmenetelmien lisäksi muita toimenpiteitä haittojen vähentämiseksi. KORVAUKSET Hankkeesta ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu sellaisia haittoja, jotka aiheuttaisivat korvausvelvollisuuden. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kortesjärven kunnassa ja Uudenkaarlepyyn kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 16.2. 17.3.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 9.2.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kortesjärven kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Kortesjärven kunnalta ja Uudenkaarlepyyn kaupungilta. Hakija on edellä sanotun tiedoksiannon jälkeen täydentänyt ja muuttanut hakemustaan. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen muutoksen ja täydennyksen tiedoksi kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kortesjärven kunnassa ja varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen muutetusta hakemuksesta 21.6. 21.7.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 14.6.2004 pyytänyt hakemuksen muutoksesta lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus Vesien puhdistaminen pintavalutuksella on riittävä puhdistusmenetelmä. Kuormitus-, vaikutus- ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kun vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutus, hankkeesta ei suunnitellun turvetuotantoalueen pienuuden vuoksi aiheudu sellaisia
Muistutukset ja mielipiteet 11 kalataloudellisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät kalatalousmaksun määräämistä. Vesistötarkkailu on tehtävä siten, että turvetuotannosta aiheutuvan liettymisen määrä ja laajuus pystytään arvioimaan. Ehdotus kalataloudellisia vaikutusten tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana yhteistarkkailua. 3) Kortesjärven kunta Kunnalla ei ole ympäristölupahakemuksesta huomautettavaa. 4) Uudenkaarlepyyn kaupunki Suunnitellusta turvetuotannosta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia vesistölle tai maisemakuvalle, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen. Hankkeesta ei myöskään aiheutune kohtuutonta haittaa lähialueen maanomistajille tai elinkeinonharjoittajille. Lupaan on kuitenkin otettava määräykset kuivatusvesien määrän ja niiden sisältämien ravinteiden ja kiintoaineen jatkuvasta tarkkailusta. Asiassa ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan vastine Hakija on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon perusteella 13.5.2004 täydentänyt hakemusta hankealuetta koskevalla luontoselvityksellä sekä muuttanut kuivatusvesien johtamis- ja käsittelytavan sellaiseksi, kuin hankkeen kuvauksessa edellä on selostettu. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Lauri Mantelalle luvan Rajanevan pohjoisosan turvetuotantoon Kortesjärven kunnassa hakemukseen liitetyn, 10.5.2004 päivätyn muutetun suunnitelman mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 64 hehtaarin laajuista hankealuetta (liite 1). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 51,9 hehtaarin alueelta. Toimenpiteet on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
12 Kuivatusvesien käsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja sulan maan aikana pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaan L1 on oltava Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste 117) esitetyn mitoitusohjeen mukainen. Laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Pintavalutuskentät on ennen niiden käyttöönottoa valmisteltava pintavalutukseen sopiviksi tukkimalla alueiden ojat niin, ettei niillä voi esiintyä oikovirtauksia. Käytettävien pumppujen teho on mitoitettava siten, ettei pintavalutuskentälle synny tulvatilanteita. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on ennen niiden käyttöönottoa esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, lasketusaltaat ja muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
13 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen kuntoonpano ja turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 2 olevan ohjelman mukaisesti.
14 Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailut on suunniteltava siten, että turvetuotannosta aiheutuvan liettymisen määrä ja laajuus vesistössä pystytään arvioimaan. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenveto on vaadittaessa esitettävä niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotöihin siltä osin, kuin töiden tarve aiheutuu kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Korvaukset Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun otetaan huomioon Rajanevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellet-
Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN 15 tyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä, minkä vuoksi on tarpeen antaa määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun rajoittamiseksi lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 15). Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon vesiensuojelurakenteiden tarkistamista koskevan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen lupamääräyksestä 3) ilmenevällä tavalla ja vesistötarkkailun sisältöä koskevan Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen lupamääräyksestä 13) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon Uudenkaarlepyyn kaupungin vaatimuksen kuivatusvesien määrän ja niiden sisältämien ravinteiden ja kiintoaineen tarkkailusta lupamääräyksestä 12) ja päätöksen liitteestä 2 ilmenevällä tavalla. Tarkkailua ei ole kuitenkaan tarpeen eikä myöskään kohtuullisin kustannuksin mahdollista järjestää kaupungin vaatimalla tavalla jatkuvatoimisena tällaisella melko pienellä tuotantoalueella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.3.2014 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16 Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman.
17 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 31.1.2005 Valitusosoitus on liitteenä. Leena Simpanen Kalevi Tikka Heikki Penttinen Pekka Kemppainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Pekka Kemppainen. PK/sl Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kartta Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Valitusosoitus
LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 131/2004/4 Rajanevan pohjoisosan turvetuotantoalue on merkitty karttaan ruutuviivoituksella
LIITE 2 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 131/2004/4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan laskeutusaltaan L2 alapuolisesta laskuojasta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja ph.
2 Tuotantovaihe Perustarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syyslokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä tai ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaan L2 alapuoliseen laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla lisäksi näytteet laskeutusaltaasta L1 johdettavista vesistä ennen niiden johtamista pintavalutuskentälle. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 3 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.