Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

PÄÄTÖS Nro 60/06/2 Dnro ISY-2006-Y-126 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2006 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon 2.8.2006 saapuneessa hakemuksessa vesilain 12 luvun 19 :ään viitaten pyytänyt, että ympäristölupavirasto myöntäisi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle luvan väliaikaisesti poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta. Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti: Pielisen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 35 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Korkeus oli 27.07.2006 NN-tasossa + 93,50 m. Vedenkorkeus on ajankohtaan nähden varsin alhaalla. Tilanne johtuu siitä, että Pielisen vedenkorkeus jäi kevään lumimäärän ja vähäisen kevätsadannan johdosta varsin alas. Ylin korkeus mitattiin 14.6.2006 NN +93,90 m ja kesäkuun puolivälin jälkeen alkanut kausi on ollut erittäin vähäsateinen. Viime vuonna vedenkorkeus oli 27.07.2005 tasolla NN+ 93,69 m eli 19 cm ylempänä kuin tänä vuonna vastaavaan aikaan. Loppukesästä vallinneen kuivuuden johdosta Pielisen vedenkorkeus laski loppukesästä ja syksyllä 2005 erittäin nopeasti alhaisiin lukemiin. Alimmillaan vedenkorkeus oli 19.11.2005 NN+ 92,81 m. Mikäli vastaava kuivuusjakso toteutuisi tulevana syksynä, vedenkorkeustilanne olisi tänä syksynä erittäin huono. Myös vuoden 2002 syksyllä vedenkorkeus oli alhainen. Lokakuun alussa vedenkorkeus oli tasolla NN+ 93,00 m ja vedenkorkeus aleni tuolloin edelleen koko talven ajan aina tasolle NN+ 92,60 m saakka. Tällä hetkellä vedenkorkeus on kuitenkin alempana

kuin vuonna 2002 vastaavaan aikaan ja alempana kuin vastaavana ajankohtana yli 40 vuoteen. Vedenkorkeuskäyrät havaintojaksolta 1961-2000 ja vuodelta 2006 osoittavat nykyisen tilanteen poikkeuksellisuuden. Suomen ympäristökeskuksen laatiman vesistömallin mukaan laadittu hakemuksen liitteenä oleva ennuste osoittaa, että vedenkorkeuden kehitys on keskimääräisessäkin tilanteessa aleneva aina lokakuun alkuun saakka. Vain runsaat sateet korjaisivat tilannetta lyhyellä aikavälillä. Mikäli sadanta elo-syyskuun aikana on keskimääräistä alhaisempi, vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan aina lokakuun loppuun saakka. Kuivan tai vähäsateisen jakson pitkittyessä Pielisen vedenkorkeus laskee alemmaksi kuin syksyllä 2005, mikä on vesistön- ja rannankäyttäjien näkökulmasta erittäin haitallista. Paras virkistyskäyttökausi on Pielisellä ajalla 1.6.- 31.8., mutta varsin paljon virkistyskäyttöä esiintyy myös syksyn aikana. Matkustajalaiva- ja tavaraliikenne sekä uitto alkavat kärsiä haittaa vedenkorkeuden laskiessa tason NN+ 93,10 m alapuolelle. Esimerkiksi välillä Koli-Lieksa liikennöivän autolautan rantautuminen sekä autojen purkaminen ja lastaaminen vaikeutuu jyrkentyneiden laskuluiskien vuoksi. Myös uittotoiminta vaikeutuu vedenkorkeuden NN+ 93,10 m alapuolella. Järvi-Suomen uittoyhdistyksestä saadun tiedon mukaan erityisesti Kuokkasten väylällä Nurmeksessa alhaisesta vedenkorkeudesta aiheutuu haittaa. Matkustajalaivaliikennetoiminta Pielisellä jatkuu yhtiön ilmoittaman tiedon mukaan ryhmille järjestettyjen risteilyjen osalta 30.9.2006 saakka. Pielisjoen kanavat (Kaltimo ja Kuurna) ovat auki lokakuun loppuun saakka ja myös uitto voi jatkua aina lokakuun viimeisiin päiviin saakka. Kiinteistöjen rannat etenkin loivilla rannoilla tulevat paikoin erittäin vaikeiksi käyttää. Myös suurempien ammattikalastusveneiden rantautuminen vaikeutui tietojemme mukaan vuonna 2005 syksyllä Pielisen itäosissa. Pielisen alhaiset vedenkorkeudet vuosina 2001, 2002 ja 2005 aiheuttivat tuolloin yhteydenottojen tulvan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisiin. Myös lehtikirjoittelu ja asiasta käyty mielipidekeskustelu osoittivat, että alhaiset vedenkorkeudet koettiin erittäin haitallisiksi. Alhaisia vedenkorkeuksia puoltavia kannanottoja ei ole esiintynyt. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus teki vuonna 2003 kyselyn järven rannanomistajille ja kalastajille Pielisen vedenkorkeuteen liittyvistä seikoista. Kysely liittyi Juuan kunnan ja Lieksan kaupungin tekemään aloitteeseen alimpien vedenkorkeuksien vähentämisen selvittämisestä. Kyselyyn vastasi noin 1000 rannanomistajaa ja kalastajaa. Kyselyyn vastanneista 44 % ilmoitti kärsineensä haittaa alhaisista vedenkorkeuksista syys-lokakuun aikana vuosina 1992-2002. Haittoja koettiin eniten Pielisen pohjoisosissa. Vuoden 2005 alhaisten vedenkorkeuksien johdosta käynnistettiin Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen johdolla alustava selvitys Pielisen juoksutusten muuttamismahdollisuuksista alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi ja tulvatilanteiden hallitsemiseksi yhteistyössä kuntien ja muiden asianosaisryhmien kanssa. Käydyissä neuvotteluissa on vahvistunut käsitys, että joustavasta juoksutusten hallinnasta vedenkorkeuden ääritasoilla on kaikilla asianosaisryhmillä varsin yhteneväinen ja myönteinen kanta. Selvitystyö valmistuu Suomen ympäristökeskuksen laatimana syksyllä 2006. Vedenkorkeuden vaikutusta Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn on selvitetty vuosina 2004-2005 Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Työn sisältö on esitetty Suomen ympäristö nro 808 julkaisussa: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan 2

virkistyskäyttöön ja veneilyyn (Suomen ympäristökeskus 2006). Selvityksessä tutkittiin toteutettujen Saimaan poikkeusjuoksutusten tuottamia hyötyjä. Tehtyjen selvitysten mukaan arvio esimerkiksi vuoden 2003 kuivan kauden poikkeusjuoksutuksen hyödyistä rantakiinteistöille on noin 3,5 milj. euroa. Veneilylle aiheutui poikkeusjuoksutuksista vuonna 2003 noin 700 000 euron hyöty. Poikkeusjuoksutusten ansiosta vedenkorkeus kesäkaudella 2003 oli Saimaalla noin 30 cm luonnontilaista ylempänä. Saimaan tuloksia ei voida suoraan soveltaa Pieliselle, mutta voidaan kuitenkin arvioida, että Pieliselläkin vesistönkäyttöön liittyvät hyödyt muodostuvat saman suuntaisesti. Voidaan arvioida, että samansuuruisen vedenkorkeusmuutoksen tuottavan poikkeusjuoksutuksen aiheuttama kokonaishyöty on suuruusluokaltaan varsin todennäköisesti satojen tuhansien eurojen arvoinen myös Pielisellä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksella ei ole tarkempia tietoja kuivina kausina aiheutuvista vahingoista ja haitoista edellä esitettyjen tietojen lisäksi. Tehtyjen kyselyjen ja viime vuosina toteutuneiden kuivien jaksojen aikana tapahtuneen muun tiedonvaihdon perusteella on kuitenkin käynyt varsin selväksi, että avovesikaudella tason NN +93,10 m alapuoliset vedenkorkeudet koetaan haitallisiksi ja niistä aiheutuu konkreettisia haittoja. Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaisen vedenkorkeuden vallitessa ja aiheutuvien vahinkojen ja haittojen ollessa tilanteesta johtuen hyvin mahdollisia Pohjois- Karjalan ympäristökeskus esittää, että Itä-Suomen ympäristölupavirasto myöntäisi vesilain 12 luvun 19 :n nojalla luvan väliaikaisesti poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Saimaan juoksutus on tällä hetkellä 350 m³/s. Saimaan juoksutusta on pienennetty 140 m³/s luonnonmukaista vastaavasta Saimaan vedenkorkeuden alenemisen estämiseksi. Pielisen juoksutuksen vähentäminen pienentää Saimaan tulovirtaamaa. Saimaan vedenkorkeuden ollessa nyt alhainen Pielisen juoksutuksen muutosmahdollisuudet ovat normaalia rajoitetummat. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla tehdyn laskennan mukaan Saimaan Haukivesi laskisi syyskuun loppuun mennessä 40 m³/s juoksutusvähennyksellä noin 4 cm enemmän. Jos juoksutusvähennys on 20 m³/s, alenee Saimaan yläosiin kuuluva Haukivesi noin 2 cm vastaavana aikana. Jälkimmäinen alenema vaikuttaa Saimaan kannalta kohtuulliselta. Kahden senttimetrin ero ei vielä käytännössä aiheuta merkittäviä muutoksia Saimaan vesistönkäyttöolosuhteisiin. Vaikutukset Saimaalla eivät voi kuitenkaan olla juurikaan tätä suuremmat, koska sielläkin kärsitään veden vähyydestä ja toimenpiteisiin vedenkorkeuden mahdollisimman ylhäällä pitämiseksi on ryhdytty. Tämän vuoksi esitetään, että Pielisen juoksutuksen muutoksen maksimimäärä on 20 m³/s. Muutos lasketaan luonnontilaisen vuorokausikeskiarvon ja muutetun juoksutuksen keskiarvon erotuksena. Juoksutuksen muutokset tulee tehdä joustavasti äkillisiä muutoksia välttäen. Juoksutusten hetkellinen poikkeama (tuntijuoksutus) juoksutusten muutostilanteessa saa olla enintään 40 m³/s. Tasaisessa juoksutustilanteessa hetkellinen juoksutusvaihtelu noudattaa voimassa olevan luvan määräyksiä. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla laskettujen ennusteiden mukaan Pielisen vedenkorkeuden kehitys syyskuun loppuun mennessä elokuun alusta alkaen luonnonmukaisessa ja poikkeusjuoksutetussa tilanteessa on alla esitetyn mukainen. Ennusteissa on esitetty keskimääräinen ennuste ja ennuste vedenkorkeudelle, joka alittuu 5 %:n ja 25 %:n todennäköisyydellä. 3

4 Juoksutus Ennuste 25 % 5 % keskim. Luonnontila NN+ 93,18 m 93,10 m 92,95 m Poikkeus (-20 m³/s) NN+ 93,31 m 93,20 m 93,09 m Ero luonnontilaiseen +13 cm +10 cm +14 cm Pielisjoen vene- ja laivaliikenteelle merkitty väylä on 3,0 metrin väylä, jota ylläpitää Merenkulkulaitos. Laivaväylä on suunniteltu ja ruopattu siten, että se täyttää Merenkulkulaitoksen mukaan kulkusyvyysvaatimuksen, kun vedenkorkeus Joensuun yläasteikolla on NN+ 75,50 m, Kaltimon voimalaitoksen ala-asteikolla NN+ 84,00 m, Kaltimon voimalaitoksen yläasteikolla NN+ 93,00 m ja Pielisellä NN+ 93,10 m. Väylä on matalimmillaan Kaltimon voimalaitoksen yläpuolella. Virtaamalla 152 m³/s vedenkorkeus Pielisessä on tasolla NN+ 93,10 m ja Kaltimon voimalaitoksen yläasteikolla likimäärin NN+ 93,00 m. Näin ollen väylän syvyyden täysimääräinen käyttö Pielisjoella rajoittuu alle 150 m³/s virtaamilla. Syksyllä 2005 virtaama oli luonnonmukaisena laivaliikennekaudella lokakuun alussa noin 138 m³/s ja lokakuun lopussa 120 m³/s. Laiva- ja uittoliikenne siinä mitassa kuin tarvetta oli, saatiin tuolloin hoidettua, vaikka väylän mitoitussyvyys alittuikin. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Pielisen alapuolisessa vesistössä ei juoksutuksen pienentämisestä aiheudu merkittäviä vahinkoja. Aiempina vuosina vallinneina kuivina kausina ei Pielisjoen alueelta ole tullut Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tietoon valituksia tai mielipiteitä, jotka osoittaisivat pienten virtaamien aiheuttamia merkittäviä vahinkoja tai haittoja niin laiva- ja uittoliikenteelle kuin ranta-alueiden käytölle ja kalastukselle. Syksyllä 2005 (15.11.2005) virtaama oli alimmillaan 116,9 m³/s ja talvella 2003 (2.2.2003) 92,6 m³/s. Viime vuosina luonnontilaisesti esiintyneisiin kuivan kauden tilanteisiin nähden mahdollisten ennalta arvioimattomien lisävahinkojen välttämiseksi esitetään, että juoksutus ei alita avovesikaudella virtaamaa 120 m³/s ja jääpeitteen vallitessa virtaamaa 95 m³/s muuten kuin luonnontilaista vastaavana juoksutuksena. Toteutettavan juoksutusmuutoksen johdosta voidaan varsin suurella todennäköisyydellä pysyä syksyllä tason NN+ 93,10 m yläpuolella, jolloin laiva- ja uittoliikenne voisi toimia mitoituskriteereiden mukaan. Myös rannankäyttö virkistystarkoituksiin ja virkistyskäyttö-veneily hyötyisivät merkittävästi. Mikäli syksy ja loppusyksy olisivat edelleen poikkeuksellisen kuivia, vedenkorkeus laskisi mahdollisesti alle tuon rajan NN+ 93,10 m, mutta tuolloinkin alitus olisi vähäinen ja kuivimmankin tilanteen toteutuessa Pielisen vedenkorkeus olisi poikkeusjuoksutuksen johdosta 10-15 cm ylempänä, joka on matalilla vedenkorkeuksilla merkittävä määrä. Pielisjoessa oleville voimalaitoksille ei aiheudu toimenpiteestä energian menetystä, koska vettä ei juoksuteta voimalaitoksen ohi. Vesivoiman menetykset, jos niitä aiheutuisikin, eivät vesilain mukaan ole sellaisia vahinkoja, jotka olisi korvattava. Pielisen alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto, joka on esitetty ja hyväksytty Natura

2000 -alueeksi. Kansallispuistoon kuuluvat myös Kolin edustalla olevat saaret. Luonnonsuojelulain mukaan tällaisiin Natura 2000- alueisiin kohdistuvien hankkeiden lupaharkinnassa on varmistuttava siitä, ettei hanke merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Pielisen vedenkorkeuden vaikutus kyseisten alueiden rantoihin ylipäätään on kuitenkin vähäinen, koska sortumisherkkiä rantatörmiä ei esiinny. Pielisen poikkeusjuoksutuksen aiheuttaman vedenkorkeuden muutoksen vaikutus rantaalueeseen on näin ollen äärimmäisen vähäinen eikä sitä voi erottaa vedenkorkeuden normaalin vaihtelun aiheuttamista vaikutuksista. Tästä syystä voidaan arvioida, että käsillä oleva hanke ei millään tavoin heikentäisi kyseisen Natura-alueen luonnonarvoja, minkä vuoksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaista tarkempaa arviointia ei ole tarpeen tehdä. Myöskään Pielisen ranta-alueiden luonnontilalle ja vesialueen kalastolle ei katsota aiheutuvan haittoja, koska vedenkorkeuden muutos (10-15 cm) on suhteessa Pielisen luontaiseen vedenkorkeusvaihteluun (keskimääräinen vuosivaihtelu noin 1 metri, äärivaihtelu jaksolla 1961-2000 noin 1,8 m) varsin pieni ja kyse on yksittäisestä tapahtumasta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ilmoittaa, että hakemuksen tekemiseen on saatu oheinen maa- ja metsätalousministeriön suostumus samoin kuin suostumukset UPM- Kymmene Oy:ltä ja Kuurnan Voima Oy:ltä sekä Merenkulkulaitokselta ja Järvi- Suomen uittoyhdistykseltä. Poikkeusjuoksutuksen aikana vesitilanteen kehitystä seurataan jatkuvasti ja jos sadanta on keskimääräistä suurempi, juoksutusvähennystä pienennetään tai palataan luonnontilaista vedenkorkeutta vastaavaan juoksutukseen. Takaisin luonnontilaa vastaavalle vedenkorkeustasolle pääsemiseksi vaadittava luonnontilaista suurempi juoksutus aloitetaan mahdollisimman pian, kun vedenkorkeuden haitallisen alenemisen uhka on väistynyt. Poikkeusjuoksutus esitetään saatettavaksi loppuun viimeistään 31.03.2007 mennessä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus pyytää, että asia käsiteltäisiin kiireellisenä, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ensi tilassa. 5 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä seuraavat asiakirjat: - Kaltimon voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 57/Va/79, 28.6.1979 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 17.12.1980 - edellä mainitun päätöksen käyttö- ja tarkkailumääräyksien muutosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 3/Ym II/88, 31.3.1988 -Kuurnan voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 18/II/67, 29.6.1967 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 11.2.1969 - Pielisjoen säännöstelyä Kuurnan ja Kaltimon välillä koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 83/Va II/84, 11.10.1984.

6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Hakemus on sen kiireellisyyden vuoksi otettu ratkaistavaksi toimittamatta sen tiedoksiantamista. Menettely perustuu vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin säännökseen. Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten omistajat ovat antaneet suostumuksensa poikkeusjuoksutuksen toteuttamiseen. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto oikeuttaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen antamaan UPM-Kymmene Oyj:lle Pielisen laskujoessa Pielisjoessa olevan Kaltimon voimalaitoksen omistajana ja Kuurnan Voima Oy:lle samassa joessa olevan Kuurnan voimalaitoksen omistajana määräyksen juoksuttaa 31.3.2007 saakka vettä voimalaitosten padotus- ja juoksutussäännöistä väliaikaisesti poiketen seuraavasti: Juoksutus toteutetaan Kaltimon voimalaitoksen padolla joustavasti siten, että Pielisen pinnan haitallisen alenemisen ehkäisemiseksi juoksutusta vähennetään luonnontilaista virtaamaa pienemmäksi. Juoksutettu virtaama saa alittaa laskennallisen luonnontilaisen virtaaman enintään 20 m³/s:llä. Juoksutettu virtaama ei saa kuitenkaan alittaa avovesikaudella virtaamaa 120 m 3 /s eikä jääpeitteisenä aikana virtaamaa 95 m 3 /s muutoin kuin luonnontilaista virtaamaa vastaavana juoksutuksena. Virtaamat lasketaan vuorokausikeskiarvoina. Juoksutuksen muutokset on tehtävä äkillisiä muutoksia välttäen. Virtaama saa hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta enintään + 20 m 3 /s. Poikkeusjuoksutuksen aikana vesitilanteen kehitystä seurataan jatkuvasti ja jos sadanta on keskimääräistä suurempi, juoksutusvähennystä pienennetään tai palataan luonnontilaista vedenkorkeutta vastaavaan juoksutukseen. Takaisin luonnontilaiseen vedenkorkeuteen pääsemiseksi luonnontilaista suurempi juoksutus aloitetaan, kun vedenkorkeuden haitallisen alenemisen uhka on väistynyt. Pielisen vedenpinta palautetaan tasaisesti luonnonmukaiseen korkeuteen 31.3.2007 mennessä.

7 Juoksutus Kuurnan voimalaitoksella mukautetaan Kaltimon voimalaitoksen juoksutukseen. Poikkeusjuoksutusten alkamisesta ja päättymisestä sekä Pielisen luonnonmukaisten vedenkorkeuksien palautumisesta on ympäristökeskuksen ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristölupavirastolle, maa- ja metsätalousministeriölle, Suomen ympäristökeskukselle, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksille sekä Enon, Kontiolahden ja Joensuun ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastuu tämän päätöksen toimeenpanosta ja noudattamisesta kuuluu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valtio on vesilain 12 luvun 19 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla velvollinen korvaamaan tämän päätöksen toimeenpanosta mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Ellei korvauksista päästä sopimukseen, voidaan asia saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Tämä päätös saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ratkaisun perustelut Pielisen vedenpinta on ollut heinä-elokuun vaihteessa 2006 ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla ja alempana kuin vastaavana ajankohtana yli 40 vuoteen. Vedenkorkeus alenee vesistömalliin perustuvan ennusteen mukaan lokakuuhun asti, vaikka elo-syyskuun sadanta olisi keskimääräinen. Pienentämällä Pielisen luonnonmukaista juoksutusta hakemuksessa esitetyllä tavalla Pielisen vedenkorkeus voidaan pysyttää suurella todennäköisyydellä korkeuden NN+ 93,10 m yläpuolella, mikä mahdollistaa laivaliikenteen ja uiton normaalin toiminnan. Tätä alemmasta vedenkorkeudesta aiheutuisi vahinkoa vesiliikenteen ja uiton harjoittamiselle sekä virkistyskäytön vaikeutumista. Luonnonoloista johtuvan poikkeuksellisen vesitilanteen vuoksi on vähäsateisen jakson jatkumisen varalta tarve ehkäistä poikkeusjuoksutuksen avulla Pielisen ve-

8 denkorkeuden alenemista ja siten estää ja vähentää yleiselle ja yksityiselle edulle mahdollisesti aiheutuvaa suurta vahinkoa. Edellytykset väliaikaiseen poikkeamiseen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta ovat vesilain 12 luvun 19 :n 1 momentissa edellytetyllä tavalla olemassa. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvan Kolin kansallispuiston alueen luonnonsuojeluarvoja. Lainkohdat Vesilain 12 luvun 19 Luonnonsuojelulain 65 KÄSITTELYMAKSU Maksua ei peritä, koska kyse on vesilain 12 luvun 19 :n mukaisesta asiasta, jossa hakijana on yleisen edun valvontatehtävää hoitava valtion viranomainen. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Matti Turunen Viljo Mikkonen Ahti Itkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet vs. ympäristöneuvos Matti Turunen sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Ahti Itkonen. Asian on esitellyt Viljo Mikkonen. VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4955, 040 774 8067

V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 4.9.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.