ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Samankaltaiset tiedostot
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Vuonna 2007 perustettiin YK:n metsäfoorumin

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Kestävyys metsien käytössä. Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään. ratkaista?

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Savon ilmasto-ohjelma

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

11037/10 paf,team/sj,ers/si 1 DG I 1A LIMITE FI

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Savon ilmasto-ohjelma

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Suomen muuttuva ilmasto

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Pariisin ilmastosopimus

Maankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio:

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1

TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n metsäfoorumin (UNFF) yhteyteen Tehtävä: tuottaa tutkimustietoon pohjautuvia synteesejä erityisesti kansainvälisiä prosesseja (UNFF - metsäfoorumi, UNFCCC - ilmastosopimus, CBD - biodiversiteettisopimus) varten Ensimmäinen paneeli: "Adaptation of Forests to Climate Change" - Metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen 2

EXPERT PANEL ON ADAPTATION OF FORESTS TO CLIMATE CHANGE Paneeli perustettiin helmikuussa 2008 ja sai työnsä valmiiksi helmikuussa 2009 Työssä oli mukana 90 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa; lukuisia IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) tutkijoita Kaksi raporttia tieteellinen pääraportti policy brief -raportti "päätöksentekijöitä" varten Raportit julkistettiin YK:n metsäfoorumin istunnossa huhtikuussa 2009 3

AVAINTULOKSIA Ilmastonmuutos (lämpötila noussut 0.8 C ) on jo vaikuttanut metsäekosysteemeihin ja vaikutukset voimistuvat tulevaisuudessa 4

AVAINTULOKSIA Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut metsäekosysteemeihin ja vaikutukset voimistuvat tulevaisuudessa Osa metsistä pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen, osa ei Mitä lämpimämpää, sitä heikompaa on sopeutuminen Metsät vaarassa muuttua nettohiilinielusta päästölähteeksi 5

TULEVAISUUSTARKASTELUN POHJANA NELJÄ VAIHTOEHTOISTA ILMASTOSKENAARIOTA Unavoidable: ilmakehän CO2-pitoisuudet palautuvat heti vuoden 2000 tasolle (gloobaali lämpötila nousee kuitenkin nykytasosta 0.6 C vuoteen 2100 mennessä) Stable: kasvihuonepäästöt alkavat vähetä ja uusi CO2- tasapaino savutetaan vuoteen 2100 mennessä (globaali lämpötila nousee vielä 1.8 C; EU:n tavoite = 1.2 C) Growth: päästöt lisääntyvät 1%/v (1990-luvun kasvu - lämpötila nousee vielä 2.8 C); IPCC:n "business as usual" Fast growth: päästöt lisääntyvät 3%/v (2000-luvun kavuvauhti ennen lamaa - lämpötila nousee vielä 3.6 C); tämän hetken todellinen "business as usual" 6

KÄYTETYT ILMASTOSKENAARIOT 7

METSIEN SOPETUMINEN GLOBAALISTI Metsät pääosin sopeutuvat skenaariossa "stable" (päästöt vähitellen kuriin EU-tavoitteiden mukaisesti), mutta puulajikoostumus ja puuston kasvuvauhti eri puolilla maailmaa muuttuvat Metsillä on vakavia vaikeuksia sopeutua skenaarioissa "growth" (päästöjen 1990-luvun kasvuvauhti) ja "fast growth" (päästöjen nykyinen kasvuvauhti) erityisesti kuivilla ja kuiviksi muuttuvilla alueilla 8

METSIEN SOPETUMINEN GLOBAALISTI Lämpötilan kohotessa yli 2.5 C esiteolliseen aikaan verrattuna (nyt 0.8 C) metsät vaarassa muuttua hiilen nettonielusta hiilen nettolähteeksi Tämä voi osittain tapahtua jo skenaariossa "stable" (lämpötilan nousu 0.8 + 1.8 = 2.6 C) Metsien muuttuminen nielusta lähteeksi saisi aikaan ilmaston muutosta kiihdyttävän noidankehän (takaisinkytkentämekanismi) 9

ALUEELLISET VAIKUTUKSET Trooppiset metsät: tuottavuus lisääntyy siellä missä vettä riittävästi, mutta pienenee kuivilla alueilla; vakavia vaikutuksia jo "growth"- skenaarioissa (metsäpalot); merkittäviä biodiversiteetin menetyksiä Subtrooppiset metsät: tuottavuus pääosin vähenee; lyhytkiertoiset istutusmetsät tarjoavat mahdollisuuksia; vakavia biodiversiteetin menetyksiä 10

ALUEELLISET VAIKUTUKSET Lauhkean vyöhykkeen metsät: vaikutukset vähäisempiä kuin muualla; sekä puuston kasvun lisäystä että vähenemistä Boreaaliset metsät: vaikutukset suuremmat kuin muualla (lämpötilan nousu); puuston kasvu lisääntyy; uhkana myrskyt, metsäpalot sekä taudit ja tuholaiset 11

Kellomäki et al. 2008 12

MYÖS POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA Lämpötilan nousun ja hiilidioksiidipitoisuuden lisääntymisen seurauksena puuston kasvu voi lisääntyä huomattavastikin boreaalisella vyöhykkeellä; vuoteen 2100 mennessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta( growth - skenaario) Pohjois-Suomessa puuston kasvu yli kaksinkertaistuu Etelä-Suomessa kasvu lisääntyy 10-20 % Kuitenkin: ilmastonmuutos lisää tuhoriskejä (taudit, tuholaiset, myrskyt, metsäpalot) ja hankaloittaa puunkorjuuta 13

AVAINJOHTOPÄÄTÖS: HILLINTÄ JA SOPEUTUMINEN OVAT SIDOKSISSA Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää, että metsät säilyttävät kykynsä sopeutua ilmastonmuutokseen, koska metsät sitovat ja varastoivat neljänneksen hiilipäästöistä Jos ilmastonmuutosta ei hillitä (päästöt jatkuvat, trooppinen metsäkato jatkuu), monien metsien sopeutumiskyky häviää Siksi merkittävä päästöjen ja metsäkadon vähentäminen ovat välttämättömia, jotta metsät säilyttävät sekä hillintä- että sopeutumiskykynsä 14

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA SUOMEN METSÄSEKTORIIN (1) Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset Suomen metsiin ja metsäsektoriin ovat lähimpinä vuosikymmeninä (ainakin vuoteen 2020 mennessä) varsin vähäiset, jos niitä verrataan tähänastisiin muutoksiin metsätaloudessa (puuston kasvun voimakas lisääntyminen pääosin metsien käsittelyn muutosten seurauksena: kasvu lisääntynyt yli 50 % vv. 1980-2009) käynnissä oleviin muutoksiin metsäteollisuudessa (vanhan tuotantokapasiteetin supistuminen) ja koko metsäalalla (uusien tuotteiden ja palveluiden synty) 15

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA SUOMEN METSÄSEKTORIIN (2) Ilmastonmuutoksella saattaa olla huomattavia välillisiä vaikutuksia Suomen metsäsektoriin; vaikutuskanavat: bioenergia hiilen sidonta Katastrofin pienestä todennäköisyydestä huolimatta tauti- ja tuhoriskeihin on varauduttava, koska riskien toteutuessa vaikutukset ja vahingot ovat suuret metsänhoitoa sopeutettava (usean puulajin metsiköt) pitkäjänteistä tutkimusta tarvitaan 16

Kiitos tarkkaavaisuudesta! 17