S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi 1 Näkymäalueanalyysi Tuulivoimalaitosten ympäristöstä on laadittu näkymäanalyysi, jossa on mallinnettu alueet, joille tuulivoimalat näkyvät. Analyysin lähtöaineistona on käytetty voimaloiden sijoittelua ja napakorkeutta, maastotietokannan korkeuskäyriä ja maankäyttömuotoja. Puuston esiintyminen on arvioitu Corine-maankäyttöaineiston perusteella. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulivoimapuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkymäsektorit jäävät kapeiksi. Kuusiselän tuulivoimalat sijoittuvat metsävaltaiselle alueelle ja lähiympäristö on melko sulkeutunutta maisemakuvaa, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa pelto-, järvi- ja suoalueilla. Ympäröivien alueiden metsien puuston sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkymäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat niille alueille, joista näkymäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Näkymäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia (Kuva 1). 2 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPROohjelmalla. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat voisivat olla havaittavissa ja joissa on asutusta tai joissa ihmiset muuten liikkuvat. Valokuvat on otettu 25.5.2015. Valokuvasovitteet (Kuva2, Kuva 3, Kuva 4) on laadittu voimalatyypillä, jonka roottorin halkaisija on 137 metriä ja voimalan napakorkeus 171 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on noin 240 metriä maapinnan yläpuolella. Soviteluonnoksissa voimalat on esitetty varsinaisten havainnekuvien lisäksi taustametsän edessä ja voimaloiden roottoriympyrä on korostettu värillisellä ympyrällä (punainen) havainnollisuuden lisäämiseksi. Maanpinnan muoto on korostettu keltaisella viivalla. Valokuvauspaikkojen valinnassa ja havainnekuvien laadinnassa on huomioitu Ympäristöministeriön ohje 1/2016 Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 1. Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteiden kuvauspisteet sekä numerointi. 2 (5)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 2. Valokuvasovite 1, etäisyys lähimpään voimalaan noin 3,9 km. Kuvat on otettu 50 mm objektiivilla, jonka kinovastaavuus on 80 mm. Kameran polttoväli 50 mm. 3 (5)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 3. Valokuvasovite 2, etäisyys lähimpään voimalaan noin 6,3 km. Kuvat on otettu 50 mm objektiivilla, jonka kinovastaavuus on 80 mm. Kameran polttoväli 50 mm. 4 (5)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (5) Kuva 4. Valokuvasovite 3, etäisyys lähimpään voimalaan noin 13,9 km. Kuvat on otettu 50 mm objektiivilla, jonka kinovastaavuus on 80 mm. Kameran polttoväli 50 mm.