EKOKYMPPI SEKAJÄTTEEN KÄSIT- TELY



Samankaltaiset tiedostot
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 2/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 5/2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Viestitie KAJAANI Yhtymäkokous nro 2/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 4/2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

JÄMSÄN KAUPUNKI ENERGIAKÄYTTÖÖN TOIMITETTAVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN VARAS- TOINTI JA SIIRTOKUORMAUS

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Bioenergian lähteillä seminaari Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset alkaen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Kaavoitus ja jätehuolto

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Oulun läänin jätesuunnitelman

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

Lähienergialiiton kevätkokous

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Lajitteluareena Laren jätteenkäsittely

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys Ilkka Reko Myyntijohtaja

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

KOKOEKO Kuopio Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

kilpailutus Tuija Klaus

Limingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta

Energiaa ja elinvoimaa

Eija Miettinen aika :32:40

Jätehuolto 0y\ PYYNTÖ PERIAATEPÄÄTÖKSELLE. Savonlinnan Seudun. Nousialantie SAVONLINNA. Punkaharjun kunta Kunnanhallitus

Jätetaksa alkaen

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Oulun Energia -konserni

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo

Lahden seudun kierrätyspuisto

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti Markku Salo JLY

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Jätehuoltomääräykset Esittäjän nimi 1

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Uuden hankintalain vaikutukset kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimintaan; case Jätekukko. Jätekukko Oy, Arto Ryhänen

Transkriptio:

Vastaanottaja Ekokymppi Asiakirjatyyppi Käsittelypaikkaselvitys Päivämäärä 7.8.2014 EKOKYMPPI SEKAJÄTTEEN KÄSIT- TELY

EKOKYMPPI SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY Päivämäärä 7.8.2014 Laatija Joonas Hokkanen, Eero Parkkola Kuvaus Selvityksen sisältö Viite Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ T +358 20 755 6550 F +358 20 755 6551 www.ramboll.fi

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY SISÄLTÖ 1. TAUSTA JA TYÖN TAVOITE 1 2. TARKASTELTAVAT KRITEERIT 2 3. SEKAJÄTTEEN TOIMITTAMINEN OULUUN 2 3.1 Sopimuskumppani ja sen nykytilanne 2 3.2 Sopimustavat, liittymisen kustannus ja vastaanottomaksu 3 3.3 Kuljetusten järjestäminen 3 3.4 Päätöksenteko 3 3.5 Hallinnolliset kustannukset ja riskit Ekokympille 4 4. SEKAJÄTTEEN TOIMITTAMINEN LEPPÄVIRRALLE 4 4.1 Sopimuskumppani ja sen nykytilanne 4 4.2 Sopimustavat, liittymisen kustannus ja vastaanottomaksu 5 4.3 Kuljetusten järjestäminen 5 4.4 Päätöksenteko 5 4.5 Hallinnolliset kustannukset ja riskit Ekokympille 5 5. VAIHTOEHTOJEN vertailu 6 6. ESITYS TOIMENPITEIKSI 7

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 1 1. TAUSTA JA TYÖN TAVOITE Kainuussa syntyy vuosittain yhteensä noin 18.600 tonnia seka- ja energiajätettä. Kainuun alueella syntyvä seka- ja energia jäte on käsitelty Majasaaren jätekeskuksessa REF-polttoaineeksi kesästä 2012 saakka. Sekajätettä käsitellään Majasaaren käsittelykeskuksessa noin 12.800 tonnia ja energiajätettä noin 3.400 tonnia. Käsittelyn tuloksena REF-polttoainetta valmistuu näistä jakeista n. 11.300 tonnia. Lisäksi käsittelyssä saadaan talteen metalleja ja kompostoitavaa bioalitetta. Jätteen käsittely on kilpailutettu ja voimassa oleva käsittelysopimus optioineen kestää vuoden 2016 loppuun. Loppusijoitettavaksi menee ainoastaan 2.800 tonnia energia- ja muuhun hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä vuodessa. Valmistettu polttoaine on toimitettu energiana hyödynnettäväksi Kainuun Voiman voimalaan. Osa polttoaineesta on toimitettu myös Oulun Energialle ja Ekokemille (Jepua). Nämä laitokset eivät ole voineet ottaa vastaan kaikkea valmistuvaa polttoainetta. Polttoainetta on varastossa tällä hetkellä noin 6500 tonnia. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista sekä asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta astuivat voimaan kesäkuussa 2013. Asetuksilla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen ja muun jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Käytännössä tämä rajoitus kieltää orgaanisen jätteen loppusijoittamisen lähes kokonaan. Näitä rajoituksia sovelletaan 1. tammikuuta 2016 alkaen. Paikallinen REF-polttoaineen hyödyntäminen Kainuun Voimalla päättynee myös kokonaisuudessaan vuoden 2016 aikana. Voimassaolevien sopimusten puitteissa saadaan REF-polttoainetta toimitetuksi vuositasolla noin 3300 tonnia Jepualle ja ehkä noin 2000 tonnia Ouluun. Uusia hyödyntämispaikkoja etsitään koko ajan ylijäävälle polttoaineelle. Seka- ja energiajätteen käsittelylle / sijoittamiselle tuleekin löytää uusi pysyvä ratkaisu vuoden 2016 jälkeiselle ajalle. Paikallinen hyödyntäminen ei näillä näkymin ole enää mahdollista, jolloin vaihtoehdoksi jää maakunnan ulkopuolinen hyödyntämispaikka. Myös omana toimintana tehtävää kaiken jätteen käsittelyä REF-materiaaliksi ei näillä tiedoilla ole järkevää jatkaa. Ainoastaan erilliskerätty energiajae ja osa sekajätteestä saadaan määrällisesti toimitettua hyödyntämiseen ja kannattaa siten käsitellä vielä Majasaaressa. Pääosalle sekajätettä käsittelyn ainoaksi vaihtoehdoksi on jäämässä toimittaminen jätevoimalaan. Sekajätteen käsittelypaikkojen vaihtoehtoja tarkastellessa lähimmät jätevoimalat löytyvät Oulusta (toiminnassa) ja Leppävirralta (valmistuu 2016). Oulun ekovoimalaitos on Oulun Energian omistama ja Leppävirran tulevan jätevoimalan omistaa seitsemän Keski-Suomen aluejätelaitosta ja Varkauden aluelämpö Oy. Tyypiltään Oulun voimala on arinakattila ja Leppävirran kiertopetikattila. Leppävirralla sijaitsevaan Riikinvoima Oy:öön on vielä mahdollista liittyä osakkaaksi. Tämän työn tavoitteena on vertailla sekajätteen käsittelyä Oulussa ja Leppävirralla. Vertailun perusteella annetaan esitys, miten Ekokympin olisi tarkastelun perusteella tarkoituksenmukaisinta menetellä.

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 2 2. TARKASTELTAVAT KRITEERIT Seka- ja energiajätteen käsittelyä koskevalla päätöksellä on ratkaiseva merkitys siitä, kuka ja miten tätä toimintaa voi ylläpitää Ekokympin toiminta-alueen kannalta samanaikaisesti kannattavasti ja vastuullisesti. Päätöksenteossa on otettava huomioon myös kaikki muu jätehuollon järjestämiseen vaikuttava lainsäädäntö ja jo tehdyt sopimukset eri osapuolten välillä. Ekokymppi tekee ratkaisun tutkittujen vaihtoehtojen perusteella. Näin merkittävässä liiketoiminnassa ja lakisääteisessä palvelutehtävässä ratkaisun täytyy olla hyvin perusteltu siten, että mahdollisia vaihtoehtoja on vertailtu päätökseen keskeisesti vaikuttavien kriteerien/asioiden kannalta. Vertailu edellyttää tarkasteltavien kriteerien valintaa ja kunkin vaihtoehdon osalta selvitystä siitä, miten kyseinen kriteeri/asia kunkin vaihtoehdon osalta toteutuu. Keskeiset päätöksenteon kriteerit liittyvät toiminnan sopimiseen, välittömiin ja välillisiin kustannuksiin ja ylipäätään toiminnan kannattavuuteen, vastuisiin, valvonnan määrään ja ympäristövaikutuksiin. Tarkasteltavat kriteerit ovat seuraavat: Esikäsittelyn tarve Kustannukset: käyttö, investoinnit ja kuljetukset Ekokympin resurssitarve Palvelun laatu Osallistuminen päätöksentekoon Ympäristö Riskit Kriteerikohtaisen arvioinnin jälkeen vertaillaan eri vaihtoehtoja kunkin kriteerintoteuman suhteen. Vertailun perusteella tehdään johtopäätöksiä, millä edellytyksillä jokin vaihtoehto voidaan esittää toteutettavaksi. Kaiken tarkastelun jälkeen selvityksen tekijät yhdessä työtä ohjaavan ohjausryhmän antavat esityksen sekajätteen jätehuollon järjestämiseksi Ekokympin alueella. 3. SEKAJÄTTEEN TOIMITTAMINEN OULUUN 3.1 Sopimuskumppani ja sen nykytilanne Sopimuskumppanina on Oulun Energia. Oulun Energia -konserni muodostaa energia-alan kokonaisuuden, jonka toiminnan painopiste on Oulun alueella ja muualla Pohjois-Suomessa. Sen toiminta tukeutuu pohjoisen luonnonvaroihin ja sen toimintaan sisältyy energia-alan koko arvoketju. Sen toiminta kattaa raaka-aineiden hankinnan ja energian tuotannon, sähkön ja lämmön myynnin ja jakelun sekä alan eri palvelut kuten verkonhallinnan ja urakoinnin. Konsernin emoyhteisö on Oulun kaupungin omistama kunnallinen Oulun Energia -liikelaitos. Lisäksi konserniin kuuluu kuusi tytäryhtiötä. Liikelaitos omistaa tytäryhtiönsä kokonaan lukuun ottamatta Oulun Sähkönmyynti Oy:tä, josta sen osuus on 60,4 prosenttia. Oulun Sähkönmyynnin muita osakkaita ovat useat pohjoisen alueelliset energiayhtiöt. Oulun Energia -konserniin kuuluvat: Oulun Energia liikelaitos (emoyhteisö) Oulun Sähkönmyynti Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun Energia Urakointi Oy Turveruukki Oy Haukiputaan Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 3 Oulun energia konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli noin 240 miljoonaa euroa. Oulun energia liikelaitoksen osuus tästä oli 183 miljoonaa euroa. Koko konsernin palveluksessa vuonna 2013 oli 355 henkilöä. Oulun Energialla on tuotantokäytössä sen täysin omistama ekovoimalaitos. Se on yhdyskuntajätteestä energiaa jalostava voimalaitos, joka aloitti kaupallisen toimintansa elokuussa 2012 Oulun Laanilassa. Laitoksessa jätteestä tuotetaan höyryä, jota käytetään Kemiran teollisissa prosesseissa sekä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Voimalaitos on mitoitettu 130 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle ja se on teholtaan noin 50 megawattia. Ekovoimalaitoksessa käytetään polttoaineena kotitalouksien ja yritysten syntypaikkalajiteltua polttokelpoista sekajätettä. Noin puolet jätteestä tulee Oulun Jätehuollon toiminta-alueelta ja loput sen alueen ulkopuolelta mm. perämeren alueelta (Tornion seutu), Yläsavosta, Koillismaalta ja Pohjanmaalta. Ekovoimalaitoksen toiminnan kannalta lajittelun tarkentaminen on kuitenkin tärkeää. Ekovoimalaitokseen ei saisi mennä palamattomia jätteitä kuten lasia tai metallia eikä vaarallisia jätteitä. Pienet määrät eivät kuitenkaan haittaa (esim. hehkulamput). Oulun Jätehuollon toimialueella jätehuoltoyritykset toimittavat asiakkailta kerätyn polttokelpoisen jätteen suoraan jäteautoissa ekovoimalaitokseen. Muut kuormat ajetaan jätekeskukseen, jossa jätteet lajitellaan edelleen materiaalina kierrätettäväksi, energiakäyttöön tai kaatopaikalle. Rakennusjätekuormat tulevat Ruskon jätekeskukseen. Oivapiste jätekeskuksessa jatkaa entisellään. Isot muovit kuten muovituolit ovat maksullista sekajätettä, ja ne palautetaan Ruskon jätekeskuksen lajitteluareena Larelle. Muualta kuin Oulun Jätehuollon alueelta tulevat polttokelpoisen jätteen kuormat tuodaan suoraan ekovoimalaitokselle joko paaleina tai irtojätteenä konteilla sekä perästä purkavilla rekoilla. 3.2 Sopimustavat, liittymisen kustannus ja vastaanottomaksu Oulun Energian jätteen hankinta on normaalia polttoaineen hankintaa, kuten muidenkin polttoaineiden hankinta. Asiakkaina ovat mm. kunnalliset jätelaitokset. Oulun Energia pyrkii ensisijaisesti pitkiin toimitussopimuksiin. Tavoitteena on vähintäänkin viiden vuoden sopimusajanjaksot. Sinä aikana tulee sovittu määrä sovitun laatuista jätettä toimittaa Laanilan ekovoimalaitokselle. Sopimusrikkomusten mahdollisista seurauksista ei tässä vaiheessa ole tietoa. Polttoaineen hinta on negatiivinen, eli toimittaja maksaa sovitun maksun sovitun laatuisen jätteen vastaanotosta. Vuonna 2014 tämä nk. porttimaksu on ollut 60-70 /tonni. Hinta määräytyy vallitsevan markkinatilanteen ja sopimusehtojen mukaan. Vuonna 2016 Suomessa aloittaa toimintansa uusia jätevoimalaitoksia, mikä voi vaikuttaa maksettaviin porttimaksuihin. Tällä hetkellä jätepolttoaineen tarjonta Oulussa ylittää laitoksen kapasiteetin. Laitos on arinakattila. Poltettava jäte on syntypaikkalajiteltua jätettä., Polttokelpoinen jäte ei saa sisältää ongelmajätteitä ja siitä on eroteltava materiaalikierrätykseen soveltuva pahvi, paperi, keräyskartonki, lasi, metalli, puhdas puu ja elektroniikkajäte. Palakokorajoite on 0,8m * 0,8 m * 0,8 m. 3.3 Kuljetusten järjestäminen Kuljetukset Oulun Laanilan ekovoimalaitokselle toteutettaisiin Majasaarenkankaan kautta. Majasaarenkankaalla on siirtokuormauksen vaatima infra. Lastauskontteja tarvitaan kolme lisää. Siirtokuljetusmatka Laanilan voimalaitokselle on 195 km. Siirtokuljetuskustannus on vuoden 2014 hintatasolla 23 euroa/tonni. Tarvittaessa Ekokympin toiminta-alueelle voidaan perustaa satelliittiasemia Puolangalle, Vaalaan ja Suomussalmelle. Tämä edellyttäisi uusia siirtokuormauksen vaatimia investointeja ja käyttökuluja; asfalttikentät, vastaanottosiilot, kuljetuskontit, valvonta/seurantalaitteet ja ympäristöluvat. 3.4 Päätöksenteko Oulun Energian toiminnasta ja kannattavuudesta vastaa Oulun kaupunginhallituksen alainen johtokunta kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti.

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 4 3.5 Hallinnolliset kustannukset ja riskit Ekokympille Ekokymppi hoitaa Kainuussa kuntien puolesta lakisääteiset ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät perussopimuksen mukaisesti. Omana toimintana tapahtuva jätteiden hyödyntäminen ei tulevaisuudessa ole mahdollista toiminta-alueen sisällä Ekokympin strategian mukaan. Energiahyödyntämisen toteuttaminen muun yrityksen toimesta toteuttaa kuitenkin jätelain mukaisten hyötykäyttötavoitteiden täyttymistä. Hallinnolliset kustannukset ja muut perussopimuksen mukaiset toiminnot eivät Ekokympissä käytännössä muutu nykyisestä. Palvelun laatuun Ekokymppi ei voi vaikuttaa. Keskeisiä riskejä on sovittujen jätemäärien toimittaminen. Mahdollisista sanktioista Oulun Energian suunnalta ei ole tietoa. Sopimuksiin liittyvistä muista sitoumuksista ei tässä vaiheessa myöskään tietoa. 4. SEKAJÄTTEEN TOIMITTAMINEN LEPPÄVIRRALLE 4.1 Sopimuskumppani ja sen nykytilanne Sopimuskumppanina olisi Riikinvoima Oy. Yhtiö on perustettu vuonna 2012 ja sen toimialana on Leppävirran kuntaan rakennutettavan jätepolttoainepohjaisen lämmön ja sähkön tuotantolaitoksen, ekovoimalaitoksen, omistaminen ja hallinnointi, jätteen energiana hyödyntämispalveluiden tuottaminen ja myyminen sekä lämmön ja sähkön tuottaminen ja myyminen. Yhtiö voi liiketoimintaansa varten omistaa, hallita ja vuokrata kiinteistöjä sekä vuokrata edelleen hallitsemiaan tiloja. Yhtiö on vastikään perustettu ja sen tavoitteena on voimalaitoksen rakennuttaminen ja sen toiminnan aloitus mahdollisimman pikaisesti. Yhtiön liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat tässä vaiheessa vielä pieniä. Liikevaihto vuonna 2013 oli noin 180.000 euroa ja henkilöstömäärä yksi. Riikinvoima Oy tulee rakennuttamaan Leppävirralle Ekovoimalaitoksen, joka on materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä hyödyntävä lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Lisäksi laitoksessa voidaan hyödyntää muitakin jätejakeita. Laitoksessa polttoaineena hyödynnettävät jätteet kerätään pääosin Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilta. Ekovoimalaitoshanke on seitsemän kunnallisen jäteyhtiön sekä Varkauden Aluelämpö Oy:n yhteinen hanke. Hankkeen ensisijaisina tavoitteina on lisätä Itä- ja Keski-Suomen alueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämistä sekä turvata Varkauden kaupungin tarvitseman kaukolämmön tuotanto. Hanke käynnistyi syksyllä 2010, ja hankkeen esiselvitys leijukattilalle valmistui keväällä 2011 (Rambol Finland Oy). Toinen tarkentava esiselvitys tehtiin vielä keväällä 2012 (ÅF-Consult Oy), ja samana kesänä valmistui alustava leijukattilan mitoitus- ja toteutustapaselvitys. Laitoksen esisuunnittelu alkoi syksyllä 2012, ja keväällä 2013 jätettiin ympäristölupahakemus sekä pyydettiin laitetoimittajilta tarjoukset. Voimalaitoksen hankinnan kilpailutus on parhaillaan meneillään. Tarjousprosessi on käynnistetty maaliskuussa 2014. Hankintasopimuksen allekirjoitus on aikataulutettu elo-syyskuulle 2014. Laitos käynnistyy alustavan aikataulun mukaisesti vuoden 2016 puolivälissä. Investoinnin hinnaksi arvioidaan 123,6 M. Aluehallintovirasto on myöntänyt Riikinvoima Oy:lle ympäristöluvan jätteenpolttolaitoksen toimintaan 29.11.2013. Luvan mukaan laitoksella poltettava jäte on pääasiassa syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä enintään 170 000 tonnia vuodessa. Lisäksi laitoksella voidaan hyödyntää kyllästettyä puuta ja eräitä muita vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätejakeita. Laitoksen leijukerroskattilan polttoaineteho on enintään 65 megawattia. Laitos tuottaa kaukolämpöä Varkauden kaupungin tarpeisiin ja sähköä sähköverkkoon.

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 5 Päätöksessä on annettu määräyksiä jätevesistä, savupiipun korkeudesta, ilmapäästöistä, melusta, jätteistä, varastoinnista, häiriötilanteista sekä toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta. Määräykset on annettu valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta (VNA 151/2013) ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä Itä-Suomen aluehallintovirastolle 1.7.2023 mennessä. 4.2 Sopimustavat, liittymisen kustannus ja vastaanottomaksu Ekokymppi liittyy Riikinvoima Oy:n osakkaaksi ja sitoutuu jätepolttoaineen toimittamiseen Leppävirran jätevoimalaitokselle osakassopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Liittymiskustannukset muodostuvat rakentamisen aikaisesta pääomaehtoisesta rahoituksesta 782 000, josta kiinteän pääoman osuus on 196 000. Pääomanlainaksi jää 586 000. Lisäksi kustannuksia muodostuu kiinteistä kustannuksista (laitoksen ylläpito) 421 000 /vuosi, josta vähennetään muuttuvat kustannukset (sähkön ja metallin myynti) 44 000 /vuosi. Kustannukset katetaan jätteen porttimaksulla eli vastaanoton yksikköhinnalla 47,13 /jätetonni. Liittymisen kustannukset ja jätteen käsittelystä muodostuvat kustannukset on esitetty osakassopimuksessa ja sen liitteissä. Laatuvaatimuksena on syntypaikkalajiteltu sekajäte ja esikäsittelyvaatimusta ei ole Ekokympille, eli jäte esikäsitellään Riikinnevalla kiertopetikattilatekniikan vaatimusten mukaisesti. Polttoaineen hinta on negatiivinen, eli toimittaja maksaa sovitun maksun sovitun laatuisen polttoaineen toimittamisesta. Voimalaitoksen käyttöönottovaiheessa porttimaksu on 47 /tonni. Vuodesta 2016 ja siitä eteenpäin muodostuva hinta on riippuvainen pääomakustannusten pienenemisestä. Laitos tehdään Mankala periaatteella, jolloin voidaan ennustaa, että porttimaksu ei merkittävästi nousisi ja hyvin hoidettuna porttimaksu voi jopa alentua. Mankala-periaate on energiayhtiöiden toimintatapa, jossa useampi pienempi palveluntarvitsija yhdessä perustaa voittoa tuottamattoman osakeyhtiön voimalan rakentamista ja operointia varten. Osakkaat rahoittavat laitoksen rakentamisen ja ylläpidon, vastavuoroisesti osakkaat saavat rakennetusta laitoksesta palveluita omakustannushintaan. Laitoksen polttotekniikka perustuu kiertopetiteknologiaan, jolloin laatuvaatimuksena on syntypaikkalajiteltu kotitalousjäte. Kattilalaitoksen lisäksi Ekovoimalaitos sisältää jätteen varastointitilat sekä jätteen esikäsittelylaitoksen, jossa syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä valmistetaan kiertoleijupetikattilalle sopivaa jätepolttoainetta. Jätteen esikäsittely sisältää jätteen murskauksen sekä magneettisten ja ei-magneettisten metallien erottelun. 4.3 Kuljetusten järjestäminen Kuljetukset Leppävirran voimalaitokselle toteutettaisiin Majasaarenkankaan kautta. Majasaarenkankaalla on jo olemassa siirtokuormauksen vaatimat rakenteet. Kuljetuskontteja tarvitaan kuusi lisää. Siirtokuljetusmatka Leppävirran voimalaitokselle on 236 km. Siirtokuljetuskustannus on vuoden 2014 hintatasolla 28 euroa/tonni. Leppävirran vaihtoehdossa Ekokympin toiminta-alueella ei tarvita satelliittiasemia. 4.4 Päätöksenteko Ekokymppi voi liittyä osakkaaksi Riikinvoima Oy:n. Riikinvoima Oy on toimittanut luonnoksen osakassopimuksesta liitteineen Ekokympille. Jos Ekokymppi liittyy osakkaaksi se saa hallituspaikan ja voi näin osallistua suoraan yhtiön operatiiviseen ohjaukseen. Yhtiökokouksessa päätöksentekoon Ekokymppi osallistuu omistusprosentin mukaisella vaikutusmahdollisuudella. 4.5 Hallinnolliset kustannukset ja riskit Ekokympille Ekokymppi hoitaa Kainuussa kuntien puolesta lakisääteiset ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät perussopimuksen mukaisesti. Omana toimintana tapahtuva jätteiden hyödyntäminen ei tulevaisuudessa ole mahdollista toiminta-alueen sisällä Ekokympin strategian mukaan. Energiahyödyntämisen toteuttaminen osakkaana ekovoimalaitoksessa toteuttaa kuitenkin jätelain mukaisten hyötykäyttötavoitteiden täyttymistä. Liittyminen Riikinvoima Oy:n osakkaaksi mahdollistaa toiminnan ja päätöksen teon yhdessä vastaavien jätelaitosten kanssa, jolloin hallinnolliset vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät. Mikäli tilaaja ei kykene toimittamaan Ekovoimalaitokseen kuukausittain ja/tai vuotuisesti tämän sopimuksen mukaista määrää Jätepolttoainetta, on Ekokymppi velvollinen toimittamaan energiasisällöltään saman suuruisena määränä muuta polttoainetta ( Korvaava Polttoaine ). Ekokymppi

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 6 ei sitoudu toimittamaan kuitenkaan jätepolttoainetta koko Kainuussa syntyvän määrän suhteessa vaan noin 60 % määrällä, joten riski on hallittavissa puskurissa olevalla jätemäärällä. Riikinvoima Oy:n voimalaitoksen ympäristöluvasta on valitettu ja laitoksen rakentaminen jouduttaneen aloittamaan muutoksen hausta huolimatta. Vastaaviin hankkeisiin ja tilanteisiin verrattuna tätä voidaan pitää pienenä riskinä. Riikinvoima Oy vaatii toimitettavalta jätepolttoaineelta lämpöarvorajoja 8 13 MJ/kg ja tällä hetkellä normaalin sekajätteen lämpöarvo sijoittuu hyvin vaihteluvälille. Jätehuollon lainsäädäntö on uusiutunut voimakkaasti viime vuosina ja edelleen lajitteluvaatimuksia ja tavoitteita on tiukennettu. Tämä tarkoittaa myös entistä tarkempaa lajittelua sekajätteelle, joka toimitetaan energiahyötykäyttöön ja tätä kautta sekajätteen lämpöarvo voi tulevaisuudessa laskea. Osakassopimuksessa on esitetty myös lajitteluvelvoitteet biojätteen, metallin ja lasin osalta vähintään ekopisteillä ja suositellaan kiinteistökohtaista lajittelua. Ekokympin toiminta-alueella on kiinteistökohtainen biojätteen lajitteluvelvoite ja ekopisteverkosto, joten tätä kautta ei arvioida tulevan uusia lajitteluvelvoitteita. Kiertopetikattilan käyttö syntypaikkalajitellun sekajätteen energiahyödyntämiseen on uutta Suomessa. Tekniikkaa on käytetty vastaavalla tavalla ulkomailla, mutta käyttöönottoon voi liittyä epävarmuuksia ja laitoksen käyttöönottovaiheessa voi olla jätteenhyödyntämiseen liittyviä katkoksia. Toiminnan vakiintuessa tekniikkaan liittyvät riskit arvioidaan pieniksi. 5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkasteltuja yhteistyövaihtoehtoja on vertailu taulukossa 5-1. Vuotuiset kustannukset ovat Riikinvoima Oy vaihtoehdossa noin 80.000 euroa edullisemmat kuin Oulun Energia vaihtoehdossa. Lähtötilanteessa tonniperusteinen hinta on Oulun vaihtoehdossa 88 euroa tonnia kohden ja Riikinvoima Oy:n vaihtoehdossa 78 euroa tonnia kohden. Tässä vaiheessa, kun ennustetaan vuoden 2016 jälkeen tapahtuvia muutoksia hinnoissa, niin osakassopimus hinnan ero Mankala sopimustyyppiseen hintaan on kuvailtu kuvassa 1. Tämän perustella voitaisiin ennustaa, että osakkuus Riikinvoima Oy:ssä tarjoaisi edullisemman vaihtoehdon myös pitkällä aikavälillä. Oulun Energian porttimaksuun (tonnihintaan) vaikuttaa jätteen polton markkinatilanne. Suomeen tulee toimintaan 8 jätevoimalaitosta, ja kun nämä kaikki ovat toiminnassa, on mahdollista, että jätepolttoaineesta tulee pulaa mikä voi johtaa negatiivisen porttimaksun alenemiseen. Tästäkin huolimatta voidaan ennustaa, että Riikinvoima Oy:n tarjoama palvelu olisi edullisempaa kuin Oulun Energian tarjoama palvelu. Ekokympin henkilöstöresurssitarve ei muutu kummassakaan vaihtoehdossa. Jo nykyisellään energiajätettä käsitellään ja siihen liittyvä seuranta ja laskutus hoidetaan Ekokympissä. Pitkällä tähtäimellä voidaan nähdä toiminnan vain tehostuvan, eikä se ole sidonnainen tehdäänkö yhteistyötä Oulun Energia tai Riikinvoima Oy:n kanssa. Palvelun laatu Oulun Energia on hyvällä tasolla. Yhtiöllä on pitkät perinteet ja laatujärjestelmät vaikkakin jätteen polttoon liittyvä toiminta on uutta. Riikinvoima Oy on kunnallisten laitosten omistama yhtiö, jolloin palvelutason määritys tulee myös suoraan omistajilta. Palvelun voidaan olettaa täyttävän jätelain vaatimukset molemmissa vaihtoehdoissa. Liittyminen toimintaan yhdessä muiden jätelaitosten kanssa on kuitenkin Ekokympille luontevampaa kuin toimittaminen suoraan energiayhtiölle. Toiminta yhdessä muiden jätelaitosten kanssa mahdollistaa jätehuollon koko toimintakentän ohjauksen, johon yhtenä osana kuulu ekovoimalaitos. Kunnallisissa laitoksissa peruskunnilla on tahtotilana osallistua jollain tapaa toiminnan päätöksentekoon. Riikinvoima Oy:ssä Ekokymppi voi olla mukana hallituksen työskentelyssä. Yhtiökokouksessa päätösvalta perustuu jätemäärien suhteessa jaettuun osakkuuteen. Oulun Energiassa Ekokymppi ei osallistu millään muotoa päätöksentekoon.

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 7 Taulukko 5-1 Tarkasteltujen yhteistyövaihtoehtojen vertailu Oulun Energia Riikinvoima Vuotuiset kustannukset 704 000 624 000 Ekokympin resurssitarve Ei lisäystä Ei lisäystä Palvelun laatu Hyvä Hyvä Osallistuminen päätöksentekoon Ekokymppi ei voi suoraan vaikuttaa Voi vaikuttaa hallituksessa suoraan operatiiviseen ohjaukseen ja yhtiökokouksessa omistusprosentin mukaisella osuudella. Jätehuollon ohjaus Jätteen energiahyödyntämisen ohjaus on vaikeampaa. Jätteen energiahyödyntämisen ohjaus osana jätehuollon kokonaispalveluja mahdollista Ympäristö Ei muutosta Ei muutosta Riskit Vähäiset Polttotekniikkaan liittyvät Kuva 5-1 Arvio porttimaksun kehityksestä erillisessä sopimus ja Mankala tyyppisessä sopimustilanteessa. 6. ESITYS TOIMENPITEIKSI Suoritetun arvioinnin perusteella esitetään, että Ekokymppi varmistaa liittymisen Riikinvoima Oy:n. Tarkasteltujen vaihtoehtojen ero kustannuksissa on vuositasolla noin 80.000 euroa Riikinvoima Oy:n hyväksi. Osakkaana Riikinvoima Oy:ssä Ekokymppi pystyy myös osallistumaan päätöksentekoon ja näin voi myös itse vaikuttaa kainuulaisten jätteiden käsittelyn kustannuksiin ja

SEKAJÄTTEEN KÄSITTELY 8 ympäristövaatimusten toteutumiseen. Riikinvoima Oy on pääosin kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden toimintaa, joka on ekokympille tuttua toiminta- ja henkilötasolla. Riikinvoima Oy:n osakassopimukset sekä lopullinen investointipäätös menee osakkaiden käsiteltäväksi elokuun 2014 aikana. Aikataulullisesti lopullinen investointipäätös hankkeesta tulee tehdä syyskuun aikana. Tämän jälkeen allekirjoitetaan uudet osakassopimukset. Riikinvoima Oy:n riskit ovat suuremmat kuin Oulun Energian vaihtoehdossa, mutta riskit ovat hallittavissa. Aikataulumielessä ihanteellisinta olisi, jos Ekokymppi ehtisi mukaan syyskuun aikana, jolloin uusissa allekirjoitettavissa sopimuksissa Ekokymppi voitaisiin jo huomioida. Mahdotonta liittyminen ei toki ole syyskuun jälkeenkään. Osakassopimukseen tällaiseen on tehty varaus. Ekokymppi hallitus pyytää lausunnot peruskunnilta elokuun aikana. Yhtymäkokouksen tulisi tehdä päätös syyskuussa 2014. 7.8.2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Huttunen Yksikön päällikkö Joonas Hokkanen Johtava asiantuntija