1 PÄÄTÖS Nro 44/2013/1 Dnro PSAVI/49/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 ASIA Nivalan Kaukolämpö Oy:n koetoiminnan jatkaminen, Nivala ILMOITUKSEN TEKIJÄ Nivalan Kaukolämpö Oy Hyttitie 5 85500 Nivala
2 SISÄLLYSLUETTELO ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Koetoiminnan tarkoitus... 4 Toteutettu koetoiminta... 4 Laitoksen toiminta seuraavan koetoiminnan aikana... 5 Polttoaineen syöttö... 5 Kattila... 5 Savukaasujen mittaaminen... 6 Koetoiminnan päästörajat... 6 Päästömittaukset... 7 Koetoiminnan kesto... 7 ILMOITUKSEN KÄSITTELY... 8 Ilmoituksen täydennykset... 8 Ilmoituksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine sekä lisäselvitys... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 10 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 13 Päätösharkinnan perustelut... 13 Määräysten perustelut... 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... 14 Ratkaisu... 14 Perustelut... 15 Oikeusohje... 15 MUUTOKSENHAKU... 16
3 ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO Nivalan Kaukolämpö Oy on 8.5.2012 aluehallintovirastoon saapuneella kirjeellä pyytänyt lupaa jatkaa Nivalan lämpökeskuksessaan aluehallintoviraston päätöksessä nro 65/10/1 tarkoitettua koetoimintaa. Koeluonteista toimintaa koskeva ilmoitus on saapunut aluehallintovirastoon 5.9.2012. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nivalan Kaukolämpö Oy:n lämpökeskus sijaitsee Nivalan kaupungin teollisuusalueella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta osoitteessa Hyttitie 5. Lämpökeskuksen tontin kiinteistötunnus on 356-404-201-0. Tontilla sijaitsee polttoainevarasto ja lämpökeskuksen rakennus, jossa on kuusi erilaista kattilaa. Koetoiminta toteutetaan uudella vuonna 2010 valmistuneella kiinteän polttoaineen kattilalla (pa-teho 22,6 MW). ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 c) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee jätteenpolttolaitosta koskevan ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nivalan Kaukolämpö Oy:n lämpökeskuksella on seuraavat voimassa olevat koskevat ympäristöluvat: Nivalan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoksen päätös 24.5.2005 13, joka koskee poltossa syntyvän tuhkan varastointia teollisuuskylän kaava-alueella. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 25.2.2009 antama päätös Dnro PPO-2009-Y-11-111, joka koskee kaukolämpölaitoksen toiminnan olennaista muuttamista rakentamalla alueelle uusi kotimaisen polttoaineen 22,6 MW:n kattila. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 12.8.2010 antamallaan päätöksellä nro 65/10/1 hyväksynyt koetoiminnan, joka koskee REF 1 ja REF 2 polttoaineiden koepolttamista pienvoimakattilassa. Alueella on Nivalan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava ja siinä on lämpölaitoksen alue merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (kaavamerkintä ET).
4 TOIMINTA Koetoiminnan tarkoitus Kiinteän polttoaineen kattilassa voidaan polttaa kiinteitä biopolttoaineita, kuten turvetta, haketta, metsätähdettä, kantoja, kuorta, sahanpurua, puhdasta kierrätyspuuta, ruokohelpiä ja olkea. Koepolttojakson aikana on tarkoitus kokeilla erilaisia REF I ja REF II polttoaineiden seossuhteita muiden polttoaineiden kanssa ja tarkkailla savukaasupäästöjä. Erityisesti halutaan tutkia REF:n polttoa yhdessä ruokohelpin kanssa, koska muiden polttoaineiden saatavuudessa on odotettavissa epävarmuutta. REF-polttoaineet ovat SFS 5875 standardin mukaisia, pääasiassa kaupan ja teollisuuden pakkausjätteitä, pahvia, muovia ja puutähteitä. Polttoaineet tulee toimittamaan alueella toimiva jätehuoltoyritys, jolla on pitkäaikainen kokemus kyseisten polttoaineiden keräilystä ja polttoaineen valmistamisesta. Päästömittauksissa, päästörajoissa, tulosten käsittelyssä ja raportoinnissa noudatetaan jätteen polttamista koskevaa valtioneuvoston asetusta 362/2003. REF-polttoaineiden laatu ja ominaisuudet (lämpöarvo, kloori ja raskasmetallipitoisuudet) selvitetään kierrätyspolttoaineiden esistandardin CEN/TS 15359 mukaisesti. Ilmoituksen tekijä tulee analysoimaan tuhkan laadun valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista 202/2006 edellyttämällä tavalla. Selvityksessä tutkitaan erityisesti tuhkan liukoisen ja raskasmetallien liukoisten jakeiden kokonaismääriä. Koejakson aikana seurataan myös toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Koejakson jälkeen ilmoituksen tekijä laatii raportin, jonka perusteella mahdollisesti haetaan lupaa varsinaiselle kierrätyspolttoaineiden poltolle. Edellisessä koetoiminnassa ilmoituksen tekijä halusi selvittää alueelta saatavien laadultaan erilaisten REF-polttoaineiden saatavuuden ja toimivuuden poltossa vähintään kuukauden pituisina jaksoina. Samalla selviäisi polttoaineiden laatuvaihtelut sekä toimittajan kyky toimittaa niitä. Ensimmäisellä koepolttokaudella ei laiteteknisten ongelmien takia onnistuttu tekemään pidempiaikaisia koepolttoja. Koska kattilalla tuotetaan jatkuvatoimisesti kaukolämpöä, on välttämätöntä tehdä pidempiaikaisia koepolttoja niin syys-, talvi- kuin kevätkaudellakin. Ensimmäisellä koepolttokaudella ei pystytty määrittämään optimaalista kierrätyspolttoaineen määrää. Toteutettu koetoiminta Koepoltto oli alun perin tarkoitus aloittaa vuoden 2011 alussa. Kattilaa ei saatu ajoissa siihen kuntoon, että koepoltto olisi voitu aloittaa aikataulun mukaisesti. Tavoitteena oli kokeessa A tammi-maaliskuussa polttaa erilaisilla seossuhteilla REF-polttoainetta enintään 900 tonnia, jolloin turpeen osuus kattilan polttoaineesta olisi 80 % ja REF-polttoaineen 20 %. Kokeessa B oli tarkoitus touko-syyskuussa polttaa REF-polttoainetta 1 800 tonnia, jolloin turpeen osuus kattilan polttoaineesta olisi 50 %, hakkeen 10 % ja REF-
polttoaineen 40 %. Kokeessa C oli tarkoitus marras-joulukuussa polttaa REF-polttoainetta osuus, joka määräytyisi aiemmin tehtyjen kokeiden perusteella. Kokeet A ja B on keskeytetty lähes välittömästi klooripäästöjen ylittäessä raja-arvot. Tehdyissä kokeissa seossuhde on ollut noin 30 % turvetta, noin 50 60 % puuta ja REF:in osuus on vaihdellut noin 10 15 %. Tätä suuremmalla osuudella ei ole pystynyt polttamaan kloorin takia. Konstruktio oli säädetty sellaiseksi, että REF:in syöttö prosessiin loppui välittömästi automaattisesti HCl-päästön hetkellisesti ylittäessä sallitun rajaarvon 40 % (42 mg/nm 3 ). Tämän seurauksena jatkuvatoimiset koeajot eivät onnistuneet. Lisäksi kierrätyspolttoaineen laadun epätasaisuus yllätti koetoiminnassa. Toteutetussa laitoskonstruktiossa ei ollut mahdollista sekoittaa REF:iä etukäteen muun kiinteän polttoaineen joukkoon, mikä olisi mahdollistanut niin tasaisen syötön kattilaan, että alkuperäisen suunnitelman mukaisia REFmääriä voitaisiin käyttää. Normaalikoepolttoja, joissa REF:iä syötettiin kattilaan yhtäjaksoisesti yli kuukausi, päästiin suorittamaan vasta maalis huhtikuussa 2012. Koetoimintaa koskevassa aluehallintoviraston päätöksessä nro 65/10/1 asetettu maksimimäärä REF-polttoaineen käytölle on 4 500 tonnia. Koeajoissa REF:iä käytettiin yhteensä noin 1 905 tonnia. REF-polttoaineen likaava vaikutus kattilaan selviää riittävän pitkän jakson jälkeen. Kunkin koejakson sopivaksi kestoajaksi on arvioitu kuukausi. Jaksojen välissä kattila joudutaan pysäyttämään sisäpuolista tarkastusta ja mahdollista puhdistusta varten. Riittävän pitkän jakson aikana selviää mittauslaitteiston luotettavuus ja vaikutukset tuhkan laatuun. Kesän aikana, jolloin kattilaa huolletaan, ei tehdä polttokokeita. 5 Laitoksen toiminta seuraavan koetoiminnan aikana Polttoaineen syöttö REF-polttoaineet toimitetaan katetuilla kuorma-autoilla. Polttoaineita varastoidaan sisätilassa kahdessa kolapohjaisessa vastaanottoasemassa enintään 300 m 3. Vastaanottoasemasta ne viedään kuljettimella varastosiilon ja kattilasiilon väliselle kuljettimelle ja sieltä edelleen 60 m 3 kattilasiilon kautta kattilaan halutussa suhteessa muihin polttoaineisiin. Vastaanotettaessa polttoaine tarkistetaan ja pistokoeluonteisesti siitä otetaan näytteitä. Kattila KPA-kattilan polttoaineteho on 22,6 MW ja se tulee tuottamaan lämpöä 15 MW ja sähköä 5 MW. Kattila on tyypiltään Vapor Oy:n Steamtecleijupetikattila. Kattilan suunnittelussa on otettu huomioon kierrätys- ja REF-polttoaineiden rinnakkaispoltto. Dioksiinien ja furaanien terminen hajoaminen kattilassa on varmistettu polttoteknisesti. Kattilan käynnistämistä varten siinä on raskasöljypoltin, jolla varmistetaan 850 o C:n lämpötilan saavuttaminen mahdollisimman nopeasti. Kattila on
varustettu lisäksi savukaasujen kierrätyksellä, jolla voidaan estää liian korkeat lämpötilat poltettaessa erityisen kuivia polttoaineita. Kattilasta savukaasut johdetaan kaksikammioiseen Ahlströmin ELPAC II sähkösuodattimeen. Sen jälkeen savukaasut johdetaan 40 metriä korkeaan savupiippuun. 6 Savukaasujen mittaaminen Laitokselle päästöt mitataan Gasmet CEMS päästömittausjärjestelmällä. Se koostuu näytteenottosondista, näytekaasulinjasta ja ilmastoidusta analysaattorikaapista. Kaasujen lisäksi päästömittauksessa mitataan myös pöly, virtaus, paine ja lämpötila. Laitteisto mittaa seuraavien aineiden pitoisuuksia: vesihöyry, hiilidioksidi, hiilimonoksidi, rikkidioksidi, typpimonoksidi, typpidioksidi, typpioksiduuli, ammoniakki, vetykloridi, vetyfluoridi, metaani, etaani, propaani, eteeni, heksaani, formaldehydi, TOC, typenoksidit ja oksidi. Koetoiminnan päästörajat Koetoiminnassa selvitetään missä suhteessa REF-polttoaineita on mahdollista käyttää, kun huomioidaan niiden haitta-ainepitoisuudet. Koejaksot ovat 2 4 kuukauden mittaisia. Kullekin jaksolle ennen polttojakson lasketaan aluksi savukaasujen raja-arvot, joita noudatetaan jakson ajan. Rajaarvot lasketaan valtioneuvoston asetuksen 362/2003 ns. sekoitussäännön mukaisesti. Jaksojen aloituksesta ja päättymisestä ilmoitetaan Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Valtioneuvoston asetuksen 362/2003 liitteen II mukaisesti pölypäästörajana käytetään rinnakkaispolttolaitoksissa prosessin perusarvona 50 mg/nm 3. Mikäli SO 2 -pitoisuus savukaasuissa ylittää BAT-tason, laskelmissa käytetään BAT:in määrittämää enimmäistasoa. Seuraavissa laskelmissa on kuvattu REF II -polttoaineen polton rajaarvojen laskentaa. Hakkeen rikkipitoisuus on enintään 0,05 % ja klooripitoisuus 0,02 %, turpeen rikkipitoisuus on enintään 0,3 % ja klooripitoisuus 0,05 %, ruokohelpin klooripitoisuus on enintään 0,5 %, REF II:n rikkipitoisuus on enintään 0,2 % ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 1 %. Prosessin rikkidioksidi, suolahapon ja vetyfluoridin raja-arvot on laskettu polttoainetaseen perusteella ja typenoksidiraja-arvo BAT:n mukaan (turvepolton ja hakepolton painotettu keskiarvo). REF -polttoaineen 10 % osuudella kattilan polttoaineesta rinnakkaispolton vuorokausikeskiarvojen raja-arvot sekoitussäännön mukaan Aine Prosessi mg/nm 3 Jätteenpoltto mg/nm 3 Hiukkaset 50 10 46 Rikkidioksidi 750 50 680 Typen oksidit 400 200 380 Suolahappo 147 10 133 Vetyfluoridi 10 1 9,1 Rinnakkaispolton raja-arvo mg/nm 3
7 Muina polttoaineina käytetään haketta (45 %), turvetta (30 %), ruokohelpiä (15 %) ja raskasta polttoöljyä (1 %). REF -polttoaineen 15 % osuudella kattilan polttoaineesta rinnakkaispolton vuorokausikeskiarvojen raja-arvot sekoitussäännön mukaan ovat seuraavat: Aine Prosessi mg/nm 3 Jätteenpoltto mg/nm 3 Hiukkaset 50 10 44 Rikkidioksidi 750 50 645 Typen oksidit 400 200 370 Suolahappo 147 10 126 Vetyfluoridi 10 1 8,7 Rinnakkaispolton raja-arvo mg/nm 3 Muina polttoaineina käytetään haketta (39 %), turvetta (30 %), ruokohelpiä (15 %) ja raskasta polttoöljyä (1 %). Muina aikoina, jolloin REF-polttoainetta ei käytetä, noudatetaan voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen on liitetty uuden KPA-voimalaitoskattilan vuosipäästöt perustuen REF -polttoaineen polttoon osuudella 15 % päästöille ja olettamuksella, että ko. arvot toteutuvat jatkuvina. Päälomakkeessa on lisäksi laskettu koko laitoksen päästöt (mukaan lukien huippu- ja varakattilat). Suunniteltu koejakso voidaan tarvittaessa keskeyttää lyhyellä varoitusajalla, mikäli osoittautuu, että rinnakkaispolton raja-arvoja ei voida saavuttaa. Tällöin lopetetaan REF-polttoaineiden syöttö ja noudatetaan välittömästi nykyisen luvan raja-arvoja. Keskeytyksestä tehdään ilmoitus ympäristökeskukselle niin pian kuin mahdollista. Päästömittaukset Koetoiminnan päästöjen mittauksessa Nivalan Kaukolämpö Oy noudattaa valtioneuvoston asetusta 362/2003 ja sen liitettä III. Jatkuvatoimisesti seurataan: hiukkasten kokonaismäärää, rikkidioksidia, typenoksideja, hiilimonoksidia, suolahappoa, fluorivetyä, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, lämpötilaa kattilassa eri paikoista (myös sisäseinän läheltä). Lisäksi seurataan savukaasun happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrysisältöä. Kunkin koejakson aikana, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein mitataan savukaasuista raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit. Koetoiminnan kesto Ilmoituksen tekijä on suunnitellut aloittavansa koetoiminnan 1.10.2012. Koetoiminnan kesto olisi 8 kuukautta. Koetoiminta päättyisi 31.5.2013.
8 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennykset Hakija on täydentänyt ilmoitustaan 30.8.2011 ja 5.9.2011 muun muassa tiedoilla koetoiminnan tarkoituksesta, kestosta, laitoksen toiminnasta koetoiminnan aikana, perusteluilla uuden koetoimintajakson kestolle, tiedoilla toteutuneesta koetoiminnasta (polttomäärät ja -ajat), selvityksillä siitä, miltä osin koetoiminta on toteutunut/jäänyt toteutumatta ja minkä vuoksi koetoiminta-aika ei ole riittänyt sekä aiemman koetoiminnan tarkkailun tuloksilla. Ilmoituksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on 26.9.2012 pyytänyt ilmoituksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Nivalan kaupungilta ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselta 26.10.2012 mennessä. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus on viitannut aiemmasta koetoimintailmoituksesta 7.4.2010 antamaansa lausuntoon, jossa on todettu, että koetoiminta on pääsääntöisesti suunniteltu tehtäväksi jätteenpolttoasetuksen mukaisesti ja ettei ELYkeskukselle ole merkittävää huomauttamista koetoiminnasta sinänsä. ELYkeskus on todennut, että 7.4.2010 annetussa lausunnossa esitetyt seikat tulee soveltuvin osin ottaa huomioon myös nyt vireillä olevaa ilmoitusta käsiteltäessä. Koetoimintailmoitusta koskevassa päätöksessä oli velvoitettu toimittamaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen päästöjen tarkkailusuunnitelma ja raportti koetoiminnasta. Tarkkailusuunnitelmaa ei ole toimitettu, mutta päästötarkkailua on tehty pääasiassa jätteenpolttoasetuksen mukaisesti. Koetoimintailmoituksen liitteenä on mittausjärjestelmän AST-mittausraportti, mutta ei raporttia QAL2-mittauksista, joilla osoitetaan mittausjärjestelmän luotettavuus. Tietoa jatkuvatoimisten mittalaitteiden QAL2-mittauksista ei ole toimitettu ELY-keskukselle. AST-mittausten mukaan jatkuvatoiminen HCl-mittaus ei ole täyttänyt mittaukselle määritettyä kalibrointifunktiota, mutta pitoisuusmittausta sinänsä voidaan raportin mukaan pitää luotettavana. Koetoiminnasta on toimitettu tietoja ELY-keskukselle, mutta koetoimintaa koskevan päätöksen mukaista raporttia ei ole toimitettu. Myöskään tuhkan laatua koskevaa selvitystä ei ole toimitettu. ELY-keskukselle on toimitettu selvitykset palamislämpötilan saavuttamisesta ja viipymäajasta, joten siltä osin koetoiminnalle ei ole estettä. ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että päästöraja-arvot tulee asettaa jätteenpolttoasetuksen mukaisesti ja määrätä päätöksessä yksiselitteisesti. Laskennassa on käytettävä jätteenpolttoasetuksen 362/2003 liitteen II mukaisina C prosessi -arvoina ns. PINO-asetuksessa (445/2010) olevia päästöraja-arvoja, koska kyseisen liitteen II mukaan laskennassa käytetään muussa lainsäädännössä olevia päästöraja-arvoja, jos tällaiset ovat olemassa. Näin ollen koetoimintailmoituksen täydennyksen liitteessä 4 esitetyt päästöraja-arvot perustuvat virheellisiin lähtötietoihin. ELY-keskuksen
mielestä koetoiminnalle on asetettava kullekin jaksolle yksiselitteiset rajaarvot, jotka on laskettu kulloinkin käytettäväksi suunniteltujen polttoaineiden suhteilla ja koetoimintajaksot on toteutettava sen mukaisesti. Jaksojen aikana on pidettävä kirjaa polttoaineista siten, että voidaan todentaa päästöraja-arvojen laskennan ja polttoaineiden käytön välinen yhteys. Ilmoituksessa liitteenä olevien mittaustulosten mukaan rikkidioksidipitoisuus on yleisesti ottaen alhainen, mutta mittaustulosten oikeellisuutta ei voi arvioida, koska käytetyistä polttoaineista ja niiden suhteista ei ole tietoa. ELY-keskuksen mielestä ilmoituksessa olisi tullut esittää perusteellista tulosten tarkastelua jätteenpolton vaikutuksista päästöihin. Tähän mennessä tehtyjen kokeiden perusteella erityisesti HCl-päästöt ovat tuottaneet ongelmia. Ilmoituksessa olevien mittaustietojen perusteella ei voida tehdä selvää johtopäätöstä jätteenpolton vaikutuksesta HCl-päästöön. Tulosten mukaan HCl-pitoisuus vaihtelee jätteen polton aikana, mutta myös jaksoissa, joissa jätettä ei polteta. ELY-keskuksella olevien tietojen mukaan niillä jaksoilla, joilla on poltettu ruokohelpiä joko jätteen kanssa tai ilman jätettä, HCl-pitoisuudet ovat olleet keskimääräistä suurempia. Ilmoituksessa ei ole eritelty näitä jaksoja. Aiemmasta ilmoituksesta 7.4.2010 antamassaan lausunnossa ELY-keskus on todennut, että polttoon saa ohjata vain sellaista jätettä, joka ei sovellu materiaalihyötykäyttöön. Poltettavan jätteen määrälle on asetettava enimmäismäärä koko koejakson ajalle. Polttoaineen käsittely on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu roskaantumista eikä muuta haittaa ympäristölle. Päästöraja-arvot on asetettava jätteenpolttoasetuksen mukaisesti ja ne on määrättävä päätöksessä yksiselitteisesti. Päästöraja-arvoja ei voi jättää toiminnanharjoittajan laskettavaksi kutakin polttojaksoa varten erikseen. Hakemuksessa on esitetty toiminnanharjoittajan eri tilanteissa jätteenpolttoasetuksen mukaisella sekoitussäännöllä laskemia päästöraja-arvoja. Jätteenpolttoasetuksessa on annettu ainoastaan hiukkaspäästöille laskennassa käytettävä C prosessi -arvo. Muille päästöille jätteenpolttoasetuksen mukaisesti on laskennassa käytettävä todellisia massapitoisuuksia, koska muussakaan lainsäädännössä ei ole olemassa päästöraja-arvoja alle 50 MW tehoisille laitoksille. Hakemuksessa on käytetty BAT-arvoja tai taselaskentaan perustuvia arvoja. ELY-keskuksen mielestä laskennan pohjana käytetyt arvot eivät täysin vastaa jätteenpolttoasetusta. SO 2 -pitoisuudelle käytetyt arvot (750 mg/nm 3 ) vaikuttavat korkeilta alueen turpeen tyypilliseen rikkipitoisuuteen verrattuna. Biomassan polttoa ei ole otettu huomioon laskettaessa päästöraja-arvoa koejaksolle, jossa turpeen ohella poltetaan biomassaa. Samoin laskennassa käytetty NO x -pitoisuus vaikuttaa suurelta, kun otetaan huomioon, että jätteet poltetaan leijukerroskattilassa. Turpeen ja biomassojen todellisista HCl- ja HF-pitoisuuksista on olemassa vähän tietoa, joten niiden päästöraja-arvojen laskentaan liittyy ELY-keskuksen käsityksen mukaan runsaasti epävarmuutta. Jatkuvatoimisilla mittauksilla tulee REFin polton väliaikoina kerätä tietoa, jotta mahdolliset myöhemmät päästöraja-arvot voidaan asettaa oikean tiedon perusteella. Hakemuksen mukaan päästöjen tarkkailu täyttää jätteenpolttoasetuksen vaatimukset. Mittauslaitteiden soveltuvuus ja luotettavuus on varmistettava ennen jätteen polton aloittamista. Kertaluonteiset mittaukset (raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit) on suunniteltava siten, että niiden avulla saadaan selville jätteenpolton päästötaso. 9
ELY-keskus on edellyttänyt, että kokeilussa käytetään selkeitä pitkiä jätteenpolttojaksoja, jolloin noudatetaan koko ajan jätteenpolttoasetuksen mukaisia päästöraja-arvoja. Jätteenpolttojaksojen välillä laitos voi toimia nykyisen ympäristöluvan mukaisesti. Jätteenpolttojaksoista on ilmoitettava hyvissä ajoin ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Mahdollisista päästöraja-arvojen ylityksistä on viipymättä ilmoitettava ELYkeskukselle. Raportti koepoltosta ja sen tuloksista on toimitettava ELYkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa kokeilun päättymisestä. 10 2. Nivalan kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, että asiassa tulee ottaa huomioon sen koepolttoa koskeva aiempi lausunto tuhkan käsittelyn, varastoinnin ja hyötykäytön osalta. Lausunnossa oli edellytetty, ettei laitoksessa syntyvää tuhkaa saa sekoittaa laitoksessa muutoin syntyvään tuhkaan, vaan se on varastoitava tiiviissä säiliössä siihen saakka, kunnes sen hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuus on mittauksin osoitettu. Lisäksi edellytettiin, että tuhkan säilytyspaikka on hyväksyttävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ennen varastointia. Asiassa tulee varmistaa, että päätöksessä edellytettävät raportit ja ilmoitukset toimitetaan myös Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kun edellä esitetyt vaatimukset huomioidaan, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa koepolttoa 31.5.2013 saakka. Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine sekä lisäselvitys Aluehallintovirasto on varannut ilmoituksen tekijälle tilaisuuden antaa vastineensa lausunnoista 23.1.2012 mennessä. Ilmoituksen tekijä on 7.12.2013 toimittanut aluehallintovirastoon tietoja vuoden 2012 päästöistä. Ilmoituksen tekijä on 31.1.2013 puhelimessa kertonut, että koetoimintaa on jatkettu päätöksen 61/10/1 mukaisena. Erilaisia polttoaineseossuhteita on kokeiltu, mutta REF-polttoaineen osuus on enintään 15 %. Koetoimintaa rajoittaa klooripäästöjen raja-arvo (HCl) 30 mg/m 3 (n). Ilmoituksen tekijän mukaan raja-arvo olisi syytä muuttaa olemaan 50 mg/m 3 (n) pitempiä koejaksoja varten. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Nivalan Kaukolämpö Oy voi toteuttaa ilmoituksen mukaisen ja laajuisen REF I ja REF II polttoaineiden koeluonteisen polton eri seossuhteilla lämpölaitoksen kiinteän polttoaineen 22,6 MW:n kattilassa. Koetoiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Muun kuin ilmoituksen mukaisen koetoiminnan ja laitoksen yleisen käytön osalta toiminnassa on noudatettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamaa ympäristölupapäätöstä Dnro PPO-2009-Y-11-111. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ilmoituksen mukainen koetoiminta on tehtävä 31.12.2013 mennessä. Toiminnan aikana saa polttaa enintään 4 500 t määräyksen 2 mukaisia jätteitä. Koetoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin kattilan toiminta, prosessin
säädöt ja päästötasot on saatu tavanomaisten polttoaineiden osalta normaalille tasolle. 2. Koetoiminnassa saa polttaa jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) soveltamisalaan kuuluvista jätteistä erilliskerättyä paperia ja muuta pakkausmateriaalia (REF II, SFS 5875) tai muuta vastaavaa syntypaikkalajiteltua energiajätettä, joka täyttää REF II:n laatuluokituksen vähintään kuiva-aineen klooripitoisuuden (< 0,50 %) osalta ja jonka hyödyntäminen materiaalina ei ole kohtuudella järjestettävissä. Poltettavan jätteen määrä saa olla enintään 30 tonnia vuorokaudessa ja vuorokausikeskiarvona enintään 15 % kattilaan syötettävän polttoaineen energian kokonaismäärästä. Jätteen määrä on selvitettävä punnituksin. Jätteet on syötettävä kattilaan mahdollisimman tasaisesti. Jätteitä poltettaessa laitoksen toiminnassa ja päästöjen tarkkailussa on noudatettava valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (151/2013) siltä osin kuin tässä päätöksessä ei ole toisin määrätty. 3. Laitokselle tulevat polttoaine-erät on tarkastettava silmämääräisesti polttoon kelpaamattomien jätejakeiden esiintymisen varalta. Polttoaine-eristä on otettava vähintään seuraavat tiedot laitoksen käyttöpäiväkirjaan: jäteerittäin materiaalin tuoja, alkuperä, paino, laatu ja toimitusaika. Kirjanpito on pidettävä tallessa koko koetoiminnan ajan. Luvan saajan on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa jätteenpolton aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys rinnakkaispoltossa muodostuvan jätteen luokittelusta jäteasetuksen liitteen 4 mukaisesti. 4. Koetoiminnan ajaksi ilmoituksen tekijän on nimettävä laitokselle vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Hoitajan yhteystiedot on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Koejaksojen aikana savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat muunnettuina 6 %:n happipitoisuuteen kuivaa kaasua olla enintään: 11 hiukkaset rikkidioksidi typen oksidit hiilimonoksidi orgaaninen hiili (TOC) suolahappo (HCl) fluorihappo (HF) kadmium+tallium elohopea muiden raskasmetallien * summa dioksiinit ja furaanit 35 mg/m 3 (n) 270 mg/m 3 (n) 390 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) 10 mg/m 3 (n) 30 mg/m 3 (n) 2 mg/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n) 0,1 ng/m 3 (n) * antimoni, arseeni, lyijy, kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini Lupamääräyksen raja-arvoja on noudatettu, jos: yksikään hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien, orgaanisen hiilen, suolahapon, fluorivedyn tai hiilimonoksidin vuorokausikeskiarvosta ei ylitä raja-arvoa
yksikään raskasmetallien 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään kuuden tunnin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoja 12 6. Poltettaessa jätepolttoaineita on varmistuttava siitä, että kattilan lämpötila on vähintään 850 C ja palamiskaasujen lämpötila ylittää kaikissa olosuhteissa tämän lämpötilan vähintään kahden sekunnin ajan. Käynnistyksen aikana siiloon ei saa syöttää jätteitä, ennen kuin tulipesän lämpötila on saavuttanut edellä mainitun arvon. Jätteiden syöttö siiloon on keskeytettävä puhdistuslaitteiden häiriötilanteissa, palamislämpötilan alittaessa määräyksen 5 mukaisen lämpötilan tai jätteenpoltolle asetettujen raja-arvojen ylittyessä. Mikäli koejakson aikana jätteenpoltto joudutaan keskeyttämään, on keskeyttämisen jälkeen ja ennen jätteenpolton uudelleen aloittamista noudatettava laitoksen voimassa olevaa ympäristölupaa. 7. Laitoksen päästömittausjärjestelmä on rakennettava niin, että jätteen syöttämisestä ja lopettamisesta jää merkintä järjestelmään, ja että havaittuja päästötasoja verrataan käytettävän polttoaineseoksen mukaan joko jätteenpolttoa tai tavanomaisia polttoaineita koskeviin raja-arvoihin. Verrattaessa mitattuja päästöjä raja-arvoihin on otettava huomioon kaikki vuorokaudet, joina on edes osin poltettu jätteitä. 8. Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava kyseiselle aineelle tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliöissä tai astioissa. Kemikaalija polttoainesäiliöiden ja niiden lastaus- ja purkauspaikkojen on oltava suojattuja siten, että mahdollinen vuoto ei pääse maaperään eikä vesiin ja että se voidaan ottaa talteen. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Varastoinnista ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Varastokentällä ei saa varastoida kierrätyspolttoainetta. 9. Jätteiden polttamista ei saa jatkaa keskeytymättä yli neljää tuntia, jos päästöjen raja-arvot ylittyvät. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kestoaika saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. 10. Puhdistinlaitehäiriöistä tai puhdistinlaitteen rikkoontumisesta ja mahdollisesta polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä sekä raja-arvojen ylittymisestä on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Nivalan Kaukolämpö Oy:n on ilmoitettava päästöjen mittauslaitteiden asentamisesta ja käyttöön otosta Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12. Koetoimintaa on tarkkailtava tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Yksityiskohtainen ja kokonaisvaltainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi sen kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. ELY-keskus voi tarkentaa tarkkailusuunnitelmaa.
13. Nivalan Kaukolämpö Oy:n on toimitettava koetoimintaa koskeva raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa koetoiminnan lopettamisesta. Raporttiin on liitettävä kattava, riittävän pitkään mittausjaksoon ja polttoaineiden seossuhteisiin perustuva selvitys savukaasujen todellisista massapitoisuuksista HCl:n, HF:n, TOC:n ja CO:n osalta poltettaessa tavanomaisia polttoaineita. 13 RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Ilmoituksen mukainen toiminta on ympäristönsuojelulaissa 30 :ssä tarkoitettua koetoimintaa. Sen aikana Nivalan Kaukolämpö Oy jatkaa kokeilua lähialueelta saatavien REF I ja II polttoaineiden sopivuudesta kattilan polttoaineeksi. Aiemmassa koetoiminnassa ei ole saatu riittävästi tietoa REF-polttoaineen käytön vaikutuksista lyhyeksi jääneiden koepolttojaksojen vuoksi. Toisen koetoiminnan avulla ilmoituksen tekijällä on mahdollista saada tarpeellista tietoa, jota on voi hyödyntää mahdollisessa jätteenpolton ympäristölupahakemuksessa. Koetoiminta on tarpeen savukaasujen sisältämien eri aineiden pitoisuuksien ja jätteiden energiahyötykäytön selvittämiseksi. Ilmoituksen saapumisen ja lausuntojen antamisen aikana voimassa ollut valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) on kumottu. Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 14.2.2013/151 on säädetty tulemaan voimaan 1.2.2013 alkaen. Koetoiminnassa ei ole välttämätöntä velvoittaa noudattamaan samoja päästövaatimuksia kuin ympäristöluvassa. Määräysten mukaisesta koetoiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden yleiselle tai yksityiselle edulle sellaisia huomattavia haittoja, joiden estämiseksi sitä ei tulisi sallia. Kun koetoiminta toteutetaan ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja annettuja määräyksiä noudattaen, se täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Määräysten perustelut Koetoiminta on jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetusten (362/2003 ja 151/2013) tarkoittamaa toimintaa. Käytettävä lämpökattila on katsottu asetusten tarkoittamaksi rinnakkaispolttolaitokseksi. Raja-arvot jätettä poltettaessa on määritetty lähtökohtaisesti asetuksen 151/2013 liitteen III mukaisella laskentakaavalla. Pienille energiantuotantoyksiköille on asetuksella 445/2010 annettu raja-arvot hiukkasille, typen- ja rikinoksideille. Laskennassa on sovellettu näitä raja-arvoja polttoainekäytöllä turve 30 %, bio 54 % ja REF 15 %. Muille päästöille on asetuksen mukaan rajaarvon laskennassa käytettävä todellisia massapitoisuuksia. Aluehallintovirasto on antanut koetoimintaa koskevat raja-arvot lupamääräyksessä 5. Koetoiminnan laajuus ja poltettavien jätteiden laatu ja määrä huomioon ottaen koepolton ajaksi on määrätty raja-arvot, joita on nou-
datettava eri koejaksojen aikana ja jotka voivat poiketa uuden asetuksen mukaisista raja-arvoista. Ilmoituksentekijä on pyytänyt, että suolahapon osalta raja-arvo nostetaan tasolle 50 mg/m 3. Aiemman ilmoituksen perusteella toiminnanharjoittajan olisi tullut tehdä selvitys todellisista HCI-päästöistä normaaleilla polttoaineilla. Kattavaa selvitystä ei ole toimitettu aluehallintovirastolle. Päästömittaustietojen perusteella HCI-päästö on ollut tasolla 5 15 mg/m 3 tilanteissa, jolloin jätettä ei ole poltettu. Näin ollen perustetta raja-arvon muuttamiselle ei ole. Tässä päätöksessä on uudelleen määrätty selvittämään päästötasot normaaleilla polttoaineilla. Uusi valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta tulee täysimääräisesti sovellettavaksi, jos toiminnalle haetaan ympäristölupaa. Polttoaine- erien tarkastaminen ja erien tietojen kirjaaminen, vastaavan hoitajan nimeäminen ja koetoimintaa koskevat muut ilmoitusvelvoitteet muun muassa valvontaviranomaisille ovat tarpeen valvonnallisista syistä. Koetoiminnassa syntyvän tuhkan laatu poikkeaa todennäköisesti turpeen ja puun polton tuhkan laadusta. Tuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on tarpeen selvittää ennen sen toimittamista pois lämpökeskuksen alueelta. Koetoimintaa koskeva raportointi on tarpeen valvonnallisista syistä. Selvittämällä laitoksen savukaasujen massapitoisuuksista saadaan tietoa, joka on tarpeen mahdollisen ympäristöluvan käsittelyssä. Koetoiminnan kesto on ajan kulumisen vuoksi jatkettu vuoden 2013 loppuun saakka. 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevästi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 64 1 momentti. Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 2 920 euroa.
15 Perustelut Alla mainitun asetuksen liitteen mukaan koeluontoisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelymaksu on 2 920 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1572/2011)
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Riitta Riihimäki Päätöksen ovat tehneet johtaja Sami Koivula ja ympäristöneuvos Riitta Riihimäki (asian esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0296 017 665 tai 0295 017 500 RR/es Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Koetoimintaa koskeva tarkkailuohjelma Päätös Jäljennös Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Nivalan kaupunki Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 13.6.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: vaihde 010 086 360 telekopio: 010 364 2760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
1 Liite 2 KOETOIMINTAA KOSKEVA TARKKAILUOHJELMA Voimalaitoksen tarkkailu on koetoiminnan aikana toteutettava siten, että toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella. Tarkkailun toteuttaminen on tehtävä jätteitä poltettaessa siten, kuin tässä liitteessä on esitetty ja jätteenpolttoasetuksessa (151/2013) määrätty. TARKKAILUOHJELMIEN TÄYDENNYKSET Käyttötarkkailu Koetoiminnan aikaisesta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöistä ja päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Kirjanpidon tulee sisältää lisäksi ainakin seuraavat tiedot: tuotanto ja polttolaitosten käyntiajat käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit eri polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot veden käyttö sähkösuodattimien käyttö- ja toimintatiedot päästöt ilmaan ja veteen päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty varastossa olevan polttoaineen määrä muut ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet tekijät suoritetut huoltotoimenpiteet toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet Kattilan käyttö ja palamisen hallinta Palamisen hyvyyttä on tarkkailtava mittaamalla jatkuvasti kattilan tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrysisältöä. Tulipesän lämpötilamittauksilla on varmistettava, että kierrätyspolttoainetta poltettaessa savukaasun lämpötila on kaikissa olosuhteissa vähintään 850 C.
2 Polttoainetarkkailu Koetoiminnan aikana polttoaineen kulutusta ja laatua on tarkkailtava ja kulutuksesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on tehtävä siten, että voidaan todentaa jätteiden ja eri polttoaineiden käytön sekä päästöjen (laskennan) välinen yhteys polttojaksoittain. Polttoaine Kulutuksen tarkkailu Laadun tarkkailu Turve Puuperäinen Kierrätyspolttoaine Punnitus autovaa alla. Punnitus autovaa alla. Punnitus autovaa alla. Kokoomanäytteestä määritetään kosteus 1 krt/vrk lämpöarvo 2 krt/kk tuhka-, rikki- ja klooripitoisuus 1 krt/kk Kokoomanäytteestä määritetään kosteus 1 krt/vrk lämpöarvo 2 krt/kk tuhka-, rikki- ja klooripitoisuus 1 krt/kk Kaikki kierrätyspolttoainekuormat tarkistetaan silmämääräisesti. Kokoomanäytteestä määritetään kosteus 1 krt/vrk lämpöarvo 2 krt/kk tuhka-, rikki- ja klooripitoisuus 1 krt/kk Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu Sähkösuodattimen toimintaa on tarkkailtava elektrodien virta- ja jännitemittareilla sekä käyttötuntimittareilla. Sähkösuodattimen käyntiaikoja ja käyttöastetta on seurattava. Sähkösuodattimen läpilyöntien lukumäärää on tarkkailtava. Sähkösuodattimen mekaaninen kunto on tarkistettava aina koetoimintajakson jälkeen. Ilmenneet viat on korjattava. Sähkösuodattimen kentän vikaannuttua hiukkaspäästö häiriön aikana on arvioitava häiriön keston perusteella. Sähkösuodattimen käyntiaikoja ja käyttöastetta on seurattava. Päästötarkkailu Päästöt ilmaan Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 20 %, hiilimonoksidin enintään 10 %, hiukkasmittausten enintään 30 %, orgaanisen hiilen kokonaismäärän enintään 30 %, suolahapon enintään 40 % ja fluorivedyn enintään 40 %. Raja-arvot ylittävistä mittaustuloksista on raportoitava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viipymättä tulosten tultua luvan saajan tietoon. Voimalaitokselle on hankittava päästömittausjärjestelmä, joka vastaa VNA:n 362/2003 vaatimuksia päästöjen tarkkailulle ja mittauksille. Kattilan rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas-, häkä-, HCl- ja HF-päästöjä sekä orgaanisen hiilenkokonaismäärää on mitattava jatkuvatoimisesti. Lisäksi jatkuvatoimisesti on mitattava savukaasun happipitoisuutta, painetta ja lämpötilaa.
Kunkin jakson aikana on tehtävä raja-arvoina olevien yksittäismittauksia edellyttävien suureiden näytteenotto ja analysointi. Jätteenpoltossa vuorokausikeskiarvot on laskettava varsinaisen toimintaajan kuluessa mitatuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty edellä esitetyt 95 % luottamusvälin arvot. Jotta vuorokausikeskiarvo olisi edustava, vuorokaudessa saa hylätä enintään viisi puolen tunnin keskiarvoa jatkuvissa mittauksissa käytettävän järjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi. Samasta syystä saa vuodessa hylätä enintään kymmenen vuorokausikeskiarvoa jatkuvissa mittauksissa. 3 Jätteet Jätteistä on pidettävä kirjaa lajittelun tarkkuudella kuorma- ja siirtoasiakirjoihin perustuen. Tuhkista on selvitettävä liukoisen jakeen ja raskasmetallien liukoisen jakeen kokonaismäärä. Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet on tutkittava niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttökohteeseen selviää. Pohja- ja lentotuhkan metallien ja muiden mahdollisten haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet on selvitettävä jätteitä poltettaessa siten, kuin valtioneuvoston päätös kaatopaikoista liitteessä II kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisestä säädetään. Raportointi Mittaustulokset on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa päätöksen noudattamisen. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle kuukausittain ja raportoinnissa on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedonsiirtoa. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus on suorittava CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettävä ISO-, SFStai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Vertailumittaukset (QAL2) Kattilan jatkuvatoimisille epäpuhtausmittauksille on asetettu luotettavuusvaatimukset asetuksen VNa 362/2003) liitteessä 3. Jatkuvatoimisten mittarien toiminnan laadunvarmistus on tehtävä vertailumittauksin. Ensimmäinen vertailumittaus on tehtävä mittarien ensimmäisen käyttövuoden aikana ja siitä eteenpäin kerran viidessä vuodessa. Vertailumittaukset on tehtävä
standardin SFS-EN 14181 QAL2-menettelyn mukaisesti ja ne on tilattava viranomaisen hyväksymältä mittaajalta. Mikäli mittalaitteen luotettavuus ei täytä VNA 362/2003 liitteen 3 vaatimuksia, mittalaite ja sen tulosten laskennalliseen käsittelyyn tarvittavat apusuuremittarit on huollettava ja kalibroitava uudestaan. Vertailumittausten tulokset on raportoitava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle kuuden kuukauden sisällä mittauksista. 4 Vuosittaiset laadunvarmistustestit (AST) Päästömittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin kerran vuodessa. Rinnakkaismittaukset on tehtävä standardin SFS-EN 14181 AST-menettelyn mukaisesti. Vuosittaisessa laadunvarmistuksessa on tarkistettava mittaustulosten luotettavuus ja onko QAL2-menettelyllä saatu kalibrointifunktio edelleen validi. Mittaukset on tilattava alan yritykseltä. Jos mittausjärjestelmän luotettavuudessa havaitaan poikkeamia, niiden syyt on selvitettävä, tehtävä tarvittavat korjaukset ja vertailumittaus QAL2:n mukaisesti. Rinnakkaismittauksen tulokset on raportoitava vuosittain. Käytönaikainen laadunvarmistus (QAL3) Kerran kuukaudessa on tehtävä standardin SFS-EN 14181 QAL3- menettelyn mukainen laadunvarmistus, jossa selvitetään nolla- ja kalibrointipisteiden mahdolliset siirtymät sekä se, milloin laite vaatii huoltoa. Kokonaisuudessaan huoltovälit määräytyvät laitetoimittajien ohjeiden, laadunvarmistusmenettelyiden ja saatujen käyttökokemusten mukaan. Mittalaitteiden QAL3-menettelyn mukainen laadunvarmistus ja huoltotoimenpiteet on suoritettava laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. Muu tarkkailu Muussa tarkkailussa on käytettävä vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa on esitettävä tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa on esitettävä tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.