HALKOSAAREN NYKÄLÄNNIEMEN MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEEN REITTISUUNNITTELU JA VIITOITUSRATKAISUT

HALKOSAAREN NYKÄLÄNNIEMEN MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEEN REITTISUUNNITTELU JA VIITOITUSRATKAISUT Hannu Salo Saloelämys Tmi 30.7.2014

Sisällys 1. JOHDANTO... 1 2. PERUSREITISTÖJEN SUUNNITTELU... 2 2.1 Meteoriittipolun esteetön elämysreitti... 2 2.1.1 Esteettömän reitin vaatimuksia... 2 2.1.2 Meteoriittipolun esteettömyyssuunnitelma... 4 2.1.3 Meteoriittipolun elämyskohteiden esteettömyyssuunnitelma... 5 2.1.3.1 Esteetön levähdyspaikka... 5 2.1.3.2 Esteetön kota... 6 2.1.3.3 Esteetön wc... 8 2.1.3.4 Uima-, vene-, kanootti- ja kalastuslaituri... 9 2.1.3.5 Opasteet ja viitat... 12 2.1.3.6 Reitin vaativuusluokittelu ja liikkennemerkit... 14 2.1.3.7 Levähdyspaikkojen elävöittäminen... 15 2.1.3.8 Meteoriittipolun elämyskohteita... 17 2.1.4 Meteoriittipolun kartta elämyskohteineen... 19 2.2 Nykälänniemen, Multakankaan ja Halkosaaren reitistösuunnitelma... 21 2.2.1 Patikointireitistö... 22 2.2.2 Pyöräilyreitistö... 23 2.2.3 Hiihtoreitistö... 24 2.2.4 Luistelureitit... 25 2.2.5 Kiintorastiverkosto... 26 2.2.6 Geokätköily... 27 2.2.7 Reitistöjen elämyskohteiden huomioiminen... 28 3. OPASTUS- JA VIITOITUSSUUNNITELMA... 30 3.1 Erilaisia viitoitusratkaisuja... 31 3.1.1 Viittapakettimalli... 32 3.1.2 Yksittäiset viitat... 34 3.2 Nykälänniemen, Multakankaan ja Halkosaaren opastus- ja viitoitussuunnitelma... 35 3.2.1 Viittojen paikat... 35 3.2.2 Opastustaulut... 38

4. ERILAISTEN REITISTÖJEN PERUSTAMINEN... 41 4.1 Reittisopimukset ja yhteistyö maanomistajien kanssa... 41 4.2 Reitin rakentaminen... 41 4.3 Reitin ja ekämyskohteiden rakentaminen hankerahoituksella... 42 5. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 44 LIITTEET Esteettömän liikkumisen tilantarve Esteettömän kodan piirustukset Esteettömän wc:n piirustukset Viitan standardimalli Esimerkki viittapohjasta Ulkoilureitin käyttöoikeussopimus

1 1. JOHDANTO Halkosaaren-Nykälänniemen matkailualueen kehittämishanke on Lappajärven kunnan käynnistämä, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteisiin pyrkivä yleishyödyllinen matkailullisiin lähtökohtiin perustava hanke. Hankkeen tavoitteena on vuonna 2005 tehdyn kehittämissuunnitelman pohjalta kartoittaa alueen matkailun edistämiseksi eri kehittämistoimenpiteet. Yhtenä hankkeen osa-alueen tarkoituksena on Halkosaari-Nykälänniemi-Kaskenmäen alueen eri maastoreittien opastussuunnitelman laadinta. Opastussuunnitelma pitää sisällään erilaiset karttapohjat alueesta ja reitistöistä, selvittää erilaisten lupien tarpeet sekä huomioida esteettömyyden toteutuminen osalla reiteistä. Esteettömyys koskee meitä kaikkia. Erityisen tärkeää se on kuitenkin niille henkilöille, joilla jo on jokin tilapäinen tai pysyvä toimintarajoite. Lisäksi suunnitelmassa on ehdotuksia ja uusia ideoita kiinnostavista kohteista ja niiden esilletuomisista maastossa. Lähiluonnon merkitystä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu lisääntyvällä mielenkiinnolla. Se saattaa osoittautua kansantaloudellisesti merkittäväksi. Jo nyt tiedämme, että pelkkä luonnon näkeminen alentaa stressihormoni kortisolin määrää. Luonnossa liikkumisen on todettu alentavan verenpainetta, pulssia ja lihasjännitystä. Luontomatkailun professori Liisa Tyrväisen mukaan selvä myönteinen vaikutus saadaan, kun lähiviheralueita käytetään yli 5 tuntia kuukaudessa, Luonnossa liikkuminen ja luonnosta oppiminen tuottavat elämyksiä. Elämyskolmio kuvaa sitä, miten kiinnostumisesta edetään elämysten kautta muutokseen henkisellä tasolla ja tämä muutos voi vaikuttaa koko loppuelämään. Kuva 1 Elämyskolmio (Tarssanen & Kylänen, 2005)

2 Tutkimusten mukaan luontoreitti saa aikaan seuraavia positiivisia elämyksiä liikunnallisen elämyksen henkisen virkistäytymisen oppimiskokemuksen kasveista, eläimistä ym. oppimiskokemus tuottaa monipuolista tyydytystä oppimiskokemukset innostavat lisäopiskeluun luonnosta rakennetut kohteet tuottavat positiivisia tunnereaktioita ympäristö tuottaa mielenrauhaa elämyskokemus tuottaa monipuolista emotionaalista ja henkistä tyydytystä 2. PERUSREITISTÖJEN SUUNNITTELU 2.1 Meteoriittipolun esteetön elämysreitti Tässä selvityksessä esitetään ns. Meteoriittipolun ja sen varrella olevien elämyskohteiden toteuttamista esteettöminä. Esteettömällä ympäristöllä ymmärretään yleensä ympäristöä, jossa ei ole portaita eikä tasoeroja ja jossa pystyy liikkumaan pyörätuolilla, mutta se ei yksin riitä. Esteettömään suunnitteluun liittyy myös valaistus-, väritys- ja kontrastiasiat, tekstin luettavuus, käytön helppous jne. Hyvin suunniteltu esteetön ympäristö vähentää apuvälineitten tai avustajan tarvetta, se ei passivoi, vaan lisää omatoimisuutta ja tasa-arvoisuutta sekä pienentää mm. onnettomuusriskiä. Esteetön ympäristö tuokin itse asiassa säästöjä. Esteettömyys koskee meitä kaikkia. Erityisen tärkeää se on kuitenkin niille henkilöille, joilla jo on jokin tilapäinen tai pysyvä toimintarajoite. Tällaisia huomioon otettavia tekijöitä ovat esimerkiksi dementia, heikentynyt lihasvoima, heikentynyt psyykkinen toimintakyky, kuulovamma, näkövamma, pyörätuolin käyttö, tasapainohäiriöt jne. Myös kulkeminen lastenvaunujen tai pienten lasten tai esimerkiksi jalassa olevan kipsin kanssa voidaan katsoa tilapäisiksi toimintarajoitteiksi. Pyörätuolimitoitus on hyvä esteettömän suunnittelun lähtökohta. 2.1.1 Esteettömän reitin vaatimuksia Ulkoilureittien tekeminen esteettömäksi palvelee kaikkia reitin käyttäjiä lapsiperheistä vanhuksiin ja liikuntaesteisiin. Reitin esteettömyysvaatimukset ovat seuraavat: rinnakkain tai molempiin suuntiin kuljettavan reitin tulee olla vähintään 2000 mm leveä jos reittiä huolletaan koneellisesti leveyden tulee olla vähintään 2300 mm pyörätuolireitin pituuskaltevuus saa olla 5 %, vaativan pyörätuolireitin pituuskaltevuus voi ylittää 5 %, jolloin avustaja on tarpeen reitin sivuttainen kaltevuus saa olla enintään 2 % reitti päällystetään kivituhkalla

3 Kuva 2 Eri liikuntamuotojen vaatima kulkutila Erilaisilla apuvälineillä kulku vaatii hyvinkin erilaisia mitoituksia. Mitoituksiin vaikuttaa myös avustajan tai avustajien tarve. (Liite 1) Normaalin pyörätuolireitin esteettömyysvaatimukset Reitin kaltevuudet eivät ylitä normaaleja pyörätuolin käyttäjän ulkokulkuväylän kaltevuuksia. Reitin pitää olla kovapintainen, eikä reitillä saa olla esteitä eikä kuoppia. Pyörätuolireitin pituuskaltevuus on enintään 1:20, eli 5 %. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2 %. Reitin leveyden pitää olla vähintään kaksi metriä. Reitillä on mahdollista liikkua itsenäisesti pyörätuolilla kelaten. Reitin merkki on kansainvälinen pyörätuolisymboli. Kuva 3 Helpon pyörätuolireitin merkki Vaativan pyörätuolireitin esteettömyysvaatimukset Vaativalla reitillä on vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä. Tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia. Jonossa kuljettavan polun tulee olla vähintään 1,5 metrin levyinen. Näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- ja kääntöpaikkoja. Rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2 4 metriä. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2 %. Vaativalla reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla. Reitin merkki on vinolle alustalle (45 astetta) asetettu kansainvälinen pyörätuolisymboli. Itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia. Esteettömät reitit

4 on suositeltavaa luokittaa, mutta ne on vähintään testattava ennen luokituksen käyttöönottoa aiottujen käyttäjäryhmien edustajien kanssa. Kuva 4 Vaativan pyörätuolireitin merkki 2.1.2 Meteoriittipolun esteettömyyssuunnitelma Meteoriittipolun toteuttaminen esteettömänä reittinä ei vaadi suuria toimenpiteitä. Tavoitteena tulee olla, että reitti toteutetaan normaalina esteettömänä reittinä, jossa ei tarvita avustajaa, vaan pyörätuolin käyttäjä voi itse kelata reitin. Reitillä on kolme kohtaa, jossa 5%:n pitkittäiskaltevuusvaatimus ylittyy. Kuva 5 Meteoriittipolun jyrkimmät kaltevuudet Reitin pitkittäiskaltevuus ylittyy kolmesta kohtaa melko vähän, eli korjaustoimenpiteet voidaan tehdä kivituhkalla, raekoko 0-6 mm. Raekokovaatimusta ei tule ylittää. Korjaustoimenpiteet tehdään riittävän pitkällä matkalla, että reitin nousu- ja laskuosuudet olisivat tasaiset. Kivituhkaa tulee käyttää tarvittaessa muuallakin reitin alueella, kuten levähdyspaikoilla, kodan pohjamateriaalina jne.

5 2.1.3 Meteoriittipolun elämyskohteiden esteettömyyssuunnitelma 2.1.3.1 Esteetön levähdyspaikka Esteettömän levähdyspaikan mitoituksia ja rakennussuosituksia: Reitin varrelle varataan levähdyspaikkoja penkkeineen. Sopiva välimatka suositusten mukaan on lyhyellä reitillä 100-200 m:n etäisyys. Levähdyspaikkojen tulee sijaita suojaisassa, viihtyisässä elämyksiä ympärillään tarjoavassa paikassa, reitin ulkopuolella. Levähdyspaikalla voi olla myös pöytä-penkkiyhdistelmiä. Sähköpyörätuolin levähdyspaikan tilantarve kääntymistä varten on 2500 x 2500 mm. Istuinpaikkoja voi olla erilaisia, pöytä-penkkiyhdistelmistä luonnonkiviin. Pöytä-penkkiyhdistelmien korkeuden tulee olla 750-800 mm. Pyörätuolipaikan leveys tulee olla minimissään 900 mm, ympärillä pyörätuolin pyörähdystilaa. Pöydän alla oleva vapaa polvi- ja jalkatilan syvyys min. 600 mm, korkeus min. 670 mm. Pöydän pinta erottuu väri- ja tummuuseron avulla taustastaan ja istuimissa pöytien jalat sijoitetaan siten, että pöydän ääreen pääsee hyvin pyörätuolilla eli pöydän kannen tulee olla toisesta päästään normaalia pidempi. Kuva 6 Levähdyspaikan mitoitus (http://www.elsa.fi/tietopankki/tietopankki_pdf/eveliina_raportti_www.pdf) Kuva 7 Esteetön pöytä-penkkiyhdistelmä Kuva 8 Esteettömän pöydän jalkatila ja pidennetty kansi

6 Kuva 9 Esteetön penkki Paltanpuistossa Kuva 10 Esteettömän istuinpenkin mitat (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26397/mia%20friman.pdf?sequence=1) 2.1.3.2 Esteetön kota Tässä esiselvityksessä ehdotetaan reitin puolivälissä olevan kodan uusimista. Kota on huonokuntoinen, eikä täytä esteettömyyden vaatimuksia. Kuva 11 Meteoriittipolun vanha kota Rakennettava uusi kota tulee palvelemaan sekä golfseuran, Kivitipun, että matkailijoiden, mutta myös laajemmin kyläläisten tarpeita. Kota tulee olla riittävän suuri, koska esteettömyys tulee ottaa laajasti huomioon. Kodan sisällä tulee voida toimia niin sähköpyörätuolilla, kuin lastenrattaiden kanssa. Ehdotuksena on noin 30 hengen kota. Kodassa tulee olla valaistus, jolloin sen käyttö monipuolistuu enstisestään ja sähköpistokkeet mahdollistavat esim. sähköpyörätuolin akkujen lataamisen. Näin suuri kota vaatii rakennusluvan. Liitteessä esimerkkipiirustukset Jouppilanvuoren elämysliikuntareitin esteettömästä kodasta (Liite 2). Esteetön kota noudattaa esteettömyydelle asetettuja vaatimuksia liikkumisen ja kodan sisällä toimimisen suhteen. Kotaan sisäänpääsy ja sisällä liikkuminen sekä istuminen ja aterioiminen tulee mahdollistua oikealla mitoituksella. Myös tulisijan käyttöön tulee olla esteetön mahdollisuus.

7 Esteettömän kodan mitoituksia ja rakennussuosituksia: Tulisijan ympärillä tulee olla tilaa pyörätuolin kääntymiselle, pyörätuolin kääntymisympyrä on 1500 mm, sähköpyörätuoli vaatii pyörähdystilaa 2500 mm. Oviaukon leveys vähintään 900 mm (mieluiten 1000 mm), ei kynnyksiä Istuimia eri korkeudelle, normaali penkin korkeus on 500 mm, huonosti istumaan pääseville jäykkänivelisille (lonkkaongelmaiset) 550 mm, lapsille esim. 300 mm Jonkun penkin päähän tilaa 900 mm, että pyörätuolista pääsee istumaan Jos laitetaan pöytä johonkin, niin pöydän ylätason korkeus 750 mm ja jalkatilan korkeus 670 mm. Pöydän kannen tulee olla toisesta päästä pidempi, niin että pääsee pyörätuolilla alle, jalkatilan syvyys 600 mm. Tulisijan korkeus 750-850 mm Penkki tai penkit myös tulisijan ympärillä, yksi sivu vapaaksi Naulakot n. 1100 mm lattiasta Jos tehdään tukikaiteita, niin korkeus 900 mm ja välipuu 700 mm:n korkeudelle Lattia mieluimmin kivituhkaa tai laattaa, jolloin ei ole syttymisvaaraa Polttopuut voidaan säilyttää penkkien alla Ohjeellisia mittoja sähköpyörätuolin kanssa liikkuvalla (mitattu aikuisella miehellä 10/2011) silmien korkeus 125 cm koko korkeus 140 cm istuvan pituus pyörätuolin vaatima pituustila jalkatelineistä takapyöriin 120-130 cm kyynärpäiden korkeus 95 cm esim. työskennellessä pyörätuolin leveys käsituista 65 cm, kyynärpäineen 80 cm pyörähdysympyrä 115 cm pyöristä, jalkoineen 200 cm sähkökäyttöisen mopon pyörähdysympyrä 260 cm Kuva 12 Pyörätuolin vaatima pyörähdystila

8 Kuva 13 Kodan tulisija, toiminta pyörätuolista Kuva 14 Erikorkuisia penkkejä 2.1.3.3 Esteetön wc Esteettömän kodan viereen on tarpeen suunnitella kuivakäymälä siisteyden ylläpitämiseksi. Jos kuivakäymälää ei rakenneta, se lyhentää laavulla viipymisaikaa tai aiheuttaa ongelmia paikan viihtyisyyteen. Esteettömän wc:n sisämitat ovat 2500 mm x 2500 mm (Liite 3). Edustan tasanne on neliömäinen, laudoitus koko wc:n leveydeltä. Tasanteen luiskan maksimikaltevuus on 8 % ja oviaukon leveys 1000mm. Kuva 15 Esteetön wc, malli Joupiska Wc voi olla kuivakäymälätyyppinen tyhjättävää mallia oleva. Kokemusten mukaan käymälä toimii erittäin hyvin, eikähaju- ym. haittoja ilmene. Esteetön wc tarvitsee toimenpideluvan, koska se sijaitsee järven rannalla. Esteettömän wc:n mallipiirrustus liitteessä 3.

9 2.1.3.4 Uima-, vene-, kanootti- ja kalastuslaituri Yhdistetty uima-, vene-, kanootti- ja kalastuslaituri Vesi on monella tavalla esteetön elementti ja kannattelee hyvin myös liikuntarajoitteista henkilöä. Lappajärven rantaan sopii hyvin yhdistetty kalastus-, vene-, kanootti-, ja uimalaituri, jolloin säästytään erillisiltä laitureilta. Ongelmaksi yhteislaiturissa saattaa tulla talvinen jäätilanne, joten laiturin tulee vetää talveksi rannalle. Laitureiden rakentaminen vaatii toimenpideluvan. Kuva 16 Yhdistetty uima-, vene- ja kalastuslaituri Yhdistetyn uima-, vene-, kanootti- ja kalastuslaiturin vaatimuksia: 1. Uimalaituri ponttonilaituri, joka seuraa vedenpinnan korkeusvaihtelua, tilaa pyörätuolin liikkumiselle ja uinnin aikaiselle säilytykselle, raot kulkuväylän poikkisuuntaan, leveys enintään 5 mm, pinnasta ei irtoa tikkuja 2. Vene- ja kalastuslaituri; ponttonilaituri, jossa on veneen mentävä syvennys, väljää tilaa pyörätuolin kääntymistä, veneilyn aikaista säilytystä ja kalastajia varten, reunaeste kiertää syvennyksen ympäri 3. Yhdyssilta loivana luiskana toimiva yhdyssilta rannan tiivispintaiselta polulta laiturille, riittävän pitkä, jotta säilyy loivana myös matalan (-500 mm) ja korkean (+ 500 mm) veden aikana 4. Portaat loivat veteenmeno- / vedestänousuportaat, jotka alkavat n. 500 mm laiturin pinnan yläpuolelta, ulottuvat uimasyvyiseen veteen, kaide ulottuu vedenalaiselle tasanteelle 5. Käsijohteet 900 mm ja 700 mm korkeudella, pyörätuolikalastusalueella käsijohteessa katkoja, jotta voi valita sopivan ongintakorkeuden kaiteet tarvittaessa lisäämään turvallisuutta 6. Reunaeste koko laiturin ympäri, esim. laiturin pinnasta 50 mm korotettu reunalankku 7. Syvennys vedestänousupaikka käsivoimin ylös punnertautuville, reunaeste kiertää ympäri 8. Tukitanko avattava (kääntyvä tai nouseva) veneen ylittävä tukipuu veneeseen nousua helpottamaan 9. Penkki istuskelu- ja pukeutumispenkki 10. Istuin tukeva istuin veneeseen menoa helpottamaan 11. Tikkaat veteenmeno- / nousutikkaat nostin suosituilla veneilylaitureilla veneeseen meno hoidetaan nostimen avulla äänimajakka opastamassa näkövammaiset uimarit takaisin laiturille, toinen uimaalueen kääntymispisteessä 12. Pelastusrengas, johon on kiinnitetty köysi 13. Poijut rajaavat uima-alueen vesikasvit ja levät; kaislat ja pitkävartiset vedenalaiset ruohot poistetaan laiturin välittömästä läheisyydestä

10 Erilliset rakennettavat esteettömät laiturit. Uimalaituri Uimalaiturin suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, että uiminen tarvitsee 90 cm vedensyvyyttä ja mieluiten kovan pohjan. Uimalaiturin esteettömyysvaatimuksia: laiturin päähän vähintään 1800 mm leveä tila pyörätuolin kääntymistä varten veteen menoon joko portaat, jossa etenemä 340 mm ja porrasaskelman nousu 150 mm tai luiska portaiden leveys 600-700 mm jos pohja ei ole tasainen, rakennetaan tasanne veden alle rappujen päähän laiturin tukeva ankkurointi ja luiska rannalta laiturille Kuva 17 Toimintakeskus Lahdenpohjan uimalaituri (Mikkelin Seudun Invalidit ry / Kirsi Siiteri ja Marko Suhonen) Vene- ja kanoottilaituri Paras laiturityyppi pienveneille on tukeva ponttoonilaituri, jolloin veden korkeuden vaihtelut eivät aiheuta ongelmia. Paalujen varaan rakennettu laituri sopii hyvin pehmeisiin rantoihin, jos paikka on suojaisa tuulten ja jäiden liikkumisen kannalta. Esteetön vene- ja kanoottilaituri tulee rakentaa turvalliseksi kaiteilla ja reunalistoilla. Kaiteen yläreunan tulee yltää 900 mm:n korkeuteen ja välikaide sijoitetaan 700 mm:n korkeudelle. Veden korkeus pienveneille tulee olla 900 mm. Kanoottiin tai veneeseen noustessa tai avustettaessa tulee kanootin/veneen pysyä paikoillaan ja olla laiturin tasossa. Veneeseen tai kanoottiin menon helpottamiseksi tulee olla tukikiskoja tai käännettäviä maihinnoususiltoja tai luiskia. Luiskan pituuskaltevuus on 8 % kuuden metrin matkalla. Jos luiska on pidempi, tulee joka kuuden metrin jälkeen olla kahden metrin tasanne. Laiturin tulee olla riittävän suuri, että siinä sopii hyvin sähköpyörätuolilla liikkumaan. Sähköpyörätuolin kääntymisympyrä on 2,5 metriä ja tilaa tulee lisäksi olla myös avustajalle.

11 Kuva 18 Kyrkösjärven esteetön venelaituri, Seinäjoki Melojille suunniteltu kanoottilaituri on hieman venelaituria matalampi, tässä esimerkkinä valmislaituri (kuva 19). Kanoottilaiturista käynti kanoottiin on helppoa ja turvallista. Laiturin kansikorkeutta on madallettu normaalista laiturista ja samalla ponttoneita lisätty. Laituri on lähellä veden pintaa ja erittäin tukeva, mutta vaatii ankkuroinnin. Seuraavassa on kuva esteettömästä melontalaiturista, jossa on huomioitu kanootin paikallaanpysyminen ja luiska lauturille, kaiteet sekä tuet kanoottiin nousemiseksi. Kuva 19 Melontalaituri (I.Verhe: Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku 2003 ) Kalastuslaituri Kalastuslaituri voi olla venelaiturin kanssa yhteydessä. Kalastukseen soveltuu suuri laituri, jonka leveys on 1800-2500 mm ja pituus 2000-3500 mm. Laituri tulee varustaa kaiteilla. Onkiminen voi tapahtua pyörätuolissa tai penkillä istuen. Kalastuslaiturissa on kaiteessa pieniä koloja onkimista varten. Kolot ovat noin 700-800 mm:n korkeudella. Pieni pöytätaso helpottaa syöttien asettamista tai muita toimintoja.

12 Kuva 20 Kyrkösjärven esteetön kalastuslaituri, Seinäjoki 2.1.3.5 Opasteet ja viitat Esteettömyyden vaatimukset täyttävät opasteet tulee sijoittaa niin, että niiden eteen jää vapaata tilaa seisomista tai pyörätuolia varten. Opastustaulun tulee olla selkeä, tukevarakenteinen, jossa on heijastamaton pinnoite. Hyvä opastaulu on katettu ja valaistulla reitillä häikäisemätön valaistus. Taulun alapienan tulee olla havaittavissa valkoisella kepillä ja koko riittävä, suhteessa havaintoetäisyyteen, korkeus n. 2200 mm, alareuna n. 1000 mm. Opastustaulujen lukukorkeus seisten on 1400-1600 mm, istuen sekä lapsilla 1150-1250 mm Opastaulun kirjasinkoko läheltä luettavissa olevassa kilvessä on 15-40 mm, etäämmältä luettavassa 25-40 mm, sekä väritysteksti ja kuviot näkyvät väri-/ tummuuseron avulla taustastaan, tumma (musta, tai tummansininen) - vaalea (taitettu valkoinen, keltainen) sekä päinvastoin ympäristön mukaan. (http://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/ohjeet/suraku_opas.pdf) Viittojen tekstin tulee olla kooltaan noin 1-3 metrin lukuetäisyydellä 70-100 mm ja yli 2 m:n korkeudella 100 mm, normaali korkeus 1400 1600 mm. Opasteiden tulee olla havainnollisia, riittävän kontrastisia ja suurella kirjasinkoolla esitettyjä. (http://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/ohjeet/suraku_opas.pdf) Kuva 21 Tekstitaulujen koko

13 Kuva 22 Suositeltavat tekstikorkeudet Viitan mitoituksen standardit Kuva 23 Viitan mitoitus Kuva 24 Viitan mitoitus, kaksirivinen teksti Kuva 25 Esimerkki viittapaketista Seinäjoen Jouppilanvuorella

14 2.1.3.6 Reitin vaativuusluokittelu ja liikkennemerkit Normaalin pyörätuolireitin pitää olla kovapintainen eikä reitillä saa olla esteitä tai kuoppia. Reitillä tulee olla mhdollista liikkua itsenäisesti pyörätuolilla kelaten. Reitin kaltevuudet eivät saa ylittää normaaleja pyörätuolin käyttäjän ulkokulkuväylän kaltevuuksia. Reitin pituuskaltevuus saa olla enintään 1:20 eli 5 % ja sivuttaiskaltevuus 2 %. Reitin leveyden pitää olla vähintään kaksi metriä. Kuva 26 Esteettömän reitin symboli Ohjaavista liikennemerkeistä voidaan alueella käyttää vaihtelevasti seuraavia standardimerkkejä: Pyörätuolireitti Inva wc Uimapaikka Kota Venevalkama Parkkipaikka Infopiste Pidä koira kytkettynä Levähdyspaikka Nuotiopaikka Ravintola Laiva Kanoottilaituri Melonta Soutuvene Kalastus Lapsiperheille Latuhiihto Pyöräily Nähtävyys Muita liikennemerkkejä voidaan käyttää harkitusti Moottoriajoneuvolla ajo kielletty Kävely sallittu, ei hiekoistusta

15 2.1.3.7 Levähdyspaikkojen elävöittäminen Lintujen juottopaikka Levähdyspaikkoja voi elävöittää monin tavoin, perustamalla linnuille juottopaikkoja ja perhosille omia houkutuspaikkoja. Suihkulähde ja eläinpatsashamot tuovat hyvän lisän viihtyvyyteen. Kuva 27 Lintujen juottopaikka Luonto Luonnonkasvit ja erilaiset puulajit ym. tuottavat mielihyvää monelle ja ilmentävät luonnon monimuotoisuutta. Kuva 28 Vanhustenpolku Helsingin Maunulassa

16 Patsaat Erilaisilla eläinpatsashamoilla voi elävöittää reittiä esim. puusta veistetyt karhut ym. tuovat elävyyttä ja kiinnostavuutta luontoa kohtaan. Kuva 29 Eläinpatsashahmot (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26397/mia%20friman.pdf?sequence=1) Perhospuutarha Perhosystävälliseen puutarhaan sopivat kaikentyyliset kasvit, kunhan ne vain ovat mesipitoisia. Esimerkkikasveista voisi mainita syysleimu, erilaiset maksaruohot ja varjoliljat, nokkoset ja voikukat. Perhosia varten voi perustaa niityn, jonne pyritään saamaan mahdollisimman monipuolinen luonnonkasvusto. Paras perhospaikka onkin kuiva niitty eli keto. Sitä hoidetaan köyhdyttämällä maata ja ehkäisemällä korkeiden kasvien kilpailua. Mitä matalampana kedon kasvillisuus pysyy, sitä paremmin maa pääsee lämpenemään. Aurinko ja sen tuoma lämpö ovat perhosille erittäin tärkeitä. Perhosia voi houkutella myös perhosbaarilla. Perhosten herkku syntyy halvasta punaviinistä, sokerista, hunajasta tai siirapista sekä lorauksesta etikkaa. (http://www.suomela.fi/piha-puutarha/kukat-taimet/kutsu-perhoset-puutarhaan---perustaperhospuutarha-50441) Linnunlaulumetsä Erilaisille lintulajeille tarkoitettuja pönttöjä sekä ruokintapaikkoja voidaan reitille rakentaa vaihtelevasti. Lintulajien selvittäminen on tarpeen ennen pönttöjen rakentamista, koska eri lintulajeille on erikokoiset reviirit. Opasteet ja eläimistöstä kertovat taulut kuuluvat myös kokonaisuuteen. Lintujen tarkkailua voi suorittaa järven rannan levähdyspaikoilla.

17 Kuva 30 Linnunpönttöjen mittoja 2.1.3.8 Meteoriittipolun elämyskohteita Meteoriittipolun esteetön reitti rakennettuna on 1.3 kilometrin mittainen. Reitin luonto ja rauhallisuus kiehtovat kulkijaa. Levähdyspaikoilla voi ihailla järvimaisemaa ja sen eläimistöä sekä metsämaisemassa suomalaista mäntymetsää. Golfkentän läheisyys tuo oman värinsä luontoon. Kentän palveluiden monipuolistaminen reitillä kulkeville toisi mielenkiintoisen lisän palvelutarjontaan. Esim. kodalla voidaan tarjota esim. kotaruokia aidossa ympäristössä. Golfklubin ja ravintolan tarjonta lisää reitin viihtyisyyttä. Kuva 31 Jouppilanvuoren kotaruokailu, Seinäjoki Kuva 32 Järviseudun golf, golfklubi

18 Reitin varren varastopaikalla sijaitseva kirkkovene on jo nähtävyys sinänsä. Tähän kohteeseen voisi ideoida esim. vanhojen Lappajärviveneiden näyttelyn, sekä järvikalastuksesta kertovaa materiaalia. Informaatiotaulut elävöittävät kohteita ja niissä voidaan kertoa historiasta, eläimistä, kasveista, alueen geologiasta jne. Kuva 33 Kirkkovene säilytystilassaan

19 2.1.4 Meteoriittipolun kartta elämyskohteineen Kuva 34 Meteoriittipolun esteettömän elämysreitin kartta Esteettömän elämysreitin kohteista uusia rakennettavia ovat seuraavat: esteetön kota ja wc esteetön kalastuslaituri esteetön vene- ja melontalaituri Lappajärvi pienoiskoossa saareen tehty pienoismalli kaivaen järven syvyydet levähdyspaikat penkkeineen Lappajärviveneiden ja järvipyydysten näyttely

20 Tässä esitetään suunnitelman toteutuksen budjettiluonnos. Luonnos perustuu aikaisemmin saatuihin kokemuksiin vastaavista investointihankkeista. ESTEETÖN REITTI Reitin tasaus konetyönä a 2 eur/m (osa valmista väylää), n. 300 m 600 Reitin pinnoitus kivituhkalla, paksuus 5-10 cm, a 8,5 eur/tonni, n. 200 m, lev. 2 m 800 Reitin pinnan tasoitus a 60 eur/tunti, 4 tuntia 240 ESTEETÖN KOTA Kodan materiaalit (hirret, huovat, laudat, naulat ym.) 1500 Hirrenveistotyö kattotuolit (pyöreästä puusta) asennettuna 1500 Kattotyöt (laudoitus, pellitys, huovat ym) 1300 Nuotiokehä ja huuva 800 ESTEETÖN WC 1800 VIITAT JA INFORMAATIOTAULUT Viitat 10 kpl a 100 eur/kpl 1000 Informaatiotaulut (isot) 2 kpl a' 300 eur 600 PÖYDÄT JA PENKIT Pöytä-penkkiyhdistelmät 4 kpl a 650 eur 2600 LINNUNLAULUMETSÄ 500 KALASTUSLAITURI 8000 VENELAITURI 8000 YHTEENSÄ 29240 Hankkeen voisi toteuttaa Manner-Suomen Maaseutuohjelman hankerahoituksella, jossa tarvitaan EU rahoituksen lisäksi kunnan rahoitusosuus, yksityistä rahoitusta sekä talkootyötä. Tällä hetkellä uusi rahoituskausi on alkamassa, joten tarkkoja prosenttiosuuksia ei ole kullekin rahoitustaholle vielä tiedossa. Rahoituksen hakijana voisi olla esim. golfseura tai kalastusseura jne.

21 2.2 Nykälänniemen, Multakankaan ja Halkosaaren reitistösuunnitelma Erilaisille aktiviteeteille tarkoitetut liikuntareitistöt ovat kehittämisen tarpeessa. Reittien viitoitukset ovat osittain hävinneet, eikä kaikille reittien linjauksille ole virallisia lupia. Tässä suunnitelmassa esitetään eri reitistöt ja niiden kehittämisuunnitelmat. Reitit kulkevat osittain päällekkäin, joten viitoitukselta vaaditaan selkeää linjausta eri vaihtoehdoista. Kuva 35 Reitit suunnittelualueella

22 2.2.1 Patikointireitistö Kuva 36 Patikointireitit suunnittelualueella

23 2.2.2 Pyöräilyreitistö Kuva 37 Valkeisjärven pyöräilyreitti elämyskohteineen

24 2.2.3 Hiihtoreitistö Kuva 38 Hiihtoreitistö

25 2.2.4 Luistelureitit Kuva 39 Luistelureitit

26 2.2.5 Kiintorastiverkosto Kuva 40 Kiintorastiverkosto

27 2.2.6 Geokätköily Geokätköjä voi suunnitella reitin muotoon, sekä myös esteettömiä kätköjä Meteoriittipolun esteettömälle reitille. Kätköt lisäävät liikkujan mielenkiintoa reitistöihin sekä sitä kautta liikkumista. Geokätköjä suunnittelualueella: Kätkö 1 Kivitippu N 63 14.916 E 023 38.521 tai UTM: 34V E 632657 N 7016019 Geocache Description: Kun huomaat Pohjanmaan laajojen lakeuksien vaihtuvan kumpuileviksi järvimaisemiksi, tiedät tulleesi perille. Kylpylä Kivitippu sijaitsee Lappajärvellä, jonka hurja historia näkyy tänäkin päivänä. Miljoonia vuosia sitten meteoriitti iskeytyi maahan ja jätti jälkeensä törmäyskraatterin. Lappajärvi syntyi tuohon säkenöivän voiman aiheuttamaan kuoppaan Kivitippu puolestaan asettui määrättömiä vuosia myöhemmin Lappajärven rannalle. Oma kynä mukaan. Kuva 41 Kivitipun geokätkö Kätkö 2 Tanssin taikaa - Halkosaari N 63 15.699 E 023 38.063 tai UTM: 34V E 632214 N 7017457 Geocache Description: Halkosaaren tanssipaikka sijaitsee luonnonkauniissa paikassa Lappajärven rannalla. 70-luvulla paikka oli kesälauantaisin täynnä nuorisoa, toinen toistaan tunnetuimpia esiintyjiä ihastelemassa, näihin nuoriin kuului myös kätkön tekijä. Nykyisin tansseja järjestetään enää satunnaisesti. Oma kynä mukaan. Kuva 42 Halkosaaren geokätkö

28 2.2.7 Reitistöjen elämyskohteiden huomioiminen Reitistöillä olevat luonnon muovaamat ja rakennettavat elämyskohteet tuleehuomioida reitistöjen rakennusvaiheessa sekä korjata tai ehostaa viihtyisiksi. Reitistöllä on monia huomionarvoisia kohteita: vanha koulu, tanssilava, kesäteatteri, golfklubi ja pelipaikat, Valkeisjärvi ja Käyriäisjärvi pyöräreitillä jne. Nämä kohteet tulee huomioida reittien informaatiossa ja markkinoinnissa. Seuraavassa esitetään muutaman kohteen entisöintiä tai huomioimista. Multakankaan laavu Laavu on reitin varrella ja hyvä levähdyspaikka niin hiihto- kuin patikointireitin varrella. Laavun kunto on huono ja sen remontoimiseen kannattaa panostaa. Katon ja nuotiokehän korjaus ovat ensimmäisiä toimenpiteitä. Paloturvallisuuden vaatimukset tulee huolella miettiä, koska ympäristö on metsäistä maisemaa. Samoin laavun kunnossapito tulee vastuuttaa, että siitä saadaan viihtyisä levähdyspaikka. Kuva 43 Multakankaan laavu Tervahauta Laavun lähettyvillä on vanha tervahaudan paikka, jonka voisi kunnostaa niin, että saadaan kuva siitä, miten tervaa on tällä alueella valmistettu. Kohteessa voisi olla vain kuoppa jossa puita ladottuna sekä juoksutusputket. Kuva 44 Entisöity tervahauta, Oulu Turkansaari

29 Reitin varrella oleva wc tarvitsee ehostusta ja viitoitusta, että hädässä apu löydetään. Kuva 45 Wc reitin varrella Vanha koulumiljöö ja niitty Vanha koulumiljöö reitin varrella on elämyksellinen kohde. Sen ympärillä on vielä jäljellä vanhaa niittymäistä peltoa. Tälle alueelle voisi perustaa niityn lammashakoineen ja säilyttää vielä jäljellä olevat kiviaidat sekä lisätä niitä uusia rakentamalla. Niitylle voisi siirtää myös vanhan ladon ja muuta rekvisiittaa. Kuva 46 Vanha koulurakennus Kuva 47 Niitty koulurakennuksen ympärillä Kuva 48 Vanha lato, perinnealue Seinäjoki

30 Luonnon esiintuominen Luontoa voisi reitillä esitellä kuvatauluin teksteineen esim. käpyateria Kuva 49 Käpyateria 3. OPASTUS- JA VIITOITUSSUUNNITELMA Reitistöjen viitoitus tulee uusia kokonaisuudessaan. Viitoitusratkaisua tulee miettiä tarkkaan, sillä alueella on niin paljon risteytyviä reittejä, joten informaatiota tulee matkan varrelle runsaasti. Kuva 50 Vanha reittiviitta

31 Kuva 51 Nykyinen opastus reitillä 3.1 Erilaisia viitoitusratkaisuja Viitoitussuunnitelman tulee olla mahdollisimman selkeä ja informaatiota antava. Periaatteena on, että jokaiseen risteykseen tulee ohjaus ja matka johonkin suuntaan. Viitoituksen tulee antaa tarvittaessa muutakin lisäinformaatiota (Liite 5). Jos tavoitteena on esittää viitoissa myös reitistö ja elämyskohteet kokonaisuudessaan sekä retkeilijän sijainnin, tulee viitoituksessa huomioida seuraavaa: 1. Esittelee reitit ja elämyskohteet kartalla 2. Ohjaa valitun reitin valittuun päätepisteeseen 3. Kertoo kuljettavan matkan sekä välietapit 4. Ilmaisee kuljettavan reitin vaatimustason 5. Osoittaa retkeilijän nykyisen paikan 6. Auttaa hätätilanteessa auttajat täsmälleen oikeaan paikkaan 7. Noudattaa Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) suosituksia, jossa kohteiden informaatio on vähintään kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti)

32 3.1.1 Viittapakettimalli Seuraavassa esimerkki viittapaketista, jossa erilliset viitat on sijoitettu levylle, jolloin viitat pysyvät aina ojennuksessa toisiinsa nähden. Viittaan on sijoitettu myös kartta olet tässä merkillä sekä koordinaatit hätätilanteessa hälyttämistä varten (WGS84 koordinaatisto). Kuva 52 Viitan informaatiosisältö, Seinäjoki

33 Kuva 53 Viitan hätätilanneohje, Seinäjoki Kuva 54 Viitta maastossa, Seinäjoki

34 3.1.2 Yksittäiset viitat Viitat voidaan tehdä myös yksittäisiksi viitoiksi, sekä informaatiosisällöltään niukemmiksi. Viitoissa voidaan noudattaa Metsähallituksen ohjeita (Liite 4). Kuva 55 Viitta Repoveden kansallispuisto (http://www.vastavalo.fi/repovesi-kansallispuistoopaste-103616.html ) Kuva 56 Fäbodan ulkoilureittien viitoitus Pietarsaaressa

35 3.2 Nykälänniemen, Multakankaan ja Halkosaaren opastus- ja viitoitussuunnitelma Viitoituksessa pyritään saamaan kaikki informaatiosisältö samaan viittakokonaisuuteen. Patikointi, pyöräily ja hiihto tulee olla samalla reitillä samassa viittakokonaisuudessa. Meteoriittipolun esteettömän elämysreitin viitoitus voisi olla erillään muusta viitoituksesta. 3.2.1 Viittojen paikat Kuva 57 Multakangas, Kaskenmäki viittojen paikat

Kuva 58 Meteoriittipolun esteetön elämysreitti, viittojen paikat 36

Kuva 59 Halkosaaren reitti, viittojen paikat 37

38 3.2.2 Opastustaulut Opastustauluja eli informaatiopisteitä ehdotetaan neljään paikkaan reitistöä. Kuva 60 Reitistöjen opastuspisteet Reitti-informaation vaatimuksia: miten kohde saavutetaan, kun tullaan reitistölle tulee kertoa, missä liikkuja on tällä hetkellä kohteet ja etäisyydet yhteydet ja autopaikat tarvittava varustus, avunsaanti palvelut ohjeet ja rajoitukset symbolit mittakaava kuvien lisääminen helpottaa ymmärtämistä räikeät opasteet pilaavat maisemaa opasteen lähelle pääsee pyörätuolilla

39 Opastuspisteissä tulee olla selkeät kartat reittikokonaisuudesta ja lisäksi yksittäiset osakartat eripituisista reiteistä. Karttoja tulee olla esim. patikointireiteistä, hiihtoreiteistä jne. Muita karttoja voi olla esim. kiintorastikartat, luontokartat jne. Ympäröivän luonnon esittely lisää retkeilijän mielenkiintoa. Esittelyä voi olla reitistön kasvistosta, eläimistöstä, geologiasta, historiasta jne. Kuva 61 Erilaisia opastustauluja ja katoksia (http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/suojelualueidenhoitojakaytto/rakentaminen jahuolto/piirustuskokoelma/sivut/maastoopasteet.aspx ) Kuva 62 Opastustaulut (Säkylä) Opastaulua elävöittää myös kartalla olevien elämyskohteiden kuvat, jolloin retkeilijä tietää millaiseen paikkaan hän on menossa. Esim. kuva laavusta, kodasta, tai maastokohteesta tuo elävyyttä informaatioon. Seuraavalla sivulla on esimerkki Korpisaaren elämysreitistä, jossa elämyskohteet esitetään kuvina kartassa.

Kuva 63 Opastustaulun kartta, Etelä-Pohjanmaan Opisto Ilmajoki 40

41 4. ERILAISTEN REITISTÖJEN PERUSTAMINEN 4.1 Reittisopimukset ja yhteistyö maanomistajien kanssa Reitistön perustaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa maanomistajasopimuksineen, rahoitushakuineen sekä toteutuksineen. Suunnitteluvaiheessa tulee toiminta olla mahdollisimman avointa kaikkiin suuntiin. Maanomistajat tulee ottaa suunnitteluun mukaan heti alkuvaiheessa ja informoida heille reitistön perustamiseen liittyvät toimenpiteet, sekä tuoda esiin reitistön hyödyt. Kun reitti on suunniteltu neuvotellaan maanomistajien kanssa ja tehdään kirjalliset sopimukset (Liite 5). Reitistöille tehdään ulkoilureittitoimitukset maanmittaustoimiston toimesta jos se on maanomistajien puolesta mahdollista. Eu rahoitus vaatii useissa tapauksissa ulkoilureittitoimituksen tekemisen. Maanomistajalla säilyy reitillä aina kulkuoikeus. Reitin puustosta ja maapohjasta neuvotellaan ja useissa tapauksissa noudatetaan määriteltyjä standardihintoja. Kun reittisopimukset on tehty linjataan reitit yhdessä maanomistajien kanssa ja sovitaan reitin kulku maastossa, sekä puiden kaataminen ym. seikat. Yhteiskatselmuksessa sovitaan ja kirjataan mahdollisimman tarkasti reitin toteutuksen vaatimat asiat. Linjauksessa on hyvä olla toimeenpanijana esim. paikallinen metsänhoitoyhdistys. Näin taataan toimenpiteiden puolueettomuus. Puusto lasketaan ja arvioidaan korvausta varten. Puusto ja maapohja korvataan kunnan toimesta, koska Eu- rahoitukseen sitä ei voi laittaa. Maanomistajat voivat olla koko reitin rakentamisajan mukana ja tarvittaessa antaa lisäohjeita. Myös reitin tekemisestä vastaavan henkilön tulee olla tarvittaessa yhteydessä maanomistajiin, jos muutoksia sovittuun ilmenee. 4.2 Reitin rakentaminen Jos reitti tehdään myös luisteluhiihtoa varten, sen leveys tulee olla vähintään 6 metriä, jolloin kulkuleveydeksi tulee 5 metriä. Myös valaistu reitti kannattaa tehdä samalla leveydellä. Reitin perustaminen vaatii kunnollisen pohjustuksen sekä hyvän vesien ohjauksen. Normaalisti patikointi tai perinteinen hiihtoreitti eivät vaadi muuta kuin reittiuran perkauksen. Kuva 64 Reitin leveys

42 Kuva 65 Reitin profiili ja materiaalit 4.3 Reitin ja ekämyskohteiden rakentaminen hankerahoituksella Reitstö voidaan toteuttaa erilaisilla Eu- hankerahoituksilla. Hankesuunnittelun perussääntöjä Älä tee asioita vaikeammiksi kuin ne ovat hankkeen tarkoitus on selkeyttää ja yksinkertaistaa asioita. Lähde tarpeesta miksi hanketta tarvitaan? Rajaa! Koko maailmaa ei kannata yrittää pelastaa kerralla Ole realisti Kustannusten ja hyödyn on oltava järkevässä suhteessa. Etsi tietoa, tyhmiä kysymyksiä ei ole. Mieti kunnolla tavoitteet ja miten niihin päästään. Mieti, miten tuloksia mitataan. Muista tiedotus! Ole yhteydessä rahoittajaan ennen kuin jätät hankehakemuksen ja selvitä mm. tukiprosentit ja hyväksyttävät kustannukset. Hyvät ideat eivät kypsy hankkeeksi hetkessä. Mitä hankkeessa tarvitaan hakuvaiheessa: 1. Hankesuunnitelma 2. Hankehakemus 3. Ohjausryhmä / projektiryhmä / Asiantuntijaryhmä, jokin näistä nimettynä Elyn vaatimus 4. Arvio talkootyön määrästä, laadusta ja arvosta, konetyö 30 / h ja ihmistyö 10 / h 5. Seurantatietolomake (lomake 2306 Dind) 6. Reiteistä, maanomistajien kirjalliset luvat tai ulkoilureittitoimitus

43 7. Erityisluvat esim. tulvapenger, valtatien penger ym. (ELY) 8. Yhdistyksen papereita, jos yhdistys hankkeen vastuutahona: kopiot taseesta ja tuloslaskelmasta yhdistysrekisteriote, jossa viimeiset muutokset yhdistyksen säännöt yhdistyksen kokouspöytäkirja, jossa hanke hyväksytty selvitys hakijan aikaisemmista EU-rahoitteisista tuista vuoden 2000 jälken tarvittaessa ohjaustieto verottajalta 9. Rakentaminen pääpiirustukset LVI-sähkö tms. erikoissuunnitelmat, jos niillä erityistä merkitystä rakennusselostus rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai laskelma 10. Suosituksia 11. Muuta: reittikarttoja, koko alueen suunnitelmakartta ym. 12. Yksityistä rahaa

44 5. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Halkosaaren Nykälänniemen reitistöjen kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Erilaisilla investointihankkeilla voidaan kahden-kolmen vuoden periodilla saada paljon aikaan. Kehittämistyö erilaisilla hankkeilla vaatii yhteen hiileen puhaltamista ja paljon talkootyötä. Erilaiset yhdistykset kalastusseurasta urheilu ja golfseuroihin voivat antaa merkittävän panoksen kehittämiselle. Kehittämistyössä vaaditaan yhteinen visio ja aito tunne siitä, että kaikki hyötyvät lopputuloksesta. Halkosaaren Nykälänniemen reitistöjen tulevaisuuden valtit voidaan nimetä seuraavasti: monipuoliset reitistöt pienellä alueella mahdollisuus harrastaa monipuolista liikuntaa vesielementti mukana: veneily, melonta, kalastus, uinti jne. hiljaisuuden elementti meno metsään: patikointi, pyöräily kulttuuria reitistöjen varrella kuntoilupaikat reitin varrella esteettömyys lisää käyttäjäkuntaa huomattavasti: liikunta-, näkö-, kuulo ym. esteiset lapset / lastenrattaat ikäihmiset jne. uusien ideoiden toteuttaminen: frisbeegolf, geokätköntä jne., myös ns. hullut ideat Ehdotukset jatkokehittämiselle: 1. Hankitaan kokemuksia reitistöjen aktiviteeteista, kuten geokätköntä, kiintorastit, pyöräily sekä avataan talvinen luistelurata ja kerätään kokemuksia retkiluistelusta 2. Rakennetaan Meteoriittipolun esteetön elämysreitti elämyskohteineen, viitoituksineen ja informaatiotauluineen 3. Toteutetaan uuden reitinosan sähköistys golfkentän maisemissa 4. Golfkentän ja Multakankaan hiihto- ja patikointireittien linjaukset sovitaan yhdessä maanomistajien kanssa 5. Golfkentän ja Multakankaan hiihto- ja patikointireittien kirjalliset luvat maanomistajien kanssa ajantasaistetaan 6. Toteutetaan golfkentän ja Multakankaan reittien ulkoilureittitoimitus 7. Rakennetaan golfkentän ja Multakankaan reittikokonaisuus viitoituksineen ja informaatiotauluineen, sekä elämyskohteineen 8. Toteutetaan Halkosaaren reitistökokonaisuus 9. Rakennetaan uusia ja tuodaan esille luonnon muovaamia elämyskohteita

45 Jatkokehittämisen yhteydessä tulee ottaa huomioon aina seuraava kehittämisvaihe, että eri reitistöt liittyvät saumattomasti yhteen, kun koko kokonaisuus on valmiina. Lappajärven Halkosaaren-Nykälänniemen reitistö on monipuolinen kokonaisuus, jonka kehittämiseen kannattaa panostaa pitkällä tähtäimellä. Reitistö sisältää sekä erilaista maastoa, vesielementin, korpimaista maisemaa ja erilaisia elämyskohteita. Kehittämisen tulee edetä pienempinä kokonaisuuksina kohti sovittua päämäärää. Seinäjoella 30.7.2014 Hannu Salo Saloelämys Tmi

46 Esteettömän liikkumisen tilantarve Liite 1 1. LIIKKUMINEN APUVÄLINEEN JA / TAI AVUSTAJAN KANSSA SOTERA AVUSTAJAN KANSSA LIIKKUMINEN Ilman apuvälineitä tai kävelykepin avulla liikkuvan avustamiseen tarvittava leveys on 1200 mm. Minimisuositus esim. aukkojen kohdalla on 1000 mm. Avustajan tukiessa 800 mm:n oviaukko on liian kapea. 5 Kahden avustajan kanssa tilantarve on 1600 mm. Minimisuositus aukkojen kohdalla on tällöin 1400 mm. 5 Jos avustettava tukee kaiteeseen, niin tilaa tarvitaan leveyssuunnassa 1300 mm. Vähimmäissuositus aukkojen kohdalla on 1100 mm. 5

47 SOTERA KÄVELYTELINEEN AVULLA LIIKKUMINEN (ESIM. ROLLAATTORI, KELKKA, PUKKI) Rollaattori on yleensä 580-640 mm leveä ja 630-730 mm pitkä. Tilaa itsenäiseen liikkumiseen tarvitaan 900 mm leveyssuunnassa, oviaukkojen kohdalla vähintään 800 mm. 5 Rollaattorin kääntymiseen tarvitaan kaksi kertaa rollaattorin pituus, eli 1400 mm yleensä riittää. Yhden avustajan tukiessa tilantarve on 1700 mm. Kapeimmassa kohdassa minimi on 1400 mm. Kahden avustajan tukiessa tilasuositus on 2200 mm, minimi on 1800 mm. 5 SOTERA PYÖRÄTUOLILLA LIIKKUMINEN Peruspyörätuolin pituus on 1050 mm ja leveys 650 mm. Itsenäisesti käytettynä pyörätuolin kääntymisympyrä on 1500 mm. Sisäpyörätuolin kääntymisympyrä on 1300 mm. 5 Pyörätuoli ja avustaja vievät yhteensä pituutta 1600 mm. Avustettaessa kääntymisympyrän halkaisija on 1900 mm. 5

48 Oviaukon vapaa leveys 800 mm riittää itsenäisesti apuvälineen kanssa liikkuvalle, muttei sähköpyörätuolin käyttäjälle. Kun itsenäisesti pyörätuolilla liikkuva henkilö lähestyy ovea aukeamissuunnalta, tarvitsee hän vapaata tilaa oven pielessä 600 mm 1200 mm:n pituudelta ylettyäkseen painikkeeseen ja oven avaamiseen. Jos pielessä on vapaata tilaa vain 300-450 mm, tarvitaan pituussuunnassa 1500 mm vapaata tilaa. Ovea toisesta suunnasta lähestyttäessä riittää oven pielessä 300-450 mm vapaata tilaa 1200-1400 mm:n pituudelta. 4 Oviaukon yhteydessä tarvitaan tilaa 1200 mm:n leveydeltä pyörätuolin kääntämiseksi oviaukkoon. Lähestyttäessä ovea avautumispuolelta tarvitaan oven pielessä sen avaamiseen ja sulkemiseen tilaa 900 mm (väh. 700 mm:n) pituudelta. Avustettaessa tarvitaan avautumispuolella oven pielessä tilaa 2500 mm (väh. 2200 mm:n) pituudelta. Toiselta puolelta lähestyttäessä tarvitaan tilaa 2000 mm (väh. 1800 mm:n) pituudelta. Ovea saranapuolelta lähestyttäessä tarvitaan tilaa oven edessä ulkopyörätuolin pyörähdysympyrän verran.

49 Liite 2 Kodan piirustukset Kuva 66 Jouppilanvuoren esteettömän elämysreitin kota (Seinäjoki)

Kuva 67 Jouppilanvuoren esteettömän elämysreitin kota 50

51 Liite 3 Esteetön wc, malli Joupiska Kuva 68 Jouppilanvuoren esteettömän elämysreitin wc

Kuva 69 Jouppilanvuoren esteettömän elämysreitin wc:n profiili 52

53 Liite 4 Kuva 70 Viitan standardimalli, Metsähallitus

54 Liite 5 Esimerkki viittapohjasta ELÄMYSLIIKUNTAREITTI METEORIITTIPOLKU 1.3 km VENELAITURI 0.6 KALASTUSLAITURI 0.7 KOTA 0.7 KIRKKOVENE 0.7 LAIVALAITURI 0.8 UIMARANTA? Kuva 71 Esimerkki viittapohjasta (Salo)

55 Liite 6 LUONTOREITISTÖJEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUSHANKE Lappajärvi Ulkoilureitin käyttöoikeussopimus Luvan saaja: Lappajärven kunta Osoite: Maanomistaja: Nimi: Osoite: Tilan nimi / Rnro: Kylä: Tämän sopimuksen perusteella on tarkoitus ulkoilureittitoimituksella vahvistaa käyttöoikeus olemassa olevaan / suunniteltuun ulkoilureittiin, käyttöoikeus merkitään tilan kohdalle kiinteistörekisteriin. Ulkoilureitin paikka on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Yllä mainittu maanomistaja ja Lappajärven kunta ovat tehneet keskenään seuraavan sopimuksen ulkoilureitin perustamista ja pitämistä, sekä mahdollisesti aiheutuvia korvauksia varten. 1 Runkoreitti välillä xxxxx xxxxx on valaistu ja on tarkoitettu jalkaisin, hiihtäen ja maastopyörällä tapahtuvaa liikkumista varten, vain huoltoajo on sallittu moottorikelkalla, mönkijällä tai vastaavalla kulkuneuvolla suoritettavaksi. 2 Luvan saaja merkitsee uran maastoon ja avaa urareitin maanomistajan ohjeiden mukaisesti. (maanomistajan ohjeet liite 1) 3 Uran leveys on noin viisi metriä ( n.5 m) ja se raivataan ja pidetään luvansaajan toimesta kunnossa, reitin tekijä huolehtii rumpujen toimivuudesta reitin osalta. 4 Luvan saajalla on oikeus omalla kustannuksellaan tehdä reitin käyttämisen edellyttämät vähäiset rakenteet, kuten esim. sillat, pitkospuut sekä maalimerkinnät. 5 Ulkoilureitin kunnossapidosta huolehtii luvan saaja omalla kustannuksellaan. 6 Maanomistajan tulee ilmoittaa kuuden (6) kuukauden kuluessa luvan haltijalle maanomistus- ja hallintasuhteissa tapahtuvat muutokset. 7 Maanomistajalla on oikeus neuvotella sopimuksesta, mikäli reitistö aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa elinkeinolle tai yksityisyydelle, mitä ei sopimushetkellä ole osattu ottaa huomioon. 8 Korvaus luovutetusta maapohjasta sekä puustosta arvioidaan suositusten mukaan varsinaisen hankkeen toteutusvaiheessa 9 Tilakohtaiset lisäsopimukset: Tämä sopimus on kirjoitettu kahtena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Päiväys: Allekirjoitukset: Maanomistaja(t): Kunnan valtuuttama luvan hankkija: Todistavat:

56 Liite 1 Maanomistajan ohjeet runkoreitille: