Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (18) 117 St1 Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Laajasalon Koirasaaressa HEL 2015-006523 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Alueen omistaja on hyväksynyt St1 Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. St1 Oy Purotie 10 0860 Helsinki Y-tunnus: 0201124-8 Yhteyshenkilö: Matti Paatero, puhelin 010 557 4711, sähköposti matti.paatero@st1.fi Alueen omistaja on St1 Oy. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Kunnostettava alue sijaitsee Helsingin 49. kaupunginosassa (Laajasalo) kiinteistöllä 91-412-1-253. Alueeseen kuuluu Laajasalon entisen öljysataman kärki, Koirasaari. Alueen koko on 1,8 hehtaaria. Kunnostettavalla alueella on sijainnut Koirasaaren varastosäiliöalue, ja aluetta ympäröivät betoniset suojavallit. Kohteessa on ollut Oy Esso Ab:n öljysatama- ja varastotoimintaa 1950-luvulta lähtien. Viimeksi aluetta on hallinnoinut tontin omistaja St1 Oy. Öljysatamatoiminta on lopetettu pääosin vuosina 2002 2003. Kohdetta ollaan kaavoittamassa asuin- ja virkistyskäyttöön. Asemakaavaehdotuksessa ovat merkinnät AK (asuinkerrostalojen korttelialue), VP (puistoalue) ja K/s (liike- ja toimistorakennusten korttelialue), jolle saa rakentaa sauna- ja edustustilarakennuksen. Helsingin kaupungin tarkoituksena on jättää alueelle vanhoja säiliöiden pohjia. Kaupunki teettää säiliöpohjista omat tutkimuksensa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 2 (18) Pilaantumisen syy Maaperä on pilaantunut öljytuotteiden käsittelystä ja varastoinnista. Laitteistovikoja ei kohteessa ole ollut. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 1.6.2015. Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: St1 Oy, Helsinki Laajasalo, Koirasaari, Haitta-ainetutkimus 4.12.2014, PTI Palvelut Oy. St1 Oy, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma 22.5.2015, Helsinki, Laajasalo, Koirasaari, PTI Palvelut Oy. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Koirasaari sijaitsee kallioalueella, jota on osin louhittu. Säiliöiden pohjat on täytetty hiekalla. Muutoin täyttönä alueella on käytetty louhetta, soraa ja hiekkaa. Kallion päällä olevien maakerrosten paksuus on 0 1,5 metriä. Varastosäiliöalue on päällystämätöntä. Länsipuolella rannassa on asfaltoitua tietä 500 m².
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 3 (18) Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee 10 kilometrin päässä kohteesta. Koirasaaren aluetta ympäröi idässä, etelässä ja lännessä meri. Haitta-ainetutkimukset Alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu vuonna 2014. Tutkimuksissa havaittiin alueen etelä- ja länsiosissa valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä ja raskasmetalleja. Laajasalon öljysataman aluetta on aiemmin tutkittu vuosina 1996 (VTT Yhdyskuntatekniikka), 1997 (Geokeskus Oy), 2002 (Golder Associates Oy), 2002 ja 2003 (Golder Associates Oy ja Maa ja Vesi Oy). Tutkimustulokset Pilaantumisen ovat aiheuttaneet öljyhiilivetyjen keskiraskaat ja raskaat jakeet sekä lyijy ja sinkki. Tutkimusten perusteella arvioidaan kunnostettavalla 4000 5000 m²:n alueella olevan haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat tai ylemmät ohjearvot ylittäviä maita noin 3400 4200 tonnia. Pilaantuneisuus sijaitsee pääosin 0,2 0,7 metrin ja osa 1,0 1,5 metrin syvyydessä. Öljyhiilivetyjen suhteen pilaantuneisuutta on tutkimusten perusteella sekä varastosäiliöalueella että suojavallien ulkopuolella. Raskasmetallien suhteen pilaantuneisuutta esiintyy tutkimusten perusteella pääosin alueen länsipuolella suojavallien ulkopuolella. Pitoisuudet vaihtelevat 10 3600 mg/kg:ssa. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Kunnostuskohteen pilaantuneisuuden ja kunnostustavoitteiden määrittämisessä käytetään yleisinä vertailuarvoina valtioneuvoston asetuksessa (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista säädettyjä haitta-ainepitoisuuksien kynnys- ja ohjearvoja, joiden soveltuvuutta kohteeseen on arvioitu asemakaavaehdotusten mukaiselle maankäytölle. Kunnostustavoitteena on poistaa koko kunnostusalueelta kaikki ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi maaperästä poistetaan jätejakeet kunnostamisen vaatiman maankaivun edellyttämässä laajuudessa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 4 (18) Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla siten, että koko kunnostusalueelta poistetaan kaikki pilaantuneet maa-ainekset, joissa ylittyvät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt haittaaineiden alemmat ohjearvot. Kunnostus päättyy, kun kaikki tavoitetason ylittävät haitta-ainepitoiset pilaantuneet maat on poistettu tai kun kaivualueen reuna saavutetaan. Pilaantuneen maan kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja. Kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Alemman ohjearvotason ylittävät kaivetut maat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa kyseisten maiden vastaanottoon. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välinen maa käytetään hyödyksi alueen täytöissä tai toimitetaan maankaatopaikalle. Jos alueelle joudutaan jättämään yli alemman ohjearvon olevia maaaineksia rakenteiden tms. alle, ne eristetään ja tehdään riskinarvio. Jos pitoisuudet tai määrät ovat niin merkittäviä, että ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai terveysriskejä, käytetään jatkokunnostusmenetelmänä in situ -menetelmiä. Kaivun yhteydessä löytyneet jätteet pyritään erottelemaan maaaineksesta jo kunnostettavalla alueella, ja jätteet ensisijaisesti kierrätetään ja toissijaisesti toimitetaan jätejakeittain jätteiden käsittelykeskukseen. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuormaautoilla kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat. Puhdistustyön laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maaperän kunnostustyötä tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja mittausten perusteella. Kaivun ohjausnäytteet otetaan kokoomanäytteinä vastaamaan 100 m³:n kaivumäärää pois vietävää maa-ainesta. Näytteistä analysoidaan XRFkenttämittarilla metallit ja PetroFlag-kenttäanalysaattorilla öljyhiilivetyjen summapitoisuus. Näytteistä noin 10 % analysoidaan laboratoriossa, jossa analysoidaan tutkimuksissa alemmat ohjearvot
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 5 (18) ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Kunnostustyön aikana otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten sellaisista maista, joissa aistinvaraisten havaintojen perusteella arvellaan olevan aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita. Pilaantuneen maan kunnostuksen tavoitteiden saavuttaminen varmennetaan edustavilla jäännöspitoisuusnäytteillä kaivannon pohjasta ja reunoista. Näytteistä analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Kunnostusalueelta kaivetuista maa-aineksista, joita on tarkoitus hyödyntää kaivualueilla, otetaan näytteitä siten, että maiden haitta-ainepitoisuudet saadaan luotettavasti selvitettyä. Pilaantuneen maa-alueen merkitseminen Esitetyn kunnostusaluerajauksen ulkopuolelle jatkuvista pilaantuneen maan havainnoista ilmoitetaan välittömästi ympäristökeskukseen. Pilaantuneen alueen rajapinnat merkitään huomiorakenteella ja sen sijainti esitetään loppuraporttiin liitettävässä piirustuksessa. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta ja työsuojelu Työmaa rajataan selkeästi siten, että kukaan ei tahattomasti pääse kulkemaan tai ajamaan työmaa-alueelle tai kaivantoihin. Kunnostusalue varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneet maat kuljetetaan kuormat peitettynä. Autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Kohteen kunnostuksessa otetaan huomioon alueella todetut haitta-aineet normaalin maanrakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työntekijöille ja aliurakoitsijoille järjestetään tarvittaessa perehdytystilaisuus töihin mahdollisesti liittyvistä riskeistä. Veden tutkiminen ja käsittely Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä kaivutyön aikana, kaivutyö tehdään märkäkaivuna. Jos kaivannoista täytyy poistaa vettä ja poistettava vesi todetaan haitta-ainepitoisuuksien vuoksi käsittelyä vaativaksi, se pumpataan siirrettävän öljynerottimen kautta mereen. Tarvittaessa kaivanto voidaan myös tyhjentää imuautolla, ja viedä vedet käsiteltäväksi asianomaisen luvan omaavaan laitokseen. Kaivantovesien mereen johtamisesta ja vesien näytteenotosta neuvotellaan valvovan viranomaisen kanssa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 6 (18) Pilaantuneen maaperän kaivannoista pumpattavan veden määrän ollessa vähäinen ja haitta-ainepitoisuuksien ollessa merkityksettömällä tasolla, voidaan vesi imeyttää kiinteistön maaperään tai johtaa kiintoaineen erotuksen jälkeen mereen. Jos vesiä johdetaan mereen, periaatteena on, että kaivantovedet eivät huononna johtamiskohdan veden laatua. Kohteen ympäristötekninen asiantuntija selvittää vedenkäsittelyyn vaadittujen menetelmien tarpeen. Ennen vesien johtamista kaivannoista, tutkitaan kaivantovedestä kyseisellä kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Metallit määritetään liukoisina pitoisuuksina. Maa-aineksen varastointi alueella Pilaantunutta maata varastoidaan vain lyhytaikaisesti kunnostettavalla alueella. Maat pyritään lastaamaan suoraan kuorma- tai rekka-autojen lavalle ja kuljettamaan välittömästi pois. Pääsääntöisesti varastointi on niin lyhytaikaista, ettei kasoja tarvitse peittää. Mikäli varastointia joudutaan jatkamaan viikonlopun yli, kasat peitetään esim. muovipeitteellä. Märkä maa-aines varastoidaan siten, että se ei pääse leviämään alueella, esimerkiksi tekemällä maasta reunukset ympärille. Välivarastointi pyritään järjestämään asfalttipäällysteisillä tai vastaavilla tiivispohjaisilla alueilla. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön pyritään estämään tai pitämään vähäisinä kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kunnostusalueelta poistettavien massojen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Aloitusilmoituksessa kerrotaan valvojan yhteystiedot puhdistustöiden aikana. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa. Kunnostuksen valvoja merkitsee päiväkirjaan seuraavat asiat: tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) sekä käsitellystä vedestä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 7 (18) Ilmoituksen käsittely Tarkastus tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, näytepisteiden sijainti) maaperään mahdollisesti jäävien yli alemman ohjearvon olevien maiden määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti tiedot työskentelyolosuhteista sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät, vesien käsittelytiedot, jäännöspitoisuustiedot, laadunvarmistusmenetelmät, riskinarvio, jos alueelle on jouduttu jättämään yli alemman ohjearvon olevia maa-aineksia, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista, arvio tavoitteiden toteutumisesta sekä asiakirjojen säilytys, kenttähavainnot sekä mahdolliset valokuvat ym. materiaali. Puhdistustyön ajankohta Alueen pilaantuneen maaperän kunnostus toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa kunnostetaan vuosina 2015 2016; aikaisintaan kesällä/syksyllä 2015 kohteen länsipuolella asemakaavaehdotuksessa vahvistuneen liike- ja toimistorakennusten korttelialueella ja välittömästi sen läheisyydessä lupaprosessien etenemisen mukaan. Sauna- ja edustustilat rakennetaan tulevan kaavan mukaiselle tontille poikkeusluvalla/rakennusluvalla jo ennen kaavan vahvistumista. Loppualueen kunnostustöitä jatketaan koko Koirasaaren asemakaavan saatua vahvistuksen tulevan uuden kaavan mukaisen rakentamisen maanrakennustöiden yhteydessä arviolta vuosina 2016 2017. Uuden kaavan saatua lainvoiman, St1 Oy ja Helsingin kaupunki tekevät Koirasaaren alueesta lopulliset maanvaihdot ja tontinmuodostukset. Alueelle on tehty tarkastus 11.6.2015. Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 8 (18) Ratkaisu Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole. on tarkastanut St1 Oy:n ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Koirasaaren tulevalla asemakaava-alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Kunnostettavalta alueelta on poistettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007) Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007) Jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa, ympäristökeskukselle tulee esittää tarkastettavaksi yksityiskohtainen riskinarvion sisältävä suunnitelma työn jatkamisesta. (VNA 214/2007) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Kunnostusalueen maaperän haitta-ainetutkimuksia tulee tehdä riittävästi haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi, jotta kaivumaat voidaan ohjata alueen täyttöihin tai pitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. (JhL 32, YSL 6 ) Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on havaittu alueen aiemmissa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 9 (18) tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Tutkimusmenetelmä on valittava alueella havaittujen haitta-aineiden mukaan. (JhL 32, YSL 6 ) Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32, YSL 6, 209 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava vähintään siten, että kaivannon pohjasta otetaan vähintään yksi näyte jokaista 200 m²:n alaa kohti. Lisäksi kaivuseinämistä on otettava vähintään yksi näyte enintään 20 metrin pituiselta matkalta maalajikohtaisesti metrin paksuisesta kerroksesta. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita kullakin kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Kunnostusalueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostusalueen rajalle jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on paikalle asennettava soveltuva eristysrakenne. Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 13, YSL 139 ) 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 10 (18) Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 ) Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Maa-aineksia saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maaainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 ) Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, JA 24 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Mereen johdettavien kaivantovesien kokonaisöljypitoisuus ei saa ylittää 5 mg/l. Ennen mereen johtamista kaivantovesistä on poistettava kiintoainesta laskeutusaltaan tai suodatuksen avulla. Mereen johdettavassa vedessä ei saa olla näkyvää öljykalvoa. (YSL 155, 172 ) Tutkitusti pilaantumatonta vettä voidaan johtaa maaperään pieniä määriä ilman erillistä lupaa. Johtamisesta on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskukseen tarkastettavaksi ennen veden johtamista. (YSL 155, 172 ) Maaperän kunnostuksesta ei saa aiheutua pintavesien pilaantumisen vaaraa. (VNA 1022/2006)
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 11 (18) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haittaainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joissa hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maaainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristökeskukseen vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristöja terveysvaikutuksista. Hyötykäytettyjen maa-ainesten sijoituspaikat tulee dokumentoida kunnostuskohteen loppuraportissa. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, JL 13, YSL 172 ) 8. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. Jokaisesta kunnostustyön osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 ) Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 ) Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120, YSL 172 ) Aluetta luovutettaessa tai vuokrattaessa on uudelle omistajalle tai haltijalle esitettävä tiedot kunnostamisesta ja jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (YSL 139 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 12 (18) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut pääosin ennen vuotta 1994 öljysataman toiminnasta. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 13 (18) Määräysten perustelut jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haittaainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Alueelle esitetyt maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on asetettu alueen tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Ohjearvoperusteisten kunnostustavoitteiden riittävyys on tarkistettu riskinarviolla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 14 (18) Alueella on havaittu haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Lisäksi joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristerakenteilla estetään haitta-aineiden
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 15 (18) kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi ympäristökeskukselle varataan mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuva vaara tai haitta. Välivarastoinnin aikana määräyksessä esitetty maan tai haitta-aineiden leviäminen ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin estetään vähintään peittämällä välivarastoitavat pilaantuneet maaainekset, toimittamalla voimakkaasti haitta-aineelta haisevat maaainekset tai jätteet vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti, estämällä pilaantuneen veden valuminen välivarastokasan alapuolisiin maakerroksiin sekä estämällä pilaantumattoman ja pilaantuneen maaaineksen sekoittuminen. Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Veden tutkiminen ja käsittely Koska merialueella on virkistysarvoa, on näkyvän öljyn pääsyä mereen rajoitettu, vaikka veden öljypitoisuus olisi alle 5 mg/l. Kiintoaineen poistaminen kaivantovesistä on tarpeen mereen joutuvien päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi osa haitta-aineista on veteen niukkaliukoisia ja sitoutuu kiintoainekseen. arvioi esitetyn suunnitelman avulla, ettei veden johtaminen muualle kuin luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Määräys on tarpeen ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 16 (18) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi ympäristökeskus tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. Loppuraportissa esitettävät tiedot hyötykäytöstä ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 8. Tiedottaminen ja raportointi Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, valvojan yhteystiedoista sekä työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 30.9.2014, 276 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1500,00 euron maksu.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 17 (18) Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24, liitteet 3 ja 4 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun St1 Oy:lle. Lisätiedot Eeva Summanen, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32077 eeva.summanen(a)hel.fi Liitteet 1 PIMA ilmoitus Koirasaarentie Laajasalo 2 PIMA-ilmoituksen liitteet Koirasaarentie Laajasalo 3 Kartta St1 Oy Muutoksenhaku Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Otteet Ote St1 Oy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- Otteen liitteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 3 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 18 (18) ja ympäristökeskus Liite 3 Etelä-Suomen Liite 3 aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Liite 3