Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta 1978 2001

TUKES-julkaisu 1/2004 Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta 1978 2001 Seppo Huttunen TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2004

Turvatekniikan keskus Julkaisija Turvatekniikan keskus Julkaisuaika 1/2004 Tekijä(t) Seppo Huttunen Julkaisun nimi Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta 1978 2001 Tiivistelmä Nestekaasun aiheuttamia tulipaloja on esiintynyt vuosittain. Tulipaloissa ja räjähdyksissä on kuollut 9 ihmistä ja loukkaantunut 47 vuosina 1978 2001. Häkäonnettomuuksia on sattunut noin kerran vuodessa ja onnettomuuksien seurauksena häkämyrkytyksiin on kuollut 38 ihmistä vuosina 1978 2001. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa onnettomuuksista, joissa nestekaasun käyttö on aiheuttanut henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Tutkimusta varten on läpikäyty 107 kotitalouskäytössä ja 129 ammattikäytössä sattunutta onnettomuutta. Tutkimalla onnettomuuksia saadaan tietoa nestekaasulaitteiden käytöstä ja olosuhteista, joissa onnettomuudet ovat tapahtuneet. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy vaatii monipuolista tietoa onnettomuuksien taustatekijöistä. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Projektihankkeen nimi ja projektinumero kaasulaite, turvallisuus, onnettomuus, nestekaasu TUKES-julkaisu 1/2004 Insinöörityö Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun kustantaja Turvatekniikan keskus Painopaikka ja aika Helsinki, tammikuu 2004

Sisällys 1 Johdanto 7 2 Nestekaasun ominaisuuksia 10 2.1 Luokitus ja merkinnät 10 2.2 Palo- ja räjähdysvaara 11 2.3 Häkävaara 12 3 Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet 13 3.1 Onnettomuudet toimialoittain 13 3.2 Onnettomuustyypit 15 3.3 Henkilövahingot 19 4 Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet 20 4.1 Onnettomuuspaikat 20 4.2 Onnettomuustyypit 22 4.3 Henkilövahingot 30 5 Johtopäätöksiä 31 Lähteet 34 Liitteet Liite 1: Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina 1978 1989 35 Liite 2: Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina 1990 2001 37 Liite 3: Ammattikäytössä sattuneet kaasuräjähdykset vuosina 1978 1989 39 Liite 4: Ammattikäytössä sattuneet kaasuräjähdykset vuosina 1990 2001 39 Liite 5: Ammattikäytössä sattuneet tulipalot vuosina 1978 1989 40 Liite 6: Ammattikäytössä sattuneet tulipalot vuosina 1990 2001 40 Liite 7: Ammattikäytössä sattuneet kaasuvuodot vuosina 1978 1989 41 Liite 8: Ammattikäytössä sattuneet kaasuvuodot vuosina 1990 2001 42 Liite 9: Nestekaasuräjähdys hotelli Heinolanhovissa 43 Liite 10: Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina 1978 1989 45 Liite 11: Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina 1990 2001 45 Liite 12: Onnettomuuksien kuvauksia (ammattikäyttö) 46 Liite 13: Onnettomuuksien kuvauksia (kotitalouskäyttö) 51

1 Johdanto Nestekaasun käyttö tuo mukanaan vaaratekijöitä, joiden olemassaolo täytyy ottaa kaasulaitteiden käytössä huomioon. Varsinkin kaasun käyttö sisätiloissa, kuten asuinrakennuksissa, lisää palovaaraa. Varomattomuus tai ajattelemattomuus kaasulaitteen käytössä kotona voi johtaa tulipaloon, joka useimmiten tulee täydellisenä yllätyksenä keskellä arkisia toimintoja. Yllätyksellisyys lisättynä kaasupalon voimakkuuteen aiheuttaa usein aineellisten vahinkojen lisäksi myös henkilövahinkoja. Kaasulaitteen turvallisuus muodostuu laitteen teknisestä turvallisuudesta ja laitteen oikeasta käytöstä. Valmistajalla on vastuu siitä, että laitteet ovat turvallisia. Kaasulaiteasetuksen 1434/1993 mukaan laitteen valmistajan tulee antaa käyttö- ja huolto-ohjeissa kaikki tarvittava tieto laitteen turvallista käyttöä varten. Lisäksi kaasulaitteessa ja sen pakkauksessa on oltava asiaankuuluvat merkinnät. Käyttöohjeissa ja merkinnöissä on erityinen huomio kiinnitettävä käyttörajoituksiin esim. koskien laitteen asentamista vain sellaiseen tilaan, jossa on riittävä ilmanvaihto. Käyttäjän vastuulle vahinkojen ehkäisyssä jää annettujen ohjeiden noudattaminen. Nestekaasun ominaisuudet asettavat myös vaatimuksia kaasulaitteiden turvalliselle käytölle. Nestekaasun syttymisherkkyys ja kaasuvuodon sattuessa kaasun painuminen lattiatasolle täytyy ottaa huomioon erityisesti asuintiloissa. Nestekaasuna myytävä propaani on luokiteltu palo- ja räjähdysvaaralliseksi kemikaaliksi. Luokituksen yhteydessä on määrätty merkinnöistä, joiden tarkoituksena on antaa käyttäjälle tietoa nestekaasun vaarallisista ominaisuuksista ja ohjeita turvallisesta käytöstä. Kun kemikaali on oikein luokiteltu ja merkitty, siirtyy vastuu turvallisesta käytöstä kotitalouskäytössä käyttäjälle ja työpaikoilla työnantajalle ja työntekijälle. Kaasulaitteiden teknistä turvallisuutta koskevat vaatimukset on annettu kaasulaiteasetuksessa 1434/1993. Kaasulaiteasetuksella Suomen lainsäädännössä toteutetaan Euroopan yhteisön kaasulaitedirektiiviä, jonka tavoitteena on ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojeleminen. Asetus määrittelee, minkälainen kaasulaitteen on oltava ominaisuuksiltaan, jotta se vastaisi turvallisuusvaatimuksia. Valmistajan tehtävänä on huolehtia siitä, että laite täyttää sille asetetut vaatimukset. Asetuksen mukaan kaasulaitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne toimivat turvallisesti eivätkä käyttöohjeiden mukaisesti käytettynä vaaranna omaisuutta tai henkilöiden turvallisuutta. Tekemäni tutkimus sisältää onnettomuuskuvauksia sekä työpaikoilla että kotitalouksissa sattuneista nestekaasun käyttöön liittyneistä tapaturmista. Tutkimus pyrkii omalta osaltaan tuottamaan tietoa kaasulaitteiden käytöstä ja auttamaan nestekaasun käyttöön liittyvien vaaratekijöiden merkittävyyden arvioinnissa. Laitteiden turvallisuuden tasoa arvioidaan laitteiden käytön yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien määrällä ja seurausten vakavuudella. Onnettomuus on merkittävä, jos kaasuvuoto aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen ja seuraukset vakavia, jos onnettomuudesta aiheutuu henkilövahinkoja. Onnettomuuksien tutkinta antaa tietoa niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat onnettomuuden synnyn. Onnettomuuksien tutkinta antaa myös tietoa siitä, minkälaiseen toimintaan onnettomuudet useimmiten liittyvät. Näiden havaintojen avulla on tehty johtopäätöksiä nestekaasun käytöstä ammattikäytössä ja kotitalouskäytössä ja ehdotettu myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa nestekaasun käytön turvallisuutta. 7

Aikaisempia tutkimuksia Saastamoinen (1999) on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittänyt kuluttajien riskejä ja turvallisuutta koskevia käsityksiä, asenteita, arvostuksia ja käytäntöjä. Tutkimukseen sisältyivät myös nestekaasulaitteet. Saastamoisen tutkimuksessa kuluttajien turvallisuuskulttuuri määriteltiin koostuvaksi niistä arvoista ja asenteista sekä käytännöistä, joita kuluttajat arkielämässä turvallisuuteen liittävät. Tutkimuksen mukaan kaasulaitteiden aiheuttamat riskit koettiin suuremmiksi kuin muiden tutkimuksessa mukana olleiden laitteiden, kuten esimerkiksi kodin sähkölaitteiden aiheuttamat riskit. Saastamoisen (1999) mukaan kaasun kokeminen vaaralliseksi liittyy sen hallitsemattomuuteen ja näkymättömyyteen. Kaasuonnettomuudet, kuten tulipalot ja häkämyrkytykset, voivat olla seurauksiltaan vakavia. Tämänkaltainen "katastrofipotentiaali" vaikuttaa kaasulaitteiden havaitun riskin suuruuteen. Lisäksi kaasun aiheuttamat onnettomuudet uutisoidaan suhteellisen näkyvästi, jolloin kaasulaitteiden koettu riski kasvaa. Saastamoinen on ehdottanut, että turvallisuusinformaation jakamisessa otettaisiin huomioon käyttäjien tavat ymmärtää ja käsitellä riskejä sekä turvallisuutta, jotta informaatio tuottaisi haluttuja tuloksia. Tällöin tulisi huomioida se arkielämän ympäristö, jossa kuluttaja toimii. Laitteet ovat osa ihmisten arkielämää, ne ovat useimmiten tuttuja ja usein käytettyjä laitteita, joiden riskejä ei pidetä kovin suu- rina. Saastamoinen (2000) on tutkinut ryhmäkeskustelujen avulla kodin teknisten laitteiden turvallisuuteen liittyviä asenteita, käsityksiä ja käytäntöjä kuluttajien arkielämän näkökulmasta. Kuluttajien turvallisuuskulttuuria, eli turvallisuuteen liittyviä käsityksiä, asenteita ja käytäntöjä ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu (2000: 5). Saastamoisen tutkimus oli ns. laadullinen tutkimus, jossa yhdessä ryhmässä keskusteltiin kaasulaitteiden hankintaan ja käyttöön liittyvistä asioista. Saastamoinen mainitsee, että tutkimustulosten arvioinnissa tulee ottaa huomioon laadullisen tutkimuksen kuvaileva ja tulkitseva, ei yleistävä, ominaispiirre. Tästä huolimatta voidaan todeta, että tutkimuksen kuvaamia käsityksiä, asenteita ja käytäntöjä löytyy varmasti useimmilta kaasulaitteiden käyttäjiltä. (2000: 43, 44.) Tutkimuksen tulokset Saastamoinen tiivistää kolmeen päätulokseen: 1. Turvallisuuskäyttäytyminen on usein rutiininomaista ja osin tiedostamatonta. 2. Monet kuluttajat käyttävät teknisiä laitteita riskialttiisti. 3. Kuluttajien ilmaisemat myönteiset turvallisuusasenteet eivät välttämättä toteudu varsinai sessa käyttäytymisessä. Rutiininomainen ja tiedostamaton turvallisuuskäyttäytyminen asettaa haasteita turvallisuusviranomaisille. Rutiininomaisuus on hyödyllistä, koska silloin turvallinen toiminta ei vaadi tietoista ajattelua eikä resursseja kuluttajien arkipäivässä. Toisaalta rutiininomainen ja tiedostamaton käyttäytyminen voi olla haitallista, koska kuluttaja saattaa huolimattomalla toiminnallaan aiheuttaa huomaamattaan vaarallisia tilanteita. (Saastamoinen 2000: 48.) Nestekaasulaitteiden turvallisuuteen liittyviä käsityksiä, asenteita ja toimintatapoja on selvitetty myös kyselytutkimuksella (Saastamoinen ym. 2002), jossa perusjoukkona oli mökillä, veneessä tai matkailuajoneuvossa kaasulaitteita käyttävät kuluttajat. Tutkimus oli jatkoa kirjallisuuskatsaukselle ja laadulliselle tutkimukselle (Saastamoinen 1999, 2000) ja ensimmäinen nestekaasulaitteiden käyttöä ja turvallisuutta selvittänyt tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että osa kyselyyn vastaajista ei tuntenut nestekaasun ominaisuuksia, osa käytti kaasulämmitintä yöpymistiloissa tavalla, joka ei ole turvallinen. Saastamoinen ehdottaakin, että edellä mainituista asioista kannattaa tiedottaa kuluttajille. Tutkimuksessa ha- 8

vaittiin myös, että kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että matkailuajoneuvojen vuosikatsastuksen yhteydessä pitäisi valvoa, että kaasujärjestelmän tiiviys on tarkastettu. Saastamoisen mukaan lainsäädännöllä toteutettu tiiviyden pakollinen tarkastaminen lisää nestekaasuturvallisuutta matkailuajoneuvoissa. (Saastamoinen ym. 2002: 28.) Pienikin kaasuvuoto, jota ei huomata ajoissa, voi aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Palovaaran lisäksi kaasuvuoto voi aiheuttaa myös oleskelutilojen happipitoisuuden laskua. Kaasuvuodolla on sisätiloissa tukahduttava vaikutus. Sisätiloissa, joissa raitista korvausilmaa ei saada tarpeeksi, tilanne voi johtaa hapenpuutteeseen. Vaarallinen tilanne voi syntyä esim. yöpymisen aikana, jolloin sisäänhengitysilman happipitoisuus pienenee useiden tuntien ajan. Kysymyksessä on tällöin tukehtumisvaara. Pienikin happipitoisuuden lasku aiheuttaa lisäksi myrkyllisen häkäkaasun syntymistä. Jatkuvatoimisten kaasulaitteiden, kuten kaasulämmittimien, käyttö pienissä suljetuissa tiloissa, esim. mökeillä, voi altistaa ihmiset sekä häkävaaralle että tukehtumisvaaralle. Kaasulaitteita saa sijoittaa vain sellaisiin huonetiloihin, joiden suuruus ja ilmanvaihto ovat riittävät. Sijoitustilan ilmanvaihtotarvetta määritettäessä on otettava huomioon nestekaasun käyttölaitteen sekä mahdollisten muita polttoainetta samanaikaisesti käyttävien laitteiden riittävä palamisilman tarve sekä tyydyttävää sisäilmastoa koskevat vaatimukset. (Päätös 344/1997.) Sisätilaräjähdyksen estämiseksi on kaasun pitoisuus huonetiloissa pidettävä tuuletuksella alemman syttymisrajan alapuolella (Lautkaski: 1995). Jos kaasun syttymistä tai kaasu-ilmaseoksen räjähtämistä ei pystytä estämään, voi seurauksena olla henkilövahinkoja. Tiloissa, missä nestekaasua käytetään, on estettävä syttymiskelpoisen kaasuseoksen syntyminen. Erityisen tärkeää tämä on asuintiloissa. Onnettomuustutkimusten avulla valaistaan turvallisuuskulttuurin käytäntöihin liittyvää komponenttia. Onnettomuustutkimuksista haetaan tietoa niistä käytännöistä, jotka johtavat onnettomuuksien syntyyn. Saastamoinen mainitsee, että onnettomuuksiin vaikuttavista kulttuurisista tekijöistä pohdittavaksi nousee kognitiivisten mallien osuus onnettomuuksien synnyssä. (1999: 31.) Kognitiivisella mallilla tarkoitetaan ihmisen sisäistämää kuvaa maailmasta. Ne ohjaavat ympäristön havainnointia ja niiden avulla ihmiset suhteuttavat uutta tietämystä aikaisempaan tietämykseen. (Saastamoinen 1999: 34.) Kognitiiviset mallit ovat erityisen tärkeitä riskien yhteydessä. Riskien aiheuttajat ovat usein aistien ulottumattomissa, esimerkiksi kaasu on näkymätöntä. Kognitiivisten mallien puuttuessa ihmiset eivät edes ymmärrä riskien olemassaoloa, joten onnettomuuksien mahdollisuus on ilmeinen. Virheelliset kognitiiviset mallit taas saattavat johtaa vääriin tilannearvioihin ja sitä kautta onnettomuuksiin. Esimerkiksi kaasumyrkytyksen aiheuttava asuntovaunun ovien ja ikkunoiden tiivistäminen voisi johtua virheellisestä kognitiivisesta mallista. Saastamoisen mukaan kognitiivisten mallien vaikutuksista koti- ja vapaa-ajan onnettomuuksiin ei ole vielä selkeää tietoa. Asian tärkeyden vuoksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota niin tutkimuksen kuin julkisen keskustelunkin piirissä. (Saastamoinen 1999: 34, 35.) Saastamoinen onkin ehdottanut laitteiden tutkimista arkielämän tilanteissa laitteiden käyttötapojen ja niihin liittyvien turvallisuusriskien selvittämiseksi. Lisäksi tulisi tutkia laitteiden aiheuttamia onnettomuuksia. (1999: 38.) Onnettomuustilastojen avulla voidaan tarkastella objektiivista riskiä, eli onnettomuuksien tilastollista yleisyyttä. Tilastojen kautta saadaan yleiskuvaa onnettomuuksista ja voidaan selvittää laitteiden aiheuttamien onnettomuuksien yleisyyttä ja vakavuutta. (Saastamoinen 1999: 31.) 9

2 Nestekaasun ominaisuuksia 2.1 Luokitus ja merkinnät Nestekaasuasetuksessa (711/1993) olevan määritelmän mukaan nestekaasulla tarkoitetaan hiilivetyseosta, joka sisältää pääasiallisesti C 3 - ja C 4 -hiilivetyjä. C 3 -hiilivedyissä pääkomponentteina ovat propaani ja propeeni ja C 4 -hiilivedyissä butaani ja buteeni. Nestekaasun höyrynpaine saa olla 70 C:n lämpötilassa enintään 31 bar (absoluuttinen paine). Propaani (C 3 H 8 ) ja butaani (C 4 H 10 ) on luokiteltu erittäin helposti syttyviksi kemikaaleiksi (Asetus 624/2001). Luokitus on tehty propaanin ja butaanin palo- ja räjähdysvarallisten ominaisuuksien perusteella. Asetuksen (807/2001) mukaan yleiseen kulutukseen tarkoitetuista kemikaaleista on toimitettava turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tiedot. Luokituksen perusteella propaanille ja butaanille on määrätty seuraavat varoitusmerkinnät: R12: erittäin helposti syttyvää S2: säilytettävä lasten ulottumattomissa S9: säilytettävä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto S16: Eristettävä sytytyslähteistä Tupakointi kielletty Merkintöjä käytetään osoittamaan nestekaasun vaarallisuutta. Vaaraa osoittavat lausekkeet (R-lauseke) ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet (S-lauseke) on määritelty vaarallisten aineiden luettelossa (Asetus 624/2001). Nestekaasua käytetään polttoaineena teollisuudessa, kotitalous- ja retkeilylaitteissa ja ponnekaasuna aerosolipakkauksissa. Nestekaasua varastoidaan paineenalaisena nestemäisessä muodossa tätä tarkoitusta varten valmistetussa kaasupullossa tai säiliössä. Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania. Butaania käytetään savukkeensytyttimissä ja pienissä kertakäyttöisissä kaasurasioissa. Kotitalouskäytössä olevat kaasupullot ostetaan valmiiksi täytettyinä jälleenmyyjiltä. Tyhjennettyään kaasupullot on vaihdettavissa täyteen, jolloin kuluttaja maksaa vain sisällöstä. Kotitalouskäyttöön on saatavana 2, 5, 10 ja 11 kg:n kaasupulloja. Ammattikäytössä, kuten ravintolakäytössä tai työmailla käytetään myös 33 kg:n pulloja. (Nestekaasuopas: 2001.) Nestekaasujen haju on heikko, ja siksi ne hajustetaan vuodon havaitsemiseksi. Tällöin nestekaasuun sekoitetaan selvästi erottuvaa hajusteainetta siten, että ilmaan sekoittunut kaasu voidaan aistia, kun sen pitoisuus on vähintään viidesosa alemmasta syttymisrajasta. (Mangs ym. 1997: 221.) Nestekaasut eivät aiheuta vaaraa terveydelle, kun ne luovutetaan markkinoille suljetuissa, täytettävissä kaasupulloissa tai standardin SFS EN 417 mukaisissa kertakäyttöisissä rasioissa, joista kaasu vapautuu vain palamisen yhteydessä (Asetus 807/2001). 10

2.2 Palo- ja räjähdysvaara Palo- ja räjähdysvaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan kemikaalia, joka fysikaaliskemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen (Kemikaalilaki 744/1989). Nestekaasun palovaaraa kuvaavia suureita ovat mm. leimahduspiste, kiehumispiste, syttymisrajat, höyrynpaine, itsesyttymislämpötila ja höyryn tiheys (OVA 2003). Propaanin ja butaanin palovaarallisuus johtuu niiden erittäin alhaisesta leimahduspisteestä ja alhaisesta kiehumispisteestä. Propaanin kiehumislämpötila on 42 C ja butaanin 0,5 C. Kiehumislämpötilassa aine muuttuu nesteestä kaasumaiseksi normaali-ilmanpaineessa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Suomessa esiintyvissä normaaleissa ympäristön lämpötiloissa propaani höyrystyy helposti ja sitä voidaan käyttää myös talvella. Nestekaasu poltetaan kaasumaisena, mutta varastoidaan nesteytettynä. Propaanin ja butaanin leimahduspiste on noin 75 C, joten normaalisti esiintyvissä ympäristön lämpötiloissa kaasuvuoto aiheuttaa aina syttymisvaaran. Kun nestekaasua säilytetään suljetussa kaasupullossa nestemäisessä olomuodossa, vallitsee pullon kaasutilassa tietty paine, jota sanotaan nesteen höyrynpaineeksi (kylläisen höyryn paine). Höyrynpaine on riippuvainen ympäristönlämpötilasta. Propaanin höyrynpaine (absoluuttinen paine) on +20 C:n lämpötilassa noin 8,4 bar ja butaanin noin 2,1 bar. Höyrynpaine kuvaa aineen kykyä vapauttaa höyryä ympäröivään ilmaan. Aine, jolla on korkea höyrynpaine, haihtuu helposti. Kun kaasua käytetään, alenee pullon paine ja neste alkaa kiehua muodostaen uutta kaasua pullon kaasutilaan niin kauan kuin kaasua virtaa kulutuslaitteelle. Kun kaasun käyttö lopetetaan, vallitsee pullossa ympäristön lämpötilaa vastaava höyrynpaine. Jos ympäristön lämpötila laskee aineelle määriteltyyn kiehumispisteeseen, vallitsee kaasupullon kaasutilassa normaaliilmanpaine. Tätä alemmissa lämpötiloissa höyryä ei muodostu. Butaanilla tämä tila saavutetaan jo noin 0,5 C:n lämpötilassa. Tämän takia Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania, koska se höyrystyy helpommin. Huonetiloihin vuotanut nestekaasu muodostaa ilman kanssa syttymiskelpoisen seoksen, joka voi syttyä esim. avotulesta, kuumasta pinnasta, sähkölaitteen tai staattisen sähkön eli varautumisen aiheuttamasta kipinästä. Syttyminen on mahdollista vain jos vuotaneen kaasun pitoisuus on alemman ja ylemmän syttymisrajan välisellä alueella. Propaanin syttymisrajat ovat 2,2 9,5 % ja butaanin 1,5 8,5 %. Rajat ilmoitetaan palavan aineen määränä ilmassa tilavuusprosentteina normaali-ilmanpaineessa +20 C:n lämpötilassa. Alempi syttymisraja ilmaisee pienimmän ja ylempi syttymisraja suurimman pitoisuuden, jolla seos voi vielä syttyä. Kaasuna nestekaasut ovat noin kaksi kertaa ilmaa raskaampia. Ilmaan verrattuna propaanin tiheys on 1,5-kertainen ja butaanin 2,0-kertainen. Seurauksena on, että nestekaasuvuodon muodostama kaasupilvi laskeutuu lähelle maata ja painuu syvänteisiin ja viemäreihin. Rakennuksissa kaasu kerääntyy lattiatasolle ja kellareihin. Syttynyt kaasu palaa voimakkaasti. Jos vuoto jatkuu vielä syttymishetkellä, vetäytyy liekki vuotokohdalle. Suljettuun tilaan, kuten huoneeseen tai viemäriverkostoon, muodostuneen seoksen syttyminen voi aiheuttaa räjähdyksen. Nestekaasun herkästä syttyvyydestä johtuvasta vaarasta on varoitettu turvallisuustoimenpiteitä osoittavalla lausekkeella S9, jonka mukaan nestekaasua tulee säilyttää paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Tämän tarkoituksena on tilan tuulettaminen siltä varalta, että nestekaasua vuotaisi pullosta tai laitteista. 11

Propaanin itsesyttymislämpötila on 470 C ja butaanin 372 C. Itsesyttymislämpötila on se alin lämpötila, johon kuumennettuna aine syttyy palamaan ilman ulkopuolista lämmönlähdettä (liekkiä tai kipinää) ja jatkaa palamistaan. Mitä alhaisempi itsesyttymislämpötila on, sitä herkemmin aine syttyy. 2.3 Häkävaara Nestekaasua käyttävissä laitteissa kaasun palaminen noudattaa palamisen kemian periaatteita, missä polttoaine yhtyy happeen tuottaen palokaasuja ja energiaa. Jotta kaasulaitteen polttimessa kaasu saadaan palamaan, tarvitaan oikea suhde hyvin sekoitettua kaasu-ilmaseosta ja energiaa, jotta nestekaasu-ilmaseos saadaan syttymään. Palamisreaktio jatkuu syttymisen jälkeen optimaalisena, kun edellä mainitut edellytykset ovat samanaikaisesti voimassa. Lämmön lisäksi palamistuotteina syntyy hiilidioksidia (CO 2 ) ja vesihöyryä. Palaakseen puhtaasti ja täydellisesti nestekaasu tarvitsee ympäröivässä ilmassa olevaa happea. Esimerkiksi lieden poltin, jonka kulutus on 150 grammaa nestekaasua tunnissa, tarvitsee noin 2 m 3 ilmaa, jotta nestekaasu palaisi täydellisesti. Mikäli palamisilman saanti ei ole riittävää, palaminen ei ole täydellistä. Epätäydellisessä palamisessa muodostuu hiilimonoksidia (CO) eli häkää. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia ja samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Ilmanvaihdon suuruus määräytyy yleensä sen epäpuhtauden mukaan, jonka pitoisuuden alentaminen tarvitsee eniten puhdasta ilmaa (korvausilma). Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä. (Aurola ym. 1997: 33, 92.) Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiiltä sisältävien aineiden epätäydellisen palamisen seurauksena. Sisäilman hiilimonoksidin lähteitä ovat liikenteen pakokaasut ja sisätiloissa olevat väärin toimivat tai käytetyt uunit, takat ja kaasuliedet sekä tupakointi. Hiilimonoksidin vaarallisuus johtuu sen sitoutumisesta veren hemoglobiiniin, jolloin vereen syntyy karboksihemoglobiinia ja veren kyky kuljettaa happea kudokseen vähenee. Lievän häkämyrkytyksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja hengenahdistus. Vakava äkillinen häkämyrkytys voi aiheuttaa kuoleman. Sisäilman hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 8 mg/m 3. (mts. 93.) Ihmisen altistuminen sisäilman epäpuhtauksille riippuu kolmesta eri tekijästä: epäpuhtauspäästöstä, ilmanvaihdosta ja altistusajasta. Asunnossa ei yleensä voida vähentää altistusaikaa. Jos halutaan vähentää ihmisen aineenvaihdunnasta ja toiminnoista johtuvia epäpuhtauksia, ilmanvaihdon tehostaminen on yleensä ainoa käytettävissä oleva menetelmä. Liian suuri ilmanvaihto voi myös aiheuttaa haittaa, kuten esim. vetoisuutta. (mts. 33.) Huoneilma on laadultaan tyydyttävää, jos hiilidioksidipitoisuus on alle 2 700 mg/m 3 (1 500 ppm). Huoneilma tuntuu tunkkaiselta hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä tämän määrän. Korvausilman määrän pitäisi olla yleensä noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi suuremmaksi kuin 2 700 mg/m 3. Asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa on yleensä myös muita lähteitä, jotka lisäävät sisäilman epäpuhtauksien määrää. Korvausilmaa tarvitaan tällöin tavallista enemmän, jotta niitä voidaan vähentää tai poistaa, yleensä 7 8 l/s henkilöä kohden. Ilmanvaihdon kaksinkertaistaminen vähentää epäpuhtauksien määrää puoleen, ts. epäpuhtauksien pitoisuus ilmassa on kääntäen verrannollinen ilmanvaihdon määrään. (mts. 33, 48.) 12

Nestekaasulaitteiden käyttö huonetiloissa lisää sisäilman epäpuhtauksia tuottaen sisätilaan hiilidioksidia, joka täytyy ilmanvaihdon avulla tuulettaa pois. Lisäksi kaasun palaminen tarvitsee happea, joten sisätilaan täytyy saada puhdasta ilmaa sekä ihmisten hengitettäväksi että polttimien palamisilmaksi. Nestekaasun palaminen huonetilassa, jossa on huono ilmanvaihto, saattaa aiheuttaa jopa hengenvaarallisen hapenpuutteen sekä myrkyllisen hiilimonoksidin (häkä) muodostumisen, kun sisään ei saada tarpeeksi raitista ilmaa. 3 Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet Tässä luvussa tarkastellaan työpaikoilla sattuneita nestekaasun käyttöön liittyneitä onnettomuuksia vuosina 1978 2001. Onnettomuuksien tapahtumapaikat on luokiteltu kolmeen luokkaan: rakentamiseen liittyvä toiminta, teollisuus ja muu ammattikäyttö. Liitteissä 1 ja 2 on kunkin onnettomuuden tapahtumapaikat mainittu toimialoittain. Onnettomuustyypit on luokiteltu neljään luokkaan: räjähdykset, tulipalot, kaasuvuodot ja häkätapaukset. 3.1 Onnettomuudet toimialoittain Vuosina 1978 2001 työpaikoilla sattui 120 kaasuonnettomuutta. Onnettomuuksien lukumäärä pieneni selvästi 1980-luvun 71:stä 1990-luvun 49:ään. Eniten onnettomuuksia sattui rakentamiseen liittyvillä aloilla (33,3 %), teollisuudessa sattui 27,5 % kaasuonnettomuuksista vuosina 1978 2001. Rakentamiseen liittyvillä aloilla onnettomuuksien lukumäärä on pudonnut puoleen 1990-luvulla (13 kpl) verrattuna 1980-luvun (27 kpl) tilanteeseen. Vastaava kehitys on tapahtunut myös muun ammattikäytön alueella. Teollisuudessa sattui 1990-luvulla 19 onnettomuutta, mikä on hieman enemmän kuin 1980-luvulla (14 kpl). (Taulukko 1.) Taulukko 1. Onnettomuuksien lukumäärät toimialoittain v. 1978 2001 Toimiala 1978 1989 1990 2001 Yhteensä lkm % lkm % lkm % Rakentaminen 27 38,0 13 26,5 40 33,3 Teollisuus 14 19,7 19 38,8 33 27,5 Muu ammattikäyttö 20 28,2 9 18,4 29 24,2 Nestekaasun valmistus/varastointi 10 14,1 8 16,3 18 15,0 Yhteensä 71 100 49 100 120 100 13

Eri toimialoilla sattuneet onnettomuudet jakaantuivat tulipaloihin, räjähdyksiin ja kaasuvuotoihin taulukon 2 mukaisesti. Kaasuvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vuotanut kaasu ei ole syttynyt. Tulipaloista 13 kappaletta sattui rakentamiseen liittyvillä aloilla vuosina 1978 1989, vastaava luku vuosina 1990 2001 oli yhdeksän. Rakentamiseen liittyvillä toimialoilla nestekaasun käytön yhteydessä sattuneet tulipalot ovat olleet yleisempiä kuin muilla aloilla. Teollisuudessa sattuneiden kaasuvuotojen määrä oli lisääntynyt vuosina 1990 2001 (17 kpl) verrattuna vuosiin 1978 1989 (8 kpl). (Taulukko 2.) Liitteissä 3 8 on kullakin toimialalla sattuneet tulipalot ja räjähdykset jaoteltu onnettomuuspaikan mukaan. Taulukko 2. Kaasuonnettomuudet toimialan mukaan v. 1978 2001 1978 1989 (N=71) Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto Rakentaminen 13 13 1 76,5 % 56,5 % 3,2 % Teollisuus 3 3 8 17,6 % 13,0 % 25,8 % Muu ammattikäyttö 1 4 15 5,9 % 17,5 % 48,4 % Nestekaasun - 3 7 valmistus/varastointi 0 % Yhteensä 17 100 % Rakentaminen 9 81,8 % Teollisuus 1 9,1 % Muu ammattikäyttö - 0 % Nestekaasun 1 valmistus/varastointi 9,1 % Yhteensä 11 100 % 13,0 % 22,6 % 23 31 100 % 100 % 1990 2001 (N=48) Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto 2 33,3 % 1 16,7 % 3 50 % - 0 % 6 100 % 2 6,5 % 17 54,8 % 5 16,1 % 7 22,6 % 31 100 % Yhteensä 27 14 20 10 71 Yhteensä 13 19 8 8 48 14

Työmaakäytössä on selvästi yleisempää, että kaasuvuoto syttyy ja aiheuttaa joko tulipalon tai räjähdyksen. 40 tapauksesta ainoastaan kolmessa vuotanut kaasu ei ole syttynyt. Teollisuuden ja muun ammattikäytön aloilla on vastaavasti useimmiten vältytty tulipaloilta tai räjähdyksiltä. Työmaakäytössä onnettomuudet ovat painottuneet kaasupullojen käyttöön. Vastaavasti muissa ammattikäytön onnettomuustapauksissa on ollut yleisempää, että nestekaasu on varastoitu säiliöissä. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Onnettomuudet nestekaasun varastointitavan mukaan v. 1978 2001 Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto Yhteensä Rakentaminen Kaasupullo 18 14 2 34 Kaasusäiliö 4 1 1 6 Yhteensä 22 15 3 40 Teollisuus Kaasupullo 1 1 6 8 Kaasusäiliö 3 3 19 25 Yhteensä 4 4 25 33 Muu ammattikäyttö Kaasupullo 1 4 7 12 Kaasusäiliö - 3 13 16 Yhteensä 1 7 20 28 3.2 Onnettomuustyypit Vuosina 1978 2001 on sattunut kaikkiaan 120 nestekaasun käyttöön liittyvää onnettomuutta. Näistä 29 kpl on luokiteltu räjähdyksiksi ja 28 kpl tulipaloiksi. Räjähdysten ja tulipalojen määrä on vähentynyt vuosina 1990 2001 verrattuna vuosien 1978 1989 vastaaviin lukuihin. Kaasuvuodoiksi luokiteltujen tapausten määrä on pysynyt samana (31 kpl) molempina em. ajanjaksoina. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kaasuonnettomuudet ammattikäytössä v. 1978 2001 1978 1989 1990 2001 Yhteensä lkm % lkm % lkm % Tulipalo 17 23,9 11 22,5 28 23,3 Räjähdys 23 32,4 6 12,2 29 24,2 Kaasuvuoto 31 43,7 31 63,3 62 51,7 Häkä - 0 1 2,0 1 0,8 Yhteensä 71 100 49 100 120 100 15

Taulukossa 5 on räjähdykset ja kaasupalot luokiteltu tapaturmiksi ja kaasuvuodot vaaratilanteiksi. Kaasupullojen räjähdykset on luokiteltu erikseen. Kaasupullojen räjähdyksistä suurin osa on sattunut nestekaasun työmaakäytössä. (Taulukko 5, liitteet 3 ja 4.) Taulukko 5. Tapaturmat ja vaaratilanteet kaasuonnettomuuksissa v. 1978 2001 Onnettomuustyyppi 1978 1989 1990 2001 Yhteensä Tapaturmat Kaasupullojen 8 3 11 räjähdys Sisätilaräjähdys 12 2 14 Kaasupalo, johon ei liity 17 10 27 räjähdystä Yhteensä 37 15 52 Vaaratilanteet Kaasuvuoto ilman tulipaloa 24 24 48 Muu vaaratilanne, johon ei - 1 1 liity kaasuvuotoa Yhteensä 24 25 49 Sisätilaräjähdyksiksi on luokiteltu esim. tapauksia, joissa työmaaparakkiin tai työmaan huoltoauton sisätiloihin vuotanut kaasu oli syttynyt. Kahdessa tapauksessa maanalaisesta nestekaasusäiliöltä tulevasta kaasuputkesta oli vuotanut kaasua tehdasrakennuksen sisätiloihin aiheuttaen räjähdyksen. Kolmessa tapauksessa oli kaasukäyttöistä prosessiuunia käynnistettäessä kaasua vuotanut sisätiloihin, jolloin uunia sytytettäessä oli tapahtunut räjähdys. Yhdessä tapauksessa lihasavustamon kaasupoltin oli sammunut yön aikana. Aamulla uunia sytytettäessä kaasu räjähti ja työntekijä sai palovammoja käsiin ja kasvoihin. Taulukossa 6 on esitetty vaaratilanteiksi luokitellut kaasuvuodot. Nämä vuodot ovat lähes kaikki tapahtuneet ulkotiloissa. Liitteissä 7 ja 8 on luetteloitu tapahtumapaikat, joissa kaasuvuodot ovat esiintyneet. Taulukko 6. Kaasuvuodot, joita ei ole seurannut räjähdys tai tulipalo Ajanjakso Vuoto sisällä Vuoto ulkona 1978 1989 3 21 1990 2001 4 20 Yhteensä 7 41 3.2.1 Teollisuudessa sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset VARO-rekisteriin oli merkitty yksi teollisuudessa sattunut räjähdys vuosille 1990 2001. Rekisteriin kirjoitetussa onnettomuuskuvauksessa ei kuitenkaan mainita mitään kaasuvuodosta, eikä seuranneesta tulipalosta tai räjähdyksestä ole myöskään mainintaa. Tapahtuma on kuitenkin luokiteltu sisätilaräjähdykseksi. Kysymyksessä oli tiilitehtaan nestekaasuhöyrystimen toimintahäiriö, joka aiheutti höyrystimen ylikuumenemisen. Rekisterissä on myös yksi tulipalo samalta ajanjaksolta. Kysymys oli kaasuputken vuodosta tehtaan sisällä ja vuodon aiheuttamasta tulipalosta. 16

Vuosilta 1978 1989 rekisterissä on kolme räjähdystä ja kolme tulipaloa nestekaasun käytöstä teollisuudessa. Räjähdykset liittyvät hitsaustyössä käytetyn nestekaasupullon räjähtämiseen, maanalaisesta nestekaasuputkesta vuotaneen kaasun räjähtämiseen rakennuksen kellaritiloissa ja nestekaasulaitteiston koekäytön yhteydessä vuotaneen kaasun räjähtämiseen. Vuosien 1978 1989 tulipalot liittyivät nestekaasulaitteistoa käyttöönotettaessa havaittuun höyrystimen toimintahäiriöön, rakennuksen sisäpuolisen kaasuputkiston paineensäätimen vuotoon ja paperitehtaan varastossa sattuneeseen trukkipaloon. Kaasuvuoto Kaasuvuodoiksi luokiteltuja tapauksia on rekisterissä vuosilta 1990 2001 yhteensä 17 ja vuosilta 1978 1989 yhteensä kahdeksan kappaletta. Vuosina 1990 2001 nestekaasun käytön yhteydessä sattui seitsemän vuotoa. Ne jakautuivat siten, että maanalaisen kaasuputken vuotoja oli viisi kappaletta ja yhdessä tapauksessa nestekaasupumppu alkoi vuotaa ja yhdessä tapauksessa nestekaasuhöyrystimen toimintahäiriö aiheutti varoventtiilin kautta kaasun purkautumisen ympäristöön. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui säiliöalueella kaksi vuototapausta, toisessa laippaliitoksen ja toisessa täyttöliittimen kautta. Huoltotöiden yhteydessä sattui viisi kaasunvuotoa, joista kahdessa on vahingoitettu kaasupulloa niin, että seurauksena oli kaasuvuoto ja kolmessa tapauksessa huoltotyön yhteydessä aiheutettu putkivaurio synnytti kaasuvuodon. Yksittäisten nestekaasupullojen vuotoja oli kolme kappaletta. Pullot eivät olleet käytössä, kun vuodot havaittiin. Vuosien 1978 1989 kaasuvuodoista viisi sattui nestekaasun käytön yhteydessä siten, että maanalaisen kaasuputken vuotoja oli kolme kappaletta, yhdessä tapauksessa nestekaasupumpussa käytettävä liitosletku vuoti ja yhdessä tapauksessa tehtaan sisällä trukin kaasupullosta vuoti kaasua sisätiloihin. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui säiliöalueella kolme vuototapausta, joissa kahdessa varoventtiili avautui päästäen kaasua ympäristöön ja yhdessä muu säiliön varuste vuoti kaasua. Henkilövahingot Teollisuudessa sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja vuosina 1990 2001. Vuosina 1978 1989 sattuneissa tulipaloissa ja räjähdyksissä on loukkaantunut seitsemän henkilöä. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei ole sattunut. 3.2.2 Työmaakäytössä sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset Räjähdyksiä löytyi kaksi kappaletta vuosilta 1990 2001, jotka molemmat sattuivat rakennustyömaalla. 33 kg:n kaasupullojen varomaton käsittely aiheutti kaasuvuodon, josta oli seurauksena tulipalo, jossa kaasupullo räjähti. Samalta ajanjaksolta löytyy rekisteristä tulipaloja yhdeksän kappaletta. Tulipaloista kaksi sattui rakennustyömailla, joissa lämmityslaitteistosta vuotanut kaasu oli syttynyt. Kolme tulipaloa sattui nestekaasua käyttävissä tietyömaakoneissa. Konepajalla kaasuletku vaurioitui ja vuotanut kaasu syttyi. Valimolla hitsauskipinästä syntynyttä tulipaloa sammuttaessaan palokunta vahingoitti epähuomiossa seinällä kulkeva nestekaasuputkea, jolloin putkesta vuotanut kaasu syttyi. Yhdessä tapauksessa romuliikkeen kaasupullosta vuotanut kaasu syttyi, toisessa tapauksessa työmaaparakin sisätiloihin vuotanut kaasu aiheutti tulipalon. 17

Vuosilta 1978 1989 on rekisteröity 13 räjähdystä ja 13 tulipaloa, jotka liittyvät nestekaasun työmaakäyttöön. Räjähdyksistä viisi oli kaasupullojen räjähdyksiä rakennustyömailla tulipalojen seurauksina. Kaksi räjähdystä aiheutui työmaaparakkiin vuotaneen kaasun sytyttyä. Kaksi kaasupullon räjähdystä sattui polttoleikkaus- ja hitsaustyöhön liittyen telakalla ja romuliikkeessä. Kolme räjähdystä sattui, kun huoltoauton, täysperävaunun ja tavaravaunun sisätiloihin vuotanut kaasu syttyi. Yhdessä tapauksessa maanalaisesta kaasuputkesta konepajan kellaritiloihin vuotanut kaasu aiheutti räjähdyksen. Vuosien 1978 1989 tulipaloista kahdeksan sattui nestekaasun käytöstä rakennustyömailla. Yksi tulipalo aiheutui työmaaparakin sisälle vuotaneesta kaasusta ja kolme tulipaloa aiheutui huoltoauton, kuljetusauton ja tavaravaunun tavaratilan lämmittämiseen käytetystä laitteistosta vuotaneen kaasun sytyttyä. Yhdessä tapauksessa konepajan pullokeskuksella oli syttynyt tulipalo. Kaasuvuoto Kaasuvuotoja oli rekisterissä vuosilta 1990 2001 kaksi ja vuosilta 1978 1989 yksi. Vuosien 1990 2001 vuodoista toisessa työmaalla kaasupullo putosi kyljelleen niin, että pullon venttiilistä alkoi vuotaa kaasua ja toisessa tapauksessa kaasupulloja kuljettaneesta pakettiautosta alkoi liikennevahingon seurauksena kaasupulloista vuotaa kaasua. Vuosien 1978 1989 ainoassa vuototapauksessa konepajan nestekaasuhöyrystimen käyttöönotto aiheutti varoventtiilin avautumisen ja kaasua pääsi ympäristöön. Henkilövahingot Työmaakäytössä sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa on vuosina 1990 2001 loukkaantunut kolme henkilöä, vuosina 1978 1989 loukkaantui 17. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei ole sattunut. 3.2.3 Muussa ammattikäytössä sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset Räjähdyksiä oli kolme kappaletta vuosina 1990 2001. Räjähdyksiä aiheuttivat jäähallin jäänhoitokoneen kaasupullon repeäminen, pizzerian sisätiloihin vuotaneen kaasun räjähdys ja krematorion uunissa tapahtunut räjähdys. Tulipaloja ei vuosina 1990 2001 sattunut yhtään. Vuosina 1978 1989 sattui neljä räjähdystä ja yksi tulipalo. Räjähdyksistä vakavin sattui hotelli Heinolanhovissa, jolloin kolme henkilöä kuoli räjähdyksen seurauksena. Kaksi räjähdystä sattui, kun lihasavustamon ja vohvelinpaistouunin nestekaasupolttimia yritettiin sytyttää. Kolmannessa tapauksessa huoltotyön jälkeen kattilahuoneeseen jätetystä kaasupullosta vuotanut kaasu räjähti. Vuosina 1978 1989 sattui yksi tulipalo, kun ravintolassa käytetty liekityslaite syttyi palamaan. Kaasuvuoto Kaasuvuodoiksi luokiteltuja tapauksia oli rekisteröity vuosilta 1990 2001 viisi kappaletta ja vuosilta 1978 1989 yhteensä 15. Vuosien 1990 2001 vuodoista nestekaasun käytön yhteydessä sattui neljä kappaletta siten, että kaksi vuototapausta liittyi kaasupullokeskusten liitosletkujen vuotoihin, yhdessä tapauksessa kaasupulloa vaihdettaessa havaittiin pullon vuotavan ja yhdessä tapauksessa säiliön varoventtiilistä oli vuotanut kaasua ympäristöön. Yhdessä tapauksessa rakennuksessa tehtyjen korjaustöiden aikana vahingoitettiin epähuomiossa rakennuksen sisäpuolista kaasuputkea, josta vuoti kaasua sisätiloihin. 18

Vuosien 1978 1989 vuodoista 10 sattui nestekaasun käytön yhteydessä siten, että rakennuksen ulkopuolella olevien kaasuputkien vuotoja oli kuusi kappaletta. Kolmessa tapauksessa nestekaasusäiliön varuste oli alkanut vuotaa, näissä tapauksissa vuotanut kaasu oli kulkeutunut myös rakennuksen sisätiloihin. Yhdessä tapauksessa nestekaasupumpun tiiviste vuoti kaasua. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui yksi vuototapaus kun täyttöliitin vuoti kaasua. Huoltotöiden yhteydessä sattui kolme kaasuvuotoa. Yhdessä tapauksessa kaasusäiliön tyhjennyksen yhteydessä kaasua kulkeutui läheisen tavaratalon sisätiloihin, toisessa tapauksessa talvella virastotalon keittiöön ei saatu kaasua, jolloin huoltomies lämmitti kuumalla vedellä säiliön hoitokuilussa nestekaasuputkea. Tällöin havaittiin kaasuvuoto, joka oli johtunut paineensäätimen kalvon rikkoontumisesta. Kolmannessa kaasuvuototapauksessa pysäköintitalon kellaritilaan vuoti nestekaasua kaasupulloon kytketystä puhalluspolttimesta, jota käytettiin kiinteistön rakennustöiden yhteydessä kosteuden poistoon. Henkilövahingot Muussa ammattikäytössä sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja vuosina 1990 2001. Vuosina 1978 1989 sattuneissa tulipaloissa ja räjähdyksissä on loukkaantunut kolme henkilöä. Kuolemaan johtaneita tapaturmia oli yksi kappale. Tässä hotelli Heinolanhovissa sattuneessa räjähdyksessä kuoli kolme henkilöä. 3.3 Henkilövahingot Suurin osa henkilövahingoista on sattunut rakentamiseen liittyvillä aloilla. Henkilövahingot ovat sattuneet tulipalojen ja räjähdysten seurauksena, joista henkilöille on yleensä aiheutunut palovammoja. Nestekaasun ammattikäytössä on tapahtunut ainoastaan yksi onnettomuus, jossa ihmisiä on kuollut. (Taulukko 7.) Tällainen nestekaasuräjähdys sattui vuonna 1978 hotelli Heinolanhovissa, jossa kolme ihmistä kuoli saamiinsa vammoihin. Taulukko 7. Nestekaasun ammattikäytössä kuolleet ja loukkaantuneet tapahtumapaikan ja onnettomuustyypin mukaan v. 1978 2001 1978 1989 1990 2001 Tulipalo Räjähdys Tulipalo Räjähdys Rakentaminen Loukkaantuneet 5 12 3 - Kuolleet - - - - Teollisuus Loukkaantuneet 4 3 - - Kuolleet - - - - Muu ammattikäyttö Loukkaantuneet - 3 - - Kuolleet - 3 - - Nestekaasun valmistus/varastointi Loukkaantuneet - - 1 - Kuolleet - - - - Yhteensä Loukkaantuneet 9 18 4 - Kuolleet - 3 - - 19

4 Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet Tässä luvussa tarkastellaan yksityiskäytössä sattuneita nestekaasun käyttöön liittyneitä onnettomuuksia vuosina 1978 2001. Onnettomuuksien tapahtumapaikat on luokiteltu neljään luokkaan: kesämökit, asuntovaunut, omakotitalot ja muu käyttö. Kohdassa muu käyttö on useita yksittäisiä nestekaasun käytössä sattuneita vahinkoja, joita ei onnettomuustutkinnan yhteydessä ole luokiteltu kesämökeillä, asuntovaunuissa tai omakotitaloissa sattuneiksi. Liitteissä 10 ja 11 ovat muun käytön yhteydessä sattuneet nestekaasuonnettomuudet jaoteltuina onnettomuuspaikan mukaan. 4.1 Onnettomuuspaikat Yksityiskäytössä kaasuonnettomuuksia sattui kaikkiaan 107 vuosina 1978 2001. Onnettomuuksien määrä on kasvanut 1990-luvulla (58 kpl) verrattuna 1980-luvun (49 kpl) tilanteeseen. Eniten onnettomuuksia nestekaasun käytössä sattui kesämökeillä (30 %). Asuntovaunuissa (20,5 %) ja omakotitaloissa (21,5 %) onnettomuudet olivat yhtä yleisiä. Kesämökeillä ja asuntovaunuissa tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut 1990-luvulla verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Omakotitaloissa sattuneet nestekaasuonnettomuudet ovat sitä vastoin pudonneet lähes puoleen. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Onnettomuuksien lukumäärät kotitalouskäytössä v. 1978 2001 Onnettomuuspaikka 1978 1989 1990 2001 Yhteensä lkm % lkm % lkm % Kesämökki 13 26,5 19 32,8 32 30,0 Asuntovaunu 9 18,4 13 22,4 22 20,5 Omakotitalo 15 30,6 8 13,8 23 21,5 Muu käyttö 12 24,5 18 31,0 30 28,0 Yhteensä 49 100 58 100 107 100 Nestekaasun kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet jakaantuivat tulipaloihin, räjähdyksiin ja häkämyrkytyksiin taulukon 9 mukaisesti. Vuosina 1978 1989 suurin osa nestekaasun aiheuttamista tulipaloista tapahtui kesämökeillä (29,0 %) ja omakotitaloissa (32,3 %). Vuosina 1990 2001 kesämökeillä sattuneiden tulipalojen osuus oli jo 45,2 % kaikista tulipaloista. Vastaavasti tulipalot omakotitaloissa oli vähentynyt 12,9 %:iin. Tulipalojen yhteismäärä oli molempina ajanjaksoina pysynyt samana (31 kpl). Nestekaasun käyttö asuntovaunuissa aiheutti vuosina 1978 1989 neljä tulipaloa ja vuosina 1990 2001 seitsemän. 20

Taulukko 9. Kaasuonnettomuudet tapahtumapaikan mukaan v. 1978 2001 Onnettomuuspaikka 1978 1989 (N=49) Tulipalo Räjähdys Häkä Kesämökki 9 29,0 % 2 28,6 % 2 18,2 % Asuntovaunu 4 12,9 % - 0 % 5 45,4 % Omakotitalo 10 32,3 % 4 57,1 % 1 9,1 % Muu käyttö 8 25,8 % 1 14,3 % 3 27,3 % Yhteensä 31 100 % 7 100 % 11 100 % Onnettomuuspaikka 1990 2001 (N=54) Tulipalo Räjähdys Häkä Kesämökki 14 45,2 % 3 20,0 % 2 25,0 % Asuntovaunu 7 22,6 % 1 6,7 % 3 37,5 % Omakotitalo 4 12,9 % 3 20,0 % 1 12,5 % Muu käyttö 6 19,3 % 8 53,3 % 2 25,0 % Yhteensä 31 100 % 15 100 % 8 100 % Taulukossa 10 on esitetty onnettomuuksien jakaantuminen eri kuukausille. Tulipaloja sattui selvästi eniten kesä-heinäkuussa. Häkäonnettomuudet ovat tasaisemmin jakaantuneet eri kuukausille, tosin talviaikana on vähän enemmän sattunut häkäonnettomuuksia kuin kesäaikana. Taulukko 10. Kotitalouskäytössä sattuneet nestekaasuonnettomuudet kuukauden mukaan jaoteltuna v. 1978 2001 Kuu- Tuli- Räjäh- Häkä Kuu- Tulipaldys Räjäh- Häkä kausi palo dys kausi Tammi 2 3 - Heinä 16 4 - Helmi 3 5 4 Elo 2 3 1 Maalis 2-2 Syys 4 2 1 Huhti 5-1 Loka 4 1 3 Touko 6-3 Marras 4 2 1 Kesä 13 1 1 Joulu 1 1 2 21

4.2 Onnettomuustyypit Vuosina 1978 2001 on sattunut 107 nestekaasun käyttöön liittyvää onnettomuutta. Näistä 62 kappaletta oli tulipaloja ja 22 räjähdyksiä. Vuosina 1990 2001 sattui 58 onnettomuutta mikä on yhdeksän enemmän kuin vuosina 1978 1989. Räjähdysonnettomuuksien määrä on kasvanut, vuosina 1978 1989 sattui seitsemän räjähdystä, ja vuosina 1990 2001 räjähdyksiä oli 15. Nestekaasulaitteiden aiheuttamat häkäonnettomuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuosina 1978 1989 (11 kpl) ja vuosina 1990 2001 (8 kpl). Yksityiskäytössä sattuneista kaasuvuodoista on varsin vähän tietoa. Vuosilta 1978 1989 ei löydy yhtään kaasuvuototapausta ja vuosilta 1990 2001 vain neljä. (Taulukko 11.) Taulukko 11. Kotitalouskäytössä sattuneet kaasuonnettomuudet v. 1978 2001 1978 1989 1990 2001 Yhteensä lkm % lkm % lkm % Tulipalo 31 63,3 31 53,4 62 57,9 Räjähdys 7 14,3 15 25,9 22 20,6 Häkä 11 22,4 8 13,8 19 17,8 Kaasuvuoto - 0,0 4 6,9 4 3,7 Yhteensä 49 100 58 100 107 100 4.2.1 Tulipalot vuosina 1978 1989 Erilaisten keittolaitteiden, kuten liesi ja keitin, kaasuvuodot aiheuttivat eniten tulipaloja vuosina 1978 1989. Näistä tulipaloista asuinrakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja kesämökeillä sattui yli puolet. Omakotitaloissa sattuneista tulipaloista kuusi johtui keittolaitteen käytöstä ja taulukon 12 kohtaan muu kaasulaite sisältyy kaksi tapausta, joiden onnettomuuskuvauksissa ei kerrota, mitä kaasulaitteita rakennuksessa oli käytetty ja kaksi tapausta, joissa rakennuksen sisällä säilytyksessä ollut kaasupulloon letkulla kiinnitetty puhalluslamppu (käsipoltin) oli vuotanut aiheuttaen tulipalon. Asuntovaunuissa sattuneista neljästä tulipalosta vain yhdessä on onnettomuuskuvauksissa maininta kaasulaitteen käytöstä ennen onnettomuutta, kolmessa onnettomuuskuvauksessa ei ole mainintaa kaasun käytöstä. (Taulukko 12.) Kesämökki Viisi tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu on syttynyt aiheuttaen tulipalon. Yhdessä näistä tapauksista tulipalon seurauksena yksi ihminen kuoli. Kolmessa tapauksessa nestekaasupulloon suoraan kiinnitettävä kaasulaite (keitin, valaisin) oli aiheuttanut mökin sisällä tulipalon. Nämä retkilaitteet ovat ulkokäyttöön tarkoitettuja laitteita. Yhdessä tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Tässä tapauksessa mainitaan, että kaasun hajua oli tuntunut sisällä mökissä. Asuntovaunu Yhdessä tapauksessa asuntovaunua käytettiin rakennustyömaalla työmiesten majoitukseen. Vaunun sisällä oli syttynyt tulipalo, jonka seurauksena yksi henkilö kuoli. Yhdessä tapauksessa rekisteristä poistetussa asuntovaunussa syttyi tulipalo, kun kaasukeittimen käyttö aiheutti kaasuvuodon. Yhdessä tapauksessa onnettomuuskuvaus ei anna täyttä varmuutta siitä, minkälaista nestekaasun käyttö oli onnettomuushetkellä, eikä sitä, oliko vaunussa ihmisiä. Vaunussa oli kuitenkin syttynyt tulipalo, joka tuhosi vaunun kokonaan. 22

Yhdessä tapauksessa syttyi asuntovaunussa tulipalo aamulla, kun henkilö sytytti vaunun ovensuussa tupakan tulitikulla. Omakotitalo Kolme tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu on aiheutta- nut tulipalon. Jokaisessa näistä tapauksista on yksi ihminen kuollut. Kahdessa tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Kahdessa tapauksessa sisälle rakennukseen tuotu kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen tulipalon. Kolmessa tulipalotapauksessa ei onnettomuutta koskeviin kuvauksiin ole varmuudella yksilöity, minkä kaasulaitteen käyttöön tulipalo liittyy. Eräässä tapauksessa tunnettiin kaasun hajua ennen tulipaloa. Muu käyttö Muualla kuin kesämökeillä, asuntovaunuissa ja omakotitaloissa sattuneita tulipaloja oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Näistä nestekaasun aiheuttamista tulipaloista kolme sattui leirintä-alueilla, yksi veneessä ja yksi siirtolapuutarhamökissä. Lisäksi vuotanut nestekaasu aiheutti tulipalon kaksi kertaa omakotitalon autotallissa ja kerran omakotitalon piha-alueella. Taulukko 12. Tulipalon aiheuttaneet kaasulaitteet v. 1978 1989 Onnettomuuspaikka Liesi/ Keitin Jääkaappi Grilli Valaisin Muu laite Kesämökki 6 1-1 1 Asuntovaunu 1 - - - 3 Omakotitalo 6 - - - 4 Muu käyttö 4-1 - 3 Yhteensä 17 1 1 1 11 4.2.2 Tulipalot vuosina 1990 2001 Vuosina 1990 2001 keittolaitteiden lisäksi tulipaloja aiheuttivat kaasujääkaapit ja kaasulämmittimet. Kaasujääkaapit oli mainittu todennäköisinä tulipalojen aiheuttajina yhdeksässä tapauksessa kun vuosina 1978 1989 oli vain yksi jääkaapin aiheuttama tulipalo. Kesämökeissä sattuneista tulipaloista kolme johtui keittolaitteista ja kuusi kaasujääkaapeista. Taulukon 13 kohtaan muu kaasulaite sisältyvissä tulipaloissa kaasuvuodon aiheuttanutta laitetta ei mainita onnettomuuskuvauksissa. Asuntovaunuissa sattuneista seitsemästä tulipalosta kolmessa on maininta kaasulaitteen käytöstä. Vastaavasti neljässä onnettomuuskuvauksessa ei ole mainintaa kaasun käytöstä. (Taulukko 13.) Kesämökki Kuusi tapausta, joissa nestekaasujääkaapin käyttö on aiheuttanut tulipalon. Yhdessä tapauksessa nestekaasupulloon suoraan kiinnitettävä valaisin oli aiheuttanut mö- kin sisällä tulipalon. Tulipalon seurauksena yksi ihminen kuoli. Kaksi tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu aiheutti tulipalon. Kahdessa tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Kolmessa tulipalotapauksessa ei onnettomuutta koskeviin kuvauksiin ole varmuudella yksilöity, minkä kaasulaitteen käyttöön tulipalo liittyy. Yhdessä tapauksessa tunnettiin kaasun hajua ennen tulipaloa, toisessa tapauksessa tulipalon jälkeen mökin sisältä löytyi kolme nestekaasupulloa, pullot olivat tyhjentyneet tulipalon aikana. 23

Asuntovaunu Yhdessä tapauksessa rekisteristä poistetussa asuntovaunussa oli syttynyt tulipalo, jonka seurauksena yksi henkilö kuoli. Yhdessä tapauksessa asuntovaunua käytettiin rakennustyömaalla majoitukseen. Vaunu oli vuokrattu. Yöllä vaunussa yöpynyt henkilö havaitsi vaunun etuosan olevan tulessa. Kahdessa tapauksessa vaunussa yöpyneet olivat yöllä heränneet tulipaloon. Yhdessä tapauksessa oli kaasujääkaappi laitettu hetkeä ennen tulipaloa päälle. Yhdessä tapauksessa vaunussa yöpynyt henkilö oli aamulla sytyttämässä savuketta kun koko asuntovaunun sisus humahti tuleen. Vaunu ei ollut enää rekisterissä. Yhdessä tapauksessa asuntovaunua vedettäessä oli vaunussa syttynyt tulipalo. Omakotitalo Kahdessa tapauksessa kaasulämmittimen käyttö aiheutti tulipalon rakennuksessa. Yhdessä tapauksessa kaasuliettä sytytettäessä syttyi vuotanut kaasu palamaan. Yhdessä tapauksessa sisälle rakennukseen tuotu kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen tulipalon. Muu käyttö Muualla kuin kesämökeillä, asuntovaunuissa ja omakotitaloissa sattuneita tulipaloja oli yhteensä kuusi kappaletta. Näistä nestekaasun aiheuttamista tulipaloista yksi sattui leirintäalueilla, yksi veneessä ja yksi metsästysmajassa. Lisäksi vuotanut nestekaasu aiheutti tulipalot asuntoautossa, omakotitalon autotallissa ja omakotitalon piha-alueella. Taulukko 13. Tulipalon aiheuttaneet kaasulaitteet v. 1990 2001 Onnettomuuspaikka Liesi/ Keitin Jääkaappi Lämmitin Valaisin Muu laite Kesämökki 3 6-1 4 Asuntovaunu - 2 1-4 Omakotitalo 1-2 - 1 Muu käyttö 2 1 1-2 Yhteensä 6 9 4 1 11 4.2.3 Kaasuräjähdykset vuosina 1978 1989 Nestekaasun kotitalouskäytössä sattuneista kaasuräjähdyksistä vuosina 1978 1989 neljä kappaletta on sattunut omakotitaloissa, kaksi kesämökeillä ja yksi räjähdys on sattunut maakellarissa. Räjähdyksissä ei ole kuollut yhtään henkilöä. Kesämökki Mökin kaasuhellasta sisätiloihin vuotanut kaasu aiheutti räjähdyksen. Sisällä rakennuksessa letkulla kaasupulloon liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen räjähdyksen. Omakotitalo Neljässä tapauksessa sisällä rakennuksessa kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua. Seurauksena oli räjähdys. Tapauksiin ei liity kaasun käyttöä onnettomuushetkellä. Kolme näistä tapauksista sattui tammi-, helmikuun aikana, jolloin haluttiin ilmeisesti säilyttää pulloa lämpimässä seuraavaa käyttöä varten. Muu käyttö Maakellarin lämmittäminen nestekaasulla aiheutti kaasuvuodon, joka räjähti kellarissa. 24